Lena Dal Pozzo Elina Ylinärä

Totta kai!
Corso di lingua finlandese

Livelli A1-B1.1 del Quadro Comune

Europeo di Riferimento per le Lingue

EDITORE ULRICO HOEPLI MILANO

Copyright © Ulrico Hoepli Editore S.p.A. 2021
via Hoepli 5, 20121 Milano (Italy)
tel. +39 02 864871 – fax +39 02 8052886
e-mail hoepli@hoepli.it Indice
Seguici su Twitter: @Hoepli_1870

Prefazione
www.hoeplieditore.it
Tutti i diritti sono riservati a norma di legge Introduzione – Principali caratteristiche della
e a norma delle convenzioni internazionali
lingua finlandese
ISBN EBOOK 978-88-203-9434-9 Alfabeto
Pronuncia
Realizzazione editoriale: Oida per l’editoria (Mariarosa Brizzi, Giacomo Fontani)
Disegni: Alessia Pastorello
Accento
Referenze iconografiche: © iStock, Wikimedia Commons Intonazione
Copertina: Federico Gerli – Design Evolution
Registrazione tracce Mp3: Millenium Audio Recording ABC Tapaaminen: Hei! Mitä kuuluu? Incontrarsi: Ciao! Come stai?

Realizzazione digitale: Promedia, Torino

1 Tervetuloa! Benvenuti!
Dialogo 1 Esittäytyminen Presentarsi
Lessico
Grammatica
1 Vokaaliharmonia Armonia vocalica
Dialogo 2 Kuka sinä olet? Chi sei?
Lessico
Grammatica
2 Persoonapronominit I pronomi personali
3 Olla-verbi Il verbo olla “essere”
4 Verbin persoonapäätteet Le desinenze verbali
5 -lAinen-adjektiivi Aggettivi di nazionalità Lingue
 6 Kysymyksiä ja vastauksia Domande e risposte Grammatica
Note culturali 2 Demonstratiivipronominit Pronomi dimostrativi
Tervehdykset I saluti 3 Numerot I numeri
4 Numerot ja partitiivi I numeri e il caso partitivo
2 Matka alkaa Il viaggio ha inizio Chiedere l’età
Chiedere l’indirizzo
Dialogo 1 Rooman lentokentällä All’aeroporto di Roma
5 Puhekieli: mä oon Finlandese colloquiale: forme abbreviate
Lessico
Note culturali
Grammatica
Hiljaisuus Il silenzio
1 Adjektiiveja Aggettivi
ABC Värit Colori
2 Predikatiivilause La frase predicativa
4 Hauska nähdä! Che piacere vederti!
3 Verbi: taivutusvartalo Il verbo: la radice flessiva Dialogo 1 Perillä All’arrivo
4 Verbityyppi 1 Verbi del I tipo Lessico
5 Kieltomuoto La negazione Grammatica
Dialogo 2 Suomen tentti L’esame di finlandese 1 Genetiivi Il caso genitivo
Lessico 2 Paikallissijat: inessiivi ja adessiivi I casi locativi: inessivo e adessivo
Grammatica 3 Adessiivi ja kulkuneuvot Adessivo con i mezzi di trasporto
6 Kyllä/ei -kysymys Fare la domanda sì/no 4 Astevaihtelu “K – P – T” (1) Gradazione consonantica “K – P – T” (1)
7 Vastaus kyllä/ei -kysymykseen Rispondere a una domanda sì/no Gradazione consonantica nominale: Tipo A
Note culturali 5 Verbien astevaihtelu: Verbityyppi 1 La gradazione consonantica
Helsinki verbale: verbi del I tipo
Dialogo 2 Kävelyllä Helsingissä Una passeggiata per Helsinki
Lessico
3 Lentokoneessa kohti Helsinkiä In aereo verso Grammatica
Helsinki 6 Verbityyppi 2 Verbi del II tipo
Dialogo 1 Missä minun paikkani on? Dov’è il mio posto? 7 Käydä-verbi Il verbo käydä “andare (e tornare)”
Lessico 8 Minun päiväni La mia giornata
Grammatica Note culturali
1 Possessiivipronominit ja -suffiksit Pronomi e suffissi possessivi Suomenlinna La fortezza della Finlandia
Dialogo 2 Kenen tämä on? Di chi è questo?
Lessico 5 Retkellä Hämeenlinnassa In gita a Hämeenlinna
Dialogo 1 Kaupassa Al supermercato 7 Astevaihtelu “K – P – T” (2) Gradazione consonantica “K – P – T” (2)
Lessico Gradazione consonantica nominale: Tipo B
Grammatica 8 Verbityyppi 5 Verbi del V tipo
1 Omistusrakenne Minulla on... La costruzione possessiva Minulla on... 9 Verbityyppi 6 Verbi del VI tipo
ABC Vaatteet Vestiti 10 Nominatiivin monikko Nominativo plurale
La costruzione possessiva negativa Note culturali
2 Verbityyppi 3 Verbi del III tipo Luonto ja metsä ovat tärkeitä La natura e il bosco sono importanti
3 Verbityyppi 4 Verbi del IV tipo
4 Lisää partitiivista Altri usi del caso partitivo 7 Oulussa A Oulu
5 Lisää paikallissijoista Altri casi locativi Testo 1 Mummola Oulussa A casa della nonna a Oulu
Dialogo 2 Mikä on lempiruokasi? Qual è il tuo cibo preferito? Lessico
Lessico Grammatica
ABC Ruokia Cibi 1 Minun täytyy... / Minun ei tarvitse... L’espressione di necessità
Note culturali 2 Imperatiivi L’imperativo
Jean Sibelius ja aikalaiset Jean Sibelius e i suoi contemporanei 3 Koti + eksistentiaalilause: “Huoneessa on...” Casa + frase
esistenziale: “Nella camera c’è...”
6 Matkalla Tampereelle In viaggio verso Tampere ABC Minkälainen koti sinulla on? Che tipo di casa hai?

Dialogo 1 Millainen ilma tänään on? Che tempo fa oggi? 4 Genetiivi + postpositio Genitivo + postposizione
Lessico 5 Passiivin preesens Passivo presente
ABC Ilma Meteo
Dialogo 2 Perhepotretti Foto di famiglia
Lessico
Ilmansuunnat Punti cardinali
Grammatica
Grammatica
6 Perhe Famiglia
1 Olla-verbin imperfekti L’imperfetto del verbo olla
ABC Sukulaiset Parenti
2 Kellonaika L’ora
3 Viikonpäivät I giorni della settimana 7 Lokatiiviset demonstratiivit ja adverbit Dimostrativi e avverbi locativi
4 Kuukaudet I mesi 8 Akkusatiivi Il caso accusativo
5 Vuodenajat Le stagioni 9 Objektin sija: partitiivi vai akkusatiivi? Il caso dell’oggetto diretto:
partitivo o accusativo?
6 Ajanilmaukset Uso dei casi nelle espressioni di tempo
Note culturali
Testo 2 Vuodenajat Suomessa Le stagioni in Finlandia
Perhe La famiglia
Lessico
Sukunimi Il cognome di famiglia
Grammatica
 8 Kohti pohjoista Verso il Nord 5 Adpositiot ja partitiivi Le adposizioni e il partitivo
6 Nominityypit -As, -is, -in I nominali terminanti in -As, -is, -in
Dialogo 1 Apteekissa In farmacia
Note culturali
Lessico
Kirjasto La biblioteca
Grammatica
1 Ruumiinosat Parti del corpo
2 Nominityypit -e, -i ja -nen I nominali terminanti in -e, -i e -nen
Testaa taitosi Mettiti alla prova Test di livello A1
3 Lisää paikallisijoista Altri usi dei casi locativi
Testo 2 Rajalla Al confine 10 Juhannus Inarissa La festa di mezza estate a
Lessico Inari
Grammatica Testo 1 Yötön yö
4 III infinitiivi: -mA- Il III infinito: -mA- Lessico
5 Ulkonäkö ja luonne L’aspetto fisico e il carattere Grammatica
ABC Ulkonäkö Aspetto fisico 1 Imperfekti Il passato semplice
Luonne/ilme Carattere/espressione 2 Infinitiivin vartalo ja pääte La radice e la desinenza dell’infinito
Note culturali 3 Kielteinen imperfekti Il passato semplice negativo
Suomen kielet Le lingue della Finlandia 4 Järjestysluvut I numeri ordinali
5 Päiväys La data
9 Rovaniemelle tapaamaan joulupukkia Verso Testo 2 Suomalaiset juhlat
Rovaniemi a incontrare Babbo Natale Lessico
ABC Vapun herkut
Dialogo 1 Joulun perinteet Le tradizioni di Natale
Grammatica
Lessico
6 Juhlapäivät Le festività
Grammatica
ABC Muut juhlat
1 Vastakohtia Contrari
2 On hauskaa -lause Espressione On hauskaa... Gli auguri
3 IV infinitiivi: -minen Il IV infinito: -minen 7 Nominityypit -Us, -Os ja -es I nominali terminanti in -Us, -Os ed -es
4 Mielipiteen ilmaiseminen Esprimere piacere, opinione, Note culturali
accordo/disaccordo Mökki
Testo 2 Korvatunturi Korvatunturi
Lessico 11 Kuopiossa haastattelemassa Interviste a
Grammatica Kuopio
Testo 1 Mikä sinun ammattisi on? 13 Savonlinnan oopperajuhlat Il festival
Lessico
ABC Mikä sinun ammattisi on?
dell’opera di Savonlinna
Grammatica Dialogo 1 Maisemaristeilyllä
1 Perfekti Il tempo passato composto Lessico
2 Perfektin käyttö Uso del tempo passato composto Grammatica
Dialogo 2 Harrastaminen on tärkeää 1 Monikon genetiivi Il caso genitivo plurale
Lessico 2 Tunneverbit I verbi di sensazione
Dialogo 2 Valmistaudutaan oopperajuhliin!
ABC Harrastukset
Lessico
Grammatica
Grammatica
3 Joka-pronomini Il pronome relativo joka
3 Translatiivi Il caso translativo
Note culturali
4 Verbien rektiot: inessiivi, elatiivi ja illatiivi Verbi e reggenza: inessivo,
Vapaa-ajan viett o Suomessa Il tempo libero in Finlandia elativo e illativo
Inessivo
12 Pohjois-Karjalassa Nel cuore della Carelia Elativo
Settentrionale Illativo
Dialogo 1 Kirpputorilla Joensuussa ABC Eläimiä

Lessico Note culturali

Grammatica Kahvittelu Il caffè
1 Demonstratiiviset proadjektiivit I dimostrativi aggettivali
2 Toistuvuuden adverbit Avverbi di frequenza 14 Syntymäpäivä Jyväskylässä Compleanno a
3 Verbien rektiot: allatiivi ja ablatiivi Verbi e reggenza: allativo e Jyväskylä
ablativo
Dialogo 2 Torilla Dialogo 1 Lennin yllätys Silvialle
Lessico Lessico
Grammatica Grammatica
4 Monikko: vartalo ja partitiivi Il plurale: radice e partitivo 1 Yhdyslauseet Le frasi complesse
5 Essiivi Il caso essivo Subordinazione
6 Numeroiden taivutus La declinazione dei numeri cardinali Coordinazione
Note culturali 2 Monikon paikallissijat Plurale: i casi locativi
Sauna Sauna Dialogo 2 Lenni viestittelee Sulon kanssa
Lessico 16 Kesäohjelmaa Programmi estivi
Grammatica
Dialogo 1 Kesätapahtumat
3 Numeroiden taivutus La declinazione dei numeri ordinali
Lessico
4 Puhekieli: alkeet Finlandese colloquiale: prime nozioni
Grammatica
I pronomi soggetto
1 Nominityyppi -tOn I tipi di nominali -tOn
Il pronome di 3° persona singolare e plurale
Testo 2 Matkajärjestelyt
Coniugazione
Lessico
La declinazione dei pronomi personali
Grammatica
Forme abbreviate
2 Adjektiivien vertailuasteet I gradi degli aggettivi
Numeri
Comparativo
Note culturali
Superlativo
Mitä sä puhut? Che finlandese parli?
Note culturali
Suomalainen musiikki La musica finlandese dalla classica al metal
15 Pulmia Vaasassa Disavventure a Vaasa
Dialogo 1 Anteeksi, voitko neuvoa tien poliisilaitokselle? 17 Turku ja saaristo Turku e il suo arcipelago
Lessico
Dialogo 1 Lennin tabletti menee rikki
Grammatica
Lessico
1 Imperatiivi monikossa Imperativo al plurale
ABC IT-sanastoa
ABC Tien neuvomista
Grammatica
2 Pluskvamperfekti Piuccheperfetto
1 Transitiivi- ja intransitiiviverbit I verbi transitivi e intransitivi
Dialogo 2 Poliisilaitoksella
2 Adverbien vertailu Comparazione degli avverbi
Lessico
3 Indefiniittipronominit kumpi?, molemmat/kumpikin, ei kumpikaan,
Grammatica
jompikumpi Pronomi indefiniti “chi (tra due)?”, “entrambi”, “nessuno”
3 Nominityypit -(n)nUt I nominali terminanti in -(n)nUt e “uno dei due”
4 Nominityypit -VUs ja muita nomineja I nominali terminanti in -VUs e Testo 2 Turku: Suomen entinen pääkaupunki
altri
Lessico
Note culturali
Grammatica
Kengät pois! Via le scarpe!
4 Pronominien kertausta Ripasso dei pronomi
Villasukat Calzettoni di lana
Note culturali
Heijastin Catarifrangente
Turun seutu I dintorni di Turku
 Testaa taitosi Mettiti alla prova Test di livello A2 Note culturali
Koulussa A scuola

18 Tarinoita Naantalissa Racconti a Naantali

20 Loviisassa A Loviisa
Dialogo 1 Nuorten kesätyöt
Lessico Dialogo 1 Tavarat kiertoon!
Grammatica Lessico
1 Nominityyppien kertaus Tipi di nominali: ripasso Grammatica
Testo 2 Sulon uutinen 1 Konditionaalin perfekti Il condizionale passato
Lessico 2 Passiivin konditionaali Il condizionale passivo
Grammatica Testo 2 Ympäristö ja ilmastonmuutos
2 Passiivin menneet ajat Passivo passato Lessico
ABC Ympäristö
3 Puhekieli: menneet aikamuodot Finlandese colloquiale: il passato
Note culturali ABC Luonto

Äitiyspakkaus Il pacco di maternità Grammatica

Vauvat nukkuvat ulkona I neonati dormono fuori 3 -mA agenttipartisiippi Il participio d’agente
Itsenäiset lapset ja nuoret Bambini e giovani autonomi Note culturali
Kierrättäminen Riciclare
19 Suomalainen koulu La scuola finlandese
Dialogo 1 Porvoo – Lennin kotikaupunki
21 Syksyn tuntua Lappeenrannassa Autunno
Lessico nell’aria a Lappeenranta
ABC Mitä keittiössä on? Dialogo 1 Kenen syy?
ABC Mitä keittiössä tehdään? Lessico
ABC Suomalainen koulu Grammatica
Grammatica 1 1. partisiippi Il primo participio (participio presente) come aggettivo
1 Lausetyyppejä Tipi di frase 2 -(t)tAvA-partisiippi Il participio -(t)tAvA nella costruzione di necessità
Testo 2 Ihannekoulu Testo 2 Saimaannorppa
Lessico Lessico
Grammatica ABC Luonto

2 Konditionaalin preesens Il condizionale presente ABC Idiomeja ja sanontoja

3 Hankalia verbejä Verbi difficili Grammatica
 3 Määrän ilmauksia Alcune espressioni di quantità Indice delle tracce Mp3
Note culturali
Informazioni sul Libro
Palindromit Palindromi
Eläinten nimet I soprannomi e gli eufemismi per gli animali del bosco Circa gli autori

22 Takaisin Helsinkiin Ritorno a Helsinki

Dialogo 1 Bussissa Helsinkiin
Lessico
ABC Uutissanastoa
Grammatica
1 Kirjoittaminen: uutinen Scrivere: la notizia
Dialogo 2 Helsingissä
Lessico
ABC Urheilusanastoa
Grammatica
2 Lauseenvastikkeet Costruzioni “compatte” sintetiche
Participio presente: -vA
Participio passato: -(n)nUt/-(n)neet (attivo) e -(t)tU (passivo)
Il II infinito
Note culturali
Urheilu Suomessa Gli sport in Finlandia

Testaa taitosi Mettiti alla prova Test di livello

B1.1
Glossario finlandese-italiano
Tabelle grammaticali di riepilogo
Soluzioni degli esercizi
Trascrizioni degli esercizi audio
Abbreviazioni e indicazioni per il lettore
NOM nominativo Prefazione
GEN genitivo
PART partitivo
ACC accusativo
INE inessivo Tervetuloa opiskelemaan suomea! Benvenuti a
ELA elativo
ILL illativo
studiare il finlandese!
ADE adessivo Totta kai! è un corso di lingua di impostazione comunicativa che si propone
ABL ablativo come strumento didattico e di studio per apprendenti italofoni di finlandese
ALL allativo dal livello A1 al livello B1.1. Il testo – grazie ai numerosi esercizi e alle
esaustive spiegazioni grammaticali – è utilizzabile sia nei corsi di lingua
TRANS translativo
finlandese organizzati dalle università o da istituti privati sia per
ESS essivo l’autoapprendimento o come materiale di rinforzo.
ABE abessivo
INSTR instructivo L’approccio alle specificità del finlandese è di tipo contrastivo: tiene conto
infatti delle differenze e similitudini tra l’italiano – la lingua usata nelle
COM comitativo
spiegazioni grammaticali e nelle consegne degli esercizi – e il finlandese,
sing. singolare portando gli studenti a un apprendimento efficace che passa anche attraverso
plur. plurale una riflessione metalinguistica e comparativa.
cong. congiunzione
Il volume si articola in 22 capitoli, preceduti da un’Introduzione dedicata
inf. infinitivo
alla pronuncia e ai primi saluti. I capitoli possono essere così suddivisi:
pers. persona capitoli 1-9 livello A1;
femm. femminile capitoli 10-17 livello A2;
masch. maschile capitoli 18-22 livello B1.1.
lett. significato letterale
Ogni capitolo contiene due testi in lingua, tutti accompagnati da un
qc qualcosa/qualcuno glossario (Lessico). Le spiegazioni grammaticali sono sempre corredate da
Le sottolineature di alcune lettere della parola indicano il grado forte della gradazione consonantica. numerosi esercizi per assimilare e praticare le strutture apprese. Le attività
I numeri romani fra parentesi dopo il verbo indicano il tipo verbale. proposte mirano a sviluppare le competenze di comprensione e produzione e
Nel Lessico la forma base è indicata tra parentesi laddove necessario.
l’apprendente viene stimolato a essere parte attiva del processo di
apprendimento. Altre informazioni su grammatica e lessico vengono fornite
dalle tre tipologie di box che accompagnano la trattazione: il box post-it (di
colore grigio) offre schemi riepilogativi e ulteriori spiegazioni su alcuni
importanti temi grammaticali; il box con la lente di ingrandimento permette
di approfondire le questioni più importanti della lingua; il box “ABC” offre
invece un’importante espansione del lessico articolata per tematiche. Inoltre,
ciascun capitolo propone nel finale informazioni su vari argomenti (luoghi,
fatti, personaggi) legati alla lingua e cultura finlandese (Note culturali).
Alla fine di ogni livello di competenza viene proposto un breve test per
verificare le proprie conoscenze.
Il volume si conclude con il Glossario finlandese-italiano, le soluzioni di
tutti gli esercizi e le trascrizioni dei brani audio non presenti nel volume.
Completano l’offerta le registrazioni audio di ciascuno dei due testi che
compongono i capitoli e le altre tracce per lo svolgimento degli esercizi di
ascolto.
Tutti i file audio Mp3 sono scaricabili all’indirizzo www.hoeplieditore.it
nella pagina dedicata al volume.
Per eventuali ulteriori approfondimenti grammaticali si rimandano i lettori
interessati alla Grammatica finlandese di Fred Karlsson (Hoepli, 2013).
La lingua finlandese
La Finlandia, pur essendo geograficamente e culturalmente molto vicina ai
paesi scandinavi, linguisticamente ne differisce profondamente. Infatti la
lingua finlandese, o finnica, fa parte del gruppo delle lingue ugrofinniche
all’interno della famiglia linguistica uralica. Oltre al finlandese, le altre due
principali lingue ugrofinniche sono l’ungherese e l’estone. Le restanti sono
lingue con un esiguo numero di parlanti e sono usate principalmente al nord
di Finlandia, Svezia e Norvegia (lingue sami), o in comunità sparse lungo i
monti Urali. Alcuni studi dicono che la lingua finlandese ha circa mille anni,
ma la prima documentazione scritta risale a circa cinquecento anni fa, e
questo perché il finlandese ha avuto una diffusione quasi esclusivamente
orale fino al Cinquecento. Il vescovo luterano Mikael Agricola (1510-1557) è
considerato il “padre” della lingua finlandese, avendo redatto il primo testo in
finlandese e tradotto la Bibbia. Il primo romanzo finlandese, Seitsemän
veljestä di Aleksis Kivi, è del 1870.
Il finlandese viene oggigiorno parlato in Finlandia (circa 5 milioni di
parlanti) e in alcune zone degli Stati Uniti, del Canada (in particolare nelle
zone dei laghi) e dell’Australia dai discendenti di gruppi emigrati a partire
dall’Ottocento. Si possono distinguere due principali varietà: la varietà
standard e la varietà colloquiale. La varietà di riferimento del corso è la
varietà standard, ma non mancheranno riferimenti alla varietà colloquiale,
che, almeno nelle sue basi, è utile conoscere al momento di un viaggio in
Finlandia. Con il procedere dei capitoli, a volte nei dialoghi si troveranno
delle forme ibride, tipiche della lingua reale (ad esempio l’uso del solo
pronome senza suffisso nella forma possessiva).
Il finlandese è una lingua agglutinante con una ricca flessione nominale e
verbale. I nominali possono essere declinati in quindici casi che spesso in
italiano corrispondono a delle preposizioni. I verbi a loro volta si coniugano
in tutte le persone, come in italiano. I sei tipi verbali e i numerosi gruppi
nominali, ognuno con una propria radice flessiva, verranno presentati via via
nel corso dei capitoli. Si è optato per una presentazione piuttosto esaustiva
dei vari gruppi nominali, corredati sempre da numerosi esempi ed esercizi,
che si articola lungo i capitoli dei livelli A1 e A2.
Si fa presente che nelle traduzioni in italiano (soprattutto nelle Soluzioni in
calce al testo) abbiamo utilizzato sempre la forma del maschile generico in
quanto in finlandese non vi è alcuna distinzione tra generi.
Nonostante la ricchezza morfologica, la pronuncia del finlandese è
piuttosto facile in quanto “si legge come si scrive”, cioè a ogni lettera
corrisponde un fonema (suono).
La “trama” del libro
I due testi in finlandese, che costituiscono il nucleo di ciascun capitolo,
seguono le vicende di personaggi ricorrenti e nel complesso raccontano una
storia ben precisa.
Silvia è una studentessa italiana che studia fotografia a Roma, dove l’anno
precedente ha conosciuto Lenni, un giovane finlandese che si trovava nella
capitale per un tirocinio presso la redazione di un giornale locale. Ora Lenni è
tornato in Finlandia, dove tiene un blog sui viaggi, e Silvia è in partenza per
andare ad aiutare il suo amico: sarà la fotografa del nuovo progetto di Lenni,
che prevede un viaggio itinerante tra città e natura finlandesi.
Il susseguirsi dei capitoli segue l’itinerario di viaggio di Silvia e Lenni.
Ogni capitolo è quindi dedicato a un luogo diverso e anche il lettore ha così
l’opportunità di svolgere un vero e proprio viaggio linguistico e culturale
assieme ai protagonisti alla scoperta del paese e di questa intrigante lingua.

Ringraziamenti Introduzione
Vorremmo ringraziare tutte le persone che hanno contribuito alla
realizzazione di questo corso di finlandese. Un ringraziamento particolare va
a Francesca Callegari, Marco Liazza, Ennio Sapatiello, Laura Spennacchio e Principali caratteristiche
a tutti i nostri appassionati studenti delle università di Firenze e Napoli che
con i loro commenti e le loro osservazioni ci hanno aiutato a migliorare il della lingua finlandese
testo. Ringraziamo anche Katia Brunetto, Tuula Stjernvall e Martti Ylinärä
per le osservazioni e il supporto ricevuti nelle prime fasi di elaborazione.
Ringraziamo inoltre le voci che corredano il corso nelle parti audio: Onni Alfabeto
Di Santo, Stefania Giannelli, Hannu Palosuo e Riikka Vainio.
Un ringraziamento va a Jaakko Heikkilä, Alessandro Lusi e Tuula L’alfabeto finlandese consiste di 29 lettere. Di queste, 8 si trovano solo nelle
Stjernvall per i loro contributi fotografici. parole di origine straniera (in grigio).
Infine ringraziamo le nostre famiglie per il costante supporto ricevuto a [aa] k [koo] u [uu]
durante questi anni. b [bee] l [äl] v [vee]
Vi auguriamo un ottimo viaggio nella lingua e cultura finlandese con Silvia c [see] m [äm] w [kaksoisvee]
e Lenni! d [dee] n [än] x [äks]
LENA DAL POZZO ELINA YLINÄRÄ e [ee] o [oo] y [yy]
f [äf] p [pee] z [tseta]
g [gee] q [kuu] å [ruotsalainen oo]
h [hoo] r [är] ä [ää]
i [ii] s [äs] ö [öö]
j [jii] t [tee]
La divisione in vocali e consonanti è la seguente.
Vocali Consonanti
a e i o u y ä ö d g h j k l m n p r s t v
/a/ /e/ /i/ /o/ /u/ /y/ /æ/ / /d/ /g/ /h/ /j/ /k/ /l/ /m/ /n/ /p/ /r/ /s/ /t/ /v/
ø/
Pronuncia Pronuncia di j vs i
MP3/6
La lingua finlandese è piuttosto trasparente per quanto riguarda la maja “capanna” – Maija (nome proprio femminile)
corrispondenza grafema-fonema: “si legge come si scrive”. I suoni che Marja (nome proprio femminile) – Maria (nome proprio femminile)
principalmente si differenziano dall’italiano sono: le vocali ä, ö, y. La lettera läjä “mucchio” – häijy “malvagio”
h è sempre pronunciata (aspirata). Sia le vocali sia le consonanti possono talja “pelliccia” – Italia
raddoppiare, ed è importante prestare attenzione alla loro lunghezza in quanto pojan “del ragazzo” – poiju “boa”
ha un valore distintivo: tuuli “vento”, tuli “fuoco”, tulli “dogana”. La vocale
å si trova nelle parole svedesi e viene pronunciata /o/. La s è sempre sorda,
come nell’italiano “sono” /so:no/, “sicuro” /si'cu:ro/: viisi “cinque”, kassa Accento
“cassa”. Il nesso consonantico ng si pronuncia /ŋŋ/ (cfr. con il suono /ŋ/ nella
L’accento principale di parola cade sempre sulla prima sillaba. Nel caso in
parola italiana “ancora” /aŋ'ko:ra/).
cui la parola abbia quattro o più sillabe, ci sono accenti secondari.
Pronuncia di h 'kala
MP3/1 'kissa
Hei! “Ciao!” – ei “no” 'mukava
Hilkka (nome femminile) – Ilkka (nome maschile) 'Helsinki
kohti “verso” – koti “casa” 'Suomi
Pronuncia di vocali brevi e lunghe 'olette
MP3/2 'navetta
asia “cosa” – Aasia “Asia” 'ita'lia'lainen
tuli “fuoco” – tuuli “vento” 'ystä'vällinen
latu “pista da sci di fondo” – laatu “qualità” 'Rova'niemi
'antami'nenkin
Pronuncia di consonanti brevi e lunghe
Si noti che non c’è una corrispondenza tra accento e lunghezza vocalica: le
MP3/3
sillabe accentate possono essere brevi e quelle atone invece lunghe.
Marko (nome proprio maschile) vs markka “marco”
sataa ['sataa] piove
pursi “barchetta”, sorsa “anatra”, parsa “asparago” vs kurssi “corso”
antaa ['antaa] dà
multa “terriccio” vs maltti “pazienza”
menee ['menee] va
lanka “filo” vs ankka “papera”
juttelee ['juttelee] chiacchiera
Pronuncia di s
MP3/4
osa “parte”, pesu “lavaggio”, viisi “cinque”, kuusi “sei”, Pasi (nome proprio Intonazione
maschile), susi “lupo”, kassa “cassa”, possu “porcellino”, passi “passaporto” In finlandese l’intonazione non ha funzione distintiva e ha un ruolo più
Pronuncia di ng marginale rispetto all’italiano. La curva dell’intonazione è leggermente
MP3/5 discendente.
ongin “io pesco”, kengät “scarpe”, Helsingissä “a Helsinki”, kuningas “re”
 sull’intonazione.
MP3/11
La funzione che in genere ha l’intonazione in italiano viene resa in finlandese 1. asia, pöytä, kaveri, opiskelija, mustikka, kalenteri, yö, tie, aasi,
solitamente attraverso particelle discorsive (-kO, -pA, -kin/-kAAn ecc.) . tuulee, tulee, ääni, äsken, antaa, otollinen, yhdeksän, napapiiri,
Ai, sinäkin olet suomalainen! Ah, anche tu sei finlandese! hyytävä, Räikkönen, olemme, poro, enää, menemme, tulette, kuusi,
ihminen, Marko, markka, parta, multa, Egypti, energia, ongin,
lusikka, haarukka
Esercizio 1 Ascolta e ripeti l’alfabeto.
MP3/7 2. Miten menee?
Olisipa mukavaa!
Esercizio 2 Ascolta e ripeti le seguenti parole. Mikä sinun nimesi on?
MP3/8 Menettekö kotiin?
apina, banaani, CD-levy, dinosaurus, etana, faarao, gorilla, hevonen, Mekin tulemme!
ilo, juusto, kuusi, leipä, mansikka, nuotio, orava, puisto, roskis, suola,
Katjakaan ei tiedä.
tuuli, ullakko, vene, xylitoli, yö, Åbo, äiti, ötökkä
Tervetuloa!
Esercizio 3 Ascolta e ripeti ponendo l’attenzione sulla lunghezza Hyvää syntymäpäivää!
vocalica. Huomenna matkustan Turkuun.
MP3/9 Timohan sen tietää.
1. vasa – Vaasa laava – laavaa kala – kalaa
mene – menee setä – seepra Esercizio 6 Conversazione a coppie. Presentatevi a vicenda
2. ero – Eero utilizzando i nomi nei riquadri.
3. kivi – kiivi tilin – tiiliin risu – riisu
4. kota – koota poro – poroon Rooma – romu
5. uni – uuni tulla – tuulla puku – pukuun
6. tyly – tyyli pysyy – pyysi typpi – tyyppi
7. tällä – täällä tänä – tänään päätä – päättää
8. pöpö – Töölö söpö – söpöön hölmön – hölmöön

Esercizio 4 Ascolta e ripeti ponendo l’attenzione sulla pronuncia

della lettera h.
MP3/10
ihminen, hei, vähän, kahdeksan, yhdeksän, vanha, ahdas, kohta, hirvi,
ehjä, haarukka, tuhma, johto

Esercizio 5 Ascolta e ripeti ponendo l’attenzione sull’accento e

 Silja Kenttälä
Pirkko Virtanen
Helmi Rouhikainen
Kirsi Penttilä
Aino Hauho
Satu Liekkola

Olli Vatanen
Aaro Niemi
Pekka Miettinen
Henri Nummela
Jaakko Heikkinen
Tuomas Suomela
Visa Mäkelä

Tapaaminen: Hei! Mitä kuuluu? Incontrarsi: Ciao! Come stai?

Esercizio 7 Adesso saluta e presentati ai tuoi compagni utilizzando

le espressioni che hai imparato.
In finlandese si può chiedere Mitä kuuluu? “Come stai?” o Miten
menee? “Come va?”.
Nota le differenti risposte.
 1 Tervetuloa!
Benvenuto!
In questo capitolo impareremo
✓ Armonia vocalica
✓ Pronomi personali
✓ Il verbo olla “essere”
✓ Desinenze della coniugazione verbale
✓ Nazionalità, paesi e lingue
✓ Alcuni pronomi interrogativi
✓ Saluti

Dialogo
Etunimi: Silvia
Sukunimi: Rossi
Esittäytyminen Presentarsi Kansalaisuus: italialainen
Maa: Italia
MP3/12 Kotikaupunki: Napoli
Kieli: italia

Silvia
Hei! Minä olen Silvia. Olen italialainen opiskelija. Asun ja opiskelen
Roomassa, mutta olen kotoisin Napolista. Äitini on puoliksi suomalainen ja
isäni on italialainen. Matkustan pian Lennin luokse. Hän on suomalainen.
Puhun italiaa ja englantia – ai niin, ja vähän suomea, koska isoäitini puhuu
minulle suomea, ja nyt Lenni opettaa minua. Hän on hyvä opettaja!
 minä io
olen (olla) sono (essere, 1° sing.)
italialainen italiano (agg.)
opiskelija studente
asun (asua) vivo (vivere, abitare, 1° sing.)
opiskelen (opiskella) studio (studiare, 1° sing.)
Roomassa (Rooma) a Roma
mutta ma
olen kotoisin vengo da (venire da, provenire, 1° sing.)
Napolista da Napoli
äitini mia madre
puoliksi a metà
suomalainen finlandese (agg.)
ja e (cong.)
isäni mio padre
italialainen italiano (agg.)
matkustan (matkustaa) viaggiare (1° sing); qui: viaggerò
pian presto
Lennin luokse da Lenni
hän lui/lei
puhun (puhua) parlo (parlare, 1° sing.)
vähän un po’
koska perché
isoäitini mia nonna
minulle (minä) a me
opettaa (opettaa) insegna (insegnare, 3° sing.)
Etunimi: Lenni minua (minä) me (PART)
hyvä buono
Sukunimi: Virtanen opettaja insegnante
Kansalaisuus: suomalainen melko abbastanza
Maa: Suomi iso grande
kaupunki città
Kotikaupunki: Porvoo ruotsalainen svedese (agg.)
Kieli: suomi

Esercizio 1 Leggi le presentazioni di Silvia e Lenni e indica se le

Lenni affermazioni sono vere (V) o false (F).
Moi! Olen Lenni. Olen suomalainen opiskelija. Opiskelen Helsingissä.
Helsinki on melko iso kaupunki, se on Suomen pääkaupunki. Asun Sulon ja
Astridin kanssa. Minä ja Sulo olemme kotoisin Porvoosta, mutta Astrid on
ruotsalainen.

Lessico
Sanasto Glossario
Grammatica Le parole composte possono essere “miste”, ad esempio päiväkirja
(päivä + kirja “giorno + libro” = “diario”), in cui una delle due parole
che formano la parola composta ha vocali posteriori e l’altra quelle
Vokaaliharmonia Armonia vocalica anteriori. In questi casi, le desinenze seguono le vocali dell’ultima
parola: päiväkirja+ssa.
In finlandese le vocali si dividono in tre gruppi: vocali posteriori, intermedie
e anteriori.
Eccezioni Nelle parole di origine straniera, la desinenza è determinata dalla
pronuncia della parola stessa: se la parola straniera contiene fonemi
anteriori, la desinenza dovrà contenere vocali anteriori; se invece la parola
contiene fonemi posteriori, anche la desinenza conterrà vocali posteriori.

Esercizio 2 Cerchia le parole che rispettano l’armonia vocalica. Le

altre sono sbagliate!

La distribuzione delle vocali anteriori o posteriori nelle parole viene regolata

da un fenomeno fonologico chiamato armonia vocalica.
Regola Esercizio 3 Cerchia le parole che hanno la desinenza corretta.
Nella stessa parola si possono trovare solo vocali posteriori a, o, u oppure
solo quelle anteriori ä, ö, y. Le vocali e, i sono considerate neutre e, come
tali, possono accompagnare sia vocali posteriori che anteriori.
Esercizio 4 Inserisci la desinenza corretta applicando la regola
Come vedremo più avanti, alle parole finlandesi vanno spesso aggiunte delle dell’armonia vocalica.
desinenze. Se nella radice troviamo una vocale anteriore, anche nella 1. Helsingissä (ssa, ssä )
desinenza avremo una vocale anteriore, ad esempio työ työ + ssä “nel
2. ulkomaa (lainen, läinen)
lavoro”. Se invece nella radice troviamo una vocale posteriore, anche nella
desinenza avremo una vocale posteriore, ad esempio sauna sauna+ssa. Le 3. he itke (vat, vät)
parole che hanno solo vocali intermedie e, i hanno di norma la desinenza con 4. Tukholma (ssa, ssä)
vocale anteriore, ad esempio peli+ssä “nel gioco”. 5. kengä (ssa, ssä)
6. he mene (vat, vät)
7. vuorotyö (ssa, ssä)
8. he osta (vat, vät)
 9. kupi (ssa, ssä)
10. mikkeli (lainen, läinen)
11. valkoviini (ssa, ssä) Kuka sinä olet? Chi sei?
12. kroatia (lainen, läinen) MP3/15
Michael è appena arrivato al corso di finlandese e incontra l’insegnante
Esercizio 5 Ascolta e ripeti le coppie minime del brano Mp3/13, Jenni nei pressi dell’aula.
riportate qui sotto. Poi ascolta il brano Mp3/14 e cerchia la parola
che senti tra quelle riportate qui sotto.
MP3/13–MP3/14
1. vaino/Väinö
2. tuuli/tyyli
3. kuu/kyy
4. kuomu/kyömy
5. suoda/syödä
6. muu/myy
7. tukki/tykki
8. Sudan/sydän
9. hui/hyi
10. puun/pyyn
11. Raikkonen/Räikkönen
12. Allilla/ällillä
13. kuula/kyylä Michael: Terve! Minä olen Michael. Kuka sinä olet?
14. suuhun/syyhyn Jenni: Hei! Olen Jenni. Hauska tutustua.
Michael: Samoin. Minkämaalainen sinä olet?
15. tuossa/työssä Jenni: Olen suomalainen. Olen suomen opettaja. Entä sinä?
16. voita/vöitä Michael: Minä olen englantilainen. Olen kotoisin Lontoosta.
17. humu/hymy Jenni: Mitä sinä opiskelet?
18. tuhma/tyhmä Michael: Olen suomen opiskelija. Puhun jo vähän suomea.
19. hullu/hylly Jenni: Hienoa! Tervetuloa kurssille!
Michael: Kiitos! Tässä ovat Astrid ja Carmen.
20. moi/möi
Jenni: Hei! Hauska tutustua. Tervetuloa!
Astrid e Carmen: Kiitos!
Jenni: Mitä kieltä sinä puhut, Carmen?
Carmen: Puhun espanjaa ja ihan vähän suomea.
Dialogo
Jenni: Kiva! Entä sinä, Astrid? affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
Astrid: Ruotsia, englantia ja vähän suomea. false.
Jenni: Hieno juttu! Ensimmäinen tunti alkaa, mennään!

Lessico
Sanasto Glossario
minkämaalainen? di che nazionalità?
suomen (suomi) di lingua finlandese
opettaja insegnante
entä? e? (cong.)
englantilainen inglese (agg.) Grammatica
Lontoosta (Lontoo) da Londra
mitä? cosa?
opiskelet (opiskella) studi (studiare, 2° sing.)
jo già Persoonapronominit I pronomi personali
kurssille (kurssi) al corso
ovat (olla) sono (essere, 3° plur.) In finlandese ci sono 8 pronomi personali. La terza persona singolare e
siis quindi plurale ha due pronomi, uno per i referenti umani e l’altro per tutti gli altri
myös anche
kieltä (kieli) lingua referenti.
espanjaa (espanja) lingua spagnola Di seguito i pronomi personali nella loro forma base (nominativo).
ruotsia (ruotsi) lingua svedese
englantia (englanti) lingua inglese
ensimmäinen primo
tunti lezione
alkaa (alkaa) inizia (iniziare, 3° sing.)

Parole e frasi
La forma di cortesia in finlandese è Te “Voi”, ma è utilizzata raramente.
Ai niin! Ah sì!
Hienoa! / Kiva! / Hieno juttu! Che bello!
Mennään! Andiamo! Olla-verbi Il verbo olla “essere”
Kiitos. Grazie.
Ole hyvä. Prego.
In finlandese esiste un unico verbo ausiliare, olla “essere”.
Ei(pä) kestä. Non c’è di che. Yksikkö Singolare Monikko Plurale
(minä) olen (me) olemme
Esercizio 6 Leggi il dialogo “Kuka sinä olet?” e indica se le (sinä) olet (te) olette
 hän on he ovat Esercizio 7 Cerchia tutti i pronomi personali e sottolinea tutti i
se on ne ovat verbi olla nei testi “Esittäytyminen” e “Kuka sinä olet?”.

Esercizio 8 Collega la frase finlandese con la traduzione italiana.

Nelle frasi dichiarative principali, i pronomi personali di prima e di

seconda persona possono essere omessi, come indicato dalle
parentesi, mentre i pronomi di terza persona (singolare e plurale)
devono essere sempre espliciti (vedremo più avanti alcuni casi
eccezionali in cui possono essere omessi).
Esercizio 9 Inserisci il verbo olla coniugato.
1. Kuka sinä olet?
Verbin persoonapäätteet Le desinenze verbali 2. He töissä Suomessa.
In finlandese esistono 6 gruppi verbali, che verranno presentati nei capitoli 3. Me Italiassa.
successivi, e i verbi si coniugano per numero e persona nelle sei persone. 4. Minä italialainen.
Persoona Pääte Desinenza 5. Minkämaalainen Tom ?
Persona 6. Te suomen kurssilla.
1° sing. -n
2° sing. -t Esercizio 10 Unisci verbo e desinenza.
3° sing. -V (l’ultima vocale si raddoppia)
1° plur. -mme
2° plur. -tte
3° plur. -vAt

Esercizio 11 Inserisci la desinenza verbale corretta.

1. Minä puhun jo vähän suomea.
2. Te kysy missä Carmen asuu.
3. Sinä puhu englantia ja italiaa.
4. Hän puhu espanjaa.
5. He kysy : “Mitä kuuluu?”
 6. Me puhu suomea ja italiaa. Suomi suomi Puhun suomea.
Italia italia Puhun italiaa.
-lAinen-adjektiivi Aggettivi di nazionalità Espanja espanja Puhun espanjaa.
Ruotsi ruotsi Puhun ruotsia.
Regola
Saksa saksa Puhun saksaa.
Gli aggettivi di nazionalità e di provenienza si formano col suffisso Ranska ranska Puhun ranskaa.
aggettivale -lAinen che si aggiunge al nome della nazione/città/luogo. Japani japani Puhun japania.
Kiina kiina Puhun kiinaa.
Gli aggettivi si scrivono sempre con la lettera minuscola.
Italia italialainen
Esercizio 12 Cerca tutti gli aggettivi di nazionalità nei testi
Espanja espanjalainen
“Esittäytyminen” e “Kuka sinä olet?” e completa la tabella.
Rooma roomalainen
Salento salentolainen Maa Kansalaisuus/kansallisuus Kieli
Helsinki helsinkiläinen Suomi suomalainen suomi
Alcuni nomi possono subire dei cambiamenti nella radice. Italia
Suomi suomalainen Englanti
Ruotsi ruotsalainen Espanja
Venäjä venäläinen Ruotsi
E adesso completa la tabella con altri paesi, nazionalità e lingue.

Maa Kansalaisuus/kansallisuus Kieli

ulkomaat paesi stranieri ulkomaalainen (di origine) straniero Norja norjalainen
Yhdysvallat Stati Uniti yhdysvaltalainen statunitense, Saksa
amerikkalainen americano Puola
Japani
Portugali
Lingue Tanska
Le lingue spesso corrispondono al nome del paese e si scrivono sempre con Islanti
l’iniziale minuscola. L’espressione “parlare una lingua” richiede il caso Kiina
partitivo (che analizzeremo meglio più avanti).
Puhun italia+a. Parlo italiano.
Paese Lingua “Parlo...”
Kysymyksiä ja vastauksia Domande e risposte
Nelle frasi interrogative, il pronome interrogativo si trova sempre al primo englantia ja vähän ranskaa.
posto, seguito dal soggetto (espresso o non) o dall’oggetto, e poi dal verbo. 6. olemme Suomessa.
Domanda Risposta 7. Anniina on suomalainen. puhuu suomea.
Kuka sinä olet? Chi sei? Olen... 8. Michael ja Anniina ovat Lontoossa. puhuvat
OLLA + lainen/läinen englantia.
Olen suomalainen. 9. Anniina on suomalainen opiskelija. on kotoisin
Minkämaalainen sinä olet? Di che Turusta.
Olen italialainen.
nazionalità sei?
Olen espanjalainen. 10. opiskelemme valokuvausta.
Olen ruotsalainen.
OLLA KOTOISIN + sta/stä* Esercizio 14 Completa le frasi.
Olen kotoisin Suomesta. 1. Carmen puhuu espanjaa (espanja).
Mistä sinä olet kotoisin? Da che
Olen kotoisin Italiasta. 2. Ralf puhuu (saksa).
paese/città/luogo provieni?
Olen kotoisin Espanjasta. 3. Astrid puhuu (ruotsi).
Olen kotoisin Kemistä.
4. Michael puhuu (englanti).
PUHUA + a/ä 5. Per puhuu (norja).
Puhun suomea.
Mitä kieltä sinä puhut? Che lingua 6. Massimo puhuu (italia).
Puhun italiaa.
parli? 7. Yoko puhuu (japani).
Puhun englantia.
Puhun venäjää. 8. Zaki puhuu (arabia).
* Questa costruzione richiede il caso elativo, che analizzeremo meglio più avanti.
Esercizio 15 Traduci le seguenti frasi in finlandese.
1. Sono uno studente.
OLLA + lAinen 2. Chi sei?
Ricorda: 3. Veniamo dalla Svezia.
Suomi suomalainen 4. Di che nazionalità è lei?
Ruotsi ruotsalainen
5. Benvenuto al corso di finlandese!
6. Loro sono Maija e Mikko.
Esercizio 13 Inserisci il pronome corretto. 7. Ciao, piacere di conoscerti!
8. Lui è spagnolo.
1. Minkämaalainen sinä olet?
9. Voi siete al corso.
2. Mistä olette kotoisin?
10. Parlo un po’ di finlandese.
3. asun Kuopiossa.
4. Kuka on? Esercizio 16 Inserisci le parole mancanti usando quelle che hai
5. Mitä kieltä puhut? – puhun suomea, imparato finora.
1. – ! Minä Satu. Kuka olet? Esercizio 20 Collega la frase a sinistra con la forma adeguata a
– Minä olen Juan. destra.
2. – tutustua! sinä olet?
3. – espanjalainen.
4. – Mistä sinä olet ? – Madridista.
5. – kieltä sinä puhut?
6. – espanjaa ja vähän suomea. – Nähdään!
7. – Hei !

Esercizio 17 Dettato: ascolta e scrivi la parola che senti.

MP3/16
1.
2. Note culturali
3. Tervehdykset I saluti
4. In Finlandia ci sono vari modi per salutarsi ma i due principali sono hei
5. e moi, che corrispondono entrambi a “ciao”. La differenza sostanziale è
6. nel registro dei due saluti: hei è percepito come neutro e può essere
7. usato sia in contesti formali sia in contesti più informali, mentre moi è
8. decisamente informale. In finlandese colloquiale questi saluti si trovano
in varie forme derivate (due delle più comuni sono heippa e moikka, con
9. significato equivalente a hei e moi). Hei e moi possono essere usati sia
10. quando si arriva che quando ci si congeda. Spesso nel congedarsi si
usano raddoppiati: Hei hei! e Moi moi! Le forme più formali per
Esercizio 18 Dettato: ascolta e scrivi la frase che senti. congedarsi sono näkemiin “arrivederci” o kuulemiin “a risentirci”. In
MP3/17 contesti informali al loro posto si possono usare nähdään “ci vediamo”
1. e kuullaan “ci sentiamo”.
2. La forma terve è informale e viene usata quando si arriva ma
3. solitamente non per congedarsi.
4. I saluti
5. Hei! Ciao!
Moi! Ciao! (informale)
Esercizio 19 Scrivi una breve presentazione su di te o su un
personaggio immaginario usando le frasi e le parole che hai Terve! Ciao! (informale)
imparato. Nähdään! Ci vediamo!
 Näkemiin! Arrivederci!
Kuulemiin!
Tervetuloa!
A risentirci!
Benvenuto! 2 Matka Alkaa
Hauska tutustua. Piacere di conoscerti.
Samoin. Altrettanto. Il viaggio ha inizio
I saluti più specifici in base al momento della giornata si suddividono
nel modo seguente. In questo capitolo impareremo
✓ Aggettivi
✓ Colori
✓ Frase predicativa
✓ Radice flessiva e coniugazione verbale (6 gruppi)
✓ Verbi del I tipo
✓ Negazione verbale
✓ Domanda sì/no (-ko/kö)

Dialogo

Rooman lentokentällä All’aeroporto di Roma

Esercizio 21 Saluta il tuo compagno/a e presentati usando le parole
che hai imparato fin qui. MP3/18
Silvia è in partenza per Helsinki. Ora si trova all’aeroporto di Roma dove
incontra una simpatica signora finlandese. Si presentano e poi iniziano a
conversare.

Silvia: Hei! Minä olen Silvia.

Nainen: Minä olen Anna. Hauska tutustua.
Silvia: Samoin. Oletko suomalainen?
Anna: Joo, olen suomalainen. Olen kotoisin Vaasasta, mutta asun
Helsingissä. Entä sinä?
Silvia: Minä olen italialainen, mutta isoäitini on suomalainen. Olen kotoisin
Napolista.
Anna: Sinä puhut hyvin suomea. Opiskeletko myös suomea yliopistossa?
Silvia: En. Isoäiti puhuu minulle yleensä suomea ja nyt Lenni opettaa minua.
Anna: Kuka Lenni on? affermazioni sono vere (V) o false (F).
Silvia: Hän on ystäväni.
Anna: Onko hänkin italialainen?
Silvia: Ei, hän ei ole italialainen vaan suomalainen.
Anna: Puhutteko aina suomea yhdessä?
Silvia: Melkein aina, mutta joskus puhumme myös englantia.

Grammatica

Adjektiiveja Aggettivi
Gli aggettivi in finlandese precedono sempre il nome a cui si riferiscono.

Lessico
Sanasto Glossario
hyvin bene
opiskeletko? (opiskella) (tu) studi? (studiare, 2° sing., interr.)
yliopistossa (yliopisto) all’università
yleensä di solito
nyt adesso
-kin anche
vaan ma, bensì
yhdessä insieme
melkein quasi
aina sempre
joskus a volte

Esercizio 1 Leggi il dialogo “Rooman lentokentällä” e indica se le

Värit Colori
valkoinen bianco
musta nero
keltainen giallo
sininen blu
vihreä verde
punainen rosso
oranssi arancione
harmaa grigio
ruskea marrone
vaaleanpunainen/roosa/pinkki rosa
vaaleansininen azzurro
violetti, liila viola
turkoosi turchese

vaalea = chiaro
tumma = scuro
vaaleanvihreä = verde chiaro
tummansininen = blu scuro

Predikatiivilause La frase predicativa

La frase usata per le descrizioni è la frase predicativa. In finlandese la frase 1. ... meri on? Se on sininen.
predicativa al singolare è molto semplice e si costruisce con il soggetto alla 2. ... banaani on?
forma base (nominativo) seguito dall’ausiliare “essere” e dall’aggettivo o dal 3. ... paprika on?
nome.
4. ... tomaatti on?
Reppu on iso. Lo zaino è grande. 5. ... suomen kirja on?
Meri on sininen. Il mare è blu. 6. ... asfaltti on?
Auto on vanha. La macchina è vecchia. 7. ... mandariini on?
Maria on espanjalainen. Maria è spagnola. 8. ... aurinko on?
9. ... puu on?
Esercizio 2 Collega la frase finlandese con la corrispondente frase 10. ... ananas on?
italiana.
Esercizio 5 Ascolta e scrivi il colore giusto. Quando hai completato
l’ascolto, scrivi la traduzione in italiano a fianco di ciascuna frase.
MP3/19
1. Lentokone on
2. Talo on
3. Pöytä on
4. Tänään taivas (cielo) on
5. Suomen lippu on ja

Esercizio 3 Traduci in finlandese le seguenti frasi.

1. Lo zaino è nero. Reppu on musta. Verbi: taivutusvartalo Il verbo: la radice
2. Il libro è arancione e rosso. flessiva
3. L’aereo è bianco.
I verbi finlandesi sono tradizionalmente divisi in 6 tipi a seconda della
4. Il palazzo è alto.
desinenza dell’infinito. Le tre forme più importanti del verbo sono l’infinito
5. Il cane è marrone. (forma base che si trova sul dizionario), la radice flessiva, che serve per
6. La sauna è calda. creare le varie forme, e la prima persona singolare, che serve per trovare la
7. La donna è alta. radice.
8. La penna è blu.
Regola

Esercizio 4 Minkävärinen meri on? Rispondi alla domanda. La radice flessiva si forma per tutti i gruppi eliminando la -n della prima
Minkävärinen... persona singolare. Per coniugare il verbo al presente indicativo,
 aggiungiamo quindi le desinenze di persona alla radice flessiva.

Il tempo presente può essere tradotto con il presente e il futuro in

italiano. In finlandese infatti non c’è una forma verbale diversa per il
futuro.

Esercizio 6 Coniuga il verbo tra parentesi.

1. Onni ja Elisa istuvat (istua) bussissa.
2. Me (asua) Oulussa.
Verbityyppi 1 Verbi del I tipo 3. Minä (olla) helsinkiläinen.
4. He (puhua) melko hyvin suomea ja englantia.
I verbi del I tipo si caratterizzano per la desinenza dell’infinito -A, ad
5. Me (saunoa) tänään.
esempio puhua, kysyä, etsiä.
Come detto, la radice flessiva si forma eliminando la desinenza della prima 6. Ilmari (olla) suomalainen nimi.
persona singolare (puhun 7. Isä (puhua) vain italiaa.
In generale, le radici flessive vanno imparate a memoria per ogni verbo. 8. Te (asua) meren rannalla, ihanaa!
I verbi del I tipo possono essere soggetti a delle variazioni consonantiche 9. Me (etsiä) ravintolaa.
nella radice (gradazione consonantica), di cui parleremo più avanti. 10. Birgit (laulaa) Bachin aarian.
11. Pekka ja Leena (matkustaa) paljon.
12. Minä (rakastaa) Helsinkiä.

Esercizio 7 Traduci in italiano le seguenti coppie soggetto-verbo.

1. sinä maksat
2. Kuka nauraa?
3. hän etsii
4. minä ja Katri asumme
5. Kimi ostaa
6. me istumme
7. sinä ja Tomi kysytte
8. he saunovat
Altri verbi del I tipo sono: puhua “parlare”, ostaa “comprare”, rakastaa 9. te sanotte
“amare”. 10. Leevi ja Ella katsovat
 Kieltomuoto La negazione 6. Kari (– ostaa) jäätelöä vaan kahvin.
7. Me (+ katsoa) televisiota illalla. Siellä on kiva
Regola elokuva.
La negazione del verbo si forma con l’ausiliare di negazione, che si 8. Nainen (+ laulaa) kauniisti, vai mitä?
coniuga per tutte le persone, seguito dalla radice flessiva, che non varia. 9. Niemiset (– saunoa) tänään.
10. Kirja (– olla) hyvä. Se on huono.
11. Voitko toistaa? Me (– puhua) vielä hyvin suomea.
12. Carmen (+ etsiä) opettajaa.

Dialogo

Suomen tentti L’esame di finlandese

MP3/20
Sulo: Terve, Astrid!
Astrid: No hei, Sulo. Mitä kuuluu?
Esercizio 8 Trasforma le frasi affermative in negative. Sulo: Hyvää, kiitos. Entä sinulle?
Astrid: Ei kovin hyvää.
1. Me olemme täällä usein (spesso). Me emme ole täällä usein. Sulo: Ikävä kuulla... Miksi? Oletko sairas?
2. Mika on kiva poika. Astrid: En. Olen vain väsynyt, ja huomenna on suomen tentti. Se on varmasti
3. Minä olen opiskelija. vaikea.
4. Te olette oikeassa. Sulo: Mutta sinähän puhut suomea todella hyvin!
Astrid: No jaa...
5. Sinä olet nyt kurssilla.
Sulo: Ei huolta, minä autan sinua!
6. He ovat kotoisin Suomesta. Astrid: Voi, olet niin ystävällinen! Oletko varma?
Sulo: Aivan varma! Oletko valmis?
Esercizio 9 Completa con il verbo tra parentesi alla forma Astrid: Olen.
affermativa (+) o negativa (–).
1. “Kuka sinä olet?” Kaisa kysyy (+ kysyä) naiselta.
2. Minä (– olla) kotoisin Kuopiosta vaan Joensuusta.
3. Anteeksi, mutta sinä (+ istua) minun paikalla.
4. Eeli ja Esa (– asua) meren rannalla.
5. Te (+ matkustaa) paljon.
 Grammatica

Kyllä/ei -kysymys Fare la domanda sì/no

Le domande sì/no vengono formate inserendo la particella interrogativa -ko/-
kö sull’elemento di cui si richiede informazioni. E tale elemento va sempre
Lessico all’inizio della frase.
Sanasto Glossario
ikävä kuulla mi dispiace (sentirlo)
miksi? perché
sairas malato
vain soltanto Kalle asuu Helsingissä. Asuuko Kalle Helsingissä? Kalle abita a
väsynyt stanco Helsinki?
huomenna domani
tentti esame
Se on hyvä idea. Onko se hyvä idea? È una buona idea?
varmasti sicuramente
-hän particella di enfasi Nella frase negativa è l’ausiliare di negazione a spostarsi all’inizio della frase
todella davvero, molto con la particella -ko/-kö.
no jaa insomma
ei huolta non c’è da preoccuparsi
autan (auttaa) aiuto (aiutare, 1° sing.)
sinua (sinä) te (tu)
niin così
ystävällinen gentile
varma sicuro (Sinä) et puhu saksaa. Etkö (sinä) puhu saksaa? Non parli tedesco?
valmis pronto Kalle ei osta kirjaa. Eikö Kalle osta kirjaa? Kalle non compra il
libro?
Esercizio 10 Leggi il dialogo “Suomen tentti” e indica se le
affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni Vastaus kyllä/ei -kysymykseen Rispondere a
false. una domanda sì/no
Per rispondere a una domanda -ko/-kö si ripete lo stesso verbo utilizzato nella
domanda coniugandolo alla persona adeguata (senza la particella 4. Asutko Firenzessä?
interrogativa). 5. Onko suomen opettaja nainen?
– Oletko italialainen? – Olen. – Sei italiano? – Sì. 6. Oletko nyt kotona?
– Puhutko suomea? – Puhun. – Parli finlandese? – Sì.
– Asuuko Marianna Italiassa? – Asuu. – Marianna vive in Italia? – Sì. 7. Oletko sinä roomalainen?
La stessa regola vale per l’ausiliare di negazione. 8. Onko suomen kurssi huomenna?
– Etkö puhu espanjaa? – En (puhu). – Non parli spagnolo? – No. 9. Oletko saksalainen?
– Eikö Pekka asu Helsingissä? – Ei (asu). – Pekka non vive a Helsinki? – 10. Saunotko tänään?
No.
– Ettekö osta jäätelöä? – Emme (osta). – Non comprate il gelato? – No. Esercizio 13 Inserisci negli spazi la parola adatta scegliendo tra
Quando la risposta è affermativa, si può anche rispondere con kyllä “sì” quelle fornite qui sotto.
(standard) oppure con joo “sì” (colloquiale). È possibile rispondere anche con
la combinazione kyllä/joo + verbo coniugato.
– Oletko kurssilla? – Kyllä/joo, olen. – Sei al corso? – Sì.
Attenzione! Nella risposta negativa si può usare anche ei “no” ma deve
essere seguito dall’ausiliare di negazione coniugato. 1. Me asumme Pariisissa.
– Etkö ole suomalainen? – Ei, en ole. 2. Onko Kalle ?
– Ettekö asu Suomessa? – Ei, emme asu. 3. hän suomea?
4. Silvia ja Lenni Suomessa.
Esercizio 11 Forma la domanda con il verbo olla e la particella 5. Mustikka on pieni koira. Se on
interrogativa -kO.
6. Auto ei ole uusi vaan
1. Hei, onko tämä paikka vapaa? 7. Kuka olet? – Minna.
2. sinä italialainen? 8. He Berliinissä.
3. Anteeksi, me myöhässä? 9. Paita on
4. he nyt Roomassa? 10. Harjoitus ei ole vaikea vaan
5. te Suomessa? 11. Silvia on nimi.
6. minä kaunis? 12. uusi sauna ole hyvä?
7. sinä kurssilla tänään?
8. Theo ja Michael kurssilla nyt? Esercizio 14 Dettato. Ascolta e scrivi ciò che senti.
MP3/21
Esercizio 12 Scrivi la risposta affermativa o negativa.
1.
1. Puhutko sinä kiinaa? Ei, en puhu. 2.
2. Istutko nyt? 3.
3. Puhutko sinä ruotsia? 4.
6. (abbastanza) usein.
–En laula koskaan (mai).
Esercizio 15 Ascolta e scrivi le parole mancanti. 7. Onko suomen opettaja –Kyllä, hän on italialainen.
MP3/22 italialainen? –Ei, hän on suomalainen.
Lenni on [1.] mies, joka asuu [2.] –Ei ole, hän on...
Helsinki on Suomen [3.] 8. Matkustatko sinä paljon? –En matkusta paljon.
ja se on meren rannalla. Silvia on nuori –Kyllä, matkustan paljon.
[4.] Hän on kotoisin [5.] –Matkustan aika paljon.
Silvia [6.]
lentokoneella Helsinkiin. 9. Minkävärinen ovi (porta) on? –Ovi on ruskea.
Lenni [7.] Italiaa. Hän [8.] –Ovi on vihreä.
italiaa. Lenni ja Silvia [9.] –Ovi on...
yhdessä suomea ja joskus myös [10.] 10. Oletko sinä italialainen? –Kyllä olen.
. –En ole. Olen...

Esercizio 16 Conversazione a coppie: uno fa la domanda e l’altro Esercizio 17 Conversazione a coppie: uno indica e chiede
risponde utilizzando la risposta più adatta. informazioni su una delle persone presentate sui passaporti, e
A B l’altro risponde, a turno.
1. Asutko Italiassa? – Joo, asun Italiassa.
– Ei, en asu Italiassa.
2. Minkämaalainen sinä olet? – Olen ranskalainen
– Olen suomalainen.
– Olen italialainen.
– Olen...
3. Puhutko englantia? –Kyllä, puhun.
–Valitettavasti en puhu
englantia.
–Joo, puhun vähän englantia.
4. Olemmeko nyt suomen –Emme ole.
kurssilla? –Joo, olemme.
5. Onko suomen kirja –Ei ole, se on punainen.
sininen? –Joo, se on sininen.
–Ei ole, se on...
B A
6. Laulatko sinä usein? –Kyllä, laulan aika
Note culturali
Helsinki
Helsinki è la capitale della Finlandia dal 1812, quando la Finlandia era
ancora granducato autonomo della Russia, e lo è rimasta anche
successivamente dopo l’indipendenza nel 1917. Si trova a sud del paese,
in riva al mare, affacciata sul Golfo di Finlandia. Helsinki fa parte della
regione Uusimaa. Le città più vicine a Helsinki sono Espoo, Vantaa e
Kauniainen, e insieme formano l’area metropolitana della capitale.

Helsinki è una città molto verde ed è circondata dall’acqua. È ricca di

parchi, e il parco di Esplanadi (Esplanadin Puisto o “Espa”, come viene
affettuosamente chiamato dagli abitanti di Helsinki) è uno dei più noti
parchi urbani nel cuore della città, molto amato e frequentato dai
cittadini. D’estate diventa una vera e propria “piazza” piena di gente che
va a leggere un libro, bere qualcosa con gli amici, mangiare un gelato,
passeggiare o ascoltare uno dei numerosi concerti che vi vengono
organizzati nel periodo estivo. Il parco si trova tra le strade di
Eteläesplanadi e Pohjoisesplanadi, esplanadi indica infatti un viale
diviso in due da un’area verde.
 Lentokoneessa kohti
3 Helsinkiä
In aereo verso Helsinki
In questo capitolo impareremo
✓ Pronomi e suffissi possessivi
✓ Pronomi dimostrativi al singolare
✓ Numeri
✓ Caso partitivo (prime nozioni)
✓ Chiedere l’età
✓ Chiedere l’indirizzo Silvia: Hei, anteeksi, onko tämä paikka 10 D?
✓ Pronomi personali in finlandese colloquiale Nainen: Ei... hetkinen, minä tarkistan. Missä minun lippuni on...? Ai tässä. –
Olet oikeassa: tämä on 10 D. Onko tämä sinun paikkasi?
Silvia: On, se on minun paikkani.
Dialogo Nainen: Voi anteeksi.
Silvia: Ei se haittaa. Mikä sinun paikkasi on?
Nainen: Se on 10 E.
Missä minun paikkani on? Dov’è il mio posto? Silvia: Ai, se on tässä vieressä.
Nainen: No hyvä! Minä istun siihen.
MP3/23 Silvia: Kiitos.
Silvia on lentokoneessa ja etsii paikkaansa.

Lessico
Sanasto Glossario
lentokoneessa (lentokone) in aereo
paikkaansa (paikka) il suo posto
tämä questo
tarkistaa (I) controllare
minun lippuni (lippu) il mio biglietto
tässä qui
sinun (sinä) tuo
vieressä accanto
istua (I) sedersi
 possessivo.

In finlandese standard il pronome possessivo può essere omesso, ma il

suffisso è necessario (kirjani “il mio libro”).
Parole e frasi
1° sing. (minun) koirani
Hetkinen... Un momento...
olet oikeassa ≠ olet väärässä hai ragione ≠ hai torto
2° sing. (sinun) koirasi
Voi, anteeksi. Oh, scusa. 3° sing. hänen koiransa
Ei se haittaa. = Ei se mitään. Non fa niente. sen koira
No hyvä! Ah, bene! 1° plur. (meidän) koiramme
2° plur. (teidän) koiranne
Esercizio 1 Leggi il dialogo “Missä minun paikkani on?” e indica 3° plur. heidän koiransa
se le affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni niiden koira
false.

kenen? di chi?

Esercizio 2 Cerchia tutti i pronomi e i suffissi possessivi nel dialogo

“Missä minun paikkani on?”.

Esercizio 3 Scrivi la forma possessiva per tutte le persone

utilizzando i nomi paikka e lippu.
Grammatica
Paikka Lippu
1. minä minun paikkani minun lippuni
Possessiivipronominit ja -suffiksit Pronomi e
2. sinä
suffissi possessivi
3. hän
In finlandese i pronomi possessivi si formano declinando i pronomi personali
4. se
al genitivo.
5. me
Regola
6. te
I pronomi possessivi precedono sempre il nome a cui si riferiscono e sul 7. he
nome della cosa posseduta si inserisce il corrispondente suffisso
possessivo. I pronomi di terza persona se/ne non hanno un suffisso 8. ne
Esercizio 4 Collega il pronome con la forma possessiva Dialogo
corrispondente.

Kenen tämä on? Di chi è questo?

MP3/24
Silvia istuu paikalle 10 D. Lattialla on reppu. Kenen se on?

Esercizio 5 Collega il pronome con il nome + suffisso

corrispondente.

Esercizio 6 Inserisci il pronome personale o possessivo adatto.

Silvia: Onko tämä sinun reppusi?
1. Maija ja Eerika ovat lentokoneessa. He matkustavat Suomeen. Nainen: On, se on minun.
2. asumme Oulussa, mutta olen kotoisin Silvia: Tässä, ole hyvä.
Kemistä ja on kotoisin Torniosta. Nainen: Kiitos paljon!
3. Onko Pekka ystäväsi? – On, on Silvia: Onko tämä musta kynä sinun?
paras ystäväni. Nainen: Ei, se ei ole minun. Minun kynäni on punainen. Kenen se on? Ehkä
4. Kuka olet? – olen Kimmo. hänen...?
5. puhutte hyvin englantia. Onko se Nainen ottaa kynän ja kutsuu lentoemäntää.
äidinkielenne?
Nainen: Anteeksi, tämä kynä ei ole meidän – onko se sinun?
6. äitini nimi on Kaisa. asuu Kuopiossa. Lentoemäntä: On, se on minun, kiitos!
Nainen: Ole hyvä.
 In finlandese esistono tre pronomi dimostrativi: tämä “questo”, tuo “quello”
Lessico e se “esso”. I pronomi tämä e tuo vengono usati come i corrispettivi italiani
“questo” e “quello”. Se si riferisce a qualcosa di menzionato nel discorso o
Sanasto Glossario
familiare nel contesto a parlante e interlocutore, e in italiano viene spesso
paikalle (paikka) al posto
lattialla (lattia) per terra
omesso (pronome nullo).
kynä penna Questi pronomi si declinano in tutti i casi e concordano in numero e caso
ehkä forse con il nome che li segue.
ottaa (I) prendere
kutsua (I) chiamare
tuo talo quella casa tuossa talossa in quella casa
lentoemäntää (lentoemäntä) assistente di volo (femm.) Per il momento vediamo solo la forma base (nominativo) al singolare.

Parole e frasi
Tässä, ole hyvä. Ecco qua, tieni.
Kiitos paljon! = Paljon kiitoksia! Molte grazie.
Totta! (È) vero!
Sopii (hyvin). / Se käy hyvin. Va bene.

Esercizio 7 Leggi il dialogo “Kenen tämä on?” e indica se le

affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
false.

Grammatica

Demonstratiivipronominit Pronomi
dimostrativi
 1. – Onko tämä (questo) laukku liian pieni?
– On, se (esso) on melko pieni.

2. – Onko (quello) kirja hyvä?

– Joo, (esso) on todella mielenkiintoinen.
Tuo on kätevä. Quello è pratico.
Tämä on hyvä. Questo è buono/va bene.
Se on hyvä idea. È una buona idea.
Tämä kukka on kaunis. Questo fiore è bello.
Tuo kirja on mielenkiintoinen. Quel libro è interessante.
Se matka on ikimuistoinen. Quel viaggio è indimenticabile.

3. – Kenen (questo) paikka on?

– (esso) on ehkä hänen.
Un consiglio per distinguere tra tuo e se: se puoi indicare con il dito
il referente, il pronome corretto da usare è tuo; se non puoi indicarlo,
il pronome da usare è se.

Intensificatori
liian = troppo 4. – Entä (quello)?
tosi, todella = molto
– No, (esso) on minun.
melko, aika = abbastanza

Esercizio 8 Leggi il dialogo “Kenen tämä on?” e sottolinea tutti i

pronomi dimostrativi.

Esercizio 9 Inserisci il pronome dimostrativo richiesto.

 5. – (quello) keltainen talo on minun kotini. Espressioni di quantità
– (esso) on tosi iso! monta molti
paljon molto
vähän poco
aika/melko vähän piuttosto poco
aika/melko paljon abbastanza (lett. piuttosto molto)

Esercizio 11 Ascolta i numeri e ripetili.

Esercizio 10 Dettato. Ascolta e scrivi ciò che senti. MP3/26
MP3/25
1. Esercizio 12 Ascolta e scrivi in cifre i numeri che senti.
2. MP3/27
3.
4.
5.
6.
Esercizio 13 Scrivi i numeri in cifra o in lettere.
Numerot I numeri
Le tabelle che seguono presentano i numeri in finlandese. Il numero si trova
sempre prima del nome a cui si riferisce. I numeri possono essere declinati in
tutti i casi (vd. Capitolo 12). Esercizio 14 Scrivi i numeri in lettere.
1. 1917
2. 2020
3. 1945
4. 1492
5. 1905
6. 1997

Il numero che si riferisce a un anno si legge sempre come un

 numero qualsiasi (come in italiano). inserisce dopo la desinenza del caso. Attenzione : la 3° persona può avere
due varianti: päätään/päätänsä.

Esercizio 15 Chiedi il numero di telefono a 6 compagni e scrivilo in Se la parola termina...

cifre.
A: Mikä sinun numerosi on?
B: Minun numeroni on 339-1142787.
Attenzione ai seguenti casi particolari:
le parole terminanti in -eA: korkea korkeaa/korkeata;
pehmeää/pehmeätä;
Il numero di telefono si legge pronunciando ogni numero alcuni nomi propri: Theo Theoa; Andrea Andreaa; Roope
singolarmente (non a coppie). Roopea.
Il caso partitivo si trova anche dopo le espressioni di quantità riportate
nella tabella a inizio paragrafo.
Nimi Numero monta kynää molte penne
1. paljon kahvia/rauhaa molto caffè/molta pace
2. vähän teetä/rahaa poco tè/denaro
3.
4.
5.
6. Monta + partitivo singolare si usa con i nomi contabili mentre
paljon/vähän + partitivo singolare si usano con i nomi massa o
astratti.
Numerot ja partitiivi I numeri e il caso
partitivo
Chiedere l’età
Regola
A: Kuinka vanha sinä olet? Quanti anni hai?
Il nome che segue il numero è sempre al caso partitivo quando il sintagma B: Olen 24 vuotta (vanha). Ho 24 anni.
nominale è il soggetto o l’oggetto diretto della frase. Il numero “uno” fa
eccezione: non si usa il partitivo, ma la forma base. Un altro modo per dire l’età è con l’aggettivo -vuotias.
yksi lippu kaksi lippua kolme lippua Olen 24-vuotias (aggettivo). Ho 24 anni. (lett. Sono ventiquattrenne.)

Il caso partitivo singolare si forma con la desinenza -A, -tA oppure -ttA, a Pronomi dimostrativi al partitivo
seconda di come termina il nome che viene declinato. Il suffisso possessivo si tämä tätä
 tuo tuota 1. Joonas on taapero. Hän on vasta kaksi vuotta vanha. (2)
se sitä 2. Kirsi on keski-ikäinen. Hän on (49)
3. Teppo on melko iäkäs. Hän on (72)
Anche per dire l’età si usa quindi il partitivo dopo il numero. 4. Vili on vilkas poika. Hän on (7)
5. Helvi on vanha rouva. Hän on jo (96)
Esercizio 16 Scrivi il numero con le lettere e il partitivo. 6. Kia on teini. Hän on (15)
A. Parole che terminano in una vocale
Esercizio 18 Ora trasforma le età in aggettivi.
1. 59 + euro
2. 7 + sekunti 1. Petra on neljätoista vuotta vanha. Hän on 14-vuotias
3. 44 + kissa 2. Minna on kuusikymmentä vuotta vanha.
4. 101 + satu 3. Mies on sata vuotta vanha.
5. 365 + päivä 4. Ilmo on kolmekymmentäkolme vuotta vanha.
B. Parole che terminano in due vocali 5. Nainen on neljäkymmentäkaksi vuotta vanha.
1. 203 + maa 6. Juulia on viisi vuotta vanha.
2. 12 + radio Esercizio 19 Ascolta e scegli l’opzione giusta.
3. 990 + yö MP3/28
4. 8 + museo
1. Arto on 25 vuotta vanha
5. 10 000 + syy
2. Minna on 16-vuotias
C. Parole che terminano in consonante
3. Lasse on 63 vuotta vanha
1. 98 + saapas
4. Mirri on 3 vuotta
2. 10 + avain
5. Lapsi on 8-vuotias
3. 3 + tytär
29 vuotta vanha
4. 12 200 + askel
17-vuotias
5. 235 + porras
72 vuotta vanha
D. Parole che terminano in -e
7 vuotta
1. 2 + vale 5-vuotias
2. 77 + lentokone 35 vuotta vanha
3. 42 + virhe 19-vuotias
4. 2 688 + herne 98 vuotta vanha
5. 11 + kappale 4 vuotta
Esercizio 17 Kuinka vanha hän on? Scrivi le età in lettere. 10-vuotias
Chiedere l’indirizzo

Esercizio 20 Ascolta e scrivi il numero civico in cifre. Puhekieli: mä oon Finlandese colloquiale:
MP3/29 forme abbreviate
1. Aleksanterinkatu In finlandese colloquiale è frequente trovare i pronomi personali e i verbi in
2. Siilitie forme abbreviate. Le seguenti forme dei pronomi personali sono in uso
3. Kuparikuja soprattutto nella Finlandia meridionale e centro-occidentale.
4. Yliopistokatu (minä) olen mä oon
5. Suvikuja (sinä) olet sä oot
6. Maahistie hän on se on
(me) olemme me ollaan
Esercizio 21 Conversazione in coppia. Chiedi l’indirizzo al
compagno e scrivilo. A copre la colonna B e viceversa. (te) olette te ootte
he ovat ne on
La stessa cosa vale per i pronomi possessivi. Il suffisso possessivo è poco
frequente nella lingua colloquiale.
(minun) kirjani mun kirja
(sinun) kirjasi sun kirja
hänen kirjansa sen kirja
(meidän) kirjamme mei(d)än kirja
(teidän) kirjanne tei(d)än kirja
heidän kirjansa niiden/niitten kirja
 telefonare.

Note culturali
Hiljaisuus Il silenzio
La Finlandia è un paese territorialmente più grande dell’Italia ma con un
numero di abitanti molto inferiore: solo circa 5.500.000. La
maggioranza della popolazione vive nel Sud del paese, dove la capitale
è il maggiore centro urbano e accentra nella sua area studenti e
lavoratori da ogni parte della Finlandia, e non solo: circa metà degli
stranieri residenti in Finlandia abitano infatti nell’area metropolitana
della capitale. La densità di popolazione è di soli 18 abitanti per km2,
contro la media dell’Unione Europea di 117 abitanti per km2 (che
l’Italia supera con i suoi 200 abitanti per km2).

Forse in parte anche questi dati contribuiscono all’importanza che i

finlandesi danno alla distanza interpersonale, al non disturbare gli
altri, al profondo rispetto per lo spazio intorno a sé e alla natura.
Sentire suonare un cellulare a volume alto su un autobus finlandese fa
alzare gli occhi al cielo a molti, e parlare a voce alta su un mezzo
pubblico rientra tra le cose imbarazzanti che semplicemente “non si
fanno”. E così, per venire incontro alle esigenze di tutti, oggigiorno in
molti treni esistono vagoni appositi per chi ha necessità di parlare o
 Silvia on perillä Helsinki-Vantaan lentokentällä. Lenni ja Sulo ovat vastassa
Sulon isän autolla.
4 Hauska nähdä!
Che piacere vederti!
In questo capitolo impareremo
✓ Caso genitivo
✓ Casi locativi: inessivo e adessivo
✓ Adessivo con i mezzi di trasporto
✓ Gradazione consonantica nominale
✓ Gradazione consonantica verbale: verbi del I tipo
✓ Verbi del II tipo
✓ Parti della giornata

Lenni: Hei, Silvia!

Silvia: Hei! Hauska nähdä pitkästä aikaa!
Lenni: Niin on! Tervetuloa!
Silvia: Kiitos! Mitä sinulle kuuluu?
Lenni: Ihan hyvää. Entä sinulle?
Silvia: Hyvää, kiitos.
Lenni: Tässä on Sulo. Hän vie meidät kotiin autolla.
Sulo: Moi! Hauska tutustua.
Silvia: Samoin.
Sulo: Minä otan sinun matkalaukkusi.
Silvia: Voi, kiitos. Se on painava.
Sulo nostaa Silvian matkalaukun.
Sulo: Kuinka kauan olet Suomessa?
Silvia: Olen Suomessa kuusi viikkoa. Tässä on vielä yksi kassi... Se ei
Dialogo onneksi ole painava.
Lenni: Minä voin ottaa sen.
Silvia: Kiitos. Minä kannan tämän repun. Onko auto kaukana?
Perillä All’arrivo Sulo: Ei, se on lähellä. Mennään!
MP3/30
 Esercizio 2 Completa insieme al tuo compagno la griglia per
Lessico formare un dialogo.
Sanasto Glossario
olla perillä essere arrivati
olla vastassa essere venuti a prendere (qualcuno)
nähdä (II) vedere
pitkästä aikaa dopo tanto tempo
viedä (II) portare (con sé)
kotiin a/verso casa
autolla con la macchina
matkalaukku valigia
nostaa (I) sollevare
Grammatica
viikkoa settimana
kassi borsa
onneksi fortunatamente
voida (II) potere Genetiivi Il caso genitivo
kantaa (I) portare (in mano/un peso)
kaukana lontano Regola
lähellä vicino
Il caso genitivo esprime il possessore o il modificatore di un nominale e si
forma con la desinenza -n, che si aggiunge alla radice.

Lenni Lennin di Lenni

Parole e frasi isä isän del padre
Hauska nähdä (pitkästä aikaa)! Che bello vedersi/vederti (dopo tanto tempo)! koira koiran del cane
Niin on! Sì. (per esprimere accordo)
Voi... Oh...
Ai... Ah...
Pronomi dimostrativi al partitivo
Kuinka kauan? Quanto tempo? tämä tätä
Mennään! Andiamo! (lett. Si va!) tuo tuota
se sitä
Esercizio 1 Leggi il dialogo “Perillä” e rispondi se le affermazioni
sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni false. Se il nome è di origine straniera e termina in una consonante, si aggiunge -i
prima della desinenza del genitivo per rendere più facile la pronuncia.
Thomasin di Thomas
New Yorkin di New York

Il possessore precede sempre la cosa posseduta, al contrario dell’italiano.

Tutti i modificatori del possessore devono essere al genitivo.
 (Heli) uusi asunto on todella iso.

Esercizio 5 Conversazione a coppie. Con un compagno, crea i

dialoghi seguendo l'esempio e utilizzando le parole date.

Il pronome interrogativo corrispondente è kenen “di chi” per le persone e

minkä “di cosa, di quale/che” per le cose e per gli animali.
Kenen tämä kirja on? Di chi è questo libro?
Minkä maan pääkaupunki Oslo on? Di quale paese Oslo è capitale?

Esercizio 3 Scrivi la forma al genitivo dei nomi o il pronome Paikallissijat: inessiivi ja adessiivi I casi
possessivo.
locativi: inessivo e adessivo
I casi locativi esprimono stato in luogo, moto a luogo oppure moto da luogo.
In finlandese i casi locativi sono 6. In questo capitolo illustreremo i due casi
locativi che esprimono lo stato in luogo: inessivo e adessivo.
I casi locativi possono essere divisi in due categorie in base alle dimensioni
del luogo di riferimento: se il luogo è tridimensionale o “chiuso” (p.e. una
scatola, una stanza o una macchina), si usa il caso locativo interno; se il
luogo è bidimensionale o “aperto” (p.e. un tappeto, una strada, un tavolo), si
usa il caso locativo esterno.

Esercizio 4 Completa con il genitivo o il pronome possessivo.

1. Onko tämä sinun (sinä) reppusi? Ei, se ei ole (minä).
Se on varmaankin (Tuomo).
2. Tänään on (Kalle) syntymäpäivä. Illalla on
(hän) juhlansa.
3. Tuo tyttö on Mari. Hän on (Max) uusi tyttöystävä.
4. (kuka) tämä kirja on?
Pronomi dimostrativi all’inessivo
5. Ruotsi on (Mats) äidinkieli, mutta hän puhuu myös
englantia. Mikä (sinä) äidinkielesi on? tämä tässä
6. (me) kotimme on pieni, mutta (Leo) ja tuo tuossa
 se siinä restare”, e il pronome interrogativo corrispondente è missä “dove”.
– Missä sinä asut? – Helsingissä. – Dove abiti? – A Helsinki.
In particolare, quando ci si riferisce a uno stato in luogo tridimensionale, il – Missä kissa on? – Se istuu tuolilla. – Dov’è il gatto? – È seduto sulla
caso corretto da utilizzare è l’inessivo. In italiano il caso inessivo si traduce sedia.
spesso con la preposizione “in”. La desinenza dell’inessivo è -ssA. Attenzione all’alternanza del suffisso possessivo di 3° persona:
paidassaan/paidassansa.
talo casa talossa nella casa; metsä bosco metsässä nel bosco
Con i paesi, le regioni e le città del mondo, come anche con la maggior Esercizio 6 Completa le tabelle.
parte delle città finlandesi, si usa il caso inessivo, e in italiano si traduce con
“in/a”. A. Forma base (nominativo) Inessivo
1. koulu koulussa
Italia Italiassa in Italia; Sardinia Sardiniassa in Sardegna; Lontoo
Lontoossa a Londra; Jyväskylä Jyväskylässä a Jyväskylä; Vaasa 2. kori
Vaasassa a Vaasa talo
3.
Invece, quando si tratta di uno stato in luogo bidimensionale, si usa il
4. hylly
caso adessivo, che si forma con la desinenza -llA. In italiano il caso adessivo
si traduce spesso con la preposizione “su”. 5. kirja
6. Espoo
7. puu
Pronomi dimostrativi all’adessivo
tämä tällä B. Forma base (nominativo) Adessivo
tuo tuolla
1. tori torilla
se sillä
2. piha
tie tiellä sulla strada; piha pihalla in giardino/cortile; 3. hylly
tuoli tuolilla sulla sedia 4. tie
Il caso adessivo esprime anche la prossimità. 5. Vantaa
Mikko odottaa Karia asemalla. Mikko aspetta Kari alla stazione.
6. tuoli
Alcune città finlandesi e alcuni paesi e isole richiedono l’adessivo.
7. käytävä
Rovaniemi Rovaniemellä a Rovaniemi; Vantaa Vantaalla a
Vantaa; Venäjä Venäjällä in Russia; Madeira Madeiralla a
Esercizio 7 Completa le frasi utilizzando le parole fra parentesi.
Madeira (sull’isola di)
1. Leena on Roomassa. (olla Rooma)
I casi inessivo e adessivo vengono normalmente utilizzati con i verbi
stativi, come olla “essere”, istua “sedere”, asua “abitare” e pysyä “stare, 2. Heikki ja Risto (istua terassi)
 3. Minun laukku (olla lattia) 2. Suomi
4. Kuka ? (asua Firenze) 3. puisto
5. Te (olla asema) 4. kahvila
6. Koira (istua talon piha) 5. metsä
7. Minä ja Timo (asua Kuopio) 6. Sardinia
8. Me (istua tuoli)
7. keskusta
8. Amerikka
Adessiivi ja kulkuneuvot Adessivo con i mezzi
di trasporto Astevaihtelu “K – P – T” (1) Gradazione
Il caso adessivo si usa anche con i mezzi di trasporto. consonantica “K – P – T” (1)
Millä menet...? Con quale mezzo vai...?
auto autolla Ajan autolla. Guido la macchina. Abbiamo visto in precedenza l’importanza della forma della radice per la
bussi bussilla Tuomo saapuu bussilla. Tuomo arriva con coniugazione verbale. Lo stesso vale per i nomi: oltre alla forma base
l’autobus. (nominativo), un’altra forma importante da conoscere è la radice. La radice è
la parte a cui si aggiunge la desinenza di caso quando si declina la parola. Sia
juna junalla Matkustamme junalla. Viaggiamo in treno.
i verbi sia i nomi finlandesi obbediscono alla regola di gradazione
metro metrolla Menen metrolla. Vado in metro. consonantica, che può prevedere dei cambiamenti nella radice quando la
(polku)pyörä Ajamme aina pyörällä. Andiamo sempre in parola viene flessa.
(polku)pyörällä bici.
lentokone lentokoneella Silvia saapuu lentokoneella. Silvia arriva in
aereo. Gradazione consonantica nominale: Tipo A
laiva laivalla Matkustamme laivalla. Viaggiamo in nave.
Regola

Se nell’ultima sillaba della parola si ha k, p oppure t, queste possono subire

modificazioni o venire eliminate prima della desinenza di alcuni casi. Si
kävellä veda il seguente esempio.
camminare
Forma base Radice + desinenza
mennä kävellen
andare a piedi kirkko chiesa kirkossa nella chiesa (INE)
kirkolla nei pressi della chiesa (ADE)
kirkon della chiesa (GEN)
Esercizio 8 Scrivi con quale mezzo vai nei seguenti posti.
In genere si parla di grado forte o debole secondo lo schema che segue più
1. Rooma junalla in basso. In questo capitolo tratteremo il Tipo A di gradazione consonantica
(studieremo il Tipo B più avanti).
La gradazione di Tipo A coinvolge i nomi che terminano in vocale,
tranne la e. Nella gradazione di Tipo A alcuni casi hanno la forma forte,
mentre altri hanno la forma debole, e questo va imparato a memoria. Ad
esempio, i casi nominativo e partitivo sono forti mentre i casi genitivo,
inessivo e adessivo sono deboli.
Caso Forte Debole
Nei seguenti nessi consonantici non si applica la gradazione
Nominativo x consonantica: sk, st, tk.
Partitivo x
Genitivo x
Inessivo x Esercizio 9 Scrivi le forme mancanti delle seguenti parole.
Adessivo x
La gradazione consonantica nominale di Tipo A segue questo schema.

Verbien astevaihtelu: Verbityyppi 1 La

* Nelle parole in cui si ha i preceduta e seguita da vocale (o-i-a, a-i-a) questa diventa j.
poika poika + n pojan gradazione consonantica verbale: verbi del I
aika aika + n ajan
tipo
Si noti che la regola vale anche quando la consonante k, p, t fa parte di uno Nella gradazione consonantica sono coinvolti i verbi del I tipo che hanno le
dei seguenti nessi consonantici. consonanti k, p oppure t nell’ultima sillaba della radice flessiva, ad esempio
nukkua, lukea, kertoa. Questi verbi hanno due radici flessive: una debole,
per le 1° e 2° persone, e l’altra forte, per l’infinito e le 3° persone. Nella
negazione si usa il grado debole.
La gradazione consonantica coinvolge anche i tipi IV e VI, e alcuni verbi
del III tipo, ma li studieremo più avanti.
La gradazione consonantica verbale per i verbi del I tipo segue questo
schema. Esercizio 11 Scrivi la forma corretta del verbo tra parentesi.
1. Me emme istu (istua) penkillä.
2. Te (lukea) paljon.
3. Minä en (ottaa) kahvia.
4. Kari (oppia) nopeasti.
5. Etkö (lukea) sanomalehteä?
6. Minä (kertoa) sinulle kaiken.
7. Mikko (tietää) oikean vastauksen.
8. Juha ei (uskaltaa) sukeltaa.
9. He (tinkiä) aina torilla.
10. Sinä et (leipoa) tänään.

Esercizio 10 Scrivi le radici forte e debole e coniuga i seguenti

verbi.
Dialogo
 Kävelyllä Helsingissä Una passeggiata per Lenni: Tässä, ole hyvä.
Myyjä: Kiitos. Tässä on kuitti. Hyvää päivänjatkoa!
Helsinki Lenni: Kiitos, samoin. Hei hei!
MP3/31
Helsingissä on kaunis kesäpäivä. Silvia, Lenni ja Sulo ovat kävelyllä
keskustassa. Aamulla he käyvät Kansallismuseossa ja tuomiokirkossa.
Lessico
Iltapäivällä he syövät lohikeittoa ja juovat kahvia kauppatorilla. Lenni ja Sulo Sanasto Glossario
haluavat viedä Silvian myös Suomenlinnaan. He voivat mennä sinne
kesäpäivä giornata di estate
vesibussilla. Lenni käy lippukioskilla. olla kävelyllä essere a passeggio
Silvia ja Sulo istuvat penkillä ja odottavat, kun Lenni asioi myyjän kanssa. keskusta centro
aamulla la mattina
käydä (II) andare (e tornare)
Kansallismuseo Museo Nazionale
tuomiokirkko cattedrale
iltapäivällä nel pomeriggio
syödä (II) mangiare
lohi salmone
keitto zuppa
juoda (II) bere
kahvi caffè
kauppatori mercato (all’aperto)
haluaa vuole (volere, 3° sing.)
myös anche
voida potere
vesibussi traghetto
lippukioski biglietteria (chiosco della biglietteria)
penkki panchina
odottaa (I) aspettare
asioida (II) occuparsi, sbrigare commissioni
myyjä commesso
lähteä (I) partire
seuraava prossimo
kello... alle ore...
Lenni: Hei, moneltako lähtee seuraava vesibussi Suomenlinnaan? meno–paluu andata e ritorno
Myyjä: Moi, se lähtee kello 15. yhteensä in totale
kortti carta
Lenni: Hyvä. Paljonko yksi lippu maksaa? kuitti scontrino, ricevuta
Myyjä: Meno-paluu maksaa seitsemän euroa.
Lenni: Selvä.
Myyjä: Montako lippua saisi olla?
Lenni: Saisinko kolme lippua?
Myyjä: Tässä, ole hyvä. Ne ovat yhteensä 21 euroa.
Lenni: Voinko maksaa kortilla? Parole e frasi
Myyjä: Totta kai! Moneltako...? A che ora...?
Hyvä. Bene.
Paljonko... maksaa? Quanto costa...?
Se maksaa... Costa... Grammatica
Selvä. Bene./Ho capito.
Montako lippua saisi olla? Quanti biglietti occorrono?
Saisinko...? ← saada (II) Potrei avere...?
Totta kai! Certo!
Verbityyppi 2 Verbi del II tipo
Hyvää päivänjatkoa! Buona giornata! I verbi del II tipo si caratterizzano per la desinenza dell’infinito -dA. Per
formare la radice flessiva si elimina la desinenza -dA e si inserisce la marca
di persona. Si noti che per la 3° persona singolare non si ha il
raddoppiamento della vocale che abbiamo visto nei verbi del I tipo.

Le seguenti espressioni sono sinonime.

Moneltako lähtee X? = Moneltako X lähtee?
Paljonko X maksaa ? = Paljonko maksaa X?
Paljonko? =Kuinka paljon?
Montako? = Kuinka monta?
– Hyvää päivää! Paljonko korvapuusti maksaa? – Se maksaa 3
euroa.
– Hei! Kuinka paljon kahvi maksaa? – 1,50 euroa (euro
viisikymmentä senttiä).
– Hei, mitä tämä kirja maksaa? – Se maksaa 9,90 euroa (yhdeksän
euroa yhdeksänkymmentä senttiä).
Altri verbi del II tipo: tuoda “portare (verso chi parla)”, uida “nuotare”,
myydä “vendere”.
Esercizio 12 Leggi il dialogo “Kävelyllä Helsingissä” e rispondi se
le affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni Eccezioni : i verbi tehdä “fare” e nähdä “vedere”, pur avendo l’infinito
false. caratteristico dei verbi del II tipo, hanno una coniugazione diversa. Alla 3°
persona infatti si raddoppia la vocale della radice flessiva. Inoltre hanno due
radici, la radice debole per la 1° e 2° persona e la radice usata nella forma
negativa, e la radice forte per la 3° persona.

Esercizio 13 Rileggi il testo “Kävelyllä Helsingissä”, cerchia tutti i

nomi e i verbi che si trovano nella forma forte e sottolinea tutti i
nomi e i verbi che si trovano nella forma debole.
 1. Minna ja Soile juovat (juoda) teetä.
2. Kari (syödä) jäätelöä.
3. Hän (viedä) kakun Liisalle.
4. Isä (imuroida) tänään.
5. (tuoda) minulle kahvia?
6. He (uida) hyvin.
7. Sinä (juoda) italialaista viiniä.
8. Me (myydä) kukkia.
9. (käydä) te illalla saunassa?
10. Sinä (voida) ostaa leipää.

Esercizio 15 Verbi di I e II tipo: scrivi l’infinito dei verbi coniugati.

1. Tänään me syömme pastaa. syödä
Käydä-verbi Il verbo käydä “andare (e 2. Jenni lukee lehteä.
3. Tuuli ottaa kirjan.
tornare)”
4. Olli myy autoja.
Il verbo käydä indica movimento, ma richiede che il luogo a cui ci si riferisce 5. Juotko teetä?
sia al caso inessivo o adessivo (o in alcuni casi all’essivo, con la desinenza - 6. Te käytte usein kaupassa.
nA). In italiano manca una traduzione esatta e può essere tradotto con
“andare”, ma a volte anche con “passare da”, “fare un salto da” e implica 7. Me uimme järvessä.
sempre anche il ritorno. 8. Herätyskello soi kello 8.
9. He antavat lahjan Maijalle.
käydä + INE/ADE
10. Kalle imuroi joka lauantai.
Minä käyn kaupassa. Vado a fare la spesa. (lett. Vado al
negozio e torno) 11. Me opimme paljon.
Käytkö sinä yliopistolla? Passi dall’università? 12. Hän tekee paljon työtä.
Hän käy suihkussa/saunassa. Lui va a farsi la doccia/sauna.
Me Villellä. Noi andiamo da Ville. Minun päiväni La mia giornata
käymme Con le parti della giornata, per dire che qualcosa succede “di/la mattina”,
Käyttekö te lääkärissä? Andate dal medico? “di/nel pomeriggio” ecc. si usa il caso adessivo -llA.
He käyvät konsertissa. Loro vanno al concerto. Aamulla menen yliopistolle. La mattina vado all’università.
Parti della giornata ADE Milloin? Quando?
Esercizio 14 Coniuga il verbo tra parentesi. aamu mattina aamulla
aamupäivä tarda mattinata aamupäivällä 10.
päivä giorno päivällä
+ llA Esercizio 18 Ora scrivi la tua giornata scegliendo cosa fai dalle
iltapäivä pomeriggio iltapäivällä attività nel box.
ilta sera illalla Mitä teet aamulla/päivällä/iltapäivällä/illalla/yöllä?
yö notte yöllä
aamuyö tarda notte aamuyöllä
nukkua
lukea kirjaa
Esercizio 16 Completa le frasi con le parti della giornata e coniuga syödä aamupalaa
i verbi. mennä yliopistolle
1. Illalla (ilta) Meri (katsoa) televisiota sohvalla. käydä suihkussa
2. Minä (juoda) (aamu) kaksi kahvia. katsoa televisiota
ostaa kalaa
3. (aamupäivä) Tuuli (käydä) torilla.
tanssia diskossa
4. Lepakot liikkuvat (yö) ja nukkuvat laulaa
(päivä). syödä ravintolassa
5. Anneli (syödä) (päivä) lohikeittoa. imuroida
6. Petra ja Maiju (käydä) saunassa (ilta). uida uimahallissa
7. Me (nähdä) Marjon (iltapäivä). puhua ystävän kanssa
8. (lukea) sinä (aamu) sanomalehden?
9. (aamuyö) kaikki (nukkua), mutta Matti
(neg. saada) unta.
10. Herätyskello (soida) aikaisin (aamu).

Esercizio 17 Traduci in italiano le frasi dell’esercizio precedente.

1.
2.
3.
4.
5.
6.
7. Esercizio 19 Ascolta e completa con le parole mancanti.
8. MP3/32
9. Sulon ja Lennin aamupäivä
 Sulon herätyskello soi [1.] kello 7. Hän nousee ja [2.] secolo, quando la Finlandia faceva parte del regno di Svezia, e ricevette
suihkussa. Eteisen lattialla [3.] come primo nome Sveaborg, diventato poi Viapori nella pronuncia
sanomalehti. Postinkantaja [4.] sen aamulla aikaisin. finlandese. La fortezza ha visto quindi succedersi i tre principali periodi
Sulo [5.] lehden nopeasti keittiössä samalla, kun hän [6.] legati al dominio della Finlandia: il periodo sotto il regno di Svezia (fino
aamiaista. Hän syö jogurttia ja leipää ja juo kaksi [7.] al 1808), il periodo come granducato autonomo di Russia (1808-1917),
kahvia. Sen jälkeen Sulo [8.] Lennin, e il periodo di indipendenza, iniziato nel 1917, che ha sancito anche il
koska hän pelkää, että heillä tulee kiire. Silvia tulee [9.] cambio di nome in Suomenlinna. Dopo essere stata usata come vera e
ja heidän pitää [10.] monta asiaa ennen kuin he lähtevät propria fortezza per difendere il territorio, nel 1918 è stata usata come
lentokentälle. Sitten Sulo [11.] koiransa ulos kävelylle ja carcere per i rossi nella guerra civile tra i bianchi e i rossi, e durante la
myöhemmin [12.] hän hakee auton isältään. Sulo ja guerra d’inverno è stata una base sottomarina. Dal 1973 è diventata di
Lenni syövät lounasta kello 13 ja pian sen jälkeen he [13.] uso esclusivamente civile e oggigiorno è una delle mete turistiche più
hakemaan Silviaa. visitate in Finlandia, ricca di musei, punti ristoro e attrattive.

Esercizio 20 Ascolta e completa le frasi con le parole che senti.

MP3/33
1. Maija käy suihkussa.
2. koira on iso.
3. Kalle on yliopistolla
4. Lapsi syö karkkia.
5. Silvian on kaksi kynää.
6. Maija ja Kalle käyvät Hämeenlinnan
7. Kaikki nukkuvat
8. Karkit maksavat

Note culturali
Suomenlinna La fortezza della Finlandia
La fortezza della Finlandia, oltre a essere una delle fortezze marine più
grandi al mondo e riconosciuta come patrimonio dell’umanità
dall’UNESCO, è un luogo molto importante per la storia finlandese. Fu
costruita su sei isolotti dell’arcipelago di fronte a Helsinki nel XVII
 Hämeenlinna. Iltapäivällä he menevät Hämeen linnaan. Se on museo. Jos
heillä on aikaa, he käyvät myös Sibeliuksen syntymäkodissa. Silvia rakastaa
5 Retkellä Hämeenlinnassa Sibeliusta. Mutta ensin he käyvät ruokakaupassa ostoksilla.
Silvia ja Lenni menevät sisään kauppaan ja ottavat ostoskorin.
In gita a Hämeenlinna
In questo capitolo impareremo
Jean Sibelius (1865-1957), compositore finlandese.
✓ Costruzione possessiva Minulla on...
✓ Verbi del III e IV tipo
✓ Altri usi del caso partitivo
✓ Altri casi locativi
✓ Pitää + elativo (piacere)
✓ Cibi

Lenni: Mitä syömme tänään?

Silvia: Hmm, en tiedä. Onko sinulla nälkä?
Lenni: On.
Silvia: Niin minullakin. Teemmekö voileivät?
Lenni: Joo, hyvä idea! Voimme syödä ne puistossa ennen kuin menemme
Dialogo linnaan. Minä otan vähän tomaattia ja kurkkua. Haetko sinä leivän?
Silvia: Joo, voin hakea, ja otan myös kinkkua. Pidätkö sinä kinkusta?
Lenni: En kovin paljon, en syö lihaa usein. Tykkään enemmän juustosta.
Kaupassa Al supermercato Silvia hakee ensin leivän ja menee sitten lihatiskille. Hän puhuu myyjän
MP3/34 kanssa.
Silvian ja Lennin matka alkaa Hämeestä. Heidän ensimmäinen etappinsa on Silvia: Hei. Saisinko 150 grammaa tuota kinkkua?
Myyjä: No hei. Meillä on myös tämä salami tarjouksessa tänään. Se maksaa palata (IV) tornare
kävellä (III) camminare
vain 10,90 euroa kilo. yhdessä insieme
Silvia: No, minä otan sitten sitä! mehu succo
Myyjä: Selvä. Tässä, ole hyvä. Tuleeko muuta? juoma bevanda
koska perché (risposta)
Silvia: Ei kiitos, tämä riittää. juomapullo borraccia
Myyjä: Hyvää päivänjatkoa sitten. mukana con sé
Silvia: Samoin. kätevä pratico
säästää (I) salvare; risparmiare
Silvia palaa Lennin luo ja he kävelevät yhdessä kassalle. luonto natura
Silvia: Hei, odota! Mitä me juomme? Minä otan mehua, entä sinä?
Lenni: Minä en ota juomaa, koska minulla on juomapullo mukanani.
Silvia: Se on kätevää. Esercizio 1 Leggi il testo “Kaupassa” e rispondi se le affermazioni
Lenni: Niin on, ja luontoystävällistä! sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni false.

Lessico
Sanasto Glossario
alkaa (I) iniziare
ensimmäinen primo
etappi tappa
keskiaikainen medievale
linna castello
syntymäkoti casa natale
mutta ma
ensin prima
käydä ostoksilla (andare a) fare la spesa
Grammatica
sisään dentro (moto a)
ostoskori cestino della spesa
nälkä fame
voileipä panino (aperto)
Omistusrakenne Minulla on... La costruzione
puisto parco
ennen kuin prima che
possessiva Minulla on...
tomaatti pomodoro
kurkku cetriolo
Diversamente dall’italiano e da tante altre lingue, il finlandese non ha il verbo
kinkku prosciutto “avere”, e il possesso si esprime tramite la costruzione locativa formata dal
liha carne possessore al caso adessivo e dal verbo olla alla 3° persona singolare. La
enemmän (di) più
juusto formaggio cosa posseduta va alla forma base o al partitivo al singolare (il plurale lo
sitten poi, allora vedremo più avanti).
lihatiski banco macelleria e salumi
myyjä commesso Minulla on...
tarjouksessa in offerta
muu altro minulla io ho
riittää (I) bastare sinulla tu hai
hänellä lui ha paita, pusero maglietta
sillä esso ha hanskat guanti
hattu cappello
meillä noi abbiamo alushousut mutande
teillä on voi avete aluspaita maglietta intima, canottiera
heillä loro hanno rintaliivit reggiseno
niillä essi hanno villapaita maglione di lana
kauluspaita camicia
Silvialla Silvia ha
puku abito (masc.)
tuolla kissalla quel gatto ha uimahousut costume da bagno (masc.)
kenellä? chi ha? uimapuku, bikinit costume da bagno (femm.)
sortsit pantaloncini
Sinulla on uusi pyörä! sukkahousut calzamaglia
Hai una nuova bicicletta! lenkkarit scarpe da ginnastica
Maijalla on kiva takki.
Maija ha una bella giacca. – Mitä sinulla on päällä?
Kenellä on puhelin? – Che vestiti indossi?
Chi ha un telefono? – Minulla on (päällä) T-paita, farkut ja lenkkarit.
– Indosso una T-shirt, jeans e le scarpe da ginnastica.
– Mitä sinulla on päässä?
– Cosa hai in testa?
– Minulla on päässä pipo.
– Ho un cappellino in testa.

Vaatteet Vestiti
T-paita T-shirt Esercizio 2 Scrivi quali vestiti indossi in questo momento.
neule golf
takki giacca; cappotto Esercizio 3 Chiedi a 4 compagni cosa indossano, poi completa la
hame gonna tabella con i loro nomi e le risposte.
vyö cintura
huivi sciarpa Etunimi Vaatteet
housut pantaloni 1.
farkut jeans
kengät scarpe 2.
sukat calzini 3.
mekko vestito da donna
pipo berretto, cappellino 4.
 La costruzione possessiva negativa
Nelle frasi negative la cosa posseduta va di norma al partitivo, ma con parole
che esprimono sensazioni o stati, come nälkä “fame”, jano “sete”, kylmä
“freddo”, kuuma “caldo”, hiki “sudore”, la cosa posseduta si trova nella
forma base.
Minulla ei ole (+ PART)
minulla io non ho
sinulla tu non hai
hänellä lui non ha
sillä esso non ha
meillä noi non abbiamo
ei Nella costruzione possessiva, il verbo è sempre alla 3° persona
teillä voi non avete
ole singolare, sia nella domanda che nella risposta!
heillä loro non hanno
niillä essi non hanno
Alexilla Alex non ha Esercizio 4 Forma delle frasi possessive affermative e negative con
kissalla il gatto non ha le parole date.
kenellä? chi non ha?

Vauvalla ei ole pipoa. Il neonato non ha il berrettino.

Kenellä ei ole juomaa? Chi non ha una bevanda?

Minulla ei ole jano.

Non ho sete.
Esercizio 5 Traduci le frasi in finlandese.
 sostituendo la desinenza dell’infinito con la e (come tule-, pure-, mene-, pese-
). Con alcuni verbi in -lA (come kuunnella, ajatella, riidellä) si ha gradazione
consonantica e in questo caso l’infinito ha il grado debole, mentre tutte le
forme coniugate sono al grado forte. La negazione si forma con l’ausiliare di
negazione coniugato, seguito dalla radice flessiva del verbo.

Esercizio 6 Trasforma le frasi in domande.

1. Teillä on auto. Onko teillä auto?
2. Heikillä on tänään kiire.
3. Lennillä ja Silvialla on hauskaa museossa.
4. Sinulla on uusi tyttöystävä.
5. Sulolla ei ole nälkä.
6. Vauvalla on kuumetta.
7. Meillä ei ole tuntia huomenna.

Esercizio 7 Rispondi alla domanda con una risposta semplice e poi

completa la risposta con una frase intera.

Eccezione : juosta “correre” ha la radice juokse-: juoksen, juokset, juoksee,

juoksemme, juoksette, juoksevat.

Esercizio 8 Coniuga i verbi tra parentesi e traduci le frasi.

Verbityyppi 3 Verbi del III tipo 1. Me katselemme (katsella) televisiota.
I verbi del III tipo si caratterizzano per la desinenza dell’infinito -lA, -rA, - 2. Hän (nousta) kello 7 aamulla.
nA, -(s)tA (come tulla, purra, mennä, pestä). La radice flessiva si ottiene
3. Astrid (opiskella) suomea. Verbityyppi 4 Verbi del IV tipo
4. He (neg. kävellä) kadulla. I verbi del IV tipo terminano in -tA preceduta da una vocale, che nella
maggior parte dei casi è A (come in tavata, pelätä) ma può essere anche
5. Minä (ajatella) usein sinua. un’altra vocale (come in haluta, kadota, selvitä). La radice flessiva si ottiene
sostituendo la -tA dell’infinito con la vocale A. Con alcuni verbi si ha
6. (kuunnella) sinä radiota? gradazione consonantica e in questi casi l’infinito è al grado debole e tutte le
7. Jari (juosta) joka aamu. forme coniugate sono al grado forte.
tavata minä tapaan, hän tapaa
8. Te (neg. mennä) Suomeen huomenna.
hypätä minä hyppään, hän hyppää
9. (tulla) hän kotiin myöhään?

10. Minä (neg. tapella) koskaan.

Esercizio 9 Ripasso dei verbi di I-II-III tipo: descrivi l’azione

dell’immagine con il verbo giusto.

Esercizio 10 Coniuga i verbi tra parentesi e traduci le frasi.

1. Me heräämme (herätä) aikaisin aamulla.
2. Maljakko (pudota) pöydältä.
3. Sulo ja Lenni (pelata) jalkapalloa.
4. Kissa (hypätä) tuolille.
5. Miksi te (neg. vastata)?
6. Suvi (neg. pelätä) pimeää.
7. Minä (haluta) matkustaa Intiaan.
8. (tykätä) sinä suomalaisesta kahvista?
9. He (kiivetä) korkealle vuorelle.
10. Minä (treenata) kaksi kertaa viikossa.

Esercizio 11 III o IV tipo? Collega la frase finlandese con il verbo

all’infinito e indica il tipo.
 6. con alcune adposizioni.
ilman senza Juomme kahvia ilman sokeria. Beviamo il caffè senza
zucchero.
ennen prima di Astrid saapuu kotiin ennen Suloa. Astrid arriva a
casa prima di Sulo.

Pronomi interrogativi al partitivo

kuka? ketä?
mikä? mitä?

Pronomi personali al partitivo

Lisää partitiivista Altri usi del caso partitivo minua
sinua
Abbiamo visto nel Capitolo 3 che il caso partitivo si usa dopo i numeri e häntä/sitä
dopo alcune espressioni di quantità come monta, paljon, vähän. Vedremo
adesso quali sono gli altri usi del caso partitivo. meitä
Quindi, il caso partitivo si usa: teitä
1. dopo i numeri, tranne 1; heitä/niitä
Minulla on kaksi kissaa ja yksi koira. Ho due gatti e un cane.
2. con monta, paljon, vähän; – Ketä odotat? – Chi aspetti?
Penaalissa on monta kynää. Nell’astuccio ci sono molte penne. – Odotan sinua. – Aspetto te.
3. per esprimere quantità indefinita (p.e. con nomi massa o astratti);
Juon kahvia/teetä. Bevo (del) caffè/tè. Esercizio 12 Partitivo o forma base? Completa le frasi.
Opiskelija pyytää apua opettajalta. Lo studente chiede aiuto 1. Lenni ja Silvia ovat kaupassa. He ostavat juustoa (juusto) ja
all’insegnante. (leipä).
4. per il complemento oggetto nella frase negativa; 2. Hämeenlinnassa on tänään (kaunis päivä).
En lue kirjaa/viestiä. Non leggo il libro/il messaggio. 3. Ystävykset istuvat kahvilassa ja juovat (cappuccino).
En osta junalippua/uutta sohvaa. Non compro il biglietto del treno/un
nuovo sofà. 4. Nuori mies soittaa (kitara) puistossa. Hänellä on
myös (viulu).
5. con alcuni verbi;
rakastaa amare, vihata odiare, inhota detestare, pelätä temere, e altri 5. Silvia ei tunne Hämeen linnan (historia). Siksi hän
verbi di emozioni etsii (tieto) netistä.
etsiä cercare, odottaa aspettare, auttaa aiutare, maistaa assaggiare, 6. Voitko laittaa saunan päälle, jos tulet kotiin ennen
opiskella studiare, puhua parlare (minä).
7. Opiskelija ei kirjoita (viesti) opettajalle. Hänellä on Lisää paikallissijoista Altri casi locativi
(kiire).
8. Minä rakastan (sinä). Per completare il quadro dei casi locativi, illustreremo ora i casi che
9. En osaa kirjoittaa (sähköposti) suomeksi ilman esprimono moto a luogo (illativo e allativo) e moto da luogo (elativo e
(sanakirja). ablativo). Questi casi locativi si utilizzano spesso con i verbi che
esprimono movimento, come mennä “andare”, tulla “venire”, lähteä
10. Sulo kuuntelee (musiikki) autossa ja odottaa “partire”, matkustaa “viaggiare” ecc. (ma non käydä!).
(Astrid).

Esercizio 13 Traduci le frasi in finlandese.

1. Noi studiamo filosofia all’università. Me opiskelemme filosofiaa
yliopistossa. Tutti i casi locativi, eccetto l’illativo, hanno il grado debole nella
2. Non parlate inglese? gradazione consonantica di Tipo A!
3. Non compro il tavolo ancora.
4. Loro suonano bene il pianoforte.
5. Quel ragazzo odia la matematica.
6. Assaggio la pasta.
7. Maija prende un po’ di torta.
8. Cerchiamo un buon dizionario.
9. Silvia ama la Finlandia.
10. Noi aspettiamo l’autobus.

Esercizio 14 Spiega perché troviamo il partitivo nelle seguenti

frasi.
1. Me emme osta leipää. negazione
2. Te juotte teetä.
3. Lenni ja Silvia odottavat bussia.
4. Minna rakastaa Pink Floydia.
5. Minulla on monta kynää.
6. Mikko ostaa kolme kirjaa.
7. Autatko Maijaa?
8. Sinulla ei ole koiraa.
 Attenzione al verbo jäädä “restare, rimanere”: Jään kotiin.

I casi locativi esterni possono esprimere anche prossimità.

Menen lihatiskille. Vado al banco salumi.
Nähdään kaupalla! Ci vediamo (davanti) al negozio!
Menen saunalle. Vado alla sauna (ma non ci entro).
Anche le parole plurisillabiche con la radice flessiva che termina in Tulen pankkiautomaatilta. Vengo dal bancomat.
due vocali non uguali (keittiö, ruskea, upea, radio, tuomio ecc.)
prendono la desinenza -Vn. Forme locative di koti
Col suffisso possessivo: metsään + suff. poss. metsääni,
metsääsi, metsäänsä ecc. Menen kotiin. Vado a casa.
Olen kotona. Sono a casa.
Attenzione: “andare al lavoro” si può tradurre sia mennä työhön (al Tulen kotoa. Vengo da casa.
singolare) che mennä töihin (al plurale). La forma al plurale è più
frequente.
Alcuni usi idiomatici sono i seguenti.
olen kurssilla sono al corso; 5. Lenni ja Silvia eivät ole nyt (Tampere) vaan
olen lomalla sono in vacanza; (Hämeenlinna).
olen matkalla sono in viaggio; 6. Kissa ei hyppää pois (ikkunalauta) vaan
asumme ulkomailla abitiamo all’estero; (pöytä).
olen yliopistolla sono all’università 7. Sulo ja Lenni eivät tule pois (sauna) vaan
(ma con il verbo opiskella: opiskelen yliopistossa studio all’università). (keittiö).
8. Perhe ei asu (Rovaniemi) vaan
(Sodankylä).
9. Me emme aja (kapea katu) vaan
(moottoritie).
10. Tytöt eivät leiki (piha) vaan (puisto).

Esercizio 17 Traduci le frasi in finlandese.

1. Mari parte oggi per Parigi. Mari lähtee tänään Pariisiin.
Esercizio 15 Completa la tabella con le forme corrette (ricorda che
alcuni nomi si usano con i casi esterni!). 2. Pekka ha due insegnanti.
3. Veikko cammina verso la stazione.
4. Timo arriva a Roma da Helsinki.
5. Mi trasferisco dalla città in campagna.
6. Sul tavolo c’è una lampada.
7. Da dove vengono Paul e Matt?
8. Loro vanno in giardino.
9. Noi veniamo dalla stazione.
10. Vedo quattro gatti sulla strada.

Esercizio 18 Ascolta e completa i nomi delle persone e i luoghi con

la forma corretta.
MP3/35
Esercizio 16 Completa le frasi.
1. Me emme istu penkillä (penkki) vaan (sohva).
2. Äiti ei käy (kauppa) vaan (kioski).
3. Andrea ei mene (Tommi) vaan
(Emma).
4. Me emme kävele (tie) vaan (polku).
Dialogo Astrid: Niin on, vaikka tykkään kyllä enemmän vaaleasta leivästä.
Sulo: Minä taas en pidä ruisleivästä ollenkaan.
Massimo: Suomessa syödään lounas todella aikaisin. Minulla ei ole nälkä
Mikä on lempiruokasi? Qual è il tuo cibo vielä kello 12.
Sulo: Se on totta. Ja päivällinenkin on usein jo kello 17 tai 18.
preferito? Astrid: Mutta toisaalta, illalla on vielä iltapala.
MP3/36 Massimo: Mitä te syötte yleensä iltapalaksi?
Sulo ja Astrid istuvat yliopiston kahvilassa ja juttelevat Massimon kanssa. Sulo: Minä teen aina iltapuuron.
Massimo on italialainen opiskelija. Hän on Helsingissä Erasmus-vaihdossa. Astrid: Minä syön tavallisesti voileipää.
Massimo: Minä en syö koskaan iltapalaa, mutta juon teetä.
Sulo: Massimo, miten sanotaan “Hyvää ruokahalua” italiaksi ?
Massimo: Buon appetito!

Miten sanotaan ... italiaksi/suomeksi?

Come si dice ... in italiano/finlandese?

Lessico
Sanasto Glossario
kahvila caffetteria
jutella (III) chiacchierare
vaihto scambio
Sulo: Mikä sinun lempiruokasi on, Massimo? lempiruoka cibo preferito
Massimo: Pidän pastasta ja pizzasta. tietenkin certo
sinusta secondo te
Astrid: Haha, no niinpä tietenkin! Mikä on sinusta paras pizza? paras il migliore
Massimo: No, se on ehkä ihan tavallinen margherita. Siinä on tavallinen ordinario
tomaattikastiketta ja mozzarellaa. kastike salsa, sugo
perinteinen tradizionale
Astrid: Vain tomaattia ja juustoa?! vaikka sebbene
Massimo: Joo, se on sellainen perinteinen pizza. taas qui: invece
Sulo: Minä rakastan italialaista ruokaa, vaikka en ole koskaan käynyt lettu crêpe
mansikka fragola
Italiassa. hillo confettura
Massimo: Suomessa taas lempiruokani on letut ja mansikkahillo. Pidän myös karjalanpiirakka tartina di Carelia
ruisleipä pane di segale
karjalanpiirakasta, ja ruisleipäkin on tosi hyvää. tosi = todella molto
enemmän di più melko/aika abbastanza
vaalea chiara, bionda; qui: di farina bianca
syödään si mangia (passivo) vain solo
lounas pranzo
aikaisin presto
päivällinen cena
toisaalta d’altra parte Esercizio 19 Leggi il testo “Mikä on lempiruokasi?” e rispondi se
iltapala spuntino serale
puuro porridge le affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
tee tè false.

pitää + ELA piacere (formale)

Kaisa pitää pullasta tosi paljon.
A Kaisa piace moltissimo la briosche.
Tomi ei pidä viinistä ollenkaan.
A Tomi non piace il vino per niente. Esercizio 20 Cerchia tutti i casi locativi nel testo e rifletti su qual è
Pidätkö pastasta? Ti piace la pasta? il motivo per il loro uso nel contesto.

tykätä + ELA piacere (informale) Esercizio 21 Sottolinea tutti i casi partitivi nel testo e rifletti su
Minä tykkään aprikoosista. Mi piace l’albicocca. qual è il motivo per il loro uso nel contesto.
Me emme tykkää vesimelonista. Non ci piace l’anguria.
Tykkäätkö kaakaosta? Ti piace la cioccolata calda?

pitää/tykätä enemmän + ELA preferire

Pidän enemmän kahvista (kuin teestä). Preferisco il caffè (al tè).

minusta = minun mielestä Ruokia Cibi

Minusta kakku on hyvää. = Minun mielestä kakku on hyvää.
Vihannekset
peruna patata
porkkana carota
Intensificatori kurkku cetriolo
salaatti lattuga
tosi/todella paljon moltissimo
kukkakaali cavolfiore
tosi/todella vähän pochissimo pinaatti spinacio
ei kovin paljon non moltissimo kesäkurpitsa zucchina
paprika peperone
ei ollenkaan/yhtään per niente, affatto
papu fagiolo hampurilainen panino, hamburger
herne pisello
sipuli cipolla Kala ja liha
sieni fungo kala pesce
liha carne
Hedelmät lihapulla polpetta
omena mela kana pollo
päärynä pera kananmuna uovo
luumu prugna makkara salsiccia, würstel
banaani banana
appelsiini arancia Juomat
mandariini mandarino maito latte
viinirypäle uva vesi acqua
viini vino
Marjat olut birra
mustikka mirtillo limsa limonata
viinimarja ribes kahvi caffè
puolukka mirtillo rosso tee tè
lakka/hilla mora di palude
vadelma lampone
Esercizio 22 Completa le frasi utilizzando le parole date
Muita ruokia declinandole al caso giusto (NOM, PART, ELA).
juusto formaggio
voi burro
öljy olio 1. Rosella syö paljon pastaa.
suola sale
pippuri pepe 2. Timo juo vain illalla.
sokeri zucchero 3. Mummo käyttää vain vähän , kun hän
murot cereali tekee ruokaa.
jugurtti yogurt 4. Etkö laita tai sokeria kahviin?
pulla brioche tipica 5. on tosi hyvää kahvin kanssa.
keksi biscotto 6. Ostan Alkosta , koska tänään Viivi ja
kakku torta Heikki tulevat kylään.
suklaa cioccolato 7. Ettekö pidä ? Minusta pinaattilasagna on todella
jäätelö gelato hyvää.
riisi riso
leipä pane 8. Isä leipoo usein Tuore ruisleipä on herkullista!
Esercizio 23 Rispondi alle domande secondo le tue preferenze.
Puoi utilizzare le parole qui sotto.
tosi paljon vain vähän neg. + ollenkaan neg. + kovin paljon
inhota + PART rakastaa + PART paljon vähän
Esercizio 25 Esercizio di ascolto sui cibi: per ciascun personaggio,
scrivi cosa compra o cosa mangia o beve e dove va.
MP3/37

Pidätkö...
1. viinistä? Ei, en pidä viinistä (ollenkaan).
2. kalasta?
3. makkarasta?
4. maidosta?
5. puurosta?
6. ruisleivästä?
7. banaanista?
8. kahvista?
9. suklaasta?
10. pinaatista?
Esercizio 26 Esercizio di approfondimento: cerca informazioni
Esercizio 24 Scrivi il nome del cibo o della bevanda in finlandese. sulla cultura culinaria e dello stare a tavola finlandese.

Note culturali
Jean Sibelius ja aikalaiset
Jean Sibelius e i suoi contemporanei
Hämeenlinna è la città natale del noto compositore finlandese Jean
Sibelius (1865-1957). Johan Christian Julius Sibelius, in famiglia Janne,
nacque e visse circa vent’anni a Hämeenlinna, dove si conserva
tutt’oggi una delle case in cui visse. Grazie alla progressiva
“finlandesizzazione” del paese portata avanti dal movimento dei
fennomani, anche a Hämeenlinna era stato fondato un liceo di lingua
finlandese a cui Janne venne iscritto. Ebbe così l’opportunità di
diventare perfettamente bilingue e di conoscere oltre al Kalevala,
l’epopea finlandese, le opere di J.L. Runeberg, colui che verrà
considerato il poeta nazionale della Finlandia, di Zacharias Topelius, il
padre della fiaba finlandese, e di Aleksis Kivi, l’autore del primo
romanzo in lingua finlandese.
La musica suscitò il suo interesse fin da bambino e a sette anni iniziò
a prendere lezioni di piano, mentre lo studio del violino iniziò a 16 anni.
In quegli anni iniziò anche a comporre e degli anni di Hämeenlinna si
contano una quindicina di brani. La natura fu un elemento molto
importante per Sibelius che, essendo un cacciatore esperto, la conosceva
e rispettava moltissimo. È oggigiorno conosciuto infatti come
compositore-poeta della natura.
Nel 1885 Sibelius si trasferì a Helsinki per iniziare gli studi di
giurisprudenza e proseguire in quelli di musica presso il conservatorio. I
libri furono presto abbandonati e Sibelius, oltre a studiare alacremente
musica sotto la guida di Wegelius, frequentava i grandi personaggi
dell’epoca del neoromanticismo nazionale, come lo scrittore Juhani
Aho, il poeta Eino Leino e tutta la famiglia Järnefelt, tra cui Aino, che
sposò poi nel 1892. Sibelius fu molto influenzato dai luoghi in cui visse,
in Finlandia e all’estero. Condusse una vita piuttosto sregolata alternata
a momenti di grande produttività e concentrazione lavorativa per
sostenere la famiglia, ed è oggi considerato uno dei simboli dell’identità Jean Sibelius in una foto degli anni Quaranta.
finlandese.
 MP3/38
Silvia ja Lenni matkustavat Tampereelle iltapäivällä. Hämeenlinnassa paistaa
6 Matkalla Tampereelle nyt aurinko. Silvia kysyy Lenniltä millainen sää on seuraavana päivänä
Tampereella.
In viaggio verso Tampere
In questo capitolo impareremo
✓ Meteo
✓ Passato semplice del verbo olla
✓ Giorni della settimana
✓ Chiedere l’ora
✓ Mesi e stagioni
✓ Gradazione consonantica nominale di Tipo B
✓ Verbi di V e VI tipo
✓ Nominativo plurale

Dialogo
Millainen ilma tänään on? Che tempo fa oggi?
Lenni: Tänään aamulla oli oikein kiva ilma vaikka nyt iltapäivällä on
pilvistä. Toivottavasti huomennakin aurinko paistaa ja on yhtä lämmintä.
Suomessa on kesäkuussa yleensä aika hyvä ilma vaikka joskus onkin
viileää.
Silvia: Niinpä. Äitini sanoo tässä viestissä, että Italiassakin on nyt kaunista.
Kunnon helle alkaa sitten heinäkuussa. Mitä säätiedot sanovat?
Lenni: Odota hetki, tarkistan kohta. Kirjoitan ensin tämän viestin.
Lenni kirjoittaa puhelimella viestin ystävälleen ja etsii sitten säätiedot
netistä.
Lenni: Huomenna on torstai...kaupunki on Tampere... Hmm... Huomenna on
aika huono ilma. On luvassa pilviä ja sadetta. Voi ei! Eilen taas oli
hellepäivä, +26°C!
Silvia: Voi ei! Onneksi minulla on sadetakki ja pieni sateenvarjo mukanani.
Luuletko, että tarvitsemme kumisaappaat?
Lenni: En usko. Me pysyttelemme keskustassa emmekä mene metsään.
Silvia: Minusta on kuitenkin hauska matkustaa Tampereelle, satoi tai paistoi.
Lenni: Niin on, seikkailu jatkuu!
 false.
Lessico
Sanasto Glossario
kiva piacevole, bello
ilma = sää tempo, meteo
aurinko sole
seuraava successivo
pilvistä (pilvinen) nuvoloso
paistaa (I) splendere
toivottavasti speriamo (che)
yhtä altrettanto
lämmin caldo
kesäkuu giugno
viesti messaggio
helle caldo (afa)
heinäkuu luglio
säätiedot previsioni meteorologiche Ilma Meteo
hetki momento
kohta tra poco
on luvassa è previsto
sade pioggia
taas qui: invece, mentre
sadetakki impermeabile
sateenvarjo ombrello
pysytellä (III) rimanere
metsä bosco
seikkailu avventura

Parole e frasi
Niinpä. Eh già
Voi ei! Oh no!
Onneksi Per fortuna
En usko. Non credo.
Niin on. È vero. (esprime accordo con quanto detto)
Satoi tai paistoi. Che piova o ci sia il sole.

Esercizio 1 Leggi il testo “Millainen ilma tänään on?” e rispondi se

le affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
 On kaunis ilma. È bel tempo.
On ruma ilma. È brutto tempo.
On hyvä keli. Le strade sono buone.
On huono keli. Le strade sono brutte.
Si noti che con i verbi metereologici non si esprime il soggetto
di terza persona singolare ma, come in italiano, si usa il verbo alla
terza persona singolare.

Esercizio 2 Unisci le espressioni finlandesi con la corrispondente

traduzione italiana.
Ilmansuunnat Punti cardinali

Grammatica

Olla-verbin imperfekti L’imperfetto del verbo

olla
Il tempo passato semplice del verbo olla “essere” si forma dalla prima Tänään olen kotona. Oggi sono a casa.
persona del presente eliminando la vocale e e inserendo la i, la marca del Oletko huomenna töissä? Sei al lavoro domani?
passato semplice, a cui si aggiunge la marca di persona. Ensi vuonna menemme Suomeen. L’anno prossimo andremo in Finlandia.

Esercizio 3 Scrivi com’è il tempo.

1. Millainen ilma tänään on?
2. Millainen ilma eilen oli?
Presente Passato semplice
3. Millainen ilma huomenna on?
(minä) olen olin
(sinä) olet olit Esercizio 4 Trasforma le frasi dal presente al passato.
hän on oli 1. Minä olen töissä.
(me) olemme olimme 2. Oletteko te lomalla?
(te) olette olitte 3. Ensi vuonna me olemme Tallinnassa.
he ovat olivat 4. Onko Ville kotona?
5. Tänään on kaunis päivä.
Regola
6. Leena ja Ville ovat postissa.
Il tempo imperfekti si usa quando nella frase si ha un’espressione 7. Harjoitus on helppo.
temporale come eilen “ieri”, toissapäivänä “l’altro ieri”, viime viikolla “la 8. Oletko sinä torilla?
scorsa settimana”, viime kuussa “il mese scorso”, viime vuonna “l’anno
9. Hän on leipuri.
scorso”, o vuonna 2017 “nel 2017”. Il tempo imperfekti finlandese
corrisponde a più tempi verbali in italiano: imperfetto, passato prossimo e 10. Sinä olet myöhässä.
passato remoto.
Esercizio 5 Ascolta e cerchia le informazioni meteorologiche che
senti per ogni città.
Eilen oli ruma ilma. Ieri era brutto tempo. MP3/39
Toissapäivänä olin kirjastossa. L’altro ieri ero in biblioteca.
Olitko Suomessa vuonna 2014? Eri in Finlandia nel 2014?
Sunnuntaina olimme puistossa. Domenica eravamo al parco.
I tempi verbali finora incontrati sono il presente e il passato semplice.
Come già accennato, il presente si usa non solo per il presente italiano, ma
anche per il futuro. In finlandese non c’è il tempo del futuro. Quindi, il
presente in finlandese si usa quando nella frase si ha un’espressione Esercizio 6 Cerca informazioni sulle previsioni del tempo di tre
temporale come tänään “oggi”, huomenna “domani”, ylihuomenna città italiane e scrivile in finlandese.
“dopodomani”, nyt “ora”, ensi viikolla “la prossima settimana”, ensi kuussa 1.
“il prossimo mese”, ensi vuonna “il prossimo anno”. 2.
 3. yksitoista yhdeltätoista alle undici
kaksitoista kahdeltatoista alle dodici
Kellonaika L’ora
– Moneltako me näemme huomenna? – A che ora ci vediamo domani?
Mitä kello on? / Paljonko kello on? Che ore sono? – Kahdeltatoista (päivällä). / Kello kaksitoista (päivällä). – Alle dodici.
– Moneltako menet yleensä nukkumaan? – A che ora vai a dormire di
solito?
– Kahdeltatoista (yöllä). / Kello kaksitoista (yöllä). – A mezzanotte.
– Moneltako syöt lounasta huomenna? – A che ora pranzi domani?
– Puoli yhdeltä. / Klo 12.30. – Alle 12.30.

60 sekuntia = 1 minuutti
60 minuuttia = 1 tunti
24 tuntia = 1 vuorokausi

Esercizio 7 Scrivi l’ora in lettere.

1. 17.15
2. 11.40
Per dire a che ora si fa qualcosa, in finlandese si usa il caso ablativo -ltA.
3. 12.00
Mikä kellonaika? Moneltako? / Mihin A che ora? 4. 21.00
aikaan?
5. 9.20
yksi yhdeltä all’una 6. 8.10
kaksi kahdelta alle due 7. 23.30
kolme kolmelta alle tre 8. 7.25
neljä neljältä alle quattro 9. 6.30
viisi viideltä alle cinque 10. 5.45
kuusi kuudelta alle sei
seitsemän seitsemältä alle sette Esercizio 8 Ascolta e scrivi l’ora.
kahdeksan kahdeksalta alle otto MP3/40
yhdeksän yhdeksältä alle nove 1.
kymmenen kymmeneltä alle dieci 2.
 3.
4.
5. Esiste anche la forma in -(i)sin, che indica la cadenza regolare di
6. un’attività o di un evento in un determinato giorno.
Suomen kurssi on maanantaisin.
Viikonpäivät I giorni della settimana Il corso di finlandese è di lunedì. (tutti i lunedì)
Mikä päivä tänään on? Che giorno è oggi?
maanantai lunedì tänä tiistaina questo martedì
tiistai martedì ensi keskiviikkona mercoledì prossimo
keskiviikko mercoledì viime viikonloppuna il finesettimana scorso
torstai giovedì
perjantai venerdì I giorni si abbreviano con le prime due lettere.
lauantai sabato
sunnuntai domenica
viikonloppu finesettimana
arkipäivä giorno feriale
pyhäpäivä giorno festivo
vuorokausi giorno (inteso 24 ore)
Per dire in che giorno si fa qualcosa si usa il caso essivo -nA.
Viikko “settimana” può avere il caso adessivo o inessivo, a seconda della
costruzione.
Minä päivänä...?
Che giorno...?
Millä viikolla...?
Che settimana...?
Maanantaina menen parturiin. Lunedì vado dal barbiere.
Tiistaina syön pizzaa. Martedì mangio la pizza.
Keskiviikkona leivon pullaa. Mercoledì sforno le brioche. tällä viikolla questa settimana
Torstaina lähden Tampereelle. Giovedì parto per Tampere. ensi viikolla la prossima settimana
Perjataina pyöräilen 20 kilometriä. Venerdì faccio 20 chilometri in viime viikolla la scorsa settimana
bicicletta.
kerran viikossa una volta alla settimana
Lauantaina jumppaan. Sabato faccio ginnastica.
kaksi kertaa viikossa due volte alla settimana
Sunnuntaina käyn Turussa. Domenica vado a Turku.
viikossa on seitsemän päivää
nella settimana ci sono sette giorni
Hauskaa viikonloppua!
 Buon finesettimana! Joulukuu on Lennin lempikuukausi. Dicembre è il mese preferito di
Nähdään ensi viikolla! Lenni.
Ci vediamo la prossima settimana! Heinäkuu on kesän paras kuukausi. Luglio è il miglior mese dell’estate.
Syntymäpäiväni on huhtikuussa. Il mio compleanno è in aprile.
Esercizio 9 Traduci le frasi in finlandese. – Milloin Vilma tulee? – Hän tulee syyskuussa. – Quando arriva Vilma? –
Arriva a settembre.
1. Martedì vado all’università.
2. Lunedì prossimo non vado al corso di finlandese. tässä kuussa questo mese
3. Il mio corso è di mercoledì. ensi kuussa il mese prossimo
4. Domenica nevicherà. viime kuussa il mese scorso
5. Kaisa e Ville vanno a yoga di giovedì.
6. Questo sabato suonerò il pianoforte. Missä kuussa...?
7. Kaisa arriva venerdì? Che mese...?
8. Il finesettimana scorso ero a Firenze.
9. Sabato eravamo a Tampere.
Esercizio 10 Leggi il testo di questa canzone tradizionale che si
10. Lunedì andiamo in banca.
intitola Kuukaudet (I mesi). Puoi anche cercarla su Internet e
ascoltarla.
Kuukaudet I mesi Tammikuu on pakkaskuu, helmikuu on hiihtokuu,
Vuodessa on kaksitoista kuukautta. Nell’anno ci sono dodici mesi. maaliskuussa sulaa jää, jää, jää, huhtikuu jo lämmittää.
Toukokuu on kukkakuu, kesäkuu on uintikuu,
heinäkuussa hellesää, sää, sää, elokuuhun kesä jää.
Syyskuu onkin sienikuu, lokakuu on saapaskuu,
marraskuu taas jäätää maan, maan, maan, joulukuussa juhlitaan.

Vuodenajat Le stagioni

tänä talvena questo inverno

 ensi keväänä la prossima primavera
viime syksynä l’autunno scorso

Minä vuodenaikana...?
Che stagione...?

Ajanilmaukset Uso dei casi nelle espressioni di

tempo
Ricapitolando, i casi che usiamo nelle espressioni temporali con ore, parti
della giornata, giorni, mesi e stagioni sono i seguenti.

Kevät
Luonto herää keväällä. Maalis-, huhti- ja toukokuu ovat kevättä.
Si notino i casi seguenti con tämä “questo”, ensi “prossimo”, viime “scorso”. Maaliskuussa on vielä kylmää ja pakkasta, mutta aurinko paistaa usein.
Muuttolinnut palaavat. Se on kevään merkki. Keväällä lumi sulaa, ja jäät
Tämä Ensi Viime lähtevät liikkeelle. Luonnossa alkaa olla vihreää. Keväällä lämpötila nousee
tänä yönä ensi yönä viime yönä pysyvästi nollan asteen yläpuolelle.
tänä maanantaina ensi maanantaina viime maanantaina
tällä viikolla ensi viikolla viime viikolla Kesä
tässä kuussa ensi kuussa viime kuussa Kesällä on valoisaa ja yleensä myös lämmintä. Kesällä voi ulkoilla, kävellä
tänä kesänä ensi kesänä viime kesänä metsässä, marjastaa, veneillä ja kalastaa. Kesä-, heinä- ja elokuu ovat kesää.
tänä vuonna ensi vuonna viime vuonna Kesällä Pohjois-Suomessa on yötön yö, eli aurinko ei laske horisontin
alapuolelle. Etelä-Suomessa päivä on pitkä ja yö on hyvin lyhyt. Kaikkialla
on vihreää. Kesällä keskilämpötila nousee pysyvästi +10 asteen yläpuolelle.
Testo
Syksy
Syys-, loka- ja marraskuu ovat syksyä. Syksyllä on ruskaa, eli joka paikassa
Vuodenajat Suomessa Le stagioni in Finlandia on keltaista, punaista, oranssia, vihreää ja ruskeaa. Monet ihmiset vaeltavat
MP3/41 Lapissa. Siellä on todella kaunista. Syksyllä voi sienestää. Syksy alkaa, kun
Suomessa on neljä selvää vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy ja talvi. vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi +10 asteen alapuolelle. Yleensä
sataa vettä ja alkaa olla kylmä. Päivät lyhenevät nopeasti. Esercizio 11 Leggi il testo “Vuodenajat Suomessa” e rispondi se le
affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
false.
Talvi
Suomen talvi on kylmä. Talvessa on kolme kuukautta: joulu-, tammi- ja
helmikuu, mutta Pohjois-Suomessa talvi voi kestää jopa kuusi kuukautta.
Silloin kaikki on lumen peitossa. Lumi tuo valoa pitkän tumman syksyn
jälkeen. Lumen tulon aika vaihtelee. Etelä-Suomessa päivä on lyhyt ja yö on
pitkä. Pohjois-Suomessa on päivällä aina pimeää. Talvella vuorokauden
keskilämpötila on nollan asteen alapuolella, eli silloin on pakkasta.
Esercizio 12 Leggi il testo “Vuodenajat Suomessa” e rispondi alle
domande con una o più frasi.
Lessico 1. Mikä on kevään merkki?
2. Minkälainen on kesä?
Sanasto Glossario
3. Mitä kesällä voi tehdä?
luonto natura
varma certo, sicuro 4. Mitä syksyllä voi tehdä?
merkki segno 5. Minkälainen sää syksyllä on?
muuttolintu uccello migratore
sulaa (I) sciogliersi 6. Minkälainen on päivä talvella?
lähteä liikkeelle muoversi
pysyvästi stabilmente Esercizio 13 Rispondi alle domande.
yläpuoli al di sopra
ulkoilla (III) fare attività all’aperto
marjastaa (I) raccogliere bacche
veneillä (III) andare in barca
kalastaa (I) pescare
yötön senza notte
laskea (I) scendere
horisontti orizzonte
alapuoli al di sotto
kaikkialla dappertutto
keskilämpötila temperatura media
ruska colori intensi tipici della natura autunnale
joka ogni
vaeltaa (I) fare trekking Esercizio 14 Descrivi la tua settimana usando le ore, le parti della
sienestää raccogliere funghi
lyhetä (VI) accorciarsi giornata e i giorni della settimana secondo l’esempio.
nopeasti velocemente Maanantaina herään aamulla kahdeksalta, käyn suihkussa ja syön
kestää (I) durare
olla GEN + peitossa essere coperto da qualcosa aamupalaa. Yhdeksältä lähden yliopistolle. Päivällä syön lounasta
tulo l’arrivo yliopiston ruokalassa. Iltapäivällä luen historian tenttiin. Kuudelta
menen lenkille ja sitten kotiin...
 Esercizio 15 Ascolto: scrivi quando (ora, giorno, mese o stagione) e
cosa accade sotto al nome corrispondente.
MP3/42

Grammatica Attenzione! Al nominativo il suffisso possessivo si aggiunge al grado

forte.
Osoitteeni on Koivutie 10. Il mio indirizzo è Koivutie 10.
Astevaihtelu “K – P – T” (2) Gradazione
Esercizio 16 Scrivi le forme mancanti delle seguenti parole.
consonantica “K – P – T” (2)
Nel Capitolo 4 abbiamo visto la gradazione consonantica di Tipo A. Adesso
vedremo la gradazione consonantica di Tipo B al singolare.

Gradazione consonantica nominale: Tipo B

La gradazione di Tipo B coinvolge i nomi che terminano in -e oppure in
consonante. In questo capitolo impareremo i nomi che terminano in -As,
mentre gli altri tipi di nomi che terminano in consonante verranno trattati nei
capitoli successivi. Nella gradazione di Tipo B i casi nominativo e partitivo
sono deboli mentre tutti gli altri casi sono forti. Con i casi forti, l’ultima
vocale prima della desinenza di caso si raddoppia.
liike liikkeen; saapas saappaan.
Verbityyppi 5 Verbi del V tipo
I verbi del V tipo terminano in -itA e nella coniugazione sono caratterizzati
da -tse-, che si inserisce prima della marca di persona. Esempi di questo
gruppo sono: merkitä “significare”, tarvita “avere bisogno”, valita
“scegliere”. In questo gruppo verbale non c’è gradazione consonantica.
Attenzione ai verbi selvitä “cavarsela” e hävitä “perdere” che, pur
terminando in -itA, seguono la coniugazione del IV tipo (minä selviän, minä
häviän).
 Alcuni verbi presentano una gradazione consonantica particolare:
tarjeta tarkenen “sopportare il freddo”, rohjeta rohkenen “aver
coraggio”, valjeta valkenee “schiarirsi” (questo verbo si coniuga
normalmente solo alla 3° persona singolare).

Esercizio 17 Coniuga i verbi tra parentesi e traduci le frasi.

1. Minä (tarvita) uuden takin.

2. Sinä (merkitä) paljon minulle.

3. Ilma (lämmetä) nopeasti.

Verbityyppi 6 Verbi del VI tipo
4. Me (valita) tämän kirjan.
I verbi del VI tipo terminano in -etA e nella coniugazione sono caratterizzati
da -ne- che si inserisce prima della marca di persona. Esempi di questo 5. Mitä tämä (merkitä)?
gruppo sono: paeta “fuggire”, vanheta “invecchiare”, lämmetä “riscaldarsi”.
In questo gruppo verbale con alcuni verbi si ha gradazione consonantica: 6. Ilta (pimetä).
l’infinito è al grado debole, mentre nella radice e nelle coniugazioni si ha il
grado forte (p.e. paeta minä pakenen). I verbi di questo tipo sono spesso 7. Suomessa päivät (pidetä) keväällä
ricavati da un aggettivo o da un nome e spesso hanno una forma nopeasti.
corrispondente nel I tipo (p.e. vanheta vanhentua).
8. Liisa (tulkita) asian väärin.

9. (mainita) sinä siitä

hänelle?

10. Vangit (paeta) veneellä.

Esercizio 18 Scrivi il tipo di verbo e la traduzione.

 7. Minä (kuunnella) hyvää musiikkia.
8. (valehdella) sinä paljon?
9. Tyttö (kammata) nukkea.
10. Nainen (meikata) tänään.

Nominatiivin monikko Nominativo plurale

Esercizio 19 Completa la tabella scrivendo a fianco di ogni forma
verbale l'infinito, il tipo verbale e la traduzione.
Il primo caso plurale che affrontiamo è il nominativo plurale, in ragione sia
del suo importante uso sia della semplicità di formazione. La desinenza del
nominativo plurale è -t e si aggiunge alla radice della parola (attenzione se
debole o forte!). Naturalmente, se il nome è preceduto da uno o più
modificatori (aggettivo, pronome dimostrativo) questi si accordano con il
nome che li segue (hieno taulu hienot taulut, tämä hyvä sanakirja
nämä hyvät sanakirjat).
Si noti che la forma plurale -t dei nomi si usa anche come caso
dell’oggetto diretto plurale.

ketkä? chi? (plur.)

mitkä? chi/quali? (plur.)

Pronomi dimostrativi al nominativo plurale

tämä nämä
tuo nuo
se ne

Esercizio 20 Coniuga il verbo tra parentesi. Luen kirjat. Leggo i libri.

1. Me (maata) lattialla. Forma base Radice Nominativo plurale
2. Kissa (hypätä) tuolille. (nominativo)
3. Minä en (tarjeta) Suomessa. kissa kissa- kissat
4. Kari (kerrata) kotiläksyä. talo talo- talot
5. Te (työskennellä) ahkerasti. paita paida- paidat
6. Minna ja Mikko (neg. riidellä) usein. koti kodi- kodit
 huone huonee- huoneet 8. Pallo vierii nurmikolla.
liike liikkee- liikkeet 9. Leveä katu on lähellä.
Di seguito alcuni esempi di soggetto della frase al nominativo plurale. 10. Mukava muusikko soittaa kitaraa.
Lapsi leikkii pihalla. Lapset leikkivät pihalla.
Hullu kävelee kadulla. Hullut kävelevät kadulla.
Koira haukkuu metsässä. Koirat haukkuvat metsässä.
Tämä on kiva. Nämä ovat kivat.
Tuo kenkä on iso. Nuo kengät ovat isot.
Se reppu on minun. Ne reput ovat minun.
Kuka menee saunaan? Ketkä menevät saunaan? Note culturali
Mikä kirja on hyvä? Mitkä kirjat ovat hyvät? Luonto ja metsä ovat tärkeitä La natura e il bosco
sono importanti
Esercizio 21 Trasforma le seguenti parole al nominativo plurale. Per i finlandesi, o per la stragrande maggioranza di essi, passare tempo
1. tuo museo nuo museot all’aria aperta e in mezzo alla natura è molto importante. Quasi tutti
2. korkea katto praticano un’attività sportiva. Sono diverse le attività che comunemente
3. hyvä presidentti si vedono fare e la tipologia e l’attrezzatura che si può usare dipende
naturalmente dalla stagione e principalmente dalla presenza o meno di
4. se valo neve. In estate si va nei boschi a raccogliere frutti di bosco o funghi.
5. mukava työ Senza neve inoltre si può praticare sauvakävely (nordic walking), andare
6. pitkä tylsä elokuva in bici, o semplicemente uscire per un lenkki, che non ha un
7. iso vihreä talo corrispettivo italiano ma significa uscire per una corsa o camminata
8. tuo auto sportiva (solitamente vestiti sportivamente; lenkki non è, ad esempio,
9. tämä hylly andare a piedi a fare la spesa o camminare in città e guardare le vetrine).
In inverno le bacchette del nordic walking vengono sostituite dalle
10. mikä päivä bacchette da sci e dagli sci. La neve non esclude però la bicicletta, basta
cambiare le ruote e mettere gli pneumatici invernali, e le gomme
Esercizio 22 Trasforma le frasi al plurale.
chiodate anche alla bici! La manutenzione stradale, anche in inverno, è
1. Koira on ulkona. Koirat ovat ulkona. generalmente istantanea e non si assiste all’accumulo di neve sulle
2. Talo on kaukana. strade o sulle piste ciclabili.
3. Tuo tyttö syö paljon pullaa. Il bosco ha da sempre un ruolo così importante nella cultura e nella
4. Liike menee kiinni klo 17. vita finlandese che recenti studi mostrano i benefici direttamente
5. Kuka kävelee sillalla? proporzionali del tempo passato nel bosco sull’organismo: si abbassano
i livelli di stress e rientrano in circolo gli “ormoni del benessere”. È
6. Tämä bussi menee Turkuun.
stato anche mostrato che il suolo boschivo ha un effetto positivo sul
7. Tämä viikko tuo mukanaan paljon uutta. sistema immunitario, tanto che in alcuni asili senza accesso a un bosco
vicino è stato portato del suolo boschivo per essere maneggiato dai
bambini e rafforzare così le proprie difese immunitarie.
Infine, un altro aspetto importante legato al rapporto uomo-natura in 7 Oulussa
Finlandia è il cosiddetto jokamiehenoikeus (diritto di ogni uomo):
ciascuno ha il diritto di circolare a piedi, in bicicletta, con gli sci, a
cavallo o in barca nella natura e coglierne i frutti, ovviamente nel pieno
A Oulu
rispetto dell’ambiente, indipendentemente dalla proprietà del terreno. In
altre parole, si può circolare e pernottare anche sui terreni di proprietà In questo capitolo impareremo
privata senza aver bisogno di un permesso e rispettando il tacito divieto
di avvicinarsi troppo al cortile e alle abitazioni (jokamiehenoikeus: ✓ Espressione di necessità affermativa e negativa minun täytyy / minun
www.luontoon.fi/jokamiehenoikeudet). ei tarvitse
✓ Imperativo
✓ Frase esistenziale: Keittiössä on...
✓ Genitivo + postposizioni
✓ Passivo presente
✓ Caso dell’oggetto: partitivo vs accusativo
✓ Casa e famiglia
✓ Dimostrativi e avverbi locativi

Testo

Mummola Oulussa A casa della nonna a Oulu

 MP3/43 olla töissä
Lennin ja Silvian matka jatkuu Tampereelta Ouluun. Oulu sijaitsee Pohjois- =
Pohjanmaalla, Pohjanlahden rannalla. Oulu on Pohjois-Suomen suurin 1. lavorare
kaupunki. Se on tärkeä teknologiakaupunki ja siellä on vilkas 2. stare al lavoro
opiskelijaelämä. Kaupungin läpi virtaa Oulujoki.

Lessico
Sanasto Glossario
jatkua (I) continuare
sijaita (V) essere situato
suurin il più grande
tärkeä importante
vilkas attivo
elämä vita
läpi attraverso
virrata (IV) scorrere
tuttu familiare
mummola casa dei nonni
kuollut morto
elää (I) vivere
vaikka ei heti uskoisikaan anche se non si direbbe
sillä perché, in quanto
nuorekas giovanile
Oulu on tuttu paikka Lennille, koska hänen mummolansa on siellä. Lennin aktiivinen attivo
pappa on jo kuollut, mutta mummi elää vielä. Hänen nimensä on Helmi ja eläkeläinen pensionato
hän on 71-vuotias, vaikka ei heti uskoisikaan, sillä hän on niin nuorekas ja ammatiltaan di mestiere (3° sing.)
lääkäri medico
aktiivinen. Mummi on jo eläkeläinen, mutta hän on ammatiltaan lääkäri. Nyt olla töissä (= työskennellä) lavorare
kun hän ei enää ole töissä, hänellä on aikaa harrastaa ja matkustella harrastaa praticare (hobby, sport)
miesystävänsä kanssa. Hänen nimensä on Heikki. Helmi ja Heikki ovat aina matkustella (III) viaggiare
miesystävä compagno
valmiina reissuun. Ensi viikolla he lähtevät Portugaliin. valmiina (valmis) pronto (per)
reissu viaggio
Helmi-mummi asuu kerrostalossa Oulun keskustassa. Hänen asuntonsa ei kerrostalo palazzo
ole kovin iso: makuuhuone, olohuone, keittiö, kylpyhuone ja parveke. keskusta centro
Asunnossa ei ole saunaa, mutta se ei haittaa, koska kellarissa on taloyhtiön asunto appartamento
huone stanza
sauna. Hänellä on saunavuoro kerran viikossa, joka perjantai kello 18. Helmi olohuone salone
ja Heikki eivät asu yhdessä, mutta Heikki asuu aivan lähellä. Hänellä on kylpyhuone bagno
omakotitalo ja kaunis puutarha, jota hän hoitaa ahkerasti. Heikki on Lennille parveke balcone
haitata (IV) disturbare, dare fastidio
kuin oma isoisä. He tulevat hyvin toimeen ja viettävät paljon aikaa yhdessä kellari cantina, seminterrato
aina kun Lenni tulee Ouluun. taloyhtiö condominio
vuoro turno condominiale per la sauna
kerta volta; qui: una volta
 omakotitalo villa minun täytyy = minun pitää = minun on pakko
puutarha giardino
hoitaa (I) curare Sulon täytyy/pitää/on pakko palata kotiin.
ahkerasti assiduamente Sulo deve tornare a casa.
viettää (I) aikaa passare tempo

Minun täytyy mennä. Devo andare.

Esercizio 1 Leggi il testo “Mummola Oulussa” e rispondi se le Meidän täytyy nukkua. Dobbiamo dormire.
affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni Lennin täytyy tehdä ruokaa. Lenni deve cucinare.
false. La costruzione minun ei tarvitse... esprime la “non necessità” e può essere
tradotto “non è necessario” o “non c’è bisogno”.

Genitivo + ei tarvitse + infinito

Sinun ei tarvitse tulla. Non è necessario che tu venga.

Heidän ei tarvitse odottaa äitiä. Non è necessario che aspettino la
mamma.
Silvian ei tarvitse ostaa maitoa. Non è necessario che Silvia compri il
latte.

Esercizio 2 Scrivi la frase adatta alla situazione utilizzando le

Grammatica costruzioni täytyy / ei tarvitse e le parole date mettendole alla forma
giusta.

Minun täytyy... / Minun ei tarvitse...

L’espressione di necessità
La costruzione minun täytyy... esprime una necessità o un obbligo. 1. Matti on sairas. Hänen täytyy mennä lääkäriin.
2. Maito on loppu.
3. Voi ei, ulkona sataa!
Genitivo + täytyy + infinito 4. Äiti ja isä ovat lomalla.
5. Marilla on nälkä.
6. Kaisa ja Kimmo tulevat illalla kylään.
7. Minä olen väsynyt.
8. Koiran turkki on likainen.
9. Ulkona on lämmin. Regola
10. Maurilla on burnout. L’imperativo di 2° persona singolare corrisponde alla radice e si forma
togliendo la desinenza -n dal verbo coniugato alla 1° persona singolare. Al
Esercizio 3 Leggi le frasi e seleziona la risposta adatta. negativo si aggiunge älä.
1. Mia kävelee yliopistolle. Yhtäkkiä alkaa sataa vettä.
a. Hänen ei tarvitse soittaa mummolle.
b. Hänen pitää käydä kaupassa.
Hänen täytyy avata sateenvarjo.
2. Keijon juna on myöhässä ja Vesa odottaa häntä asemalla.
a. Keijon pitää soittaa poliisille.
b. Keijon täytyy ilmoittaa Vesalle. L’imperativo può esprimere un ordine, un’indicazione, un’istruzione, un
suggerimento, un divieto o una richiesta.
c. Keijon ei tarvitse tehdä mitään.
3. Illalla on Miran syntymäpäiväjuhlat. Katilla ei ole vielä lahjaa Tule tänne! Vieni qui!
Miralle. Lisää sokeri taikinaan. Aggiungi lo zucchero all’impasto.
a. Hänen ei tarvitse käydä suihkussa. Älä avaa ovea! Non aprire la porta!
b. Hänen täytyy mennä ostoksille.
Esercizio 4 Scegli la frase adatta alla situazione utilizzando le frasi
c. Hänen on pakko siivota.
date.
4. Isä tulee kotiin ja huomaa, että jääkaappi on rikki.
a. Hänen täytyy soittaa äidille.
b. Hänen ei tarvitse tehdä ruokaa.
c. Hänen pitää soittaa huoltomiehelle.
5. Opettajan koiralla on kuumetta.
a. Opettajan pitää soittaa eläinlääkärille
b. Opettajan ei tarvitse soittaa eläinlääkärille.
c. Opettajan täytyy korjata auto.
6. Äiti tulee kotiin eikä hänellä ole avainta.
a. Hänen ei tarvitse tehdä ruokaa.
b. Hänen on pakko soittaa ambulanssi.
c. Hänen täytyy hakea vara-avain naapurilta.

Imperatiivi L’imperativo Koti + eksistentiaalilause: “Huoneessa on...”

 Casa + frase esistenziale: “Nella camera c’è...” keittiö cucina
keittokomero angolo cottura
La frase esistenziale esprime “cosa c’è” in un determinato luogo e si forma kylpyhuone bagno
con il caso locativo inessivo o adessivo e il verbo olla alla 3° persona vessa wc
singolare. eteinen ingresso
työhuone studio
kodinhoitohuone disimpegno
komero ripostiglio
vaatehuone cabina armadio, guardaroba
parveke balcone
terassi terrazzo
Tuolilla on kissa/kirja/... kellari piano interrato
ullakko soffitta

Minkälainen koti sinulla on?

Che tipo di casa hai?
talo casa
koti casa (propria)
asunto appartamento
omakotitalo villa, casa singola
paritalo villetta a schiera a due case
rivitalo villetta a schiera
kerrostalo condominio
yksiö monolocale
kaksio bilocale
kolmio trilocale

–––

huone stanza
makuuhuone camera da letto Esercizio 5 Racconta al tuo compagno quali mobili ci sono nella
olohuone salone
 tua casa. Esercizio 6 Completa la tabella come nell’esempio.
1. Keittiössäni on...
2. Makuuhuoneessani on...
3. Olohuoneessani on...
4. Kylpyhuoneessani on...

Genetiivi + postpositio Genitivo + postposizione

Esercizio 7 Seleziona la postposizione adatta e completa le frasi.

* Possono essere utilizzate anche come preposizioni, e in tale caso reggono il partitivo: sohvan lähellä
= lähellä sohvaa “vicino al divano”, huoneen keskellä = keskellä huonetta “al centro della stanza”,
come vedremo nel Capitolo 9.

Esercizio 8 Ascolta e indica con una crocetta quali ambienti ci sono

nelle case descritte.
MP3/44

Kissa menee sohvan taakse.

Il gatto va dietro al divano. Esercizio 9 Descrivi la tua casa.
Kissa on sohvan takana. Minun kotini on...
Il gatto è dietro al divano.
Kissa tulee sohvan takaa.
Il gatto viene da (dietro al) divano.
 Passiivin preesens Passivo presente Puhutaan suomea! Parliamo finlandese!
2. Espressioni che corrispondono alle costruzioni impersonali italiane
Il passivo presente si forma nel modo seguente. con “si”
Suomessa juodaan paljon kahvia. In Finlandia si beve molto caffè.
Kesällä saunotaan usein. In estate si fa la sauna spesso.
3. Passivo
Keittiö siivotaan joka päivä. La cucina viene pulita ogni giorno.
Puuroa syödään aamulla. La zuppa di avena viene mangiata al
mattino.
Lapset haetaan joka päivä kello 16. I bambini vengono presi ogni
giorno alle 16.
Attenzione! In finlandese, il soggetto (agente) non viene mai espresso
nelle frasi passive.

Esercizio 10 Completa la tabella.

Esercizio 11 Forma il passivo.

Il passivo presente finlandese ha i seguenti usi.
1. Olemme myöhässä tunnilta! Otetaan (ottaa) reput ja
1. Esortazione (come let’s... in inglese)
(juosta), että ehdimme!
Mennään kotiin! Andiamo a casa!
2. Jääkaappi on tyhjä... (käydä) kaupassa
ja (ostaa) ruokaa.
3. (neg. kysyä) opettajalta vielä.
(yrittää) ensin tehdä itse.
4. Perjantaina (juoda) olutta.
5. Tarvitsemme lomaa. (lähteä) mökille ja
(rentoutua) oikein kunnolla!
6. Onko sinulla nälkä? (soittaa) pizzeriaan
ja (tilata) pizzat kotiin!
7. Olen väsynyt... (neg. lähteä) ulos.
(jäädä) kotiin.
8. Täällä (neg. tarvita) apua. Dialogo
9. Ulkona sataa... (jäädä) kotiin ja
(pelata) Aliasta!
10. Pullat (leipoa) leipomossa. Perhepotretti Foto di famiglia
11. Kello on vasta 7. (neg. nousta) vielä. MP3/45
(nukkua) vähän lisää. Lenni ja Silvia menevät mummin luo. Lenni soittaa ovikelloa ja mummi avaa
12. Oletko valmis? (mennä) ulos ja oven.
(tehdä) jotain kivaa! Lenni: Hei, mummi!
13. Emme tarvitse enää tätä pöytää. (neg. Mummi: No hei, Lenni! Pitkästä aikaa...! Ihana nähdä sinua! Sinä olet
heittää) sitä kuitenkaan pois vaan varmaankin Silvia, hauska tutustua. Minä olen Helmi.
(antaa) se vaikka Anna-Marille. Silvia: Hei vaan ja hauska tutustua.
14. Tai sitten (laittaa) ilmoitus nettiin ja Mummi: Tule peremmälle ja ole kuin kotonasi.
(myydä) se. Lenni ja Silvia ottavat kengät pois eteisessä ja astuvat olohuoneeseen.
15. Voi ei, pyöräni on rikki! (soittaa) Olohuone on siisti ja kotoisa. Siellä on pieni sohva, kaksi nojatuolia, pöytä ja
Ristolle ja (kysyä), voiko hän hakea iso kirjahylly. Huoneen keskellä on iso matto. Silvia huomaa hyllyssä
meidät. valokuvan.
Esercizio 12 Collega la situazione con la frase adatta.
 Sanasto Glossario
Tule peremmälle. Accomodati.
kuin come
kenkä scarpa
astua (I) + ILL mettere il piede, entrare, pestare
siisti ordinato
kotoisa confortevole
huomata (IV) notare
koko intero
luulla (III) credere
noin così
muistaakseni per quanto ricordi (1° sing.)
kamera macchina fotografica
valokuvaus fotografia
ammattivalokuvaaja fotografo professionista
aika tempo
ainakin almeno
kaksoset gemelli
kurkistaa (I) sbirciare
vauva neonato
GEN + sylissä in braccio a
Silvia: Onko tässä kuvassa teidän koko perheenne?
Lenni: Joo, melkein koko perhe. Se on vanha kuva... luulen, että ainakin 20
vuotta vanha, koska minä olen vielä noin pieni. Esercizio 13 Leggi il testo “Perhepotretti” e rispondi se le
Mummi: Joo, sinä olet siinä muistaakseni 3-vuotias. affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
Lenni: Tuossa ovat mummi ja pappa. Papan vieressä ovat minun isäni ja false.
äitini, ja mummin vieressä taas ovat setäni Antti ja hänen vaimonsa Virpi.
Antti on isäni veli. Isälläni on myös sisko, Liisa, mutta hän ei ole tässä
kuvassa...
Mummi: ...koska hän on kameran takana! Hän rakastaa vieläkin
valokuvausta.
Lenni: Joo, Liisa-täti onkin nyt ammattivalokuvaaja. Hän asuu New Yorkissa
ja hänellä on oma studio siellä. Hänellä ei ole miestä, koska hänellä ei ole
aikaa. Tai niin hän ainakin sanoo...
Silvia: Entä kuka tuossa mummin edessä on?
Lenni: Siinä on serkkuni Suvi. Ja Suvin vieressä on Sini. He ovat kaksoset.
Sinin oikealla puolella on isoveljeni Leevi, ja minä kurkistan Leevin takaa. Grammatica
Tuo vauva äitini sylissä on pikkusiskoni Ella.
Silvia: Teillä on hieno perhe!
Perhe Famiglia
Con perhe si intende normalmente la famiglia ristretta (i genitori con i
Lessico figli).
 Con suku ci si riferisce alla parentela che include i nonni, gli zii, a volte aviopari coniugi
anche gli avi ecc. avovaimo convivente (femm.)
Sukulainen significa “parente”, mentre sukulaiset è “l’insieme dei avomies convivente (masch.)
parenti”. avopari conviventi

Esercizio 14 Rispondi alle domande in base al testo

Attenzione alla declinazione “Perhepotretti”. Ci possono essere vari modi per rispondere.
lapsi lasta lapsen 1. Kuka Helmi on? Hän on Lennin isoäiti.
mies miestä miehen 2. ... Liisa on?
veli veljeä veljen 3. ... Ella on?
4. ... Suvi on?
5. ... Virpi on?
6. ... Sini on?
7. ... Antti on?
8. ... Leevi on?

Sukulaiset Parenti Lokatiiviset demonstratiivit ja adverbit

isoäiti + isoisä = isovanhemmat nonni
lapsenlapsi nipote (lett. figlio del figlio) Dimostrativi e avverbi locativi
äiti + isä = vanhemmat genitori
tytär figlia
poika figlio
lapsi figlio (masch./femm.)
sisko sorella
veli fratello Esercizio 15 Sottolinea tutti i pronomi dimostrativi nel testo
sisarukset fratelli “Perhepotretti” e discuti con un compagno o con l’insegnante la
setä zio paterno motivazione per l’utilizzo nel contesto in cui si trova.
eno zio materno
täti zia
siskontyttö/-poika, veljentyttö/-poika nipote Akkusatiivi Il caso accusativo
serkku cugino
Il caso accusativo è uno dei casi dell’oggetto diretto ed esprime un evento
pikkuserkku cugino di secondo grado
risultativo o una quantità definita. L’accusativo ha tre diverse realizzazioni
(avio)vaimo moglie
morfologiche.
(avio)mies marito
 2. Desinenza -n

Eccezione
se sen (ACC)
ne ne (ACC) Questa forma è morfologicamente identica al genitivo, ma da non confondere concettualmente
con esso!

con tutti gli altri nomi, quando il soggetto (espresso o silente) della
frase è al nominativo e accorda con il verbo.
Pronomi interrogativi all’accusativo (Minä) näen junan. Vedo un/il treno.
kenet? (sing.) Ville lukee sähköpostin. Ville legge una/la mail. (una mail intera)
ketkä? (plur.) (Me) ostamme sen. Lo compriamo. (pronome personale non
minkä? (sing.) umano)
mitkä? (plur.) 3. Desinenza zero (= forma base)
con tutti gli altri nomi, quando nella frase non c’è un soggetto al
nominativo e quando non c’è accordo tra il soggetto e il verbo,
1. Desinenza -t come nei casi seguenti.
con i pronomi personali Minun täytyy ostaa tiskikone. (costruzione di necessità)
minut Minulla on pieni asunto. (costruzione possessiva)
sinut Lue viesti! (imperativo)
Tehdään kakku! (forma passiva)
hänet
meidät
teidät
heidät Attenzione! Nelle frasi predicative non c’è oggetto.
Kenet sinä Suvi on Lennin serkku.
näet? Minä olen opiskelija.
Näen hänet. Nelle frasi predicative locative, l’ultimo costituente è il soggetto, non
Viemme teidät (autolla). l’oggetto, e quindi, accorda con il verbo.
Chi vedi? Kuvassa olet sinä!
Vedo lui. Kameran takana olen minä.
Vi portiamo (con la macchina).
con il plurale Ricorda anche le frasi esistenziali.
Näen tytöt! Vedo le ragazze! Metsässä on karhu.
Haemme ystävät (asemalta). Prendiamo gli amici (alla stazione).
Esercizio 16 Completa le frasi con la forma corretta 6.
dell’accusativo.
1. Katson Eeron kanssa illalla kivan elokuvan (elokuva). Objektin sija: partitiivi vai akkusatiivi? Il caso
2. Vien (sinä) yliopistolle.
dell’oggetto diretto: partitivo o accusativo?
3. Ostatko minulle (sanakirja), jos käyt
kirjakaupassa? L’utilizzo dell’accusativo si contrappone a quello del partitivo, e come regola
4. Leenalla on kaksi mäyräkoiraa. Hän vie possiamo ricordare che “se non posso usare il partitivo, allora uso
(koira) autolla metsään lenkille. l’accusativo”.
5. Voinko lukea (artikkeli)? Caso Condizione
6. Tämä vihko on jo täynnä. Sinun täytyy ostaa dell’oggetto
(uusi). evento non Lenni lukee kirjaa. Lenni sta leggendo
7. Isä leipoo tänään (kakku). risultativo un/il libro.*
8. Ostamme (uusi induktioliesi). quantità Juon kahvia. Bevo (del) caffè.
9. Sinulla on paljon tavaraa. Voinko kantaa indefinita (p.e.
(tämä laukku)? PART nome massa)
10. Tunnemme (he) oikein hyvin. negazione Silvia ei lue kirjaa. Silvia non legge
11. Tämä asia on kiireinen. Lue un/il libro.
(sähköposti), ole hyvä! Minulla ei ole autoa. Io non ho la
macchina.
12. Kirjoitatteko te (viesti) Maijalle vai
tekeekö Elias (se)? evento Lenni lukee kirjan. Lenni legge un/il
risultativo libro. (tutto il libro)
13. Meillä on (iso perhe). ACC
quantità definita Juon kahvin. Bevo un/il caffè. (tutto il
14. Kutsutaan (Alex ja Marjo) kylään
caffè, una tazza)
huomenna!
* A volte una frase con l’oggetto al partitivo si può tradurre in italiano utilizzando il gerundio, se
15. Teemu syö (aamupala) ja lähtee esprime un evento in corso.
yliopistolle.
La maggior parte dei verbi possono prendere sia accusativo che partitivo
Esercizio 17 Dettato: ascolta e scrivi le frasi. (syödä, lukea, ostaa, haluta ecc.), a seconda del valore aspettuale che il
MP3/46 parlante vuole dare alla frase, ma a volte la scelta del caso dipende dal valore
1. aspettuale proprio del verbo. Infatti alcuni verbi sono intrinsecamente
2. risultativi o non risultativi.
3.
4.
5.
 Attenzione alla differenza aspettuale tra queste due frasi.
Pekka soittaa pianoa.
Pekka suona il pianoforte.
non risultativo (PART)
Pekka soittaa kappaleen.
Pekka suona un/il brano.
risultativo (ACC)

Esercizio 20 Traduci le frasi dell’esercizio 19 in italiano a voce con

Risultativo
ottaa kiinni catturare
lopettaa, tehdä loppuun concludere
tappaa uccidere
löytää trovare
jättää lasciare
päättää decidere, concludere
tietää sapere, conoscere
tuntea conoscere
pelastaa salvare
unohtaa dimenticare
ACC Non risultativo un compagno o con l’insegnante. Fai delle osservazioni sul modo di
PART esprimere la differenza di aspetto nelle frasi.
häiritä disturbare
odottaa aspettare Esercizio 21 Seleziona e inserisci la forma corretta nella frase.
rakastaa amare
etsiä cercare
pelätä aver paura,
temere
auttaa aiutare
jatkaa continuare
suudella baciare
halata abbracciare
kaivata mancare

Esercizio 22 Accusativo o partitivo? Indica se la parola in grassetto

Ricorda di utilizzare il partitivo con i numeri è all’accusativo o al partitivo, e scrivi la motivazione per cui tale
Luen kaksi kirjaa. caso è necessario (le motivazioni possono essere più di una).
Leggo due libri. Completa la tabella.

Esercizio 18 Cerchia tutte le parole al partitivo nel testo

“Perhepotretti”.

Esercizio 19 Completa la tabella.

 Esercizio 25 Alcune frasi dell’esercizio 24, potrebbero ammettere
anche altre opzioni (a/b/c) grammaticalmente corrette. Quali?
Indicale e discutine con l’insegnante.

Esercizio 26 Dettato. Ascolta e scrivi la frase che senti

MP3/48

Esercizio 23 Traduci le frasi dell’esercizio 22 in italiano. Osserva 1.

bene come si traduce la differenza aspettuale. Ci possono essere 2.
diversi modi per tradurre la stessa frase. Discuti le tue scelte con un 3.
compagno o con l’insegnante. 4.
1. Sto a casa e aspetto Maria. 5.
2.
3.
4.
5.
6.
Note culturali
Esercizio 24 Quale forma? Ascolta le frasi e cerchia la forma che
senti. Perhe La famiglia
In Finlandia con il termine perhe “famiglia” si intende il nucleo
MP3/47
familiare in senso stretto: genitori e figli. Normalmente i figli vanno via
di casa al termine della scuola superiore, vale a dire a 18-19 anni.
I nonni sono figure importanti, anche se normalmente non vivono con
la famiglia. I nonni hanno spesso nomi che variano in base alle regioni e
alle tradizioni. I nomi più comuni per isoisä “nonno” sono pappa, ukki e
vaari, mentre isoäiti “nonna” può essere chiamata mummo, mummi, 8 Kohti pohjoista
mummu, mumma, o anche mamma.
I cugini (serkut) sono solo i cugini di primo grado, cioè i figli del
fratello o della sorella di uno dei genitori (in Italia il concetto di cugino
Verso il Nord
è spesso più ampio). Così anche gli zii sono solo i fratelli o sorelle dei
genitori ma non, ad esempio, i cosiddetti zii acquisiti, come il marito o In questo capitolo impareremo
la moglie dei fratelli o delle sorelle dei genitori, e certamente non sono
zii tutti i tipi di parentela più lontana come può avvenire in Italia. Gli zii ✓ Nominali terminanti in -i, -e e -nen
(setä “zio da parte di padre”, eno “zio da parte di madre”, täti “zia”) ✓ Verbi e reggenza: prime nozioni
vengono sempre chiamati per nome e non “zio/zia” come in Italia. ✓ Infinito -mA-
✓ Salute e malattie
✓ Parti del corpo
Sukunimi Il cognome di famiglia ✓ Aspetto fisico e carattere
Quando in Finlandia una coppia si sposa, è piuttosto comune scegliere ✓ Cultura: lingue minoritarie
un cognome di famiglia, che può essere sia il cognome della sposa (p.e.
Ketola) che quello dello sposo (p.e. Lahtinen), ma è anche possibile
unire i cognomi degli sposi con un trattino (Ketola-Lahtinen) o senza
(Ketola Lahtinen). Si può inoltre scegliere un cognome diverso da quelli
dei coniugi, purché presente nella genealogia di uno dei due. È infine
possibile che ciascuno mantenga il proprio cognome.
Il primogenito avrà automaticamente il cognome comune della
famiglia (p.e. Ketola-Lahtinen, Ketola oppure Lahtinen), ma i genitori
possono decidere di dargli anche il cognome precedente di uno di loro
(quindi o Ketola oppure Lahtinen). Se i genitori hanno entrambi un
cognome diverso e non riescono a raggiungere un accordo sul cognome
del figlio, prevarrà quello della madre. A partire dal secondogenito, tutti
i figli avranno il cognome scelto per il primogenito.
Cambiare cognome in Finlandia è una pratica molto semplice: va
registrato all’anagrafe, che provvede automaticamente ad aggiornare la Dialogo
variazione in tutti gli uffici pubblici. Il codice fiscale (henkilötunnus)
non si basa sul nome, per cui esso, in caso di cambio di cognome,
rimane invariato. Il passaporto, la carta d’identità e la patente, però, Apteekissa In farmacia
dovranno essere aggiornati.
MP3/49
Lenni ja Silvia saapuvat Tornioon bussilla. Silviaa jännittää, koska tämä on Farmaseutti: Tässä, ole hyvä.
hänen ensimmäinen kertansa Lapissa. Olisi kiva lähteä kävelylle joen Lenni: Selvä. Ja kiitos vielä.
rantaan, mutta Lennillä on kova päänsärky ja muutenkin heikko olo. Heillä ei Farmaseutti: Eipä kestä. Pikaista paranemista ja hyvää matkan jatkoa!
ole särkylääkettä mukana. Heidän pitää mennä aivan ensimmäiseksi
apteekkiin.

Per dire “e non” si usa l’ausiliare di negazione coniugato e la

particella -kä : en+kä, et+kä, ei+kä, emme+kä, ette+kä, eivät+kä

Lessico
Sanasto Glossario
jännittää (I) essere emozionato
muutenkin inoltre, del resto
olo condizione (fisica o mentale)
särkylääke antidolorifico
muita oireita altri sintomi
varmaankin probabilmente
sekä... että sia... sia
resepti ricetta
kuinka usein? quanto spesso?
tabletti compressa
pakkausseloste foglio illustrativo
Lenni: Minulla on pää kipeä. Mitä voin ottaa särkyyn? tarkemmat più dettagliati
Farmaseutti: Onko sinulla muita oireita? ohje indicazioni, istruzioni
Lenni: Olen varmaankin vilustunut, koska minulla on myös vähän nuhaa. jatkua (I) continuare
tavallinen ordinario
Farmaseutti: Vai niin. Onko sinulla kuumetta? kiitos + ELA grazie di/per qualcosa
Lenni: En tiedä. Voi olla. kuitenkin comunque
neuvo consiglio
Farmaseutti: Tämä lääke auttaa sekä päänsärkyyn että kuumeeseen, etkä kuumemittari termometro
tarvitse reseptiä. tosiaan già, davvero
Lenni: Kuinka usein minun pitää ottaa sitä? reissu viaggio (coll.)
Farmaseutti: Yksi tabletti aamulla ja yksi illalla. Pakkausselosteessa on
tarkemmat ohjeet. Jos oireet jatkuvat, soita lääkärille.
Lenni: Luulen, että tämä on aivan tavallinen flunssa, mutta kiitos kuitenkin
neuvosta.
Farmaseutti: Entä tarvitsetko myös kuumemittaria? Parole e frasi
Lenni: Ah, tosiaan... joo. Olemme reissussa, eikä meillä ole kuumemittaria
En voi hyvin. Non mi sento bene.
nyt mukana.
Olen vilustunut. Sono raffreddato. Esercizio 2 Traduci le seguenti parole con l’aiuto di un dizionario.
Olen sairas. Sono malato.
Minulla on kuumetta. Ho la febbre. 1. sairaala
... vatsa/maha kipeä. ... mal di stomaco/pancia. 2. terveyskeskus
... nuha/yskä. ... il raffreddore/la tosse. 3. lääkäri
... korva-/silmätulehdus. ... l’otite/la congiuntivite.
... allergia/ihottuma. ... allergia/dermatite.
4. hammaslääkäri
... huono/heikko olo. Mi sento male/debole. 5. sairaanhoitaja
... jalka kipsissä. ... gamba ingessata. 6. terve
Hammasta särkee. Mi fa male il dente. 7. terveydenhoitaja
Pikaista paranemista! Pronta guarigione!
8. sairaus
Parane pian! Guarisci presto!
9. tauti
niistää (I) soffiare il naso
yskiä (I) tossire
10. hoito
aivastaa (I) starnutire 11. päivystys
kutista (III) prudere 12. ensiapu
ILL + sattua (I) dolere, fare male 13. ripuli
parantua (I) guarire
hoitaa (I) curare
14. vatsatauti
levätä (IV) riposare
Esercizio 3 Leggi le frasi e cerchia la malattia giusta.
olla allerginen + ALL essere allergico a qualcosa
antibioottikuuri cura antibiotica
pää kipeä = pääkipu = päänsärky
kurkku kipeä = kurkkukipu
hammasta särkee = hammassärky

Esercizio 1 Leggi il testo “Apteekissa?” e rispondi se le

affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
false.

Grammatica

Ruumiinosat Parti del corpo

 Esercizio 5 Collega le parole con le traduzioni.
1. olkapää a. ginocchio
2. polvi b. ascella
3. kaula c. dito del piede
4. nilkka d. nuca
5. kulmakarvat e. guancia
6. varvas f. spalla
7. niska g. dito
8. sormi h. caviglia
9. poski i. collo
10. kainalo j. sopracciglia

Esercizio 6 Traduci le frasi in italiano.

Esercizio 4 Completa le frasi con le parole date. Le parole sono già 1. Mikko on lääkärissä, koska hänellä on ihottumaa selässä.
declinate.
2. Sinulla on leveät hartiat. Harrastatko uintia?
1. Karilla on flunssa: nenä vuotaa ja on 3. Villen jalka on kipsissä, eikä hän voi kävellä.
kipeä. 4. Jos luet pimeässä, silmäsi rasittuvat.
2. Sinulla on aivan punaiset Onko sinulla 5. Kissa kehrää, kun tyttö silittää sen päätä.
kuumetta? Anna kun kokeilen 6. Nenäni vuotaa ja minua aivastuttaa. Minulla on siitepölyallergia.
3. Matti oli auto-onnettomuudessa. Nyt hänellä on
kipsissä eikä hän voi kävellä kunnolla. Esercizio 7 Cosa c’è che non va? Ascolta e cerchia i problemi che
4. Minulla on kipeä, koska nukuin hanno i personaggi.
huonossa asennossa. MP3/50
5. Tuula ei voi syödä mitään kovaa, koska hänen
särkee. Onkohan hänellä reikä? 1. Anna on kotona miehensä kanssa.
6. Alessandro on tosi komea. Hänellä on isot ruskeat a. kurkku kipeä
ja pitkät b. yskä
7. Minun ovat ihan jumissa. Voisitko c. kuume
hieroa? d. pääkipu
8. Sinulla on kylmät Haluatko hanskat? 2. Toini on lääkärissä.
a. korvatulehdus
 b. kuume
c. kurkkukipu
d. silmätulehdus Questo schema vale per tutti i nominali che terminano in -e! Si noti
3. Virpi soittaa terveyskeskukseen. che la -e della forma base raddoppia nella radice. In caso di
a. allergia gradazione consonantica il partitivo ha il grado debole, mentre gli
b. vatsatauti altri casi si formano con il grado forte.
c. ihottuma
d. selkäkipu

Nominityypit -e, -i ja -nen I nominali Con le parole nuove terminanti in -i è necessario imparare a memoria
terminanti in -e, -i e -nen il gruppo di appartenenza.
In alcuni nominali la forma base si differenzia dalla radice flessiva. Vediamo
qui quelli terminanti in -e, -i e -nen. Con i nominali nuovi, è importante
imparare le seguenti tre forme:
1. la forma base (nominativo);
2. il partitivo;
3. la radice flessiva.
La declinazione di tutti gli altri casi si forma partendo dalla radice flessiva.
Al nominativo, il suffisso possessivo si inserisce alla radice flessiva ed è
identico all’accusativo/genitivo + suffisso possessivo (e questo varrà per tutti
i tipi di nominali che impareremo più avanti).
 Attenzione alla declinazione
kuusi (numerale) kuutta, kuude- (Tipo “si”)
kuusi “abete” kuusta, kuuse- (Tipo i e, tabella C)
veitsi “coltello” veistä, veitse-

Si noti che il partitivo ha sempre la radice consonantica! Con i

nominali terminanti in -nen non c’è mai la gradazione consonantica.

Esercizio 8 Completa le tabelle.

Attenzione alla gradazione consonantica per A, B e D!

 3. Pidätkö tästä (punainen) villapaidasta?
4. Sinun (huone, suff. poss.) on tosi
(pieni).
5. Menettekö (saari) laivalla vai
(lentokone)?
6. (turisti) istuvat
(järvi) rannalla.
7. Mitä (kieli) te puhutte? Luulen, että se
on (unkari).
8. Tiedän kyllä Kimi (Räikkönen), mutta
en muista Mika (Häkkinen).
9. Minun pitää palata (koti) kello 20.00.
Moneltako (konsertti) loppuu?
10. Ovatko (hirvi) vaarallisia? Entä
(susi)?
11. Hyvää (uusi vuosi)!
12. Haluan ostaa (pieni kassi).
13. Minun (nimi, suff. poss.) on Kimmo
Lehtinen.
14. Hänen (hevonen, suff. poss.) on tallissa.

Esercizio 10 Completa la tabella.

Esercizio 9 Completa le frasi declinando la parola tra parentesi al

caso giusto.
1. Maija ja hänen miehensä lähtevät ensi viikolla mökille (mökki)
(Lappi).
2. Näetkö tuon (vuori)? Siellä on vielä
(lumi).
 Lisää paikallisijoista Altri usi dei casi locativi soittaa + ALL Soitan Elinalle huomenna! Telefono a Elina domani!
kirjoittaa + ALL Milla kirjoittaa rakkauskirjeen Markolle. Milla scrive
I casi locativi possono avere vari altri usi oltre a quello strettamente locativo, una lettera d’amore a Marko.
come ad esempio l’uso del caso adessivo per indicare il mezzo di trasporto
(vd. Capitolo 4). Vediamo di seguito l’uso del caso adessivo come strumento Keneltä? Miltä?
e impariamo le prime reggenze verbali con i casi locativi. maistua + ABL Kakku maistuu hyvältä. La torta è buona (lett. sa di
buono).
kysyä + ABL Kysy Suvilta. Chiedi a Suvi.

Keneen? Mihin?
tutustua + ILL Oli kiva tutustua Mattiin. È stato un piacere conoscere
Matti.
jäädä + ILL/ALL Jään kotiin. Resto a casa.

Kenestä?/Mistä?
puhua + ELA Puhumme politiikasta. Parliamo della politica.
ostaa + ELA/ABL Ostan lipun asemalta. Compro il biglietto alla stazione.
etsiä (+ PART) + ELA/ABL Etsin artikkelia kirjastosta. Cerco l’articolo in
Äiti leikkaa leipää veitsellä.
biblioteca.
Mikko kirjoittaa tietokoneella.
löytää (+ ACC) + ELA/ABL Löydät kurssin aikataulun netistä. Troverai
l’orario in internet.

Di seguito i pronomi personali declinati ai casi locativi.

Kenelle Pirjo antaa kirjan? Hän antaa kirjan Marjalle.

Keneltä Marja saa kirjan?
Hän saa kirjan Pirjolta.

Kenelle? Mille? Esercizio 11 Completa le frasi declinando la parola tra parentesi al

kertoa + ALL Kerron hänelle kaiken. Gli racconterò tutto. caso giusto.
vastata + ALL Vastaan sinulle pian! Ti rispondo presto! 1. Ella haluaa lähteä retkelle, vaikka sataa vettä. Meistä (me) se ei ole
 hyvä idea. sono già in ordine).
2. Emmi saa pallon (Minna). 1. Mika ei anna sanakirja Tommi.
3. (kuka) kirjoitat? 2. Tomi kysyä lupa Marita.
4. Orvokki liikkuu melkein aina (pyörä) 3. Perhe mennä saari pieni vene.
tai kävellen. 4. Tuore pulla maistua hyvä.
5. Tämä kakku maistuu (paha). En halua 5. Sanna syödä pizza haarukka ja veitsi.
syödä sitä!
6. Äiti ei lähettää kirje mummo.
6. Sari tulee illalla meille, niin puhumme
(retki). 7. Opettaja korjata koe punainen kynä.
7. Kiitos (lahja)! Ei sinun olisi tarvinnut... 8. Sini kirjoittaa viesti ystävä iPad.
8. Sanna-Riikka haluaa tutustua (Kimmo). 9. Kiitos tämä hieno taulu!
9. Voitko kysyä (Heli), voimmeko lainata 10. Mervi saada sähköposti Robert.
hänen tietokonettaan?
10. Minä vastaan (Marko) heti.
11. Ostatko mekon (netti)?
Testo
12. En voi hyvin. Minä jään (koti).
13. Kun näet Miran, voitko antaa tämän muistitikun
(hän). Rajalla Al confine
14. Esa kirjoittaa kirjeen (Venla).
MP3/51
Esercizio 12 Traduci le frasi in italiano. Tornio on pieni kaupunki Tornionjoen suistossa Suomen ja Ruotsin rajalla.
1. Soitatko minulle huomenna? Tornion vieressä Ruotsin puolella on toinen pieni kaupunki, jonka nimi on
2. Turistit matkustavat saarelle lautalla. Haaparanta (ruotsiksi Haparanda). Moni torniolainen asuu tai käy töissä,
ostoksilla tai harrastuksissa Haaparannalla, ja päin vastoin.
3. Professori puhuu kieliopista.
4. Haluatko tutustua poikaystävääni?
5. En voi antaa sinulle tietokonettani, koska se on rikki.
6. Soile ei kirjoita enää Kallelle.
7. Isä kysyy lapselta, onko hänellä nälkä.
8. Mies menee hissillä ullakolle.
9. Tämä elokuva kertoo Suomen historiasta.
10. Jenni vastaa Matille huomenna.

Esercizio 13 Componi le frasi utilizzando le parole date (le parole

 Lessico
Sanasto Glossario
joki fiume
suisto delta
raja confine
puoli lato
toinen altro
moni molti
päin vastoin viceversa
virallinen ufficiale
raha moneta
kruunu corona
jokilaakso valle del fiume
muodostaa (I) formare
yhtenäinen uniforme
Foto: Jaakko Heikkilä kulttuuri cultura
murre dialetto
Haaparannalla voi asioida suomen kielellä ja maksaa euroilla, vaikka alue zona
Ruotsin virallinen raha on kruunu. Tornionjokilaakso muodostaa yhtenäisen kummallakin ← kumpikin entrambi
kielitieteellisesti linguisticamente
kulttuuri- ja murrealueen: joen kummallakin puolella puhutaan suomea ja vähemmistökieli lingua minoritaria
meänkieltä. Kielitieteellisesti meänkieli on suomen kielen murre, mutta kuulua (I) + ILL/ALL fare parte (di)
Ruotsissa se on virallinen vähemmistökieli. eri diverso
aikavyöhyke fuso orario
Suomi ja Ruotsi kuuluvat eri aikavyöhykkeille, joten Torniossa kello on kylä villaggio
paikka luogo
tunnin edellä, eli kun Torniossa kello on 10.00, niin Haaparannalla se on kuohua (I) gorgogliare
vasta 9.00. koski rapide
olla olemassa esistere
Monella kylällä ja paikalla on sama nimi Tornionjoen kummallakin elävä attivo; vivo
puolella. Yksi näistä on Kukkolan kylä, joka on sekä Suomen että Ruotsin perinne tradizione
puolella, ja keskellä kuohuu Kukkolankoski. On siis olemassa Suomen kalastus pesca
upea stupendo
Kukkola ja Ruotsin Kukkola. Kukkolankoskella on elävä maisema vista
perinnekalastuskulttuuri ja upeat koskimaisemat rajan yli. GEN + yli oltre qualcosa

I pronomi personali in meänkieli Esercizio 14 Leggi il testo “Rajalla” e rispondi se le affermazioni

Yksikössä Monikossa sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni false.
mie me(t)
sie te(t)
se ne
Grammatica

III infinitiivi: -mA- Il III infinito: -mA-

In finlandese esistono più forme infinitivali. Il I infinito, terminante in -A, è la
forma di citazione, che si trova nel dizionario e quindi quello che abbiamo
utilizzato finora in questo libro (p.e. puhua, syödä). Il III infinito è una forma Attenzione: tulla olen tulossa; mennä olen menossa
molto usata, infatti corrisponde alla costruzione italiana composta dal verbo Attenzione al verbo jäädä + ILL.
coniugato più il verbo all’infinito (p.e. “vado a mangiare la pizza”). Il III Jään katsomaan televisiota. Rimango a guardare la televisione.
infinito si caratterizza per il morfema -mA-, accompagnato normalmente da
un caso locativo interno (INE, ELA, ILL). Il morfema -mA- si aggiunge al
grado forte della radice che a sua volta si ottiene togliendo la desinenza della Il III infinito può essere declinato anche ai casi adessivo e abessivo (-ttA,
3° persona plurale. significa “senza”), seppure queste siano forme meno frequenti.
Mezzo o modo ADE Quando qualcosa non accade
ABE
Jussi oppii italiaa kuuntelemalla Jussi oli syömättä koko päivän.
radiota. Jussi è stato senza mangiare tutto
Jussi impara l’italiano ascoltando il giorno.
la radio.
Tahra lähtee pois pesemällä. Vastasin viestiin kysymättä Mialta.
La macchia va via lavandola. Ho risposto al messaggio senza
chiedere a Mia.

Esercizio 15 Scrivi la forma corretta del III infinito.

 parta/viikset/silmälasit/kävelykeppi...
Minkälainen hän on? Che carattere Hän on ystävällinen/ujo...
ha?

minkälainen?
=
millainen?

Esercizio 16 Scegli il verbo corretto e completa le frasi con il III

infinito.

1. Opiskelijat lähtevät Lappiin vaeltamaan. Ulkonäkö Aspetto fisico

2. Tuletteko illalla meille ? kaunis (femm.) bella
3. Iisa ja isoisä tulevat ison lohen kanssa. komea (masc.) ↔ ruma bello ↔ brutto
4. Mari istuu kahvilassa isää. hyvännäköinen di bell’aspetto
tukeva ↔ hoikka robusto ↔ snello
5. En ehdi käydä autoa tänään.
lihava ↔ laiha grasso ↔ magro
6. Voinko jäädä vielä hetkeksi televisiota? nuori ↔ keski-ikäinen ↔ vanha giovane ↔ di mezza età ↔ anziano
7. Oletko ruokaa? lyhyt ↔ pitkä basso ↔ alto
8. Tim palaa kurssilta suomea. vaalea ↔ tumma
9. Illalla käyn Maritaa pitkästä aikaa.
10. Kollegat palaavat ravintolasta Tukka/hiukset Capelli
suora liscio, dritto
Ulkonäkö ja luonne L’aspetto fisico e il kihara riccio
polkkatukka capelli a caschetto
carattere kalju calvo
Minkänäköinen hän on? Che Hän on pitkä/tumma...
aspetto ha? Hänellä on tummat/punaiset
hiukset... Luonne/ilme Carattere/espressione
Hänellä on siniset/ruskeat silmät... iloinen ↔ surullinen/vakava allegro, felice ↔ triste
Hänellä on itsevarma ↔ epävarma/ujo sicuro di sé ↔ insicuro, timido
vihainen ↔ lempeä/rauhallinen arrabbiato ↔ calmo, tranquillo Timo è...
puhelias ↔ hiljainen loquace ↔ silenzioso
onnellinen ↔ onneton felice ↔ infelice 2. Harri
ystävällinen ↔ epäystävällinen/töykeä gentile ↔ antipatico,
scorbutico
kohtelias ↔ epäkohtelias cortese, educato ↔ maleducato
hyväntuulinen ↔ pahantuulinen di buon umore ↔ di cattivo umore
itsekäs ↔ epäitsekäs/antelias egoista ↔ altruista, generoso

suloinen
≈
nätti
Tämä vanha mies on Harri. Hän on 80-vuotias. Hän on kalju, lyhyt ja
≈
tukeva. Hänellä on viikset, silmälasit ja kävelykeppi. Hän on vihainen.
söpö
≈ Quest’uomo...
ihana
“dolce”, “carino” 3. Merja

Esercizio 17 Leggi e traduci in italiano le descrizioni di Timo,

Harri, Merja e Vilma.
1. Timo

Merja on keski-ikäinen nainen. Hän on kaunis ja hoikka. Hänellä on

suora polkkatukka. Hänellä on vakava ilme.
Merja è...

4. Vilma
Timo on pitkä ja komea nuori mies. Hänellä on tumma kihara melko
lyhyt tukka ja siniset silmät. Hänellä on myös parta. Hän on iloinen.
 3. Naapurin mies istuu pihalla ja lukee
lehteä. Hänen sukunimensä on Heikkinen, mutta en tiedä hänen
etunimeään, koska hän on eikä koskaan
tervehdi minua. Luulen kuitenkin, että hän on ihan
Hänellä on
hiukset, ja hän on todella

Tämä suloinen tyttö on Vilma. Hän on 4 vuotta vanha. Hänellä on pitkät

vaaleat kiharat hiukset ja vihreät silmät. Hän on ujo.
Questa bambina...
Note culturali
Suomen kielet Le lingue della Finlandia
Esercizio 18 Descrivi il tuo aspetto fisico e il tuo carattere al tuo
compagno. In Finlandia si parlano molte lingue come lingua madre (tra cui le
principali per numero di parlanti sono il russo, l’estone, il somalo,
Esercizio 19 Descrivi due membri della tua famiglia. l’inglese e l’arabo) anche se le lingue ufficiali sono due: il finlandese e
lo svedese. Il finlandese è la madrelingua di circa il 90% della
popolazione, mentre lo svedese di circa il 6%. I finlandesi di
madrelingua svedese, cioè i suomenruotsalaiset (finnosvedesi), abitano
principalmente lungo la costa. In Finlandia ci sono province in cui i
parlanti finlandesi sono la minoranza e viceversa province dove i
Esercizio 20 Ascolta e inserisci le parole mancanti. parlanti svedesi sono la minoranza. I finnosvedesi sono la maggioranza
sulla costa nei dintorni di Vaasa, a Pietarsaari, Uusikaarlepyy e
MP3/52
Kristiinankaupunki. Anche sulla costa meridionale, intorno a Inkoo e
1. Maiju on 25-vuotias nainen. Hän Raasepori, ci sono più parlanti svedese che finlandese.
harrastaa uintia ja hän pyöräilee aina töihin ja uimahallille. Hän on
Per legge, ognuno ha il diritto di usare sia il finlandese sia lo svedese
aina Hän on
negli uffici pubblici e con le autorità. E in Finlandia è obbligatorio
ja avulias ja hänellä onkin paljon ystäviä. Tuuli ja Terhi ovat hänen
studiare entrambe le lingue nazionali nelle scuole di ogni livello e grado,
ystäviään, ja he sanovat, että Maiju on aina
cioè i madrelingua di finlandese studiano lo svedese e i madrelingua di
2. Niko on pikkupoika. Hän on vasta svedese studiano il finlandese. Inoltre esistono scuole e università di
, mutta hän on melko lingua svedese per cui è possibile frequentare tutto il ciclo educativo in
ikäisekseen. Hänellä on svedese. Le isole Åland, essendo una regione a statuto speciale, sono un
punainen tukka ja isot caso a parte, e qui l’unica lingua ufficiale è lo svedese.
silmät. Niko ei ole yhtään
, hän on todella Oltre alle due lingue ufficiali in Finlandia esistono diverse lingue
minoritarie protette da leggi specifiche. Ad esempio, i parlanti delle
lingue sami, che sono diffuse perlopiù nella regione della Lapponia,
hanno infatti per legge il diritto a mantenere la propria identità
Rovaniemelle tapaamaan
linguistica e culturale. Esiste un canale televisivo e una radio in sami, e i
sami possono esprimere il proprio volere giuridicamente tramite un 9 joulupukkia
proprio parlamento. Altre lingue autoctone sono il careliano, la lingua
romani e naturalmente la lingua dei segni finlandese e svedese. Nella
regione di Tornionlaakso, al Nord, si parla la meänkieli, che pur essendo
Verso Rovaniemi a
linguisticamente più un dialetto del finlandese che una vera e propria
lingua, viene considerata come tale dai suoi parlanti per motivi di
incontrare Babbo Natale
identità linguistica e autonomia geografica.

In questo capitolo impareremo

✓ Aggettivi: contrari
✓ On hauskaa + I infinito
✓ IV infinito -minen
✓ Esprimere opinioni
✓ Ripasso pitää/tykätä + infinito (“mi piace fare qualcosa”)
✓ Adposizioni e partitivo
✓ Nominali terminanti in -As, -is, -in

Dialogo
 Joulun perinteet Le tradizioni di Natale
MP3/53
Lenni ja Silvia matkustavat Rovaniemelle junalla. Silvia haluaa tavata
joulupukin ja jutella joulumuorin kanssa. Joulumuori on joulupukin vaimo.
rosolli, porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot sekä lohi, lipeäkala ja silli.
Muut ruoat riippuvat perheestä.
Silvia: Italiassa joulupäivä on se varsinainen juhlapäivä ja silloin koko suku
kokoontuu syömään yhdessä. Syömme yhdessä myös jouluaattona. Silloin
kaikki isäni sukulaiset tulevat meille.

Silvia: On tosi jännittävää olla Lapissa ja mennä tapaamaan joulupukkia ja

joulumuoria! Se on minusta aika eksoottista, ja vielä kesällä! Minusta
matkustaminen on ihanaa.
Silvia ja Lenni nauravat ja jatkavat keskustelua joulusta. Jouluperinteet
ovat erilaiset Italiassa ja Suomessa. Lenni kertoo, että joululaulut ovat tärkeä
osa suomalaista joulua. Ne soivat radiossa ja hänen perheessään lauletaan ja
soitetaan paljon koko joulunajan. Kynttilät ja joulukukat luovat tunnelmaa ja
kuusen tuoksu kuuluu myös jouluun. Joulu on Suomessa hyvin rauhallinen
juhla, eivätkä siihen kuulu värikkäät tai vilkkuvat valot.
meillä = meidän luona
meille = meidän luokse
meiltä = meidän luota
Lenni: Oho! Onpas teillä paljon yhdessäoloa ja syömistä!
Silvia: Niin on. Minusta se on ihanaa, mutta välillä se on rankkaa. Joulun
jälkeen minä haluan olla vain yksin. Mutta minulla onkin suomalaiset
juuret! Pidän luonnossa kävelemisestä todella paljon ja viime vuonna olin
vaeltamassa kaksi päivää ihan yksin.
Lenni: Se oli varmasti virkistävää! Tiedätkö muuten, että Rovaniemen halki
kulkee myös pohjoinen napapiiri?
Silvia: Joo, tiedän. Tämä on todella mielenkiintoinen matka!
Seuraava asema on Rovaniemi. Silvia ja Lenni jäävät pois junasta.

Lessico
Sanasto Glossario
joulupukki Babbo Natale
jännittävä emozionante
keskustelu conversazione
erilainen diverso
joulunaika il periodo natalizio
kynttilä candela
kukka fiore
Silvia: Mitä Suomessa syödään jouluna? Me syömme aina italialaista ruokaa luoda (II) creare
jouluna. tunnelma atmosfera
Lenni: Sekä jouluaaton vietto että jouluruoat ovat hyvin perinteisiä koko tuoksu profumo
kuulua + ILL far parte di qualcosa
Suomessa. Päivällä syödään riisipuuroa ja käydään joulusaunassa. rauhallinen tranquillo
Iltapäivällä tai illalla syödään jouluateria. Siihen kuuluvat joulukinkku, värikkäät colorati
vilkkuva lampeggiante
valo luce
vietto il trascorrere, passare
riisipuuro porridge di riso
ateria pasto
rosolli insalata a base di barbabietole
lanttu rutabaga (un tipo di rapa)
laatikko sformato, gateau
lipeäkala baccalà o stoccafisso preparato in una speciale marinatura
silli aringa
riippua (I) + ELA dipendere da qualcosa
varsinainen proprio
silloin all’ora
kokoontua (I) + ILL/ALL riunirsi (a)
yhdessä insieme
olo l’essere
välillä ogni tanto
rankka tosto, duro
yksin da solo/a
juuri radice, qui: origine Grammatica
luonto natura
vaeltaa (I) fare il trekking
virkistävä rigenerante
muuten a proposito Vastakohtia Contrari
GEN + halki attraverso qualcosa
kulkea (I) passare Di seguito si fornisce una lista di aggettivi di uso comune con il loro
napapiiri circolo polare
mielenkiintoinen interessante
contrario a fianco.
jäädä pois + ELA/ABL scendere (da)
mielenkiintoinen ↔ tylsä
jännittävä ↔ tylsä, tavallinen
erikoinen ↔ tavallinen, normaali
Esercizio 1 Leggi il testo “Joulun perinteet” e rispondi se le juhlava, juhlallinen ↔ arkinen, arki-
affermazioni vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni false. virkistävä ↔ uuvuttava, väsyttävä
rankka ↔ helppo, kevyt
miellyttävä ↔ epämiellyttävä
upea, mahtava, hieno ↔ hirveä, kamala
hyödyllinen ↔ turha
typerä ↔ järkevä

Esercizio 3 Scegli l’aggettivo giusto tra quelli forniti.

Esercizio 2 Unisci le parole corrispondenti.

1. Mirja ei uskalla katsoa elokuvaa, se on liian jännittävä.

2. Luin uutta romaania ja pidän siitä tosi paljon. Se on todella
 3. Oli ihanaa mennä metsään. Tämä oli Ei ole hauskaa, jos sataa koko päivän. Non è divertente se piove tutto il
kävely! giorno.
4. En pidä tästä pelistä. Se on
5. Tämä on ihan puhelin. Siinä ei ole IV infinitiivi: -minen Il IV infinito: -minen
mitään erikoista.
6. Tänään on äitienpäivä! Valmistetaan In finlandese l’infinito sostantivato si forma con la desinenza -minen che si
aamupala äidille. aggiunge alla radice flessiva forte. Viene chiamato anche IV infinito. Questa
forma deverbale, essendo a tutti gli effetti un nome, si può declinare in quasi
7. Hän on ihan väsynyt. Oli päivä!
tutti i casi.
8. Minusta hän teki väärin. Se oli tapaus.

On hauskaa -lause Espressione On hauskaa...

In finlandese ci sono pochissimi casi in cui si può avere una frase che inizia
con un verbo di 3° persona. La costruzione on hauskaa... “è bello (fare
qualcosa)” è una di queste. Si costruisce con la 3° persona singolare del verbo
olla “essere” con l’aggettivo che può essere un qualsiasi aggettivo che
descrive lo stato e va al caso partitivo, seguiti dall’infinito semplice (il
cosiddetto I infinito).
On hauskaa mennä Suomeen lomalle. È bello/divertente andare in
Finlandia in vacanza.
La negazione si forma con l’ausiliare di negazione.
Ei ole hauskaa siivota lauantaisin. Non è divertente pulire di sabato.
Quando l’infinito sostantivato ha un oggetto diretto, questo lo precede e va
quindi al genitivo, e l’ordine delle parole è inverso rispetto all’italiano.

La costruzione On hauskaa... può essere seguita anche da una frase Questo vale anche per gli oggetti indiretti e altri tipi di complemento.
subordinata che inizia con että “che”, kun “quando”, jos “se” (vd. Capitolo 14
per altre frasi subordinate).
On hauskaa, että menemme Suomeen kesällä. È bello che andiamo in
Finlandia in estate. Si noti la corrispondenza delle seguenti forme.
On kivaa, kun tulet käymään. È bello quando vieni a trovarmi.
 Suomeen matkustaminen on hauskaa. = On hauskaa matkustaa 10. mennä bussilla
Suomeen.
Musiikin kuunteleminen on rentouttavaa = On rentouttavaa kuunnella Esercizio 5 Scrivi la forma corrispondente.
musiikkia.
Alcuni altri verbi, oltre a pitää, che in italiano prendono l’infinito, in
finlandese sono seguiti dalla forma -minen.
aloittaa + ACC iniziare ▶ Aloitan kirjan lukemisen.
lopettaa + ACC smettere ▶ Lopetan kirjan lukemisen.
rakastaa + PART amare ▶ Rakastan kirjan lukemista.
inhota, vihata + PART odiare ▶ Vihaan kirjan lukemista.
nauttia + ELA godere ▶ Nautin kirjan lukemisesta.
Uno degli usi più comuni di -minen è nelle frasi con pitää/tykätä “piacere”
che, diversamente dall’italiano, in finlandese possono essere seguiti solo da
un nome al caso elativo (-stA).
Pidän tästä kirjasta. Mi piace questo libro. Mielipiteen ilmaiseminen Esprimere piacere,
Pidän lukemisesta. Mi piace leggere/la lettura.
opinione, accordo/disaccordo
Un altro contesto d’uso frequente è come soggetto nella frase on
hauskaa/tylsää... “è bello/noioso (fare qualcosa)”, che vedremo meglio più Ricapitolando, per esprimere “è bello fare qualcosa” e “mi piace fare
avanti. qualcosa” possiamo usare le seguenti forme.

Esercizio 4 Trasforma le frasi come nell’esempio. Attenzione: la

forma base o il partitivo in posizione prenominale vanno al
genitivo, gli altri casi non cambiano!
1. lukea kirjaa kirjan lukeminen Lempi- “preferito” si aggiunge prima del nome.
2. kuunnella musiikkia Aino pitää dekkareista. Hänen lempikirjailijansa on Reijo Mäki.
3. kävellä metsässä Ad Aino piacciono i libri gialli. Il suo scrittore preferito è Reijo Mäki.
4. siivota kaappia
5. matkustaa Etelä-Amerikkaan Esercizio 6 Fai delle frasi con le espressioni dell’esercizio 4 come
6. hoitaa puutarhaa nell’esempio.
7. telttailla luonnossa 1. Pidän/en pidä... kirjan lukemisesta.
8. saada lahja 2.
9. kirjoittaa kirje 3.
4.
5.
6.
7.
Testo
8.
9. Korvatunturi Korvatunturi
10.
MP3/55
Esercizio 7 Ascolta e scegli la risposta corretta. Kaukana kauniissa pohjoisessa Lapissa asuu joulupukki. Hän asuu
MP3/54 Korvatunturilla ympäri vuoden. Tässä salaisessa ja mystisessä paikassa
1. Lasketteleminen on... a. hauskaa b. tylsää c. vaikeaa asuvat myös joulumuori, tontut ja joulupukin porot. Joulupukki on kiltti,
antelias ja hyväntahtoinen, ja hän on monta sataa vuotta vanha. Hänellä on
2. Artikkelin kirjoittaminen on... a. haastavaa b. mahdotonta c.
pitkä valkoinen parta ja iso maha. Hän on aina hyvällä tuulella ja hymyilee
helppoa
lempeästi.
3. Opiskeleminen on... a. ihanaa b. hauskaa c. uuvuttavaa
4. Saunominen on... a. rentouttavaa b. virkistävää c. kivaa Ennen joulua joulupukki on hyvin touhukas. Hän lukee kaikki joulukirjeet
ja vastaa jokaiselle lapselle. Joulumuori ja tontut auttavat häntä
5. Laulaminen on... a. vaikeaa b. rauhoittavaa c. valmistelemaan lahjat. Hän lähtee matkaan aikaisin jouluaattona, niin ei
mielenkiintoista kukaan jää ilman joululahjaa. Näin kaikilla on jouluna iloinen ja onnellinen
6. Tanssiminen on... a. väsyttävää b. hauskaa c. vaikeaa mieli.
7. Matkustaminen on... a. jännittävää b. epämiellyttävää c. Keväällä ja kesällä Korvatunturilla ei ole yhtä kiireistä kuin joulun alla, ja
ihanaa tontut käyvät koulua. He opiskelevat kieliä, askartelevat, käyvät retkellä ja
Esercizio 8 Forma l’infinito sostantivato e scrivi un aggettivo leikkivät. Kaikki Korvatunturin asukkaat rakastavat ja kunnioittavat luontoa.
adatto al caso partitivo.
1. (katsoa elokuva) Elokuvan katsominen on rentouttavaa.
2. (lukea lehti) on
3. (maalata) on
4. (riidellä) on
5. (nukkua) on
6. (syödä ravintolassa) on
7. (siivota) on
8. (matkustaa ulkomaille) on
9. (herätä aikaisin) on
10. (uida järvessä) on
Lessico
Sanasto Glossario 3. Missä hän asuu?
tunturi collina tipica della Lapponia (cima senza alberi)
ympäri vuoden tutto l’anno
4. Mitä hän toivoo?
salainen segreto
mystinen misterioso 5. Mitä Korvatunturilla tapahtuu keväällä ja kesällä?
kiltti buono, gentile
antelias generoso
hyväntahtoinen di buona volontà
olla hyvällä tuulella essere di buon umore
hymyillä (III) sorridere
lempeästi gentilmente
touhukas indaffarato Grammatica
kirje lettera
jokainen ogni
tonttu gnomo, folletto
valmistella (III) preparare Adpositiot ja partitiivi Le adposizioni e il
lahja regalo
ei kukaan nessuno partitivo
mieli umore
kiireinen occupato, indaffarato, di fretta In finlandese, oltre ai casi, esistono alcune adposizioni (la categoria delle
käydä koulua frequentare la scuola adposizioni comprende sia le preposizioni che le postposizioni). Abbiamo già
askarrella (III) fare bricolage, lavoretti
asukas abitante visto nel Capitolo 7 le postposizioni che si trovano dopo il caso genitivo.
kunnioittaa + PART (I) rispettare Oltre a queste, esistono anche delle adposizioni che si trovano con il caso
partitivo.

Esercizio 9 Leggi il testo “Korvatunturi” e rispondi se le Postposizione/preposizione

affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
false.
ylös su ▶ Maiju juoksee tietä ylös (=ylös tietä). Maiju corre su per la
strada.
alas giù ▶ Keijo juoksee tietä alas (=alas tietä). Keijo corre giù per la
strada.
kohti verso ▶ Ville kävelee Annaa kohti (=kohti Annaa). Ville cammina
verso Anna.
vastapäätä di fronte ▶ Mikkoset asuvat kauppaa vastapäätä (=vastapäätä
kauppaa). I Mikkonen abitano di fonte al negozio.

Preposizione
Esercizio 10 Rispondi alle seguenti domande. ennen prima ▶ Nähdään ennen joulua! Ci vediamo prima di Natale!
1. Millainen joulupukki on? ilman senza ▶ En lähde ilman sinua. Non parto senza di te.
keskellä al centro ▶ Kissa istuu keskellä tietä. Il gatto è seduto in mezzo
2. Minkänäköinen joulupukki on? alla strada.
Attenzione! Anche keskelle (moto a luogo), keskeltä (moto da luogo)
 lähellä vicino ▶ Veera asuu lähellä järveä. Veera abita vicino al lago.
Attenzione! lähelle (moto a luogo), läheltä (moto da luogo)

Postposizione
varten per ▶ Ostan ruokaa viikonloppua varten. Compro da mangiare per
il fine settimana.

Esercizio 11 Scegli la preposizione corretta tra quelle date tra

parentesi e inseriscila nella frase.
1. Nenä on keskellä (keskellä/alla/lähelle) naamaa.
2. Orava kiipeää (ilman/varten/ylös)
puuta.
3. Kevät on (ylös/ennen/varten) kesää.
4. Tyttö käveli (ilman/alas/ennen) kenkiä.
5. Tuomiokirkko sijaitsee kaupunginkirjastoa
(alas/vastapäätä/lähelle).
1. Maljakko on pöydän päällä.
6. Lauri ja Riku asuvat
(lähellä/ilman/ylös) minua. 2. Pöytä on
7. Lapset laskettelevat 3. Kissa on
(ilman/vastapäätä/alas) mäkeä. 4. Nojatuoli on
8. Koira juoksee (kohti/ylös/alas) isäntää. 5. Lapsi on
9. Haluan muuttaa (varten/ilman/lähelle) 6. Nalle on
keskustaa. 7.
10. Leivon pullaa teitä 8.
(vastapäätä/varten/ylös).
Esercizio 13 Conversazione. E ora descrivi la tua stanza al tuo
Esercizio 12 Descrivi l’immagine usando le preposizioni (Capitolo compagno.
7) e le postposizioni che conosci. Minun huoneessani on...

Esercizio 14 Traduci in finlandese.

1. Verrò prima dell’inverno!
2. La casa di Jere è di fronte alla stazione.
3. Non posso vivere senza di te.
4. Il pacchetto è al centro del tavolo.
 5. Sono stanco! Non ce la faccio (jaksaa) ad andare su per la salita.

6. Lo gnomo indaffarato corre al centro della stanza.

7. Vai giù! Qui è pericoloso.

8. Prima di Natale, Babbo Natale legge le lettere.

Nominityypit -As, -is, -in I nominali terminanti

in -As, -is, -in
Dopo i tipi di nominali in -e, -i e -nen descritti nel capitolo precedente,
presentiamo qui i nominali terminanti in consonante di tre gruppi: -As, come
patsas “statua”, -is, come kallis “costoso”, e -in, come avain “chiave”.

La declinazione al singolare dei nominali terminanti in -is è identica a

quella in -As.

Si noti come -As della forma base diventi -AA nella radice. Il partitivo
si forma con la desinenza -tA che si inserisce sulla forma base.
Attenzione alla gradazione consonantica!
 1. Mi piace questo strumento costoso.
2. Non trovo la chiave!
Si noti che -in della forma base diventa -ime- nella radice. Il partitivo 3. Il gelato è nel freezer.
si forma inserendo -tA sulla forma base. Attenzione alla gradazione 4. Vedo un’automobile lenta.
consonantica! Eccezione: lämmin, lämmintä, lämpimä-. 5. Nel dente c’è una carie (reikä).
6. Kerttu parla al telefono.
7. L’ospite ha un cane piccolo.
Esercizio 15 Declina le parole tra parentesi. 8. Niko sorride alla bella ragazza.
1. Näyttelyssä näin kauniin (kaunis) taulun. 9. Non conosco questa lettera strana.
2. (eräs) ystävälläni on mökki Lapissa. 10. Cari amici, vi scrivo presto!
3. Me emme osaa soittaa tätä (soitin).
4. Tässä (kallis) laukussa on vika. Esercizio 18 Scegli l’opzione corretta.
5. Matka kestää kolme tuntia tällä (hidas) 1. Huomenna tutustun uuteen opiskelijalle opiskelijaan
junalla. opiskelijan.
6. Marilla on (puhdas) mekko. 2. Omenapiirakka maistuu pahalta pahaan pahan.
7. Onko sinulla (leivänpaahdin)? 3. Kävelen kohti patsasta patsaassa patsas.
8. Meillä on (eväs, plur.) mukana. 4. Menemme syömään kalliiseen kalliin kallis ravintolaan.
9. Pidätkö tästä uudesta (puhelin)? 5. Miro ja Liisa asuvat lähellä järven järveen järveä.
10. Pelkäätkö (tuo eläin)? 6. Tapaan vieraalle vieraat vieraalta pihalla.
7. Teen tämän sinua sinä sinulle varten.
Esercizio 16 Crea delle frasi con le parole date. Le parole sono già 8. Voitko odottaa minua? En löydä avain avainta avaimen.
in ordine. 9. Ensi vuonna menemme lomalle lähelle lähellä läheltä Vaasaa.
1. Väinö pitää kaunis taulu. Väinö pitää kauniista taulusta. 10. Pirjo ostaa uuden soittimeen soittimen soittimella.
2. Patsas (plur.) olla aukio.
3. (Minä) haluta kirjoittaa rakas ystävä (suff. poss.). Esercizio 19 Parla con il tuo compagno di almeno 5 cose che ti
4. On hauskaa puhua vieras kieli. piacciono e 5 che non ti piacciono. Puoi aiutarti con le parole qui
sotto (a tutte puoi aggiungere lempi-, se vuoi). Cerca le parole nuove
5. Kaunis nainen olla punainen takki. sul dizionario.
6. Kauris (plur.) asua vuori.
väri elokuva ruoka kaupunki kirja auto päivä urheilulaji
7. Ruumis lämpötila olla 36,5°C. saari
8. Puhelin laturi olla pöytä.
Minä pidän musiikin kuuntelusta. Minun lempibändini on
Esercizio 17 Traduci in finlandese le seguenti frasi. Attenzione al Korpiklaani. Mikä sinun lempibändisi on?
caso delle parole sottolineate!
 Esercizio 20 Dettato. Ascolta e scrivi le frasi che senti. confortevole e alcune sono importanti costruzioni architettoniche, come
MP3/56 la biblioteca di Rovaniemi, progettata dall’architetto finlandese Alvar
Aalto, inaugurata nel 1965, e considerata una delle sue opere migliori.
1. Fu costruita in seguito alla perdita della precedente biblioteca durante la
2. seconda guerra mondiale e in essa si trova la caratteristica “valle” dei
3. lettori, lo spazio riservato ai lettori dove essi “si immergono” nel mondo
4. della lettura.
5.
6.

Note culturali
Kirjasto La biblioteca
La biblioteca è un luogo molto frequentato dai finlandesi di tutte le età.
Rovaniemen kirjasto (Foto: Alessandro Lusi)
Tra i servizi pubblici è uno dei più apprezzati e amati sia dai cittadini sia
dalle autorità locali. E non è necessario abitare in città! Infatti i piccoli
centri abitati e le zone meno popolose sono raggiunte dalle biblioteche
ambulanti, dei veri e propri autobus-biblioteche, che al loro interno
ricreano una piccola biblioteca ed effettuano naturalmente servizio di
prenotazione e prestito. Inoltre, anche i cittadini più anziani che non
riescono più a spostarsi autonomamente possono usufruire dei servizi
bibliotecari cittadini, a domicilio.
Ma cosa si può fare in biblioteca e cosa la rende un luogo tanto
amato? Leggere libri, ma anche riviste e quotidiani, seguire corsi e
tenersi aggiornati, reperire informazioni di settori specifici e usufruire di
materiali digitali come audiolibri, dischi, cd e così via. L’ultima
frontiera è cercare di creare luoghi in cui sia piacevole passare del
tempo e in cui possano coesistere spazi di silenzio e spazi socialmente
più attivi, per attività ed eventi di vario tipo, e spazi sempre più
interattivi per bambini.
Le biblioteche finlandesi sono normalmente edifici dall’ambiente
 TEST DI 10. Henna soittaa usein (puhelin).
LIVELLO ___/10

A1 Testaa taitosi 3 Rispondi alle domande partendo dall’affermazione qui sotto.

Tänään on maanantai.
Mettiti alla prova 1. Mikä päivä oli eilen?
2. Mikä päivä on huomenna?
1 Crea delle frasi con le parole date come indicato nella griglia qui a fianco. 3. Mikä päivä oli toissapäivänä?
4. Mikä päivä on ylihuomenna?
A. Affermativa B. Negativa
___/4
C. Interrogativa D. Interrogativa negativa
4 Completa la tabella con le forme corrette.
1. Opiskelija (plur.) jutella piha
A. B.
C. D.
___/4
2. Sinä haluta tietokone
A. B.
___/24
C. D.
5 Completa le domande con le espressioni più adatte.
___/4
1. Mitä
2 Completa le frasi con il caso locativo corretto. 2. Missä
1. Jari ja Pasi menevät (tori). 3. Kuinka paljon
2. Me tulemme (posti). 4. Minkämaalainen
3. Minä en pidä (kurkku). 5. Mistä
4. Matkustatteko (auto)? 6. Kenellä
5. Terhi tulee (asema). a. ... kaulahuivi maksaa?
6. Lähdetään (Suomi)! b. ... kieltä puhut?
7. Sinä olet (puisto). c. ... Peter on?
8. Hän asuu (Tampere). d. ... on kynä?
9. Me käymme (kauppa). e. ... Ilona käy?
f. ... sinä olet kotoisin? 2. Käymme kaupassa (ostaa) maitoa ja leipää.
___/6 3. Tämä kirja on todella hyvä. Sinun täytyy
(lukea) se.
6 Scegli la forma corretta.
4. Mia ja Nelli haluavat (juosta) maratonin
1. Mari antaa Tomille. a. kirja b. kirjan c. ensi kesänä.
kirjaa 5. Kun Janne tulee (uida), hän syö voileivän.
2. Minun täytyy ostaa a. uusi auto b. uuden 6. Mennään (kävellä) joen rantaan!
auton c. uutta autoa ___/6
3. Meillä on a. iso asunto b. ison asunnon
c. isoa asuntoa 9 Completa inserendo altre parole simili.
4. Laura ostaa kolme a. kala b. kalan c.
kalaa
5. En kirjoita äidille. a. kirje b. kirjeen c.
kirjettä
6. Siivoa ! a. keittiö b. keittiön c. keittiötä ___/6
7. Etsittekö ? a. tämä avain b. tämän
avaimen c. tätä avainta Pisteet: ___/80
8. Otatko vähän ? a. pulla b. pullan c. Tulos: 0–20 21–40 41–60 61–80
pullaa
___/8

7 Declina al caso giusto le parole date.

1. Voitko kertoa tämän (he)?
2. Toivottavasti me löydämme (puhelin).
3. Vastaatko sinä (opettaja)?
4. (Mikä) tämä kakku maistuu?
5. Kysymme neuvoa (hän).
6. Me jäämme (koti).
7. Haluan tutustua (Jere).
8. Tapaan illalla (italialainen) opiskelijan
___/8

8 Inserisci il verbo alla forma corretta (I infinito oppure III infinito).

1. Maija istuu sohvalla (katsoa) televisiota.
 Lenni ja Silvia viettävät muutaman päivän Itä-Lapissa. He ihailevat
tunturimaisemaa Kiilopään huipulta ja käyvät retkellä Lemmenjoen
10 Juhannus Inarissa kansallispuistossa. He viettävät juhannuksen Lennin serkun mökillä Inarissa.

La festa di mezza estate a

Inari

Lennin blogipäivitys:

In questo capitolo impareremo 21. kesäkuuta 2020

✓ Tempo passato semplice affermativo e negativo Silvia halusi ehdottomasti nähdä keskiyön auringon Lapissa. Niinpä
✓ Radice dell’infinito suuntasimme juhannukseksi Suvin mökille Inariin. Juhannusaaton
✓ Numeri ordinali aamuna Suvi tuli hakemaan meidät bussiasemalta, ja kävimme kaupassa
✓ Data ostamassa ruokaa viikonloppua varten.
✓ Nominali -Us, -Os, -es Mökillä Suvin mies Antti oli odottamassa meitä. Hän oli pihalla
✓ Festività tekemässä saunavihtaa.
Päivällä kävimme kalastamassa järvellä Antin veneellä. Saimme neljä
ahventa, ja Silvia otti monta upeaa maisemakuvaa!
Testo Iltapäivällä Antti perkasi kalat, hakkasi saunapuut ja lämmitti saunan,
kun me muut teimme ruokaa. Minä tein perunasalaatin, Silvia valmisti
vihannekset ja makkarat grillausta varten, ja Suvi leipoi herkullisen
Yötön yö raparperipiirakan.
MP3/57 Sitten grillasimme ja söimme ulkona ja näytimme Suville ja Antille
kuvia reissultamme. Illalla saunoimme ja uimme järvessä – Silvian hakata puut tagliare la legna
lämmittää (ri)scaldare
mielestä vesi oli kylmää mutta virkistävää. Sitten istuimme ja raparperipiirakka crostata di rabarbaro
juttelimme laiturilla melkein aamuun asti ja nautimme valoisasta yöstä. näyttää mostrare
Silvia juhli ensimmäistä kertaa yötöntä yötä ja ihmetteli sitä, että laituri pontile
ILL + asti fino a (qcosa)
aurinko todellakin pysyi horisontin yläpuolella koko ajan. nauttia + ELA godersi (di)
juhlia + PART festeggiare
Juhannusaamuna meitä odotti ihana yllätys: isot kupit kahvia ja ihmetellä + PART meravigliarsi (di)
tuoretta pullaa. Söimme ulkona ja makasimme nurmikolla ottamassa pysyä rimanere
aurinkoa melkein koko päivän. Oli ihana hellepäivä. Lapissa pitää yllätys sorpresa
paistaa friggere
helteestä nauttia silloin kun sitä on! maata stare sdraiati
Iltapäivällä kävimme vielä kävelyllä metsässä, ja sitten Antti saattoi nurmikko prato

meidät bussille.

Suffisso privativo -tOn

työtön disoccupato
onneton sfortunato, infelice
lapseton qualcuno che non ha figli
koditon senzatetto
vihta = vasta

Vihta è un fascio di rametti di betulla fatto a mano e usato in sauna

per battersi la schiena. Vasta è la variante utilizzata nella Finlandia Esercizio 1 Leggi il testo “Yötön yö” e rispondi se le affermazioni
orientale. sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni false.

Lessico
Sanasto Glossario
viettää trascorrere
yötön senza notte
huippu cima
muutama qualche
ihailla + PART ammirare
maisema paesaggio
kansallispuisto parco nazionale
blogipäivitys aggiornamento del blog Esercizio 2 Rispondi alle seguenti domande con una frase.
ehdottomasti assolutamente
suunnata + ILL/ALL indirizzarsi (verso)
1. Miksi Lenni ja Silvia matkustivat Inariin?
ahven pesce persico 2. Mitä Antti teki, kun muut tekivät ruokaa?
perata (IV) eviscerare, pulire il pesce
 3. Mitä he tekivät aattoiltana?
4. Entä juhannuspäivänä?

Grammatica

Imperfekti Il passato semplice Eccezione: käydä

La desinenza dell’imperfekti (passato semplice) è -i-, e si aggiunge alla radice (minä) kävin (me) kävimme
flessiva prima della flessione verbale. (sinä) kävit (te) kävitte
hän/se kävi he/ne kävivät

Esercizio 3 Cerchia tutti i verbi al tempo imperfekti nel testo

“Yötön yö”.
Ricorda la gradazione consonantica anche con il tempo imperfekti. Esercizio 4 Completa con le forme verbali e la traduzione.

Se la radice termina in -o, -ö, -u, -y, l’imperfekti si forma nel seguente modo.

Se la radice termina in -a, -ä, -e, -i, la vocale cade.

Per i verbi del IV tipo e alcuni verbi del I tipo la desinenza dell’imperfekti è -
si-.
 10. osasimme
11. makasitte
12. pyysivät

Esercizio 7 Scegli il verbo adatto e inseriscilo al tempo imperfekti.

Esercizio 5 Trasforma al tempo imperfekti. 1. Fysikaalisen kemian tentti oli eilen.

1. puhutte puhuitte 2. Tiistaina minä herkullisen mustikkapiirakan.
2. uskomme 3. Mikon perhe Tampereelle vuonna 2001.
3. opiskelee 4. te kaupassa aamulla?
4. ammut 5. Viime kesänä me Lapissa.
5. kerron 6. He kotiin vasta elokuun lopussa.
6. jaksan 7. Viime yönä paljon lunta.
7. leipovat 8. Lomalla minä yli 100 km.
8. ui 9. Missä te Rooman-lomalla?
9. jäävät 10. Mitä nähtävyyksiä sinä Napolissa?
10. viemme
11. myy Esercizio 8 Coniuga i verbi tra parentesi al tempo imperfekti.
12. määrään Tuomon ja Paulan tarina
Esercizio 6 Scrivi l’infinito. Tuomo [1.] (olla) 24-vuotias, kun hän [2.]
1. juoksin juosta (tavata) Paulan. He [3.]
2. kalasti (tutustua) Millan ja Arin häissä. Tuomo
3. opettivat [4.] (tuntea) Arin, ja Paula [5.]
(olla) Millan paras (migliore) ystävä.
4. luimme Tuomo [6.] (kiinnostua) Paulasta heti,
5. toivoitte koska hän [7.] (vaikuttaa) todella fiksulta
6. korjasi ja heillä [8.] (olla) samanlainen
7. näyttivät huumorintaju. Paula [9.] (olla) Tuomon
8. perkasit mielestä myös tosi hyvännäköinen. Paula taas [10.]
(ihastua) Tuomoon, koska hänen kanssaan
9. autoin
[11.] (voida) puhua niin luonnollisesti, ja
 hän [12.] (vaikuttaa) erittäin kohteliaalta
ja huomaavaiselta. Ja toki Paula [13.]
(ajatella), että Tuomo oli myös erittäin komea. Milla [14.]
(rohkaista) Tuomoa kertomalla, että Paula
[15.] (olla) sinkku. Niinpä Tuomo [16.]
(pyytää) Paulalta puhelinnumeron ja he
[17.] (sopia) treffit seuraavaksi
lauantaiksi. Tuomosta ja Paulasta voi sanoa, että he [18.]
(rakastua) ensi silmäyksellä. He [19.]
(alkaa) seurustella ja muutaman
kuukauden päästä he [20.] (asua) jo
yhdessä ja vuoden päästä he [21.] (mennä)
naimisiin. Eilen he [22.] (viettää) neljättä
hääpäiväänsä.
Kielteinen imperfekti Il passato semplice
negativo
Il tempo imperfekti negativo si forma con l’ausiliare di negazione seguito
kiinnostua + ELA interessarsi a qualcosa dal participio passato, che si caratterizza per le desinenze -(n)nUt per il
singolare e -(n)neet per il plurale.
vaikuttaa + ABL sembrare qualcosa

Infinitiivin vartalo ja pääte La radice e la

desinenza dell’infinito
Alcune forme verbali si formano dalla radice dell’infinito, che si ottiene
eliminando la desinenza dell’infinito. Si noti che con alcuni verbi la radice
dell’infinito è identica alla radice flessiva (che si ottiene dalla 1° persona
signolare: puhun puhu-).
 Esercizio 10 Trasforma al tempo imperfekti negativo.

Esercizio 11 Scrivi cosa hai fatto e cosa non hai fatto lo scorso fine
settimana.
Anche la forma regolare en tietänyt è possibile, ma meno comune.

Esercizio 9 Trasforma il presente negativo al tempo imperfekti

negativo.
Esercizio 12 Esercizio di approfondimento. Cerca informazioni su
internet sulle seguenti tradizioni finlandesi.
1. juhannuskokko
2. juhannussalko
3. juhannustanssit
 Quali altre tradizioni sono legate a juhannus? A: Milloin John Lennon syntyi? Quando nacque John Lennon?
B: Hän syntyi 9. lokakuuta 1940. Nacque il 9 ottobre 1940.
A: Milloin John Lennon kuoli? Quando morì John Lennon?
Järjestysluvut I numeri ordinali B: Hän kuoli 8. joulukuuta 1980. Morì l’8 dicembre 1980.
I numeri ordinali si caratterizzano per -s, tranne i primi due numeri
ensimmäinen e toinen. 24.12.2020 si legge: kahdes|kymmenes|neljäs joulukuuta
kaksi|tuhatta|kaksi|kymmentä
Attenzione! Nei numeri composti, a partire da 20, la -s appare dopo ogni 17.8.1991 si legge: seitsemäs|toista elokuuta
numero. tuhat|yhdeksän|sataa|yhdeksän|kymmentä|yksi
sadasviideskymmeneskuudes il centocinquantaseiesimo
Esercizio 13 Scrivi in cifre i numeri ordinali.
1. viideskymmeneskolmas 53.
2. sadasneljäs
In finlandese il punto dopo il numero indica che si tratta di un 3. kolmastoista
numero ordinale! 4. kuudessadas
▶ 1. = ensimmäinen 1° = primo
5. seitsemäskymmenestoinen
6. kahdeksastoista
7. kolmaskymmeneskuudes
8. yhdeksäskymmeneskahdeksas

Esercizio 14 Scrivi in lettere i numeri ordinali.

1. 82. kahdeksaskymmenestoinen
2. 64.
3. 99.
4. 76.
5. 115.
6. 130.
Päiväys La data
7. 31.
Nella data il giorno si esprime con il numero ordinale e il mese va al caso 8. 378.
partitivo.
A: Monesko päivä tänään on? Che giorno è oggi? Esercizio 15 Ascolta e scrivi in cifre i numeri ordinali che senti.
B: Tänään on 25. huhtikuuta. Oggi è il 25 aprile. MP3/58
A: Milloin sinun syntymäpäiväsi on? Quando è il tuo compleanno? 1.
B: Syntymäpäiväni on 10. heinäkuuta. Il mio compleanno è il 10 luglio.
 2. mukanaan. Hyvä tuparilahja on hyödyllinen ja käytännöllinen, esimerkiksi
3. leivänpaahdin tai pippurimylly. Mutta myös perinteiset suola ja leipä käyvät
4. hyvin, koska ne tuovat onnea uuteen kotiin!
5.
6.
7.
8.
9.
10.

Testo

Suomalaiset juhlat
MP3/59
Hyvää ystävänpäivää!
Ystävänpäivä on 14. helmikuuta. Ystävänpäivänä ystävät ja rakastavaiset
juhlivat. Silloin voi toivottaa “Hyvää ystävänpäivää!” sekä ystävälle että
omalle rakkaalle.
Hauskaa vappua!
Vappu on työväen juhla. Vappuaattona (30.4.) koko kansa, mutta erityisesti
opiskelijat, juhlivat ulkona. Heillä on valkoinen ylioppilaslakki päässä.
Vappupäivänä (1.5.) voi mennä puistoon piknikille tai konserttiin.
Tippaleivät, munkit, nakit, sima ja kuohuviini ovat tyypillistä vappuruokaa.
Vapputorilta voi ostaa ilmapalloja, karkkia ja hattaraa.
Onnea uuteen kotiin!
Kun suomalainen muuttaa uuteen kotiin, hän järjestää tupaantulijaiset eli
tuparit. Silloin hän kutsuu ystävät kylään viettämään iltaa. Hän tarjoaa ruokaa
ja juomaa sekä esittelee uuden kodin heille. Vieraat tuovat pienen lahjan
Onnea kastepäivänä! tai Onnea nimen johdosta!
Ristiäiset ovat koko perheen juhla. Silloin vauva kastetaan ja hän saa nimen.
Perheenjäsenet ja ystävät voivat pitää puheen, laulaa tai soittaa jotain.
Vastaava ei-kirkollinen juhla on nimijuhla (tai nimiäiset). Niissä vauvalle
annetaan nimi ilman kastetta. Suomessa vauvalle ei tarvitse antaa nimeä heti,
vaan hän voi olla ilman nimeä jopa kolme kuukautta. Hänellä voi kuitenkin
olla epävirallinen “lempinimi”. Vanhemmat eivät yleensä kerro varsinaista
nimeä kenellekään ennen kuin se rekisteröidään virallisesti. Niinpä lapsen
nimi on yllätys kaikille! Suomessa vauva saa usein kaksi tai kolme etunimeä,
mutta lain mukaan neljäkin on mahdollista.
Otan osaa.
Myös hautajaiset ovat Suomessa juhla. Ne järjestetään parin viikon kuluttua
kuolemasta. Muistotilaisuuden valmisteluun osallistuu koko perhe. Vainajan
läheiset lukevat adressit ja pitävät muistopuheet. Perheenjäsenet ja ystävät
voivat laulaa tai soittaa jotain vainajan muiston kunniaksi. Muistotilaisuuteen
kuuluu yleensä myös lounas tai kahvitarjoilu.
 lounas pranzo
Lessico
Sanasto Glossario
rakastavaiset (coppia/e di) innamorati
toivottaa fare gli auguri
työväki lavoratori
kansa popolo
ylioppilaslakki “berretto dei diplomati” Vapun herkut
ilmapallo palloncino
järjestää organizzare tippaleipä pastella fritta tipica
tupaantulijaiset inaugurazione della casa nuova munkki bomba, bombolone
kutsua kylään invitare a casa
tarjota offrire
sima idromele
esitellä mostrare; presentare kuohuviini spumante
vieras ospite karkki caramella
hyödyllinen utile
käytännöllinen pratico
nakki piccolo würstel
esimerkiksi per esempio hattara zucchero filato
leivänpaahdin tostapane
pippurimylly macina pepe
tuoda onnea portare fortuna
nimen johdosta per il nome Esercizio 16 Leggi il testo “Suomalaiset juhlat” e rispondi se le
kaste battesimo
ristiäiset festa di battesimo affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
kastaa battezzare false.
perheenjäsen membro di famiglia
pitää puhe fare un discorso
vastaava corrispondente
ei-kirkollinen non religioso, laico
heti subito
jopa perfino
epävirallinen non ufficiale
lempinimi soprannome
varsinainen proprio, vero
ei kenellekään (← ei kukaan) a nessuno
rekisteröidä registrare
mahdollinen possibile Esercizio 17 Rispondi alle seguenti domande con una frase.
hautajaiset funerale
parin viikon kuluttua + ELA dopo un paio di settimane (da) 1. Mitä vappuna tehdään?
kuolema morte
muistotilaisuus commemorazione
valmistelu preparazione 2. Minkälainen tuparilahja on kiva?
osallistua + ILL partecipare (a)
vainaja defunto 3. Milloin vauva saa nimen?
läheinen congiunto (nome)
adressi messaggio di condoglianze
GEN + kunniaksi in onore, qui: in memoria (di) 4. Montako nimeä vauva voi saada?
kuulua + ILL far parte (di)
 5. Milloin hautajaiset järjestetään?

6. Miten perheenjäsenet muistavat vainajaa?

Muut juhlat
syntymäpäivä compleanno
rippijuhlat festa per la cresima
Grammatica ylioppilasjuhlat festa per la maturità
valmistujaiset festa di laurea
kihlajaiset festa di fi danzamento
Juhlapäivät Le festività polttarit addio al celibato/nubilato
häät nozze (attenzione: avioliitto matrimonio)
Juhlapäivä Milloin? (-nA) siviilivihkiminen (atto di) matrimonio civile mennä naimisiin
uusivuosi capodanno uutenavuotena maistraatissa sposarsi in comune
kirkkohäät matrimonio in chiesa mennä naimisiin kirkossa
loppiainen 6 gennaio loppiaisena sposarsi in chiesa
ystävänpäivä 14 febbraio ystävänpäivänä hääpäivä anniversario di matrimonio
läksiäiset festa di addio
äitienpäivä festa della mamma, la äitienpäivänä nimipäivä onomastico
seconda domenica di
maggio Verbi utili
viettää festeggiare; trascorrere
pääsiäinen Pasqua pääsiäisenä
juhlia + part festeggiare
vappu primo maggio vappuna pitää juhlat fare una festa
täyttää 30 vuotta compiere 30 anni
juhannus solstizio d’estate, il sabato juhannuksena
che cade tra il 20 e il 26
giugno
isänpäivä festa del papà, la seconda isänpäivänä
domenica di novembre In finlandese tutte le festività si scrivono con la lettera minuscola e
itsenäisyyspäivä festa dell’indipendenza itsenäisyyspäivänä molte sono al plurale.
nazionale, 6 dicembre
joulu Natale jouluna Per dire “a Natale”, “a capodanno” ecc. si usa il caso essivo -nA, come per i
giorni della settimana.
tapaninpäivä Santo Stefano tapaninpäivänä
Jouluna olen kotona. A Natale sono a casa.
 Soitan isälle uutenavuotena. Telefono a papà a capodanno. 9. sinun syntymäpäiväsi?
Uusivuosi, vappu, juhannus e joulu si festeggiano tradizionalmente il 10. ystäväsi syntymäpäivä?
giorno della vigilia (p.e. jouluaatto “la vigilia di Natale”), mentre il giorno
della festività “principale” (p.e. joulupäivä “il giorno di Natale”) in Finlandia Esercizio 19 Scrivi di che giorno cadono le seguenti festività
assume generalmente un valore secondario rispetto alla vigilia. quest’anno (ad esempio 26. huhtikuuta).
1. isänpäivä
2. äitienpäivä
Gli auguri 3. juhannusaatto
L’augurio Hyvää...! va bene nella maggior parte delle festività e occasioni di 4. juhannuspäivä
festa. 5. pääsiäispäivä
Hyvää syntymäpäivää/juhannusta/joulua...! 6. toinen pääsiäispäivä
Con alcune festività sono possibili anche altri aggettivi.
Esercizio 20 Completa le frasi con la festività adatta.
Hauskaa vappua!
1. Juhannuksena aurinko ei laske ollenkaan.
Onnellista uutta vuotta!
Rauhallista/iloista/hauskaa joulua! 2. opiskelijoilla on päässä
ylioppilaslakki.
3. lapset saavat lahjoja.
4. vaihtuu vuosi.
Negli auguri, uusivuosi si scrive staccato. 5. joulunaika loppuu.
▶ Hyvää uutta vuotta! 6. juhlitaan isää.

Esercizio 21 Conversazione a coppie: cerca le date degli onomastici

e delle date di nascita.
Esercizio 18 Scrivi la data corrispondente a ciascuna festività.
Milloin on...
1. vappu? 1. toukokuuta
2. tapaninpäivä?
3. ystävänpäivä?
4. uudenvuodenpäivä?
5. jouluaatto?
6. loppiainen?
7. uudenvuodenaatto? Esercizio 22 Ascolta e scrivi gli auguri che senti.
8. joulupäivä? MP3/60
 1.
2.
3.
4.
5.
6.

Esercizio 23 Ascolta e scrivi di quale festa stanno parlando.

MP3/61
1.
2.
3.
4.

Esercizio 24 Esercizio di approfondimento. Cerca su internet quali

sono le tradizioni e le abitudini finlandesi legate al capodanno.

Nominityypit -Us, -Os ja -es I nominali

terminanti in -Us, -Os ed -es Si noti che il partitivo si forma regolarmente aggiungendo la
I nominali che terminano in -Us, -Os ed -es si declinano nello stesso modo. desinenza -tA alla forma base.
La radice è caratterizzata da -kse-. ▶ kysymys kysymystä; vihannes vihannesta
Invece, per formare gli altri casi, la radice flessiva subisce una
trasformazione.
Questa declinazione non riguarda i nominali V+Us (= -Us è
preceduto da una vocale), che tratteremo nel Capitolo 15.

Ricorda che al nominativo, accusativo e genitivo il suffisso possessivo si

inserisce direttamente alla radice: yllätykse+ni, miehe+si ecc.

Esercizio 25 Completa le declinazioni.

Esercizio 26 Declina e inserisci le parole.
1. Minä olen terveyskeskuksessa (terveyskeskus) töissä.
2. Teitkö (uudenvuodenlupaus) viime
vuonna?
3. Silvia leikkasi (vihannes, plur.) ja teki
vartaat.
4. Missä (kerros) te asutte?
5. Saisimmeko kaksi (jäätelöannos)? Note culturali
6. (juures) ovat terveellisiä. Mökki
7. Suvi teki vieraille (yllätys) I finlandesi amano i mökki. In altre parole, quasi tutte le famiglie
juhannusaamuna. finlandesi hanno un mökki da qualche parte in Finlandia, dove amano
8. (ilves) on Suomen suurin trascorrere i fine settimana e le vacanze. Esiste anche un verbo apposito,
kissaeläin. mökkeillä (III) che significa “stare in vacanza al mökki”.
9. Lenni teki (blogipäivitys) sunnuntaina. Ci sono diversi tipi di mökki. In alcuni non ci sono comfort di alcun
10. Mummo antoi (sormus, suff. poss.) tipo, sono senza elettricità e acqua corrente e il bagno è un eco-bagno
Meerille. esterno, ed è proprio l’esperienza quasi ascetica che li rende attraenti.
Questo tipo di mökki però non è adatto per l’inverno. Altri mökki invece
Esercizio 27 Declina le parole. hanno tutti i comfort immaginabili e possono essere usati tutto l’anno.
Tutti i mökki hanno un elemento fondamentale in comune: la sauna!
Generalmente si trova vicino alla spiaggia, o al molo, se il mökki si
trova in riva al mare, a un lago o a un fiume. E questo avviene il più
delle volte, dato che in Finlandia, oltre al mare e ai fiumi, ci sono circa
188.000 laghi e quasi altrettante isole. Il mökki può però essere anche
vicino al bosco o su di un tunturi (collina) lappone.
I finlandesi vanno al mökki per rilassarsi e immergersi nella quiete
della natura. Alcuni vi invitano amici per passare insieme il fine
settimana, ma altri ci vanno per stare di proposito da soli e lontano da
altre persone.
Kuopiossa
I mökki vanno anche curati e riparati e le diverse incombenze di 11 haastattelemassa
questo tipo fanno parte della vacanza al mökki. I finlandesi sono un
popolo fai-da-te e così si occupano in prima persona dei lavoretti da fare
al mökki e nel giardino. Interviste a Kuopio
L’esperienza più autentica si ha se si viene invitati da un amico
finlandese al suo mökki, ma è naturalmente possibile affittare un mökki
per brevi periodi o per l’estate.

In questo capitolo impareremo

✓ Professioni
✓ Passato composto perfekti
✓ Usi e differenze tra imperfekti e perfekti
✓ Pronome relativo joka
✓ Attività del tempo libero

Testo

Mikä sinun ammattisi on?

MP3/62
Tänään Lenni ja Silvia saapuvat uuteen kohteeseen. He ovat matkustaneet
yöbussilla Saariselältä Kuopioon ja juovat nyt aamukahvit linja-autoaseman kovasti työstäni, koska tulen lasten ilmastonmuutoksen vaikutusta
kahvilassa. Sää on ollut kaunis ja Kuopiossakin paistaa nyt aurinko. Täällä he kanssa hyvin toimeen ja rakastan luontoon. Työni on todella
aikovat haastatella neljää paikallista henkilöä blogia varten. Teemana on opettamista. Työni on usein rankkaa, mielenkiintoista, vaikka joskus on
ammatit. Silvia valmistaa kameran, ja Lenni alkaa haastatella. mutta onneksi minulla on pitkät vähän hankalaa löytää rahoitusta
kesälomat. omaa projektia varten. Olenkin
harkinnut ammatinvaihtoa.

Lessico
Sanasto Glossario
kohde posto, destinazione
linja-autoasema stazione degli autobus
haastatella intervistare
paikallinen locale
henkilö persona
ammatti professione
bussikuski conducente di autobus
aloittaa iniziare
vaikka anche se
välillä a volte
Haastattelukysymykset: haastava impegnativo
viedä portare (via con sé)
1. Mikä on ammattisi? matkustaja viaggiatore
2. Missä olet töissä? perille a destinazione
3. Pidätkö työstäsi? reilu giusto, equo
pomo capo (al lavoro)
4. Mitkä ovat työsi hyvät/huonot puolet? sairaanhoitaja infermiere
sairaala ospedale
Mohammed Hakala Maija Meriluoto merkityksellinen significativo, importante
Minä olen bussikuski. Olen ajanut Minä olen sairaanhoitaja. Olen töissä potilas paziente
vuoro turno
bussia jo yli 10 vuotta. Aloitin työt sairaalassa. Rakastan työtäni. Haluan työkaveri collega
heti koulun jälkeen. Pidän tehdä jotain merkityksellistä, ja alakoulu scuola elementare
kovasti molto
ajamisesta, vaikka se on välillä potilaan auttaminen on tärkeää työtä. tutkija ricercatore
haastavaa ja väsyttävää. Minusta on Vuorotyö on raskasta, mutta onneksi muun muassa (mm.) tra le altre cose
kivaa viedä matkustajat perille. minulla on monta mukavaa ilmastonmuutos cambiamento climatico
vaikutus + ILL effetto
Minulla on reilu pomo ja tosi kivat työkaveria ja viihdyn työpaikallani. hankala difficoltoso, complicato
kollegat. rahoitus finanziamento
oma proprio
Lauri Hietala Pekka Pakkala vaihto cambio
Minä olen ammatiltani opettaja. Minä olen tutkija. Olen opiskellut
Opetan alakoulussa musiikkia. Pidän biologiaa ja tutkin muun muassa
 2. Quella donna è infermiera e lavora all’ospedale.
3. Il lavoro dell’insegnante è piacevole ma faticoso.
4. Il conducente di autobus si trova bene al lavoro.
Parole e frasi
5. Il lavoro è impegnativo.
aikoa + V avere intenzione di 6. Ho intenzione di viaggiare molto.
viihtyä + INE/ADE trovarsi bene in qualche posto 7. Mi piace la mia professione.
harkita + PART valutare, prendere in considerazione
8. Il ricercatore ha intenzione di cambiare lavoro.
alkaa (+ V) iniziare (intr.)
Tunti alkaa kohta. La lezione inizia tra poco.
Alan syödä taas lihaa. Ricomincio a mangiare la carne.
aloittaa (+ N) iniziare (trans.)
Minä aloitan uuden harrastuksen. Inizio un nuovo hobby.

Mikä sinun ammattisi on?

Esercizio 1 Leggi il testo “Mikä sinun ammattisi on?” e rispondi se
le affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni sairaanhoitaja infermiere
false. virkailija impiegato
lääkäri medico
opettaja insegnante
farmaseutti farmacista
tarjoilija cameriere
baarimikko barista (in pub)
taiteilija artista
näyttelijä attore
kampaaja/parturi parrucchiere/barbiere
kääntäjä traduttore
Esercizio 2 Rispondi alle seguenti domande con una frase. tulkki interprete
toimittaja giornalista
1. Missä Lenni ja Silvia ovat aamulla? automekaanikko meccanico
2. Mitä Lenni tekee? Entä Silvia? sähköasentaja (coll. sähkömies) elettricista
3. Ketä Lenni haastattelee? linja-autonkuljettaja (coll. bussikuski) conducente di autobus
4. Miksi hän haastattelee heitä? palomies vigile del fuoco
poliisi polizia
Esercizio 3 Traduci le seguenti frasi. sihteeri segretario/a
1. Lenni e Silvia hanno intenzione di intervistare il conducente di kokki cuoco
autobus. (diplomi-)insinööri ingegnere
siivooja addetto alle pulizie
fysioterapeutti fisioterapista 7. Maalari taloa.
kirjailija scrittore 8. Maanviljelijä maata.
muusikko musicista
9. Opettaja opiskelijaa.
myyjä commesso
vartija guardiano 10. Siivooja huonetta.
putkiasentaja (coll. putkimies) idraulico 11. Tarjoilija ravintolassa.
maanviljelijä contadino 12. Myyjä kukkia.
ompelija sarto 13. Tulkki europarlamentissa.
maalari imbianchino 14. Kääntäjä tekstiä.

Esercizio 6 Kenelle soitan, jos...? Completa con i mestieri adatti

Esercizio 4 Chi lavora nei seguenti luoghi? Cerca altri mestieri con declinati al caso allativo.
l’aiuto del dizionario. 1. Jos olen sairas, soitan lääkärille.
1. Sairaala: 2. Jos sähköt menevät pois, soitan
2. Teatteri: 3. Jos niska on kipeä, soitan
3. Ravintola: 4. Jos minun pitää leikata hiukset, soitan
4. Kirjakustantamo: 5. Jos näen tulipalon, ja se pitää sammuttaa, soitan
5. Apteekki: 6. Jos minulta varastetaan lompakko, soitan
6. Yliopisto: 7. Jos tarvitsen apua kääntämisessä, soitan
7. Koulu: 8. Jos auton moottorista kuuluu outoa ääntä, soitan
8. Kauppa: 9. Jos haluan tietää, ovatko talvitakit saapuneet kauppaan, soitan
9. Kampaamo: 10. Jos haluan tilata lääkkeen apteekista, soitan
10. Poliisilaitos:
11. Virasto: Esercizio 7 Unisci il mestiere con l’attività corrispondente.
12. Tehdas:

Esercizio 5 Mitä hän tekee? Completa le frasi con i verbi

corrispondenti.
1. Urheilija urheilee joka päivä.
2. Sairaanhoitaja sairasta sairaalassa.
3. Näyttelijä teatterissa.
4. Vartija pankkia.
5. Kirjailija kirjaa. Esercizio 8 Ascolta e completa. Che mestiere fanno i quattro
6. Laulaja laulua. personaggi qui sotto?
 MP3/63
1. Marja-Liisa

2. Antti

3. Helmi

4. Niko

Grammatica

Perfekti Il tempo passato composto

Il tempo passato composto perfekti è uno dei tre tempi del passato in
finlandese. Corrisponde generalmente al passato prossimo italiano e si forma
con l’ausiliare olla coniugato per persona e il participio passato del verbo
declinato per numero (singolare/plurale), la stessa forma usata per il tempo
imperfekti (passato semplice) negativo (Capitolo 10). Il tempo perfekti
negativo si forma con la negazione + ole + participio passato. Esercizio 9 Completa la seguente tabella con le forme mancanti.
 Perfektin käyttö Uso del tempo passato
composto
Il tempo passato composto perfekti si usa principalmente quando:
l’azione è iniziata nel passato ma continua, o è ancora valida, nel
presente;
Marja-Liisa on syntynyt vuonna 1990. Marja-Liisa è nata nel 1968.
è ancora viva
si parla di un passato generico senza un punto di riferimento preciso;
Olen käynyt Norjassa. Sono stata in Norvegia. tempo non
specificato
l’evento non è ancora avvenuto e può avvenire in futuro (frase al
negativo).
En ole vielä käynyt Kansallismuseossa. Non sono ancora stato al
Museo Nazionale.
Con il tempo passato composto perfekti si trovano spesso le seguenti
espressioni.
Espressione Traduzione Esempio
jo già Olen jo
syönyt.
monta vuotta molti anni Guido on
opiskellut
Esercizio 10 Trasforma il verbo nel tempo perfekti. suomea
1. Sinä syöt omenan. olet syönyt monta
2. Pasi ja Petri asuvat Hämeenlinnassa. vuotta.
3. Minä en tee kotitehtävää. usein spesso Me olemme
4. Jaakko tuo olutta. nähneet
5. Sinä et tarvitse sanakirjaa. usein tämän
6. Poliitikko ei pidä puhetta. elokuvan.
7. Myyjä punnitsee lihan. aina sempre Olen aina
8. Koira pureskelee luuta. halunnut
9. Jani opiskelee liikuntatiedettä. matkustaa
Pariisiin.
10. Me emme leivo kakkua.
joskus una (qualche) volta Hän on
joskus
käynyt Esercizio 11 Forma il passato composto perfekti dei verbi tra
siellä. parentesi.
ei koskaan mai Ette ole 1. Minä olen valinnut (valita) tämän uuden kirjan.
koskaan 2. Te (asua) Tampereella kuusi kuukautta.
kirjoittaneet 3. Liisa ja Maija (neg. maistaa)
minulle! kalakukkoa.
kuinka kauan (per) quanto tempo Kuinka 4. He (maistaa) karjalanpiirakkaa.
kauan olet 5. Miksi sinä (neg. viedä) kirjaa takaisin
harrastanut kirjastoon?
uintia? 6. Matti on kokki ja hän (valmistaa)
meille illallisen.
I tempi imperfekti e perfekti si differenziano quindi in alcuni aspetti 7. He (käydä) monta kertaa Saimaalla.
importanti che possiamo riassumere come segue. 8. Hän (neg. haluta) kirjoittaa enää
minulle.
9. Tänään me (herätä) todella aikaisin.
10. Minä (suunnitella) jo kesälomani!

Esercizio 12 Imperfekti o perfekti? Motiva la tua scelta.

1. Maanantaiaamuna hän aloitti (aloittaa) työt kello 7.
2. Me (puhua) aina paljon, kun tapasimme
mökillä.
3. Minä (opiskella) hindiä jo kaksi
Specialità finlandesi kuukautta.
Kalakukko: specialità culinaria di Kuopio a base di pesce e carne di 4. Viime vuonna (matkustaa) Islantiin.
maiale salata, racchiuso in un involucro di impasto azzimo di segale. 5. Käytkö sinä kaupassa? (tehdä) aamulla
ostoslistan.
Karjalanpiirakka: salatino tipico della regione della Carelia, ma
diffuso ovunque, a base di riso su una base di sfoglia di segale. 6. Voi miten söpö pikkuvauva! Milloin hän
(syntyä)?
Salmiakki: caramelle a base di cloruro d’ammonio, che dona un
7. Lapset (mennä) jo nukkumaan!
sapore vagamente piccante, ed estratto di radice di liquirizia.
8. Lauantaina he (leikkiä) koko päivän
Kotikalja: “birra fatta in casa”, bibita leggermente alcolica a base ulkona.
di malto e zucchero.
9. (käydä) sinä eilen postissa?
10. (katsoa) Kaurismäen viimeisen 2. Matti (neg.) imuroida vielä tänään.
elokuvan? 3. He kirjoittaa kaksi kaunis runo.
4. Pieni tyttö (neg.) nukkua hyvin.
Esercizio 13 Racconta la vita di Seppo usando i verbi dati al tempo
giusto. 5. Minä yrittää soittaa Päivi monta kertaa.
6. Tänään kokki tehdä me hernekeitto ja pannukakku.
7. Työmiehet rakentaa uusi museotalo.
8. (neg. 2° sing.) nähdä tämä vanha elokuva?

asua olla (x 3) muuttaa opiskella (x 2) päästä rakastua

tavata pelata alkaa syntyä (x 2) jäädä saada valmistua Dialogo
Seppo [1.] Porvoossa. Kun hän [2.]
5-vuotias hän [3.] Harrastaminen on tärkeää
perheensä kanssa Jyväskylään. Hän [4.]
harrastaa koripalloa, kun hän oli 7. Hän MP3/64
[5.] koripalloa 6 vuotta. 19-vuotiaana Suomessa melkein kaikki harrastavat jotakin vapaa-ajalla. Yleiset
Seppo [6.] opiskelemaan lääketiedettä harrastukset ovat: liikunta, kielten opiskelu, ruoanlaitto, musiikki, teatteri,
Helsingin yliopistoon. Hän [7.] ahkerasti tietotekniikka, vapaaehtoistoiminta, kirjoittaminen, kuvataide, neulominen ja
viisi vuotta ja [8.] lääkäriksi. Viimeisen muut käsityöt. Suomalaiset löytävät helposti oman asuinpaikkansa
opiskeluvuoden aikana hän [9.] Annan ja kansalaisopistosta itselleen sopivan kurssin.
he [10.] ensi silmäyksellä. He [11.]
naimisissa jo 12 vuotta. Kun Seppo [12.] Silvia ja Lenni tapaavat tänään Lennin hyvän ystävän Paulan, joka on
30 vuotta vanha, hän [13.] joogaohjaaja Kuopion kansalaisopistolla. Paula opiskelee yhteiskuntatieteitä,
Annan kanssa söpön tyttövauvan. Viisi ja hän on luvannut kertoa Lennille ja Silvialle harrastamisesta ja sen
vuotta myöhemmin [14.] poikavauva. Nyt merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Seppo on 41 vuotta vanha ja hän [15.] Lenni: Kiitos ajastasi, Paula! Kerrotko meille, miksi harrastaminen on
Angolassa reilun vuoden. Onneksi hän puhuu aika hyvin portugalia, tärkeää?
koska hän [16.] sitä 7 vuotta. Anna ja Paula: Mielelläni! Harrastuksen avulla oppii paljon uutta ja tapaa uusia
lapset [17.] Suomeen, koska lapsilla on ihmisiä. Samalla voi myös pitää kuntoa yllä. Harrastukset vaikuttavat
hyvä koulu siellä, ja Seppokin palaa sinne pian. positiivisesti ihmisen mielialaan ja hyvinvointiin.
Lenni: Entä jos on ujo eikä halua olla ryhmässä?
Esercizio 14 Forma delle frasi con il tempo perfekti. Le parole sono Paula: On niin monta kurssia, että voi vapaasti valita harrastaako ryhmässä,
già in ordine. kurssilla vai yksin!
1. Jenni ja Luis harrastaa uintia jo 4 vuotta. Jenni ja Luis Lenni: Ketkä harrastavat eniten Suomessa: lapset, nuoret vai aikuiset?
ovat harrastaneet uintia jo 4 vuotta. Paula: Voidaan sanoa, että lähes kaikki lapset ja nuoret harrastavat jotakin.
 Aikuisilla, jotka käyvät töissä, on ehkä vähemmän aikaa varsinkin, jos itselleen per sé (stesso)
kurssitarjonta offerta formativa
heillä on lapsia! Mutta aikaa tulee taas lisää eläkeiässä. Silloin monet joogaohjaaja insegnante di yoga
haluavat oppia jotain uutta. yhteiskuntatieteitä scienze sociali
Lenni: Ja viimeinen kysymys: miksi sinä aloit harrastaa joogaa? merkitys significato
yhteiskunta società
Paula: Koska etsin jotain rentouttavaa mutta samalla myös vaativaa, joka voi apu aiuto
kehittää henkisesti ja fyysisesti. Ilmoittauduin kurssille, ja siitä se alkoi! uusia ihmisiä (PART plur.) persone nuove
pitää yllä + PART mantenere
Paula ojentaa Lennille ja Silvialle kansalaisopiston esitteen. He alkavat kunto forma (fisica)
tutkia sitä mielenkiinnolla. vaikuttaa + ILL influire
mieliala umore
hyvinvointi benessere
onnellisempi più felice (comparativo)
muualla altrove
ryhmä gruppo
vähemmän meno
varsinkin soprattutto, specialmente
eläkeikä età da pensione
kehittää migliorare, sviluppare
henkisesti spiritualmente
fyysisesti fisicamente
ilmoittautua + ALL iscriversi
ojentaa allungare, dare
esite opuscolo informativo
mielenkiinto interesse

harrastaa + PART praticare un’attività nel tempo libero (sportiva ma

non solo)
Lessico harrastus attività del tempo libero

Sanasto Glossario
yleinen comune
vapaa-aika tempo libero
liikunta attività fisica
ruoanlaitto il cucinare
tietotekniikka informatica
vapaaehtoistoiminta volontariato Harrastukset
kuvataide arti figurative
neulominen fare la maglia Mitä harrastat? Cosa pratichi?
käsityöt lavori manuali – Uintia./Valokuvausta./Hiihtämistä. – Nuoto./Fotografia./Sci di
asuinpaikka luogo di residenza
kansalaisopisto centro di formazione per adulti fondo.
 Si risponde con il nome al caso partitivo!
Mitä teet vapaa-ajallasi? Cosa fai nel tempo libero?
– Uin./Hiihdän./Valokuvaan. – Nuoto./Faccio sci di fondo./Faccio
foto.
Si risponde con il verbo coniugato!

Esercizio 16 Rispondi alle seguenti domande con una frase intera.

jalkapallo calcio
lentopallo pallavolo 1. Mitä suomalaiset voivat harrastaa vapaa-ajalla?
koripallo pallacanestro 2. Mistä aikuiset voivat löytää uuden harrastuksen?
pesäpallo baseball 3. Mitä Paula tekee elämässään?
sulkapallo volano 4. Miksi Paulasta harrastaminen on tärkeää?
tennis tennis
5. Miksi Paula harrastaa joogaa?
salibandy floorball
jääkiekko hockey Esercizio 17 Mitä haluaisit harrastaa? Cosa vorresti praticare?
luistelu pattinaggio Leggi le presentazioni dei corsi e parlane con il tuo compagno. Ti
ratsastus equitazione puoi aiutare con le seguenti domande di esempio.
tanssi danza
pyöräily bicicletta Mitkä kurssit ovat syksyllä/keväällä?
sauvakävely nordic walking Mikä kurssi on tiistaina/viikonloppuna?
lenkkeily jogging Milloin on japanin kurssi?
neulominen fare la maglia Kuka opettaa voimajumppaa?
lukeminen leggere, lettura Milloin ilmoittautuminen alkaa?
piirtäminen disegno Millä kurssilla on vielä/ei ole enää tilaa?
Paljonko keramiikkakurssi maksaa?
tietokonepelit videogiochi
pianonsoitto pianoforte
kitaransoitto chitarra
huilunsoitto flauto
kuorolaulu canto in coro

Esercizio 15 Leggi il testo “Harrastaminen on tärkeää” e rispondi

se le affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
false.
 Oletko mies vai nainen?
Missä asut?
Mitä sinä harrastat?
Mitä kieltä sinä puhut?
Minkämaalainen sinä olet?
Kuinka vanha sinä olet?
Mikä sinun ammattisi on?

Esercizio 18 Conversazione a coppie. Parla con il tuo compagno

quale attività hai praticato in passato o quale pratichi adesso.
A: Mitä sinä harrastat?
A: Miksi pidät siitä?
A: Kuinka pitkään olet harrastanut sitä?
A: Mitä sinä harrastit kymmenen vuotta sitten?
A: Miksi pidit siitä?
B: Harrastan... (uintia, valokuvausta, jne.)
B: Pidän siitä, koska...
B: Olen harrastanut sitä... (kaksi vuotta, jne.)
B: Kymmenen vuotta sitten harrastin...
B: Pidin siitä, koska...

Esercizio 19 Gioco di ruolo a coppie: uno sceglie alcuni personaggi

e l’altro deve scoprire più informazioni possibili su ciascun
personaggio. Puoi aiutarti con le domande qui sotto.
Kuka olet?
Miten se kirjoitetaan?
 La tabella qui sotto riporta il pronome relativo joka declinato nei casi finora
visti.

Esercizio 20 Sottolinea il caso giusto del pronome joka.

1. Poika, (jonka / jota / jossa) isä on palomies, pelaa koripalloa.
2. Opettaja antaa palkinnon opiskelijalle, (jonka / jota / joka) osaa
vastata kysymykseen.
3. He ostivat talon, (joka / jossa / jota) on isot ikkunat.
Grammatica 4. Ystävä, (jota / jossa / jolle) lähetin viestin, asuu Madridissa.
5. Toimittaja kirjoittaa lehteen tulipalosta, (joka / jossa / jota) tuhosi
sademetsää.
Joka-pronomini Il pronome relativo joka 6. Koronavirus on ollut iso ongelma maalle, (jossa / jota / joka) on
heikko terveyssysteemi.
Il pronome relativo joka introduce una frase relativa che specifica un 7. Potilas, (jolla / jossa / jota) on kuumetta ja kurkku kipeä, odottaa
elemento della frase principale e si trova immediatamente dopo la parola a lääkäriä.
cui si riferisce. La frase principale e la frase relativa sono separate da una
virgola. Il pronome joka si declina in base alla funzione (soggetto, oggetto 8. Nuoret, (jota / joka / jotka) harrastavat jääkiekkoa, tapaavat
ecc.) che ha nella frase relativa. Ecco alcuni esempi. puistossa.
9. Haluan tavata kirjailijan, (josta / jota / jossa) kaikki puhuvat.
10. Tässä on elokuva, (josta / jota / jonka) et ole nähnyt aikaisemmin. Esercizio 23 Crea delle frasi con le parole date. Le parole sono già
in ordine.
Esercizio 21 Unisci le frasi usando il pronome joka.
1. Lentäjä ohjata pieni lentokone eilen. Lentäjä ohjasi pientä
1. Työhuoneessa istuu sihteeri. Sihteerillä on punainen neule. lentokonetta eilen.
Työhuoneessa istuu sihteeri, jolla on punainen neule. 2. Opiskelijat mennä huomenna mielenkiintoinen kurssi.
2. Me tarvitsemme uuden tabletin. Tabletilla voi kuunnella musiikkia.
3. Liisa perustaa uusi yritys tammikuu.
3. Tavaratalossa on kahvila. Kahvila on tänään kiinni.
4. Minä kuulla iloinen uutinen ilta.
4. Terveysasemalla on lääkäri. Lääkärillä on monta potilasta.
5. Poliisi puhua vakava rikos aamu.
5. Suomessa asuu Tuula-tätini. Kirjoitin tädilleni kirjeen tänään.
6. Etsiä sinä edullinen majoitus?
6. Pohjakerroksessa on sauna. Saunassa voi käydä lauantaisin.
7. Asua te ensimmäinen kerros?
7. Lapset tarvitsevat uuden pallon. He voivat pelata pallolla.
8. Me asunto olla viihtyisä parveke.
8. Ostin uuden tietokoneen. Tietokone toimii hyvin.
9. Olla hän kihara hius?
9. Sari ei halua maistaa ruokaa. Ruoassa on valkosipulia.
10. Puutarhuri pestä likainen käsi (plur. + suff. poss.) aina työ
10. Tämä on kirja. Rakastan kirjaa. jälkeen.

Esercizio 22 Utilizza le schede dell’esercizio 19 e scrivi delle frasi Esercizio 24 Ascolta la cartolina di Silvia alla sua nonna finlandese
con il pronome relativo joka. e scrivi le parole mancanti.
1. Farmaseutti, joka asuu Skotlannissa, on Jeff McFarrell.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.

Esercizio 25 Scrivi una cartolina al tuo amico immaginario
finlandese. Racconta quello che hai fatto durante le ultime vacanze.
Puoi ispirarti alla cartolina di Silvia.
Note culturali
Vapaa-ajan vietto Suomessa Il tempo libero in
Finlandia
Il concetto di tempo libero e la possibilità di usarlo per praticare
qualcosa che faccia bene a se stessi è molto importante in Finlandia. È
significativo che la parola harrastus manchi infatti di una traduzione
esatta in italiano. Essa può rappresentare tanto un hobby quanto uno
sport, ma anche una qualsiasi attività che una persona pratica e a cui si
dedica nel tempo libero. Molti luoghi di lavoro tutelano il “diritto” al
praticare qualcosa, ad esempio sostenendo parte dei costi del corso o
mettendo a disposizione dei lavoratori delle palestre o delle docce sul
luogo di lavoro, da poter usare se si fa attività sportiva prima di venire al
lavoro e per sostenere la mobilità a piedi o in bicicletta. L’attività fisica
infatti influenza positivamente il benessere psicofisico dei lavoratori e
quindi della produttività lavorativa, e questa scoperta dataci dalle
scienze è sostenuta nei risvolti pratici. Non è affatto raro che sia il luogo
di lavoro a organizzare eventi come virkistyspäivät, giornate che hanno
lo scopo di rinfrescare e rinvigorire mente e corpo facendo ad esempio
una maratona o una sciata insieme, oppure le riunioni in palestra
facendo spinning o camminando fuori.
È facile trovare qualcosa di adatto a ciascuno. Fin da bambini i
finlandesi praticano numerose attività tanto al chiuso quanto all’aperto.
Nuotare, ad esempio, fa parte delle attività base di ognuno e sono la
minoranza coloro che da adulti non nuotano più o meno regolarmente.
Questo è facilitato anche dai prezzi molto bassi degli ingressi in piscina
e dei corsi sportivi in genere. Per gli adulti poi i numerosi centri di
formazione presenti ovunque, e con prezzi davvero accessibili, offrono i
corsi più svariati, dal taglia e cuci alle lingue, dallo yoga alla cucina
etnica, dalla scrittura creativa alla fotografia. Insomma, non c’è che
liberare la fantasia e sfidarsi per imparare qualcosa di nuovo!
 12 Pohjois-Karjalassa
Nel cuore della Carelia
Settentrionale

Una veduta invernale di Allas Sea Pool, un complesso di spa e piscine all’aperto costruite sul
mare in un quartiere di Helsinki.

In questo capitolo impareremo

✓ Dimostrativi aggettivali tällainen, tuollainen, sellainen
✓ Avverbi di frequenza
✓ Verbi e reggenza: allativo e ablativo
✓ Plurale: radice e partitivo
✓ Caso essivo
✓ Declinazione dei numeri cardinali

Dialogo

Kirpputorilla Joensuussa
MP3/66
Lenni ja Silvia saapuvat junalla Joensuuhun. Joensuu sijaitsee Pohjois-
Karjalassa, Saimaan rannalla. Saimaa on Suomen suurin järvi. Ystävykset Pronomi indefiniti non umani
aikovat olla Joensuussa kolme päivää: ensimmäisenä päivänä he vuokraavat
pyörät ja tutustuvat kaupunkiin. Toisena päivänä he lähtevät kahden päivän NOM PART
retkelle Kolin kansallispuistoon. jokin qualcosa jotain/jotakin
Retkeä varten he tarvitsevat vaatteita ja muita erävarusteita, joten heidän
ei mikään niente ei mitään
pitää mennä kirpputorille. Lenni löytää puhelimella kirpputorin melko
läheltä. He pyöräilevät sinne ja juttelevat samalla siitä, mitä aikovat ostaa. Pronomi indefiniti umani
NOM PART

joku qualcuno jotakuta

ei kukaan nessuno ei ketään

Lenni: Tässä on kivan näköinen, mutta tämä vaikuttaa liian isolta...

Silvia: Entä tämä?
Lenni: Hmm... en oikein tiedä, en tykkää vihreästä. Eikä siinä sitä paitsi ole
taskuja.
Silvia: Vai niin... No, tämä sitten! Tämä on kuin uusi, eikä ole vihreä ja tässä
on taskutkin. Eikä ole edes kallis: vain 8 euroa.
Lenni: Joo, se näyttää ihan kivalta.
Lenni: Huomenna on viileä päivä, joten tarvitsen ainakin jotain lämmintä, Silvia: Sovituskoppi vapautui juuri, jos haluat käydä sovittamassa.
ehkä hupparin. Entä sinä, onko sinulla tarpeeksi lämmintä vaatetta vai Lenni: Okei.
puuttuuko sinulta jotain? Siellä voi tulla kylmä illalla. Silvia: Minä menen sillä aikaa katsomaan noita makuupusseja.
Silvia: En tarvitse mitään. Tai oikeastaan... ehkä tarvitsen tuulitakin.
Lenni: Joo, se onkin hyvä idea, koska huomenna on tuulinen päivä.
Toivottavasti löydämme sinulle sellaisen. Lessico
Silvia: Toivotaan.
Pian he ovat perillä. He katselevat hetken ympärilleen ja sitten Lenni Sanasto Glossario
osoittaa sinistä tuulitakkia Silvialle. kirpputori mercatino delle pulci
suurin il più grande (superlativo; vd. Capitolo 16)
Lenni: Hei, tuo on hieno! Paljonkohan se maksaa...? aikoa avere intenzione (di)
Silvia: Tuossa on hintalappu... 10 euroa, tosi halpa! Anna, kun sovitan sitä. – vuokrata noleggiare; affittare
erävaruste attrezzatura da trekking
Tämä sopii minulle täydellisesti! Miltä näyttää? huppari felpa con cappuccio
Lenni: Tosi hyvältä! ABL + puuttua mancare a qualcuno
Silvia: No, sitten minä otan sen. Nyt meidän pitää löytää sinulle se huppari. jotain qualcosa
ei mitään niente
pitää + PART/ACC mantenere, reggere
katsella guardare Grammatica
ympärilleen intorno a sé (3° pers.)
osoittaa + PART indicare
hintalappu etichetta del prezzo
halpa economico Demonstratiiviset proadjektiivit I dimostrativi
sovittaa + PART provare
sopia täydellisesti stare/andare perfettamente (bene) aggettivali
miltä näyttää? come mi sta?
kivan näköinen carino I dimostrativi aggettivali, tällainen, tuollainen, sellainen, esprimono “di che
vaikuttaa + ABL sembrare tipo” o “come” qualcosa è e si riferiscono alle caratteristiche di un referente
sitä paitsi oltretutto, inoltre
tasku tasca già menzionato o presente nel contesto comunicativo. Si formano dai
kuin uusi come nuovo pronomi dimostrativi corrispettivi, tämä, tuo, se, e si declinano regolarmente
sovituskoppi cabina prova
vapautua liberarsi
come le parole che terminano in -nen (vd. Capitolo 8).
sillä aikaa nel frattempo tämä tällainen (anche tämmöinen) di questo tipo, come questo
makuupussi sacco a pelo
Minä tarvitsen tällaisen hupparin. Ho bisogno di una felpa come
questa.
Esercizio 1 Leggi il testo “Kirpputorilla Joensuussa” e rispondi se tuo tuollainen (anche tuommoinen) di quel tipo, come quello
le affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni En syö tuollaista ruokaa. Non mangio cibo di quel tipo.
false. se sellainen (anche semmoinen) di quel tipo, come quello
Tuo pizza näyttää hyvältä. Otan sellaisen. Quella pizza sembra
buona. Ne prendo una così.

Esercizio 3 Declina i dimostrativi aggettivali.

Esercizio 2 Rispondi alle domande con una frase intera.

1. Mikä Saimaa on?
2. Missä se sijaitsee?
3. Millä Lenni ja Silvia saapuvat Joensuuhun?
4. Mitä Lenni ja Silvia etsivät kirpputorilta?
Esercizio 4 Completa le frasi con la declinazione adatta e scrivi la
5. Mistä väristä Lenni ei tykkää? traduzione sotto.
1. Oletko koskaan maistanut tällaista pullaa (tällainen pulla)?
Hai mai assaggiato
?
 2. Haluan (sellainen takki) kuin Marilla. aina sempre Lennillä on aina juomapullo mukana. Lenni porta
sempre la borraccia (con sé).
3. Onneksi (sellainen tarina) on usein
onnellinen loppu. usein spesso Tuomas menee usein töihin pyörällä. Tuomas va
spesso al lavoro in bicicletta.
4. (tuollainen ruoka) voi olla
todella tulista. silloin tällöin ogni Me tilaamme silloin tällöin pizzat kotiin. Ordiniamo
tanto ogni tanto le pizze a casa.
5. Paljonko (tuollainen pyörä) maksavat? joskus a volte Käytkö joskus kirjastossa? Vai a volte in biblioteca?
?
harvoin raramente Käyn harvoin ostoksilla täällä. Faccio raramente la
6. (tällainen auto) saavumme
spesa qui.
perille vasta huomenna!
! (ei) koskaan mai Te ette aja koskaan autolla. Voi non guidate mai la
7. Ihana koira! Haluan (sellainen)! macchina.
! Altre espressioni di frequenza utili sono le seguenti.
8. Äiti, voitko ostaa minulle (tuollainen
joka päivä/viikko ogni giorno/settimana
paita)?
kerran päivässä/vuodessa una volta al giorno/all’anno
? kolme kertaa viikossa/vuodessa tre volte alla settimana/all’anno
9. Me pidämme (tällainen tyyli). tavallisesti normalmente
yleensä di solito
10. En osaa piirtää (tuollainen talo).
Esercizio 5 Completa con l’avverbio o l’espressione di frequenza
adatti.
Toistuvuuden adverbit Avverbi di frequenza Kuinka usein...
Gli avverbi di frequenza si trovano sempre dopo il verbo coniugato, 1. ... juot kahvia?
generalmente subito dopo di esso. Sono gli stessi che al passato si trovano 2. ... syöt ravintolassa?
solitamente con il tempo perfekti (vd. Capitolo 11).
3. ... leivot pullaa?
4. ... pelaat tennistä?
5. ... tapaat ystäväsi?
Di seguito alcuni esempi di utilizzo degli avverbi di frequenza nella forma
interrogativa. 6. ... teillä käy joulupukki?
7. ... peset hampaat?
Kuinka usein katsot uutiset? Quanto spesso guardi il telegiornale?
Käytkö usein saunassa? Fai spesso la sauna? 8. ... imuroit?
9. ... käyt teatterissa?
Avverbio Esempio
 10. ... on täysikuu?

Esercizio 6 Componi delle frasi utilizzando gli avverbi o le

espressioni di frequenza adatti.

I seguenti verbi reggono il caso ablativo. La maggior parte di questi verbi

denota delle sensazioni. Alcuni verbi, come lainata e näyttää, possono
assumere significati diversi a seconda del caso che reggono.

Esercizio 7 Ascolta e completa: cosa fanno i personaggi e con che

frequenza?
MP3/67 Esercizio 8 Completa le frasi con la declinazione adatta.
1. Mika kuulosti vihaiselta (vihainen) puhelimessa.
Mitä hän tekee? Kuinka
usein? 2. Marika lähettää sähköpostin (ystävä,
suff. poss.).
1. Kirsi 3. Sirkka näytti lomakuvat (me).
2. Yrjö 4. Pekan uusi tyttöystävä vaikutti tosi
(kiva).
3. Sami
5. En osaa selittää asiaa (sinä).
4. Hannele 6. Oletko jo kertonut (he) matkasta?
7. Veera lainasi (Lauri) tietokonetta,
koska Veeran kone on rikki.
Verbien rektiot: allatiivi ja ablatiivi Verbi e 8. (mikä) nämä housut
reggenza: allativo e ablativo näyttävät?
Nel Capitolo 8 abbiamo visto come i casi locativi possono avere usi diversi 9. Mustikkapiirakka tuoksuu
oltre a quello strettamente locativo. In questa sezione vediamo alcuni dei (herkullinen)!
principali verbi che reggono i casi allativo e ablativo. 10. Eikö teillä ole kynää? Voin lainata tämän
(te).
I verbi che seguono reggono il caso allativo per esprimere il beneficiario.
11. Sanoimme (opettaja) “Päivää”.
12. En voi luvata (sinä) mitään.
 Esercizio 9 Traduci in italiano le frasi dell’esercizio 8.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
Silvia: Hei, ovatko nämä vihannekset suomalaisia?
12.
Torimyyjä: Joo, meillä on vain kotimaisia vihanneksia ja marjoja.
Silvia: No hyvä. Saisinko kurkun ja muutaman tomaatin?
Lenni: Ja sitten vielä nippu porkkanoita ja kaksi litraa herneitä.
Torimyyjä: Selvä. Mitä muuta saisi olla?
Dialogo Lenni: Onko teillä mansikoita ja mustikoita?
Torimyyjä: On toki, tässä! Nämä mansikat ovat oikein makeita.
Lenni: Paljonko ne maksavat?
Torilla Torimyyjä: Mansikat maksavat 5 €/litra ja mustikat 7 €/litra.
MP3/68 Lenni: Okei, otan litran maksikoita ja puoli litraa mustikoita. Ei sitten muuta,
kiitos.
Aikaisin seuraavana aamuna Lenni ja Silvia pyöräilevät torille ostamaan
ruokaa retkeä varten. Ystävyksillä on vielä aikaa, ja he istuvat hetkeksi torikahvilaan juomaan
kahvit. Sen jälkeen he ostavat vielä korvapuusteja sekä karjalanpiirakoita
matkaa varten ja lähtevät kohti Kolia.

Lessico
Sanasto Glossario
kotimainen del proprio paese (agg.)
muutama qualche (di numero)
nippu fascio
korvapuusti dolce tipico alla cannella (un tipo di pulla)
 Esercizio 10 Leggi il testo “Torilla” e rispondi se le affermazioni
sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni false.

Esercizio 11 Rispondi alle domande con una frase intera.

1. Mitä ystävykset tekevät aikaisin aamulla?
2. Millä he menevät torille?
3. Ovatko mustikat kotimaisia?
4. Mitä he ostavat torimyyjältä?

Grammatica

Monikko: vartalo ja partitiivi Il plurale: radice

e partitivo
La radice plurale: il plurale in finlandese è caratterizzato da -i-, che si trova
prima della desinenza di caso. Si noti che la -i- diventa -j- quando si trova tra
due vocali. Eccezione : il plurale nominativo/accusativo -t (vd. Capitolo 6).
Il partitivo plurale: le desinenze del partitivo plurale sono -A e -tA, e la
declinazione segue lo schema seguente. Nelle parole in cui si applica la
gradazione consonantica, il partitivo plurale ha il grado forte.

Pronomi dimostrativi al partitivo plurale

nämä näitä
nuo noita
ne niitä
Come si usa il partitivo plurale? 7. pieni
Nelle frasi copulari 8. nainen
Mansikat ovat makeita. Le fragole sono dolci. (frase predicativa) 9. ongelma
Korissa on sieniä. Nel cestino ci sono dei funghi. (frase esistenziale) 10. ihana
Come oggetto 11. eläin
Ostan perunoita ja porkkanoita. Compro delle patate e delle carote. 12. meri
(frase con verbo transitivo)
Come soggetto C. -(i)tA
1. kattila kattiloita
2. kirjailija
3. huone
Esercizio 12 Scrivi il partitivo plurale. 4. yö
A. -(j)A 5. mustikka
1. talo taloja 6. ravintola
2. kauppa 7. kallis
3. pelto 8. vene
4. poliisi 9. opiskelija
5. iso 10. rikas
6. täti 11. puu
7. hullu 12. vaate
8. tyttö
Esercizio 13 Scrivi la forma base del partitivo plurale.
9. kirja
10. maku 1. tuoleja ← tuoli
11. hotelli 2. tehtäviä ←
12. yliopisto 3. vastauksia ←
4. lauluja ←
B. -(i)A
5. soittimia ←
1. pyörä pyöriä 6. kauppoja ←
2. opettaja 7. kysymyksiä ←
3. puhelin 8. töitä ←
4. mukava 9. suita ←
5. punainen 10. jokia ←
6. yllätys
11. laatikoita ← hai completato
12. puolukoita ← MP3/69
13. toreja ← tutte le forme al partitivo plurale, scrivi accanto la forma base della
14. suloisia ← parola.
15. hampaita ←
16. käsiä ←

Esercizio 14 Completa le frasi con il partitivo plurale.

1. Tässä koulussa on paljon opettajia (opettaja).
2. Puistossa on (lapsi). Esercizio 17 Ascolta e scrivi le frasi che senti.
3. Ostatko torilta (mustikka)? MP3/70
4. Banaanit ovat (keltainen). 1.
5. Otamme mukaamme paljon (vaate). 2.
6. Rakastan Suomen (kesäyö). 3.
7. Kadulla on (poliisi). 4.
8. Odotan (ystävä, suff. poss.). 5.
9. Onko järvessä paljon (kala)? 6.
10. Lenni katselee Silvian (kuva).

Esercizio 15 Trasforma le parole sottolineate al partitivo plurale. Essiivi Il caso essivo

1. Hyllyllä on sininen paita / Oltre alle espressioni temporali che rispondono alla domanda “quando?”
2. Katsomme kaunista maisemaa / (maanantaina, jouluna) e le espressioni locative lessicalizzate (kotona,
3. Penkillä istuu pieni tyttö / ulkona) viste nei capitoli precedenti, il caso essivo si usa anche per esprimere
uno stato, una condizione o una funzione. La desinenza del caso essivo è -
4. Pihalla on musta koira /
nA, si forma inserendo la desinenza sulla radice forte, singolare o plurale.
5. Etsimme hyvää sanakirjaa /
6. Ostin herkullisen pullan / Forma base ESS sing. ESS plur.
7. Toisessa kerroksessa on iso huone / iso isona isoina
8. Aaron löysi pienen valkoisen kiven / lapsi lapsena lapsina
9. Mari etsii avainta /
musta mustana mustina
10. Kaapissa on puhdas villapusero /
apu apuna apuina
Esercizio 16 Ascolta e scrivi il partitivo plurale che senti. Quando
vaate vaatteena vaatteina
vieras vieraana vieraina
Mikä sinusta tulee isona? Cosa farai da grande?
Lapsena olin tosi vilkas. Da bambino ero molto vivace.
Juon kahvin mustana. Bevo il caffè senza latte (“nero”).
Olin siellä hänen apunaan. Ero lì in suo aiuto.
Oletteko olleet terveinä? Siete stati in salute?
Olimme siellä vieraina. Eravamo lì come ospiti.

Pronomi dimostrativi all’essivo

tämä tänä
Esercizio 19 Completa le frasi con il caso essivo.
tuo tuona
se sinä 1. Meillä on suomen tentti maanantaina (maanantai).
nämä näinä 2. Millasta tulee (iso) insinööri.
nuo noina 3. Olli on ollut (sairas) jo kolme päivää.
ne niinä 4. Kaisu ja Tommi ovat Jyväskylän yliopistossa
(professori).
Alcuni verbi reggono il caso essivo, come pitää “ritenere, considerare”. 5. Juotko yrttiteen (lämmin)?
Pidin sitä oikeana ratkaisuna. La consideravo la soluzione giusta. 6. Jukka on museossa (opas).
Kaikki vieraat pitivät Mattia fiksuna. Tutti gli ospiti ritenevano Matti 7. Ensi (kesä) matkustamme Norjaan.
brillante. 8. Opiskelijat tulivat (innokas)
Attenzione all’uso del caso essivo in alcune espressioni temporali. ensimmäiselle tunnille.
9. (viimeinen päivä) turistit kävivät
ensi/viime/tänä syksynä katsomassa monumentteja.
ensimmäisenä/viimeisenä/eräänä päivänä
10. Elsa kävi täällä usein (nuori).
Ricorda la differenza tra lauantaina e lauantaisin.
Tapaan Liisan lauantaina. Incontro Liisa sabato. Esercizio 20 Forma delle frasi con le parole date. Le parole sono
Siivoan lauantaisin. Faccio le pulizie il sabato (ogni sabato). già in ordine.
1. Me juoda kahvi musta.
Esercizio 18 Declina le seguenti parole. 2. Vili olla yliopisto tutkija.
3. Hän olla täällä apu.
4. Anni lähteä rohkea matka.
5. Toinen päivä Hessu käydä museo.
 Numeroiden taivutus La declinazione dei 1: Ostin yhden kirjan.
Etsin kolmea kirjaa. (oggetto diretto al PART)
numeri cardinali Opettaja antoi kahdelle opiskelijalle vaikean tehtävän. (oggetto
I numerali si declinano come gli altri nominali, per caso e per numero. La indiretto)
declinazione al singolare è illustrata nella tabella di pagina seguente.
Alcune forme fanno eccezione: i numeri 1 e 2 hanno una radice particolare, Esercizio 21 Inserisci il numerale al caso giusto.
e nei numeri dal 7 al 10 il genitivo coincide con la forma base. Nei numeri
composti dall’11 al 19 solo la prima parte si declina, mentre dal 20 in avanti 1. Me menemme (2) autolla, koska meitä
tutte le parti del numerale si declinano (kahdessakymmenessäkolmessa). on niin monta.
2. Odotamme vielä (3) opiskelijaa.
3. Minun pitää lukea (5) kirjaa tähän
tenttiin.
4. En ehdi millään lukea (470) sivua ensi
viikoksi!
5. Mitä (150) eurolla voi ostaa?
6. Tässä lehdessä on (64) sivua.
7. Rasiassa on (200) nappia.
8. (32) potilaalla ei ollut oireita.
9. Olli antoi (4) paitaa Karille.
10. Olemme matkustaneet (12) maassa.
11. Assi soitti (5) kirjakauppaan, mutta
turhaan.
12. Tarvitsen vain (1) sitruunan.

Esercizio 22 Ascolta e scrivi la frase che senti.

MP3/71
1.
La radice forte si applica nei casi illativo ed essivo: kuuteen - kuutena,
sataan - satana. 2.
3.
4.
5.
Attenzione alla differenza tra diversi tipi di complementi: Esercizio 23 Traduci le frasi dell’esercizio 22.
Ostin kolme kirjaa. (oggetto diretto all’ACC) Attenzione al numero
1. In estate per la sauna si preparano delle vihta (frusta di rami di
2. betulla), o vasta, come sono chiamate nella Finlandia orientale, con le
3. quali ci si batte la schiena (da soli o reciprocamente) per stimolare la
circolazione del sangue, pulire la pelle e alleviare la tensione muscolare.
4.
Un altro effetto delle fruste è quello di portare nella sauna l’odore
5. rinfrescante della betulla. In sauna si va tutto l’anno, ma i rituali più
popolari sono quelli legati a juhannus e al Natale.
Nella sauna si può quindi andare da soli, con la famiglia o con gli
amici, e lì si possono trascorrere da una mezz’ora fino a un paio di ore
(non c’è un limite stabilito). Si entra nudi, e prima di iniziare la sauna
occorre farsi una doccia. Nella sauna ci si siede su lauteet (panche di
Note culturali legno) e si chiacchiera, si getta il löyly (acqua sulle pietre ardenti per
aumentare il vapore) sulla kiuas (stufa) e ogni tanto si fa una doccia. I
Sauna Sauna piccoli della famiglia siedono sulle panche più in basso, dove è meno
La sauna è presente in quasi tutte le case finlandesi: in Finlandia ci sono caldo. In estate, si può uscire dopo il löyly a rinfrescarsi in giardino e
circa 2 milioni di saune per circa 5,5 milioni di abitanti. Normalmente i bagnarsi nei laghi e nei fiumi. In inverno, si può andare a correre e
finlandesi vanno in sauna una volta a settimana, ma molti ci vanno rotolarsi sulla neve o nuotare negli avanto (buchi fatti nelle acque
anche più spesso. La sauna in Finlandia ha radici profonde ma dopo la ghiacciate). In sauna è opportuno portare delle bevande, ad esempio
seconda guerra mondiale il tipo di sauna più comune è diventata la birra e bevande gassate. Facendo la sauna si abbassa la pressione,
sähkösauna (sauna elettrica). Anche le saune alimentate a legna cosicché rinfrescarsi e bere diventa importante per evitare capogiri!
(puusauna) sono ancora diffuse, soprattutto presso i mökki (cottage) e Sulla stufa della sauna si può mettere un foglio di alluminio per cuocere
alcune vecchie abitazioni. Le savusauna sono considerate le più le saunamakkara, la salsiccia della sauna.
tradizionali e sono ritenute da molti “quelle vere”, ma oggigiorno sono
abbastanza rare. La savusauna è una tipologia di sauna in cui non c’è
ciminiera e così i fumi rimangono dentro la löylyhuone (stanza del
vapore).
Alla cultura della sauna di un tempo erano connessi diversi rituali e
credenze. Le persone credevano che in tutte le saune si trovasse un
saunatonttu (folletto della sauna), che proteggeva la sauna e chi la
frequenta. Le saune si utilizzavano per motivi diversi: ad esempio per
rituali religiosi, per curare le malattie, per lavarsi e per partorire. Oggi la
sauna è ancora un luogo in cui lavarsi, ma anche un luogo per il relax e
un ambiente importante anche per la vita sociale: i finlandesi invitano
gli amici e i colleghi per trascorrere le serate in sauna, e le aziende
possono invitare i partner d’affari e i clienti in sauna per negoziare
contratti e affari.
 Silvia ja Lenni ovat lähteneet innoissaan maisemaristeilylle Savonlinnan
Savonlinnan kaupungin ympäri. Risteily kulkee keskustan saarten ympäri ja laivasta on
mahdollista ihailla nähtävyyksiä. He alkavat jutella nuoren miehen kanssa,

13 oopperajuhlat joka seisoo heidän vieressään.

Lenni: Onpas upeat maisemat!
Silvia: Niin on! Mikähän tuon linnan nimi on?
Il festival dell’opera di Lenni: Sehän on Olavinlinna! Meidän pitää käydä sielläkin myöhemmin.
Silvia: Ehdottomasti! Ja huomenna meillä on sitten siellä oopperailta.
Savonlinna Nuori mies: Anteeksi, jos keskeytän. Huomenna on laulukilpailun finaali.
Oopperajuhlat alkavat vasta sen jälkeen ylihuomenna.
Silvia: Olen erehtynyt päivästä sitten. Ylihuomenna siis oopperaan. Entä
mikä tämä laulukilpailu on?
Nuori mies: Timo Mustakallio -laulukilpailussa esiintyy nuoria suomalaisia
oopperalaulajia. Kilpailun tarkoituksena on auttaa uusia lahjakkaita
suomalaisia oopperalaulajia kehittämään kykyjään. Kilpailun voittaja on
nuori lupaava laulaja, jolle ennustetaan suurta tulevaisuutta. Kilpailijoiden
esitykset kuuluvat radiostakin.
Silvia: Vau! Voiko niitä mennä katsomaan? Osallistutko siis sinäkin
kilpailuun?
Nuori mies: Ilman muuta! Jos teillä ei ole muuta ohjelmaa, voitte tulla tänä
iltana kuuntelemaan kilpailijoita ja seuraamaan laulajien karsintoja.
Huomenna on sitten finaali. Ja kyllä, minäkin osallistun kilpailuun, olen
In questo capitolo impareremo baritoni.
Silvia: Kuulitko Lenni? Mennään ihmeessä! Minua ihan jännittää
✓ Plurale: genitivo kilpailijoiden puolesta.
✓ Verbi di sensazione/emozione
✓ Caso translativo
✓ Verbi e reggenza: inessivo, elativo e illativo
✓ Animali domestici e selvatici

Dialogo

Maisemaristeilyllä
MP3/72
 Ehdottomasti! Assolutamente!
Vau! Wow!
Ilman muuta! Senz’altro!
Mennään ihmeessä! Andiamo certamente/assolutamente!

Esercizio 1 Leggi il testo “Maisemaristeilyllä” e rispondi se le

affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
false.

Lessico
Sanasto Glossario
innoissaan con entusiasmo (3° pers. suff. poss.)
risteily crociera
nähtävyys cosa da vedere
keskeyttää interrompere
kilpailu gara
erehtyä + ELA sbagliarsi
tarkoitus obiettivo
lahjakas talentuoso
oopperalaulaja cantante lirico
kehittää sviluppare Esercizio 2 Rispondi alle seguenti domande con una frase.
voittaja vincitore
ennustaa predire 1. Missä Lenni ja Silvia ovat?
tulevaisuus futuro 2. Milloin oopperajuhlat alkavat?
kilpailija concorrente
esitys presentazione 3. Kenen kanssa Lenni ja Silvia puhuvat?
karsinta eliminazione 4. Minkäniminen laulukilpailu on?
osallistua + ILL partecipare
PART + jännittää emozionarsi 5. Mikä on laulukilpailun tarkoitus?

Esercizio 3 Cerca informazioni su internet sul festival dell’opera di

Savonlinna (Savonlinnan oopperajuhlat) e rispondi alle seguenti
domande.
Parole e frasi 1. Minä vuonna olivat ensimmäiset Oopperajuhlat?

Niin on! È vero! 2. Kuinka monta päivää Oopperajuhlat kestävät?

 3. Mitä oopperoita oli ohjelmassa viime vuonna? tten e si usano come illustrato qui sotto. La forma -den si alterna con -tten tra
parlanti in base alla regione e allo stile (-den è percepito leggermente più
4. Kuinka monta muusikkoa soittaa orkesterissa? formale rispetto a -tten). Si noti che, come al partitivo plurale, anche al
genitivo plurale si ha il grado forte quando c’è gradazione consonantica.
5. Katso kuvaa. Mitä sinä haluaisit mennä katsomaan ja miksi?

Esercizio 4 Traduci le seguenti frasi.

1. Il giovane uomo partecipa alla gara di canto.
2. Silvia e Lenni hanno intenzione di andare a guardare la gara di
canto.

3. Stasera ci sarà l’eliminazione dei concorrenti.

4. La nave da crociera fa il giro intorno a Savonlinna.
5. Andiamo assolutamente!

Per le parole terminanti in -i , il genitivo -en si può anche inserire

direttamente sulla radice del singolare.
Grammatica tomaatti tomaattien
järvi järvien
kieli kielien (meno frequente)
Monikon genetiivi Il caso genitivo plurale uusi uusien
Per formare il genitivo plurale è utile conoscere il partitivo plurale (vd. Attenzione! lapsi - lapsia - lasten, mies - miehiä - miesten, veli - veljiä -
Capitolo 12). Infatti, le desinenze del genitivo plurale sono -en, -ten e -den/- veljien
 9.
Pronomi dimostrativi al genitivo plurale 10.
nämä näiden 11.
nuo noiden 12.
ne niiden 13.

Esercizio 7 Completa la tabella con le forme mancanti.

Esercizio 5 Forma il genitivo plurale delle seguenti parole al
partitivo plurale.
1. koiria
2. kivoja
3. mattoja
4. kuppeja
5. tomaatteja
6. tunteja
7. kiviä
8. ovia
9. sieniä
10. vuosia
11. huoneita
12. töitä

Esercizio 6 Trova le forme al partitivo e al genitivo plurale nel

testo “Maisemaristeilyllä”. Scrivi la forma base. Tunneverbit I verbi di sensazione
1. Molti verbi di sensazioni o emozioni si possono dividere in due gruppi, a
2. seconda se l’esperiente va al caso nominativo (verbi transitivi e intransitivi)
3. o al partitivo (verbi transitivi causativi). Per i verbi di entrambi i gruppi la
4. causa della sensazione/emozione può essere espressa anche da un verbo o una
5. frase subordinata.
6.
7.
8.
 Dialogo
Esercizio 8 Completa le frasi e traducile aiutandoti col dizionario.
1. Minua harmittaa lähteä huomenna/tämä asia. Valmistaudutaan oopperajuhliin!
2. Minä rakastan
MP3/73
3. Minua ihmetyttää
4. Minua jännittää Lenni ja Silvia valmistautuvat oopperajuhliin. Silvia on jopa käynyt
kampaajalla, joka on heidän majapaikkaansa vastapäätä. Nyt hän tutkii
5. Minä inhoan
vaatteitaan ja miettii, mitä hän laittaisi päälle. Hänellä ei ole monta
6. Minua ahdistaa vaihtoehtoa, koska kaikkien matkatavaroiden pitää mahtua rinkkaan. Lopulta
7. Minua pelottaa hän päättää laittaa päälleen mustan leningin, joka on osoittautunut todella
8. Minä ihmettelen hyväksi ostokseksi. Hän on käyttänyt sitä monessa tilaisuudessa varsinkin
matkoilla. Ilma on muuttunut viileäksi ja Silvia ottaa mukaan myös
Esercizio 9 Scrivi sotto a ogni personaggio che cosa prova. tummanvihreän huivin.
Lennillä on ainoastaan yksi kauluspaita mukanaan ja hän pukee sen ylleen.
Hän sai sen joulahjaksi äidiltään. Lenni koputtaa Silvian huoneen ovelle.
Onkohan Silvia jo valmis?
 Lessico
Sanasto Glossario
valmistautua prepararsi
majapaikka alloggio
miettiä pensare
mahtua entrare/entrarci
rinkka zaino da trekking
leninki vestito lungo
ostos acquisto
tilaisuus occasione
koputtaa bussare
juoni trama
tarina storia
salaperäinen segreto
rakkaus amore
Foto: Tuula Stjernvall ohjelma programma
Lenni: Hei! Oletko valmis? Meidän olisi hyvä mennä aika pian. perustua basarsi
piillä nascondersi
Silvia: Joo, melkein! Istu tuohon hetkeksi. Onko sinulla liput mukana? yksinäisyys solitudine
Muistatko La Traviatan juonen? Minä muistan vain, että se on surullinen suurenmoinen grandioso
tarina ja kertoo salaperäisestä rakkaudesta. kiehtova coinvolgente
Lenni: Tässä ohjelmassa on lyhyt esittely, katsopas!
Esercizio 10 Leggi il testo “Valmistaudutaan oopperajuhliin!” e
Giuseppe Verdi La traviata rispondi se le affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le
affermazioni false.
La Traviata on romanttinen tarina kahden nuoren rakkaudesta ja se
perustuu tositarinaan. Violetta rakastuu Alfredoon, mutta tämän perhe ei
hyväksy suhdetta. Violettan kauniin hymyn takana piilee syvä
yksinäisyys. Rakastavaiset tapaavat uudelleen, mutta Violetta on jo
vakavasti sairastunut. La Traviatan musiikki on suurenmoista ja
kiehtovaa.
ESITYKSET OLAVINLINNASSA

■ Maanantai 5.7.2021 klo 19.00 ☞ OSTA

Grammatica
■ Keskiviikko 7.7.2021 klo 19.00 ☞ OSTA
(adattato da: https://operafestival.fi/hyva-tietaa/suosittelemme/)
Translatiivi Il caso translativo
Il caso translativo si forma con la desinenza -ksi. Si forma inserendo la
desinenza sulla radice singolare o plurale. Nelle parole con le quali si applica Hän sanoi sen suomeksi. L’ha detto in finlandese.
la gradazione consonantica di Tipo B, il caso translativo si presenta con il Käännän kirjaa italiaksi. Sto traducendo il libro in italiano.
grado forte. Onneksi olkoon! Congratulazioni!
Terveydeksi! Salute!
Forma base Translativo singolare Translativo plurale
Alcune costruzioni con il translativo possono avere una costruzione
talo taloksi taloiksi corrispondente con l’elativo e il verbo tulla o altri verbi di trasformazione.
kieli kieleksi kieliksi Lauri opiskelee opettajaksi. ≈ Laurista tulee opettaja.
pankki pankiksi pankeiksi Lauri studia per diventare insegnante. Lauri diventerà insegnante.
Elias valmistui kapellimestariksi. ≈ Eliaksesta tuli kapellimestari.
nainen naiseksi naisiksi Elias si è diplomato come direttore d’orchestra. Elias è diventato
vaate vaatteeksi vaatteiksi direttore d’orchestra.

Si usa principalmente per esprimere trasformazione di stato. I verbi con cui

spesso si trova il translativo sono tulla (nel senso di “divenire”), muuttua
“trasformarsi”, pukeutua/naamioitua “travestirsi da”. Se il caso translativo è seguito dal suffisso possessivo, -ksi -kse-.
Ilma muuttui viileäksi. Il tempo è diventato freddo. ▶ Opetan suomea työkseni.
Me tulimme iloisiksi, kun sinä soitit. Siamo diventati felici quando ci hai Insegno il finlandese per lavoro.
chiamati.
Ella pukeutui prinsessaksi. Ella si è vestita da principessa.
Altri verbi con cui si può trovare il caso translativo sono luulla “credere”, Pronomi dimostrativi al translativo
kuvitella “immaginare”, kutsua “chiamare” e tuntea “sentire”, e con questi
l’oggetto va al caso partitivo. Singolare Plurale
Luulin heitä pariksi. Pensavo che (loro) fossero una coppia. tämä täksi nämä näiksi
Kaverit kutsuvat Nadjaa Nannaksi. Gli amici chiamano Nadja “Nanna”. tuo tuoksi nuo noiksi
se siksi ne niiksi
Di seguito alcune altre espressioni e locuzioni idiomatiche.
Maalasin seinän punaiseksi. Ho dipinto la parete di rosso.
Kimmo valittiin puheenjohtajaksi. Tuomas è stato scelto come
presidente. Esercizio 11 Forma il translativo della parola tra parentesi e
Hän jäi työttömäksi. È rimasto disoccupato. traduci le frasi.
Maisa sai paljon kukkia syntymäpäiväksi. Maisa ha ricevuto tanti fiori 1. Luuletko minua hulluksi (hullu)?
per il compleanno. ?
Menen töihin kahdeksaksi. Vado al lavoro per le otto.
2. Marko tulee (viikonloppu) meille.
Vuokraamme mökin kahdeksi viikoksi. Affittiamo il cottage per due
settimane. 3. Lähdemme Suomeen (kuukausi).
4. Luulin niitä (mustikka, plur.). (Pipsa).
6. Hän tuli hyvin (iloinen), kun kerroin
5. Roberto jää Suomeen koko (vuosi). tulostani.
7. Me näimme viimeksi (joulu). Siitä on jo
6. Airi kutsuu Roosa-Mariaa (Rossi). monta kuukautta!
7. Suvi valmistui (lääkäri). 8. (Lapsi) leikin paljon siskoni kanssa.
Pidin häntä parhaana (ystävä, poss.).
8. Liikennevalo muuttui (punainen). 9. Viime (vappu) olimme kaikki yhdessä
Kaivopuistossa.
9. Kuvittelin häntä (italialainen). 10. Jäimme yhdessä Helsinkiin koko
(viikko).
10. Mari opiskelee (fysioterapeutti).

Verbien rektiot: inessiivi, elatiivi ja illatiivi

Esercizio 12 Unisci le due parti per completare le frasi.
Verbi e reggenza: inessivo, elativo e illativo
Nei Capitoli 8 e 12 abbiamo visto come i casi locativi possono avere usi
diversi oltre a quello strettamente locativo. In questa sezione vediamo alcuni
dei principali verbi che reggono i casi inessivo, elativo e illativo.

Inessivo
Nelle relazioni di possesso si usa il caso inessivo quando il possessore è
inanimato.
Esercizio 13 Essivo o translativo? Completa le frasi. Talossa on kuusi ikkunaa. La casa ha sei finestre.
1. Ensi (viikonloppu) aion matkustaa Autossa on kaksi ovea. La macchina ha due porte.
katsomaan pikkusiskoani. Il caso inessivo si usa nelle espressioni temporali per dire quando o in
2. Hän asuu Torniossa ja toimii quanto tempo qualcosa accade o viene fatto.
(matkaopas). Muutamme Suomeen helmikuussa. Ci trasferiamo in Finlandia in
3. Hän valmistui viime (vuosi) febbraio.
(matkaopas) ja opastaa ulkomaalaisia Sulo luki kirjan kahdessa tunnissa. Sulo ha letto il libro in due ore.
Lapissa. Di seguito altre espressioni con l’inessivo.
4. Jään Tornioon siskoni luokse (neljä He ovat kihloissa/naimisissa.
päivää). Sono fidanzati/sposati.
5. Siskoni nimi on Pirjo mutta kaikki kutsuvat häntä
 Ovi on lukossa. La porta è chiusa a chiave.
Järvi on jäässä. Il lago è congelato.
Elativo
Il caso elativo esprime l’argomento con tutti i verbi del dire e del narrare (vd.
puhua, Capitolo 8).
kirjoittaa + ELA ▶ Kirjoitin esseen Suomen historiasta. Ho scritto una
tesina sulla storia della Finlandia.
kertoa + ELA ▶ Tämä elokuva kertoo nuorten rakkaudesta. Questo film
parla dell’amore dei giovani.
olla kiinnostunut + ELA ▶ Olen kiinnostunut kummitustarinoista. Mi
interessano le storie sui fantasmi.
hakea + ELA ▶ Voitko hakea leipää kaupasta? Puoi andare a prendere il
pane al supermercato?
Lehdessä on artikkeli Toskanasta. Nel giornale c’era un articolo sulla
Toscana.
Il caso elativo si usa anche per indicare il materiale di cui qualcosa è fatto.
Tämä kassi on tehty luomupellavasta. Questa borsa è (fatta) di lino
biologico.
Nelle espressioni temporali l’elativo esprime da dove, da quale momento
accade qualcosa (vd. sopra illativo “fino a”).
Mirko on koulussa kahdeksasta kolmeen. Mirko è a scuola dalle 8 alle 15.
Me olemme asuneet Helsingissä maaliskuusta saakka/asti. Viviamo a
Helsinki da marzo.
Di seguito altre espressioni con l’elativo.
Tästä ei tule mitään! (Da questa cosa) non ne viene fuori niente!
Kaisasta tuli valokuvaaja. Kaisa è diventata una fotografa.
Pojasta kasvoi pitkä. Il ragazzo è diventato (lett. cresciuto) alto.
Illativo
tottua + ILL ▶ Chiara ei ole vielä tottunut kaamokseen. Chiara non è
ancora abituata al buio invernale.
kyllästyä + ILL ▶ Olen kyllästynyt hyttysiin! Sono stufo delle zanzare!
luottaa + ILL ▶ Silvia luottaa Lenniin. Silvia si fida di Lenni.
keskittyä + ILL ▶ Keskity tähän asiaan! Concentrati su questa cosa!
vastata + ILL ▶ Jari vastasi Minnan kirjeeseen. Jari ha risposto alla lettera
di Minna.
jättää + ILL ▶ Voi ei, jätin puhelimen kotiin! Oh no, ho lasciato il telefono
a casa!
jäädä + ILL ▶ Koira jäi autoon tunniksi. Il cane è rimasto in macchina per
un’ora.
Il caso illativo si usa anche nelle espressioni temporali con asti oppure
saakka per dire “fino a” e per esprimere da quando (elativo) a quando
(illativo) succede qualcosa.
Silvia on Suomessa syyskuuhun asti/saakka.
Silvia sta in Finlandia fino a settembre.
He matkustivat kesäkuusta elokuuhun.
Hanno viaggiato da giugno a settembre.
Con le parole che richiedono il caso esterno, si usa il caso allativo!
Di seguito altre espressioni con l’illativo.
He menivät kihloihin/naimisiin viime vuonna. Si sono fidanzati/sposati
l’anno scorso.
Henna laittoi oven lukkoon. Henna ha chiuso la porta a chiave.
Esercizio 14 Unisci i numeri con le lettere.
 (lapsi) hän luki paljon kirjoja [4.]
(erämaa). Hän on aina haaveillut [5.]
(matkustaminen)! Vihdoinkin hän pääsi
lähtemään maailmalle [6.] (tutkija). Hän
luotti [7.] (isä, suff. poss.), kun tämä sanoi
monta vuotta sitten “Ella, voit tehdä mitä tahdot elämässäsi, kunhan
uskot [8.] (se) ja olet ahkera!”. Ella tutkii
eläinten [9.] (selviytyminen) vaikeissa
olosuhteissa. Hän näkee joka päivä kameleja, seeproja, leijonia,
gaselleja sekä käärmeitä. Hän on jo kirjoittanut kolme artikkelia
erämaan [10.] (eläin). Hän aikoo muuttaa
Afrikkaan [11.] (joulukuu) puolisonsa
kanssa ja jäädä sinne [12.] (kesä) asti.
Esercizio 15 Completa le frasi inserendo la parola adatta.
tammikuusta talveenjalkapallosta minuun tähän kirjaan Esercizio 17 Dettato. Ascolta e scrivi le frasi che senti.
uuteen työhösi MP3/74
helmikuussa Suomesta naimisissa kahdeksasta viiteen 1.
1. Olen kyllästynyt 2.
2. Kirsti ja Hannu puhuivat koko illan 3.
3. Simo muuttaa Ranskaan 4.
4. Silvian mummi ja vaari ovat olleet 40 5.
vuotta. 6.
5. Tänään olen töissä 7.
6. Oletko jo tottunut ? 8.
7. Virtaset ovat asuneet Joensuussa 9.
saakka. 10.
8. Nyt minun pitää keskittyä
9. Etkö luota ?
10. Lenni kirjoittaa blogia

Esercizio 16 Metti le parole tra parentesi al caso giusto.

Ella on opiskellut luonnontieteitä Oslossa. Hän valmistui [1.] Eläimiä
(biologi) viisi vuotta sitten ja lähti saman
tien tutkimaan eräämaata Pohjois-Afrikkaan. Ella on kotoisin [2.] Kotieläimiä
(Oulu) ja [3.]
aikuinen adulto puhveli bufalo
lehmä mucca gaselli gazzella
hevonen cavallo käärme serpente
aasi asino krokotiili coccodrillo
sika maiale valas balena
lammas pecora hai squalo
vuohi capra delfiini delfino
kana gallina - kukko gallo
ankka papera
poro renna Esercizio 18 Completa le frasi con gli animali adatti.
poikanen cucciolo lehmä ankka kili leijona hevonen kana lammas
kirahvi porsas ankanpoikanen kukko poro
vasikka vitello
varsa puledro 1. Navetassa on kymmenen
aasin varsa puledro di asino 2. hautovat munia.
porsas, possu (coll.) porcellino 3. Ruma olikin joutsen.
karitsa agnello 4. asuu savannilla.
kili capretto
5. Roope-setä on Aku sukulainen.
tipu pulcino
ankanpoikanen anatroccolo 6. Silvian perhe syö pääsiäisenä
vasa cucciolo di renna 7. Jouluna Suomessa lauletaan “ äidin
oomme kaikki...”.
Villieläimiä 8. kiekuu aikaisin joka aamu.
9. Safarilla voi nähdä
leijona leone
kameli cammello 10. Joulupukin rekeä vetävät
seepra zebra 11. Vilja ratsastaa komealla
kirahvi giraffa 12. H.C. Andersenin sadussa susi söi seitsemän pientä
norsu elefante
virtahepo ippopotamo Esercizio 19 Completa le frasi.
sarvikuono rinoceronte 1. Kili on vuohen poikanen.
tiikeri tigre 2. Tipu on
gepardi ghepardo
hyeena iena 3. Varsa on
apina scimmia 4. Porsas on
gorilla gorilla 5. Ankanpoikanen on
papukaija pappagallo 6. Vasa on
7. Vasikka on
8. Aasin varsa on

Esercizio 20 Declina gli animali al genitivo plurale.

1. ankka Note culturali
2. hai
Kahvittelu Il caffè
3. kukko
4. vuohi In Finlandia lo stare a tavola, il condividere un pasto e invitare gli amici
a cena non è un’abitudine comune come in Italia e nell’Europa del Sud
5. valas
in genere. La consumazione del pasto è relegata a un ruolo minore
6. aasi rispetto invece al prendere un caffè insieme. Così quando vi capiterà di
7. sika passare del tempo in Finlandia, è molto probabile che i vostri nuovi
8. lammas amici finlandesi vi inviteranno da loro a prendere un caffè piuttosto che
9. leijona a cena. In maniera simile l’invito per il caffè può essere per ritrovarsi in
10. tiikeri una caffetteria invece che in casa, usanza che si è diffusa più
recentemente. Prendere il caffè implica solitamente anche mangiare
11. seepra
qualcosa e, soprattutto se si è invitati in una casa finlandese, non
12. kirahvi mancheranno delizie dolci e salate ad accompagnare questo importante
13. lehmä momento sociale. In passato, quando si andava a casa di qualcuno, si
14. hevonen usava portare un pacco di caffè come regalo.
Nei kahvila (bar, caffetteria) il caffè si prende rigorosamente seduti al
Esercizio 21 Campi lessicali. Trova la parola intrusa e sostituiscila
tavolo e si può parlare di una vera e propria kahvilakulttuuri (cultura
con una dello stesso ambito. Poi dai un titolo a ciascun gruppo di
della caffetteria) diffusa in tutto il paese. La maggior parte dei kahvila
parole.
offre un santsikuppi (il bis di caffè) e i clienti ne approfittano per
rimanere un altro po’. Nonostante oggigiorno siano diffuse tutte le
diverse “forme” in cui può essere servito il caffè, per caffè si intende
normalmente il caffè filtrato, bevuto in una tazza capiente, che si è
diffuso in Finlandia a partire dalla seconda metà del Settecento, sotto il
dominio della Svezia. La pausa caffè è un momento regolamentato
anche nell’orario di lavoro e non manca mai negli uffici una macchina
da caffè a filtro con caffè fumante. Si può ben capire come il consumo
di caffè sia tra i più alti al mondo, circa 11 kg di caffè pro capite
all’anno (contro i “soli” 6 kg di un italiano)!
 Syntymäpäivä
14 Jyväskylässä
Compleanno a Jyväskylä

Seuraavaksi on vuorossa Jyväskylä. Se on Keski-Suomen suurin kaupunki, ja

se sijaitsee järvien ja kukkuloiden keskellä, noin 270 kilometriä Helsingistä
pohjoiseen. Jyväskylän yliopiston kampus on kuuluisa, koska siellä on monta
rakennusta, jotka on suunnitellut suomalainen arkkitehti Alvar Aalto.
In questo capitolo impareremo Jyväskylässä ja lähiseuduilla on muitakin Aallon rakennuksia, jotka Lenni ja
Silvia haluavat nähdä. Yksi niistä on kaupunginteatteri. Jos he ehtivät, he
✓ Frasi complesse aikovat käydä myös Muuramen kirkossa.
✓ Plurale: i casi locativi
✓ Declinazione dei numeri ordinali Tänään ei ole aivan tavallinen päivä, koska on Silvian syntymäpäivä. Silvia
✓ Lingua colloquiale: prime nozioni täyttää 24 vuotta, ja Lenni on valmistellut yllätyksen illaksi: hän on ostanut
liput teatteriin. Näytös alkaa klo 21.00. Lenni ojentaa liput Silvialle ja
toivottaa hänelle onnea. Silvia ilahtuu lipuista.
Dialogo Lenni: Hyvää syntymäpäivää, Silvia!
Silvia: Kiitos! Ai sinä muistit... Olen otettu!
Lenni: No, totta kai! Minulla on sinulle pieni lahja... Meillä on paikat
Lennin yllätys Silvialle teatterinäytökseen illalla.
MP3/75 Silvia: Voi, ihana yllätys! Mistä arvasit, että rakastan teatteria?!
Lenni: Olet kertonut minulle kaikista näytelmistä, jotka olet nähnyt... joten ei
se ollut kovin vaikeaa.
Silvia: Voi ei, se on varmaan totta... Kiitos, Lenni! En malta odottaa, että
 pääsen katsomaan teatteria suomeksi!
Lenni: Saanko tarjota sinulle ensin kuitenkin illallisen? Tässä lähellä on
sushipaikka, joka on saanut todella hyvät arvostelut. Olen tehnyt meille
pöytävarauksen. Miltä kuulostaa?
Silvia: Mahtavalta! Mennään!

Lenni soitti aamulla japanilaiseen ravintolaan:

Ravintola: Ravintola Kyoto, hyvää päivää.

Lenni: Tässä on Virtasen Lenni, hei!

Ravintola: Hei vaan! Miten voin auttaa?

Lenni: Haluaisin varata pöydän täksi illaksi. Meitä on kaksi.

Ravintola: Pieni hetki, tarkistan. Joo, meillä on vapaa kahden hengen

pöytä kello 18.30. Käykö se?

Lenni: Se käy oikein hyvin.

Ravintola: Anteeksi, en kuullut nimeäsi ensin ─ sanotko sen vielä

kerran?

Lenni: Joo, totta kai. Lenni Virtanen.

Ravintola: Selvä. Kiitos ja tervetuloa!

Lenni: Kiitos, hei!

Lessico
Sanasto Glossario
kukkula collina
kuuluisa famoso
lähiseutu zona circostante
ehtiä fare in tempo
valmistella preparare
näytös spettacolo
ojentaa dare, passare
 ilahtua + ela rallegrarsi (di) più comuni: subordinazione e coordinazione.
olla otettu essere colpita, commossa
arvata indovinare
näytelmä opera teatrale
En malta odottaa, että... Non vedo l’ora di... Subordinazione
Saanko tarjota sinulle...? Posso offrirti...?
illallinen cena Le congiunzioni että “che”, koska “poiché, perché”, kun “quando”, jos “se”,
arvostelu recensione
varaus prenotazione vaikka “anche se”, jotta “affinché”, introducono delle frasi subordinate. In
mahtava fantastico finlandese, le frasi subordinate sono separate dalla frase principale con una
kahden hengen pöytä tavolo per due virgola.
kuulla sentire, udire
että Pauli kertoi, että hän opiskelee espanjaa.
koska Hän meni espanjan kurssille, koska hänen tyttöystävänsä on
argentiinalainen.
Esercizio 1 Leggi il testo “Lennin yllätys Silvialle” e rispondi se le
kun Pauli tapasi Marian, kun hän oli lomalla Buenos Airesissa.
affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
jos He matkustavat syksyllä Argentiinaan, jos he löytävät edulliset liput.
false.
vaikka Maria puhuu jo hyvin suomea, vaikka hän on asunut Suomessa
vasta 10 kuukautta.
jotta Pauli haluaa oppia espanjaa, jotta hän voi puhua Marian perheen
kanssa.
Le domande indirette in finlandese sono formate con la particella
interrogativa -ko/kö (in italiano con la congiunzione “se”) oppure con i
pronomi interrogativi. La frase subordinata deve essere separata dalla
Esercizio 2 Rispondi alle seguenti domande con una frase. principale con una virgola.
En tiedä, onko Suvi jo tullut kotiin.
1. Mitä Alvar Aalto on suunnitellut? Kysyn Antilta, tietääkö hän.
2. Minkälainen yliopiston kampus on? Yritän muistaa, missäavain on.
3. Miksi tänään on erityinen päivä?
4. Kuinka vanha Silvia on?
5. Mitä Lenni ja Silvia syövät illalla? Coordinazione
Le congiunzioni ja “e”, eli “cioè”,mutta “ma”, tai “o”,vai “o” collegano due
frasi coordinate. Le frasi coordinate sono separate da una virgola quando
sono “autonome” e complete, cioè non hanno costituenti in comune.
Grammatica ja Kalle saapui töihin klo 8 ja lähti kotiin klo 17.
eli Teija ja Sami ovat asumuserossa, elihe eivät enää asu yhdessä.
mutta Soitin Viiville, mutta hän ei vastannut.
Yhdyslauseet Le frasi complesse tai Ensi kesänä menemme lomalle Sorrentoon taiPositanoon.
Tai introduce due o più alternative. Se è una domanda, la risposta può
Le frasi complesse si possono formare in vari modi. Di seguito vedremo i tipi essere sì o no.
 – Haluatko kahvia tai teetä? – En, kiitos./Joo, kahvia, kiitos. 9. Miksi lapset leikkivät sisällä, ulkona on
vai – Onko Riikan vauva tyttö vai poika? – Tyttö. kaunis ilma? Vien heidät puistoon, he
Vai implica la scelta tra due o più alternative, ed è utilizzata saavat vähän raitista ilmaa.
esclusivamente nelle domande (dirette o indirette). La risposta deve essere 10. Kahvila tarjoaa santsikupin, asiakas voi
una delle alternative proposte. ottaa lisää kahvia ilmaiseksi.

Esercizio 4 Completa le domande indirette con il verbo coniugato

+ kO.
Alcune congiunzioni si coniugano nella forma negativa. 1. En tiedä vielä, menenkö (mennä) tänään lenkille.
että + neg →etten, ettet, ettei, ettemme, ettette, etteivät 2. Kysyn pojilta, (tulla) he mukaan
jotta + neg →jotten, ecc.
mutta + neg →mutten, ecc. kaupungille.
vaikka + neg →vaikken, ecc. 3. Merja kysyi, (tarvita) me jotain.
4. Tiedätkö, (sataa) illalla vettä?
5. Teidän pitää ilmoittaa viimeistään huomenna,
Esercizio 3 Inserisci le congiunzioni adatte scegliendo tra le (voida) te tulla.
seguenti.
6. Tiedustelen, (olla) teillä vapaata
huonetta.
1. Kaapo käy lenkillä kaksi kertaa ja uimassa kolme kertaa viikossa. 7. Tarkista, (lähteä) juna ajoissa.
2. Ostin viime kesänä tämän mekon, se ei 8. Eikö äiti kertonut, (osata) poika uida?
enää sovi minulle. Saat sen, haluat.
3. Johanna ja Jere kertoivat, he menevät Esercizio 5 Completa le domande indirette con i pronomi
naimisiin kesällä, kesäkuussa interrogativi dati.
heinäkuussa.
4. haluat laihtua, sinun pitää syödä vähemmän
liikkua enemmän. 1. Tarkistan, paljonko tämä maksaa.
5. Luulen, ehdin elokuviin teidän kanssa. 2. Te tiedätte varmasti, Aaltoset asuvat.
Soitan sinulle, olen valmis.
3. Saija kysyy bussikuskilta, bussi menee.
6. Kivaa, voimme nähdä illalla! Haluatko
4. Tyttö kertoo opettajalle, hänen nimensä
syödä ulkona teenkö jotain ruokaa
on.
kotona?
5. Opiskelijat selvittävät nettisivulta,
7. Heidi meni aamulla lääkäriin, hänellä
historian luento on.
on flunssa. Lääkäri määräsi hänelle kaksi päivää sairauslomaa,
hän voi levätä rauhassa. 6. Juha-Pekka kysyy mieheltä, hän on.
8. Kello on jo paljon. Pelkään, ehdi käydä 7. Arvaa, kanssa menen treffeille.
kaupassa. 8. Tarja ei sanonut, hän on vihainen.
 Esercizio 6 Traduci le frasi in finlandese. Puoi trovare alcune
espressioni utili nel testo “Lennin yllätys Silvialle”.
1. Sai quando è il compleanno di Marko?
2. Credo che dobbiamo compare un regalo per lui.
3. Chiedi se puoi offrirgli una cena.
4. Non mi ricordo a che ora inizia lo spettacolo.
5. Niina controlla se il ristorante ha delle buone recensioni.
6. Steven mi ha raccontato ieri che ama il teatro.

Monikon paikallissijat Plurale: i casi locativi

La formazione al plurale dei casi locativi inessivo, elativo, adessivo,
ablativo e allativo è molto semplice: si aggiunge la desinenza del caso alla
radice del plurale.
Ricorda la gradazione consonantica di Tipo A, come kauppa kaupoissa,
e di Tipo B, come liike liikkeissä.

Esercizio 7 I casi INE, ELA, ADE, ABL, ALL: scrivi la radice del
plurale e il caso locativo al plurale.

Diversamente dagli altri casi locativi l’illativo plurale, come al singolare, ha

tre desinenze: -hin, -in e -siin. La declinazione segue lo schema seguente.
Nelle parole in cui si applica la gradazione consonantica, l’illativo plurale ha
normalmente il grado forte.
 Esercizio 9 Scrivi la forma base.
1. rikkailla mailla ← rikas maa
2. uusissa paidoissa ←
3. upeilta rannoilta ←
4. suuriin tehtaisiin ←
5. ahkerille opiskelijoille ←
6. hienoissa kirjastoissa ←
7. ikävistä ajatuksista ←
8. iloisilla pojilla ←
9. pitkiin kirjeisiin ←
Esercizio 8 Il caso ILL: scrivi la radice del plurale e il caso locativo 10. vanhoille professoreille ←
al plurale.
Esercizio 10 Scrivi il plurale.
1. virheelle → virheille
2. koneeseen →
3. kivessä →
4. kirjalta →
5. sormuksella →
6. liikenteessä → 1.
7. onnesta → 2.
8. työhön → 3.
9. merelle → 4.
10. laukusta → 5.

Esercizio 11 Trasforma le parole sottolineate al plurale.

1. Kadulla / on lunta.
2. Matkustimme lentokoneella / Dialogo
3. Teea ostaa vaatteita kirpputorilta/
4. Puissa/ on lintuja. Lenni viestittelee Sulon kanssa
5. Olli lainaa tietokoneen tytölle/
6. Pojalla / on kiire. MP3/77
7. Opettajasta / etäopetus on rankkaa.
8. Omenassa / on matoja.
9. Puhelimella/ voi maksaa ostokset.
10. Pentti etsii kirjaa kirjastosta /

Esercizio 12 Dettato. Ascolta e scrivi le frasi che senti.

MP3/76
1.
2.
3.
4.

Esercizio 13 Dopo aver controllato che le frasi dell’esercizio 12

siano state scritte correttamente, traducile in italiano e poi riscrivile
trasformando tutte le forme plurali al singolare.
1.
2.
3.
4.
5.
Lessico
Sanasto Glossario
viestitellä “messaggiare”
Stadi Helsinki (slang di Helsinki)
viimeinen ultimo
haitata + PART dare fastidio a qualcuno
sopeutuvainen che si adatta
utelias curioso
tapa abitudine
seurata + PART seguire qualcuno
unohtumaton indimenticabile
kokemus esperienza
kokea provare, vivere un’esperienza
kaamos il periodo della notte polare
revontuli aurora boreale
suunnata + ILL/ALL dirigersi
Etelä-Pohjanmaa Sud-Ostrobotnia
suoraan direttamente
pysähtyä fermarsi
lapsuus infanzia
terkut + ALL saluti a qualcuno (coll.)

Esercizio 14 Leggi il testo “Lenni viestittelee Sulon kanssa” e

rispondi se le affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le
affermazioni false.

Esercizio 15 Rispondi alle seguenti domande con una frase intera.

1. Mistä paikasta Silvia piti erityisesti?
2. Miksi Silvia haluaa palata Lappiin talvella?
3. Minne matka jatkuu seuraavaksi?
4. Miksi Silvia haluaisi käydä Seinäjoella?
 5. Minkälainen sää Helsingissä on ollut? 21. kahdenne- kahdettakymmenettäensimmäistä
6. Entä reissulla? kymmenenne-
ensimmäise-
... ... ...
100. sadanne- sadatta
Grammatica 1 000. tuhanne- tuhannetta
1 000 000. miljoonanne- miljoonatta
Numeroiden taivutus La declinazione dei La radice forte si applica ai casi illativo ed essivo: kuudenteen - kuudentena.
numeri ordinali
Esercizio 16 Completa con le forme declinate.
Come i numeri cardinali (vd. Capitolo 12), anche i numeri ordinali si
declinano per caso e per numero. La declinazione al singolare è illustrata A. Inessivo
nella tabella di pagina seguente. 1. Ahoset asuvat kolmannessa (3.) kerroksessa.
Nei numeri ordinali composti dall’11 al 19 solo la prima parte si declina, 2. Palosaaret asuvat (5.) kerroksessa.
mentre dal 20 in avanti ogni parte del numerale ha la desinenza del numero 3. Kinnuset asuvat (10.) kerroksessa.
ordinale e si declina per caso.
4. Koskelat asuvat (20.) kerroksessa.
Ordinale Radice (debole) PART
5. Haapalat asuvat (14.) kerroksessa.
1. ensimmäise- ensimmäistä 6. Ala-Salmet (1.) kerroksessa.
2. toise- toista
B. Elativo
3. kolmanne- kolmatta
1. Hissi laskeutuu (2.) kerroksesta.
4. neljänne- neljättä
2. Hissi laskeutuu (11.) kerroksesta.
5. viidenne- viidettä
3. Hissi laskeutuu (18.) kerroksesta.
6. kuudenne- kuudetta
4. Hissi laskeutuu (7.) kerroksesta.
7. seitsemänne- seitsemättä 5. Hissi laskeutuu (6.) kerroksesta.
8. kahdeksanne- kahdeksatta 6. Hissi laskeutuu (24.) kerroksesta.
9. yhdeksänne- yhdeksättä
C. Illativo
10. kymmenenne- kymmenettä
1. Hissi nousee (15.) kerrokseen.
11. yhdenne-toista yhdettätoista
2. Hissi nousee (9.) kerrokseen.
12. kahdenne-toista kahdettatoista
3. Hissi nousee (19.) kerrokseen.
... ... ...
4. Hissi nousee (12.) kerrokseen.
20. kahdenne- kahdettakymmenettä
kymmenenne- 5. Hissi nousee (16.) kerrokseen.
 6. Hissi nousee (22.) kerrokseen. parlato che nello scritto.
D. Partitivo Nel Capitolo 3 hai imparato i pronomi personali alla forma base e al
genitivo, e la coniugazione del verbo olla nella varietà colloquiale. Vedremo
1. Maalari maalaa (17.) kerrosta. di seguito alcune altre caratteristiche del finlandese colloquiale.
2. Maalari maalaa (25.) kerrosta.
3. Maalari maalaa (8.) kerrosta.
4. Maalari maalaa (13.) kerrosta.
I pronomi soggetto
5. Maalari maalaa (4.) kerrosta. Diversamente dalla lingua standard, in quella colloquiale i pronomi soggetto
6. Maalari maalaa (21.) kerrosta. sono quasi sempre espliciti (cioè sono pronunciati).

Esercizio 17 Inserisci il numero ordinale fra parentesi al caso

giusto.
Outi ja Ilmo ostivat uuden asunnon ihan keskustasta. He kävivät Molte parole hanno una variante colloquiale: matkustaa = reissata
katsomassa seitsemää asuntoa:
1. (1.) asunnossa ei ollut riittävästi tilaa.
__ Olen Lenni ja __ matkustan Silvian kanssa ympäri Suomea.
2. (2.) oli liian kallis.
3. (3.) asunnossa ei ollut parveketta. vs.
4. (4.) asunnossa oli iso olohuone, mutta Mäoon Lenni ja märeissaan Silvian kanssa ympäri Suomea.
liian pieni keittiö.
5. (5.) he pitivät paljon, mutta se oli liian
kaukana. Il pronome di 3° persona singolare e plurale
6. (6.) asunnon naapurit olivat outoja.
7. Lopulta he ihastuivat (7.) asuntoon ja
ostivat sen.

Puhekieli: alkeet Finlandese colloquiale: prime

nozioni Coniugazione
Accanto alla lingua standard, yleiskieli, che hai imparato nei capitoli La radice verbale delle forme singolari e della 2° persona plurale è
precedenti, i finlandesi usano la lingua colloquiale, puhekieli (lett. “lingua abbreviata con alcuni verbi. Inoltre:
parlata”). Il finlandese standard è la lingua che si impara a scuola, e si usa per la 1° persona plurale si usa la forma passiva ( me menemme →me
soprattutto in contesti formali, spesso scritti, come nei giornali e telegiornali, mennään);
nella letteratura tradizionale, nei testi scolastici, accademici e scientifici, nelle la 3° persona plurale si coniuga alla 3° persona singolare ( he ovat
mail formali ecc. La varietà colloquiale si usa in tutti gli altri contesti, sia nel →ne on).
 te ette tarvi
ne ei tarvi

La declinazione dei pronomi personali

Attenzione alla variante colloquiale del verbo tarvita.

Tarvia
mä tarvin
sä tarvit
se tarvii
me tarvitaan
te tarvitte
ne tarvii
neg.
mä en tarvi
Nella lingua colloquiale è più frequente tykätä.
sä et tarvi
se ei tarvi
me ei tarvita In maniera simile si declinano anche i pronomi negli altri casi.
 Forme abbreviate
Le abbreviazioni sono molto comuni nella lingua colloquiale.
Spesso la t finale del participio cade.
olen mennyt → mä oon menny Esercizio 18 Sottolinea tutte le espressioni e forme della varietà
Molte parole hanno una variante colloquiale, spesso abbreviata. colloquiale nel testo “Lenni viestittelee Sulon kanssa” e trasformale
ensimmäinen →eka in lingua standard.
toinen →toka
viimeinen →vimppa/vika Esercizio 19 Trasforma le frasi in lingua standard.
kiitos →kiitti 1. Anteeks, et me ollaan vähän myöhässä.
kanssa →kans/kaa 2. Suvi ja Anttiko? Ne tuli jo eilen kotiin.
anteeksi →anteeks/sori
3. Ootko nähny tätä leffaa?
mutta →mut
asia →homma/juttu 4. Me mennään illalla kattomaan sitä. Tuu mukaan!
helppo →iisi 5. Hei oota, mun pitää tehdä vielä yks juttu!
6. Mulla on kakskytkuus opintopistettä. Entä sulla?
Numeri Esercizio 20 Abbina le frasi dell’esercizio 19 alla risposta adatta.
a. Mulla on jo kolkyt.
b. Okei, mä voin yrittää.
c. Se on ihan okei.
d. Ai, mä yritin soittaa niille, mut ne ei vastannu.
e. En vielä, ku mulla ei oo ollu aikaa.
f. Nopeasti sitten, me ollaan myöhässä!

Esercizio 21 Traduci le frasi in finlandese colloquiale.

1. – Ciao, come ti chiami? a. Koska se on liian pieni.
2. – Mi chiamo Mikko. E tu? b. Koska se on tosi hyvässä kunnossa.
3. – Il mio vero nome è Carlos, ma il mio nome finlandese è Kalle. c. Koska se on melkein uusi.
4. – Hai un nome spagnolo: sei spagnolo? d. Koska tyttö on liian pieni.
5. – No, sono portoghese. E tu? 7. Minkäkokoinen pyörä on?
6. – Io sono finlandese, ma mia madre è svedese. a. 10-tuumainen
7. – Quanti anni hai? b. 12-tuumainen
8. – Ho venticinque anni. c. 14-tuumainen
9. – Anch’io. Sei a questo corso? Non ti ho visto prima. d. 24-tuumainen
10. – Sì... o veramente questa è la prima volta. 8. Minkävärinen pyörä on?
11. – Bene, benvenuto allora. a. sinivalkoinen
12. – Grazie. b. juuri oikean värinen
13. – Andiamo a sederci. c. vaaleansininen
14. – Aspetta, prendo il mio zaino. 9. Paljonko pyörä maksaa?
a. 200 euroa
Esercizio 22 Ascolta la telefonata e rispondi alle domande. b. 250 euroa
MP3/78 c. 350 euroa
1. Kuka vastaa puhelimeen? (etu- ja sukunimi) 10. Miksi mies lähettää kuvat sähköpostiin?
2. Kuka soittaa? (etu- ja sukunimi) a. Koska hänen puhelin on vanha.
3. Mistä nainen on saanut puhelinnumeron? b. Koska kuvat ovat tietokoneella.
a. lehdestä c. Koska hänen puhelin on rikki.
b. ystävältä 11. Mikä naisen sähköposti on?
c. internetistä a. elly.kartula@opiskelija.com
4. Mitä mies myy? b. elli.karttula@opiskelija.fi
a. vanhan miesten pyörän c. elly.cartula@opiskelija.fi
b. lasten pyörän d. elli.kartula@opiskelija.com
c. uuden naisten pyörän 12. Milloin mies lähettää kuvat?
5. Kenen pyörä on? a. aamulla
a. miehen b. illalla
b. miehen vaimon c. tänään
c. miehen tytön d. huomenna
6. Miksi mies myy pyörän?

Note culturali
Mitä sä puhut? Che finlandese parli?
L’uso della lingua in Finlandia è generalmente informale. Questo è
evidente già dal fatto che i finlandesi non usano la forma di cortesia né
usano i titoli nell’interazione parlata o scritta. Ciò non significa
ovviamente che l’approccio alla lingua sia superficiale, tutt’altro. Ad
esempio, si presta grande attenzione alla comprensibilità delle
comunicazioni ufficiali, tanto nello scritto quanto nell’orale, che siano
chiare a tutti. L’informazione comprensibile è considerata in Finlandia
uno dei diritti fondamentali del cittadino ed è considerata anche uno dei
pilastri della vita autonoma e della possibilità di influire nella società in
cui si vive, dato che ognuno ha il diritto di comprendere in maniera
diretta le decisioni (politiche, sanitarie, giuridiche ecc.) che lo
riguardano senza il tramite di qualcun altro (come un avvocato o un
commercialista). Una lingua chiara è una lingua in cui non ci sono
termini tecnici, costruzioni difficili o frasi troppo lunghe. Una lingua
comprensibile facilita e velocizza la reperibilità di informazioni, e
inoltre avvicina e crea fiducia tra i cittadini e, dall’altra parte, le autorità.
Selkokieli (lett. “lingua chiara, semplice”) è una lingua leggermente
semplificata rispetto alla lingua standard ed è rivolta principalmente a
persone che potrebbero avere difficoltà con la lingua standard vera e
propria, dagli apprendenti di lingua finlandese a coloro che hanno
disturbi del linguaggio. In questa varietà semplificata si trovano notizie,
letteratura, riviste e siti internet.
Yleiskieli è la varietà generalmente comprensibile alla maggioranza, che
rispetta le norme della lingua finlandese. Non viene normalmente usata
nella comunicazione quotidiana ma padroneggiarla è estremamente
importante per la comprensione dei testi ufficiali, dei notiziari, e per
tutta la comunicazione relativa alle occasioni formali, ai compiti ed
esami universitari, per candidarsi per un posto di lavoro e per scrivere
email di lavoro. La conoscenza di questa varietà è anche la base della
varietà colloquiale.
Puhekieli, la lingua colloquiale, viene usata in tutte le situazioni
quotidiane come, ad esempio, con familiari e amici, nei negozi e
ristoranti e anche negli uffici. Le sfumature della lingua colloquiale
sono influenzate non solo dal tipo di situazione ma anche dalla zona
geografica e dall’età del partecipante, e da fattori socioeconomici.
Anche se il termine finlandese puhekieli sembra riferirsi solo al parlato
(lett. “lingua parlata”) è una varietà usata anche nello scritto informale.
La lingua colloquiale può avere sfumature locali diverse. Ad esempio, i
pronomi minä “io” e sinä “tu” hanno diverse varianti dialettali:
mä/sä,mää/sää,mie/sie. Nella capitale non si parla un dialetto ma lo
Stadin slangi, lo slang di Helsinki, che si è formato a partire
dall’Ottocento tra i giovani della città. Il lessico è composto da parole
provenienti principalmente dallo svedese, ma anche dall’inglese e dalle
altre lingue parlate in Finlandia, adattate al finlandese. Alcune parole
sono: faija “padre”, mutsi “madre”, dösä “autobus”, spåra “tram”,
tsiigaa “guardare”, fudis “calcio”, skidi “bambino”, luigi “imbroglione”,
duuni “lavoro”, safka “cibo”, bisse “birra”. Riesci a capire da quali
parole derivano?
 Silvia oli löytänyt Heidin uudelleen somesta viime vuonna, ja he olivat
alkaneet kirjoitella. Tapaaminen meni kuitenkin mainiosti, ja juttua riitti.
15 Pulmia Vaasassa Tytöt kertoivat toisilleen, mitä olivat tehneet näinä vuosina, ja muistelivat
lapsuuden kesiä, joita he olivat viettäneet yhdessä. He lupasivat pitää yhteyttä
ja nähdä viimeistään ensi kesänä uudelleen.
Disavventure a Vaasa

In questo capitolo impareremo

✓ Imperativo 2° persona plurale
✓ Chiedere la strada Seuraavana päivänä Lenni ja Silvia käyvät ensimmäiseksi tutustumassa
✓ Piuccheperfetto Vanhan Vaasan raunioihin. Sitten he palaavat keskustaan ja syövät eväät
✓ Nominali -(n)nUt, -VUs, -Ut, -el/en/er/-Ar puistossa meren rannalla. Yhtäkkiä Silvia huomaa, ettei hän löydä
puhelintaan.

Dialogo

some = sosiaalinen media

Anteeksi, voitko neuvoa tien poliisilaitokselle?
MP3/79
Lenni ja Silvia lähtivät Jyväskylästä ja ovat saapuneet Vaasaan. He
pysähtyivät matkan varrella Seinäjoella, koska Silvian ystävä, Heidi, oli
kutsunut heidät kotiinsa kahville. Silvia jännitti tapaamista, koska hän ei ollut
tavannut Heidiä pitkään aikaan – he olivat nähneet viimeksi 10-vuotiaina.
Vanhan Vaasan rauniot: Tulipalo tuhosi vuonna 1852 vanhan
Vaasan kaupungin, jonka Ruotsin kuningas Kaarle IX oli perustanut
vuonna 1606.
Silvia: Lenni, onko sinulla minun puhelin?
Lenni: Ei, miksi niin?
Silvia: No kun en löydä sitä mistään. Se oli täällä minun käsilaukussa... kuningas re
perustaa fondare
Lenni: Oletko varma, että se oli siellä? Oletko katsonut takin ja housujen käsilaukku borsetta
taskuista? kadota sparire, scomparire
Silvia: Joo, mutta ei se ole sielläkään. Se on kadonnut! varastaa rubare
pudota cadere
Lenni: Missä se oli sinulla viimeksi? akku batteria
Silvia: En muista. No aivan varmasti siellä raunioilla, koska äiti soitti minulle neuvoa qui: indicare; consigliare
silloin. Onkohan joku varastanut sen? Vai onkohan se pudonnut, kun risteys incrocio
kääntyä girare, voltare
pyöräilimme? Voi ei, mitä me nyt tehdään? Siinä on kaikki meidän kuvat... gen + ohi oltre qualcosa
Lenni: Hmm... Mennään kysymään poliisilta. Odota, kun katson, missä huoltoasema stazione di servizio
poliisilaitos on. – Voi ei, minun puhelimesta on akku loppunut!
Silvia: Sekin vielä! No, kysytään tuolta naiselta. – Anteeksi, voitko neuvoa
tien poliisilaitokselle? Esercizio 1 Leggi il testo “Anteeksi, voitko neuvoa tien
Nainen: Joo, totta kai. Menkää tätä katua suoraan tuohon risteykseen asti ja poliisilaitokselle?” e rispondi se le affermazioni sono vere (V) o false
kääntykää sitten oikealle, Koulukadulle. Ja heti ensimmäisessä risteyksessä (F). Correggi le affermazioni false.
kääntykää vasemmalle. Jatkakaa sitten suoraan, kunnes saavutte
poliisilaitokselle.
Lenni: Eli siis ensin suoraan, sitten oikealle ja sitten vasemmalle ja
suoraan...?
Nainen: Joo. Kävelkää kirkon ja huoltoaseman ohi, ja sitten olette jo melkein
perillä.
Silvia: Paljon kiitoksia!
Nainen: Ei mitään. Esercizio 2 Rispondi alle seguenti domande con una frase intera.
1. Miksi Lenni ja Silvia menevät Seinäjoelle?
Lessico 2. Miksi Heidin tapaaminen jännitti Silviaa?
3. Mitä Lenni ja Silvia tekevät Vaasassa?
Sanasto Glossario 4. Mitä vanhalle Vaasan kaupungille tapahtui vuonna 1852?
poliisilaitos stazione di polizia
uudelleen di nuovo
5. Miksi ystävykset menevät poliisilaitokselle?
mainiosti benissimo 6. Missä Silvia käytti puhelintaan viimeksi?
juttua riittää molto da dirsi
toisilleen l’un l’altro (3° pers. poss. suff.) 7. Miksi Lenni ei voi etsiä poliisilaitosta puhelimella?
muistella + part rievocare
luvata promettere
pitää yhteyttä tenersi in contatto
viimeistään al più tardi (entro)
rauniot rovine
eväs pranzo al sacco
Grammatica
yhtäkkiä all’improvviso
tulipalo incendio
tuhota distruggere
 Imperatiivi monikossa Imperativo al plurale 2. Non abbiate paura del buio.
3. Scrivete l’indirizzo.
Nel Capitolo 7 abbiamo imparato l’imperativo alla 2° persona singolare sia 4. Andate a dormire.
nella forma affermativa che negativa. L’imperativo alla 2° persona plurale ha
due desinenze: -kAA (all’affermativo) e -kO (al negativo). Si forma dalla 5. Venite a casa.
radice dell’infinito secondo lo schema seguente. 6. Non cercate la chiave.
7. Comprate un nuovo computer.
8. Non disturbate la mamma.
9. Leggete un capitolo.
10. Pulite la camera.

Esercizio 5 Completa le frasi con le forme dell’imperativo dei verbi

tra parentesi alla seconda persona singolare o plurale.
1. Pojat, (tulla) tänne. Visa,
(viedä) roskat ulos. Tomi,
(tyhjentää) tiskikone.
Ricorda la forma dell’oggetto diretto con l’imperativo. 2. Ulkona on kylmä. (muistaa) laittaa
Accusativo singolare → forma base Lukekaa viesti. lämmintä vaatetta. (neg. olla) myöhään
Accusativo plurale Lukekaa viestit. ulkona. Teidän pitää herätä aikaisin aamulla.
Nomi massa → partitivo Ostakaa maitoa.
3. Etkö muista, että minun pitää lukea tenttiin?
Processo → partitivo Katsokaa elokuvaa.
(neg. häiritä) minua.
Negativo → partitivo Älkää lukeko viestiä.
4. Tytöt, (neg. auttaa) Jennaa. Opettaja
sanoi, että hänen pitää tehdä tämä tehtävä aivan itse ilman apua.
Esercizio 3 Scrivi le forme dell’imperativo alla 2° persona plurale.
5. Opettaja sanoo opiskelijoille: (lukea)
teksti ja (vastata) kysymyksiin.
6. Maisa, (neg. odottaa) minua. Tulen
myöhemmin.

Esercizio 4 Traduci le frasi in finlandese. Tien neuvomista

1. Mangiate la torta. Voitko neuvoa tien postille? = Voitko neuvoa, missä posti on? Puoi
 indicarmi la strada per la posta? parkkipaikka parcheggio
mennä/jatkaa suoraan andare/continuare dritto parkkihalli garage
risteykseen/torille asti fino all’incrocio/al mercato liikennevalot semaforo
kääntyä oikealle/vasemmalle/Kirkkokadulle girare a destra/sinistra/su liikenneympyrä rotatoria
Kirkkokatu aukio piazza
mennä sillan/kadun yli attraversare il ponte/la strada kävelytie marciapiede
mennä pankin/puiston ohi superare la banca/il parco pyörätie pista ciclabile
joen/tien toisella puolella dall’altro lato del fiume/della strada suojatie strisce pedonali
kirjaston/uimahallin lähellä vicino alla biblioteca/piscina kortteli isolato
...kunnes saavut Torikadulle. ...finché non arrivi a Torikatu.
tien/kadun päässä alla fine della strada vaatekauppa/-liike negozio di vestiti
Isokadun ja Leivotien kulmassa all’angolo di Isokatu e Leivotie kirjakauppa libreria
ruokakauppa supermercato, alimentari
kioski chiosco
Ricorda! ostoskeskus centro commerciale
PART + vastapäätä di fronte a tavaratalo grande magazzino
GEN + vieressä accanto a optikko ottico
GEN + jälkeen dopo
ennen + PART prima di baari locale, pub
ravintola ristorante
kahvila caffetteria, bar
paloasema caserma dei vigili del fuoco kauppahalli mercato coperto
sairaala ospedale konditoria pasticceria
terveyskeskus poliambulatorio leipomo forno
rautatieasema = juna-asema stazione ferroviaria
metroasema stazione metro
bussipysäkki fermata dell’autobus Esercizio 6 Traduci in italiano le indicazioni stradali.
virasto ufficio pubblico
1. Kävele suoraan tätä tietä, ja kun saavut isoon risteykseen, käänny
kaupungintalo municipio
vasemmalle.
oikeustalo palazzo di giustizia
vankila prigione 2. Ajakaa uimahallin ohi ja kääntykää sitten Asemakadulle ja olette
elokuvateatteri cinema perillä.
kuntosali palestra 3. Menkää tämän sillan yli ja jatkakaa suoraan kirkolle asti.
urheiluhalli palasport 4. Kääntykää sitten oikealle, ja kirpputori on teidän edessänne.
leikkipuisto parco giochi 5. Kävele suoraan Rantakatua, kunnes saavut sillalle.
päiväkoti asilo nido
6. Kävele aukiolle ja näet pankin, joka on postia vastapäätä.
Esercizio 7 Scrivi le indicazioni stradali in finlandese. Anteeksi, tiedätkö missä on tori?
1. Gira a sinistra dopo il semaforo. Anteeksi, voitko neuvoa tien uimahallille?
2. Supera la scuola e gira a destra.
3. Siete arrivati.
4. Camminate dritto finché non arrivate alla biblioteca.
5. Non attraversate il ponte.
6. Gira su Yliopistokatu.
7. Cammina su Isokatu per due isolati.
8. La fermata dell’autobus è dopo la caserma dei vigili di fuoco.

Esercizio 8 Dettato. Scrivi le frasi che senti.

MP3/80
1.
2.
3.
4.
5.
6.

Esercizio 9 Dopo aver controllato le frasi dell’esercizio 8, scrivi la

traduzione.
1. Esercizio 11 Guarda la cartina dell’esercizio 10 e rispondi in
2. finlandese con una frase. Usa le adposizioni che conosci!
3. 1. Missä on uimahalli?
4.
Uimahalli on Sibeliuksentiellä, kirpputorin vasemmalla puolella.
5.
2. Missä on posti?
6.
3. Missä on huoltoasema?
Esercizio 10 Conversazione a coppie. Chiedete e date le indicazioni 4. Missä on kirjasto?
per i seguenti posti. Puoi aiutarti con le domande suggerite. 5. Missä on terveyskeskus?
Anteeksi, miten pääsen juna-asemalle? 6. Missä on tori?
Anteeksi, missä on apteekki?
Esercizio 12 Guarda la cartina dell’esercizio 10 e aiuta i nostri
 amici a trovare i luoghi che cercano! (me) olimme oppineet emme olleet
Lenni ja Silvia kysyvät tietä... oppineet
1. puistosta ruokakaupalle. (te) olitte oppineet ette olleet oppineet
he/ne olivat oppineet eivät olleet oppineet
Menkää sillan yli...
2. huoltoasemalta pankille. I tempi pluskvamperfekti e imperfekti sono quindi strettamente correlati.
3. torilta puistoon.
4. kuntosalilta terveyskeskukselle.
5. pankilta poliisilaitokselle.

Esercizio 13 A coppie. Guardate la cartina dell’esercizio 10 e

scrivete un dialogo in cui uno chiede le indicazioni stradali e l’altro
risponde, e presentatelo poi agli altri compagni.

Esercizio 14 Coniuga i seguenti verbi al pluskvamperfekti

affermativo.

Pluskvamperfekti Piuccheperfetto
Il pluskvamperfekti è l’ultimo dei tre tempi del passato in finlandese. Si usa
per esprimere anteriorità di un evento nel passato rispetto a un altro
(quest’ultimo al passato semplice), e corrisponde quindi al piuccheperfetto
italiano. È un tempo composto e si forma come il tempo perfekti (vd.
Capitolo 11), ma con l’ausiliare olla al passato semplice: olin, olit ecc. +
participio passato.
Lo stesso vale per la forma negativa: en ollut, et ollut ecc. + participio Esercizio 15 Coniuga i seguenti verbi al pluskvamperfekti negativo.
passato.
Oppia
Pluskvamperfekti Pluskvamperfekti
affermativo negativo
(minä) olin oppinut en ollut oppinut
(sinä) olit oppinut et ollut oppinut
hän/se oli oppinut ei ollut oppinut
 Esercizio 16 Collega le frasi. MP3/81
Poliisilaitos ei ollut onneksi kovin kaukana ja sinne oli helppo löytää. Silvia
selittää virkailijalle, mitä hänelle on tapahtunut.

Esercizio 17 Completa le frasi con il pluskvamperfekti utilizzando i

verbi dati.

1. Pertti kertoi ystävälleen, että hän oli ollut Kreikassa lomalla.

2.
3. Kun tulin kotiin, huomasin, että joku
siellä.
4. Näin aamulla Toivon. Hän
moottoripyörän.
5. Pyöräilijä kertoi, että hän
6. Ystävyksillä oli paljon asiaa, koska he
viimeksi kesällä.
7. Petra palasi kotiin, koska
8. Opiskelija sanoi, että hän
tehtävää.
9. Janne ajoi autolla, jonka hän
10. Martti muisti, että
Dialogo
Poliisilaitoksella
arabiaa ennen kuin tapasit Mohamedin?
uuden Silvia: Hei. Minulla on ongelma. Toivottavasti voit auttaa minua.
Virkailija: No hei. Mitä asia koskee?
(neg.) autoa. Silvia: Minun puhelin on mennyt hukkaan enkä tiedä, mitä tehdä. Siellä on
kaikki minun tärkeät jutut enkä voi olla ilman sitä...
Virkailija: Vai niin. Milloin puhelin on kadonnut?
Silvia: En tiedä. Se oli minulla vielä tänä aamuna.
puhelimen. Virkailija: Entä katoamispaikka?
(neg.) Silvia: En osaa sanoa tarkkaan. Olimme Vanhassa Vaasassa ja pyöräilimme
sieltä keskustaan. Voi olla, että se putosi minulta matkalla. En usko, että
isältään. kukaan on varastanut sitä.
avaimet pöydälle. Virkailija: En minäkään. Se on todennäköisesti pudonnut. Oletteko käyneet
katsomassa teidän pyöräreitiltä?
Silvia: Emme... Minä jouduin paniikkiin, kun huomasin, että olin kadottanut
sen, ja tulimme suoraan tänne.
Virkailija: Ymmärrän. Voitko antaa puhelimen tuntomerkit?
Silvia: Joo, se on ihan samanlainen kuin tämä ystäväni puhelin, paitsi että
siinä on vihreät kuoret.
Virkailija: Selvä. Pieni hetki, niin tarkistan löytötavaroista.
Virkailija poistuu hetkeksi ja palaa sitten vihreä puhelin kädessään.
Virkailija: Onko tämä sinun puhelin?
Silvia: Jee, on! Tuhannet kiitokset!
Virkailija: Eräs mies oli löytänyt sen pyörätieltä aamulla ja tuonut sen
tänne. Se näyttää ihan ehjältä. Parole e frasi
Silvia: Voi kuinka ystävällistä! Olen niin helpottunut... Kiitos vielä sinullekin
avusta! mennä hukkaan → olla hukassa perder(si) → esser(si) perso (soggetti
Virkailija: Voitko vielä näyttää henkilökortin tai passin ja allekirjoittaa inanimati)
tämän kaavakkeen? eksyä perdersi (soggetti animati)
Silvia: Totta kai. olla tallessa essere al sicuro (non perso)
mennä rikki → olla rikki rompersi → essere rotto
Mitä asia koskee? Di cosa si tratta?
Ricorda! Se koskee + part Si tratta di...
löytää + ACC + ELA/ABL Mitä on tapahtunut? Cos’è successo?
etsiä + PART + ELA/ABL Tuhannet kiitokset! Mille grazie!
joutua paniikkiin andare in/nel panico
huolestua + ela preoccuparsi di qualcosa
En osaa sanoa. Non saprei dire.
Lessico
Sanasto Glossario Esercizio 18 Leggi il testo “Poliisilaitoksella” e rispondi se le
selittää spiegare affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
tapahtua accadere, succedere false.
ongelma problema
juttu cosa
tarkka preciso
varastaa rubare
todennäköisesti probabilmente
reitti qui: strada; percorso
kadottaa perdere
tuntomerkki caratteristica (nome)
samanlainen uguale
paitsi että solo che
kuoret bucce; qui: protezione Esercizio 19 Rispondi alle seguenti domande con una frase intera.
löytötavarat oggetti ritrovati
poistua allontanarsi 1. Kenen kanssa Silvia asioi poliisilaitoksella?
eräs mies un (certo) uomo
ehjä intero, non danneggiato 2. Mitkä ovat puhelimen tuntomerkit?
helpottunut sollevato
henkilökortti carta d’identità
3. Mitä Silvian pitää näyttää virkailijalle?
passi passaporto 4. Mikä Silvian pitää allekirjoittaa?
allekirjoittaa firmare, sottoscrivere
kaavake modulo
Grammatica
Anche i nominali che terminano in -llUt, -rrUt e -ssUt si declinano in
questo modo.
Nominityypit -(n)nUt I nominali terminanti in -
(n)nUt
Esercizio 20 Scrivi la traduzione del participio passato e l’infinito.
I nominali che terminano in -(n)nUt sono generalmente degli aggettivi
derivati da verbi e corrispondono alla forma del participio passato. Come
tutti gli aggettivi, anche questi concordano con il nome cui si riferiscono.
Väsynyt lapsi nukahti isän syliin. (NOM)
Silvia löysi kadonneen puhelimen. (ACC)
Poliisi auttoi eksyneitä turisteja. (PART plur.)

Il partitivo si forma regolarmente aggiungendo la desinenza -tA alla forma

base, mentre per formare gli altri casi, la radice flessiva subisce una
trasformazione -(n)nUt → -(n)nee-.

Esercizio 21 Completa la declinazione delle seguenti parole.

Le altre forme del plurale si formano regolarmente come con le altre parole
che hanno la radice terminante in due vocali (huone → huonee- → huonei-
→ huoneita, huoneiden, huoneisiin ecc.).
Esercizio 22 Componi le frasi dalle parole date. Le parole sono già
in ordine.
1. Poika (plur.) löytää eksynyt kissa metsä. Pojat löysivät
eksyneen kissan metsästä.
2. Väsynyt turisti (plur.) mennä hotelli levätä.
 3. Joku löytää Silvia kadonnut puhelin aamu.
4. Hessu viedä kaatunut vanhus sairaala eilen.
5. Rakastunut Teemu ostaa kaunis ruusu (plur.) Anna.
6. Kirsti nostaa pudonnut korvakoru pöytä.
7. Opettaa opettaja kiinnostunut opiskelija (plur.)?
8. Mummo heittää kuollut kukka (plur.) pois. Le forme del nominativo plurale sono oluet e sävelet, e le forme degli altri
plurali si formano dalla radice del plurale, olui- e säveli-.
9. Olla talvi kiva hiihtää jäätynyt järvi?
10. Kellastunut lehti (plur.) pudota maa syksy.

Nominityypit -VUs ja muita nomineja I kevät - kevättä - kevää-

nominali terminanti in -VUs e altri sydän - sydäntä - sydäme-

I nominali che terminano in -VUs (cioè -Us preceduto da una vocale) sono
forme derivate soprattutto da aggettivi, come hyvä → hyvyys, rakas → Esercizio 23 Declina le parole.
rakkaus.
Se oli rakkautta ensi silmäyksellä.
Tomi halusi kuulla totuuden.
Ilmapallo katosi korkeuksiin.

La declinazione segue lo schema seguente.

Il nominativo plurale si forma con la radice debole (hyvyys → hyvyydet),

mentre la radice delle altre forme plurali è caratterizzata da -ksi-: hyvyyksien,
hyvyyksissä, hyvyyksiin ecc.

Attenzione alle eccezioni nella declinazione di alcuni nomi propri (Sibelius Esercizio 24 Declina le parole tra parentesi e inseriscile nelle frasi.
- Sibeliusta - Sibeliukse-, Matteus - Matteusta - Matteukse-) e dei nomi 1. Pidätkö sinä (tämä olut)?
deverbali (luvata → lupaus - lupausta - lupaukse-). 2. Kerrommeko Liisalle (koko totuus)?
Ci sono alcuni altri piccoli gruppi di nominali, come quelli terminanti in -
3. (kauneus) on katsojan silmissä.
Ut e -el/en/er/Ar, ma non li tratteremo in dettaglio.
4. Isällä on (pitkä askel).
5. Urheiluseura jakaa (kaikki jäsen) T-
paidat.
6. Sibelius oli (suomalainen sävel, plur.)
mestari.
7. Eikö sinulla ole kylmä (tuo ohut Note culturali
mekko)? Kengät pois! Via le scarpe!
8. En muistanut mitata ikkunan Nelle case finlandesi si sta sempre senza scarpe, e le scarpe si tolgono
(korkeus)... Miten voin nyt ostaa verhot? nell’ingresso quando ci si toglie anche il cappotto. A nessuno verrebbe
9. Minä käyn (lyhyt lenkki) metsässä. in mente di stare dentro casa con le scarpe – perché verrebbe ritenuto
Tuletko mukaan? estremamente maleducato. Persino gli elettricisti e gli operai che
10. Yksi haltija antoi Prinsessa Ruususelle lahjaksi arrivano (per qualche riparazione) a casa, si tolgono per prima cosa le
(kauneus) ja toinen scarpe. Anche a scuola (fino alla fine delle elementari) tutti gli studenti
(viisaus). lasciano le scarpe e i cappotti sugli attaccapanni situati al di fuori
11. Tänä vuonna on metrossa ollut erityisen paljon dell’aula.
(taskuvarkaus, plur.). Le case finlandesi sono ben riscaldate, alle finestre c’è normalmente un
12. Ihminen tavoittelee (onnellisuus). triplo vetro e le porte sono termoisolanti, per evitare che l’aria fredda
penetri all’interno. Anche in inverno i pavimenti sono caldi e in molte
Esercizio 25 Scrivi le frasi che senti, poi traducile. abitazioni il pavimento è riscaldato, perciò i finlandesi indossano anche
MP3/82 in inverno abiti leggeri e non hanno bisogno delle scarpe.
I finlandesi sono talmente abituati a non indossare le scarpe all’interno,
che con le scarpe ai piedi non si sentirebbero “a casa”. Non è dunque
soltanto una questione di igiene e di calore, ma è un’abitudine,
espressione dell’identità finlandese.

Villasukat Calzettoni di lana

Non è Natale se Joulupukki non porta in dono calzettoni di lana! Sono
un regalo tradizionale in Finlandia tutto l’anno, ma soprattutto a Natale.
Esercizio 26 Lavoro in coppia. Inventate una storia d’amore Fare a maglia calzettoni di lana viene già insegnato a scuola durante le
intitolata “Rakkaustarina”. La storia deve contenere le seguenti lezioni di lavoro manuale, e diversi trucchi nella lavorazione a maglia
parole. vengono tramandati di generazione in generazione e tra amici, come
avviene in Italia per le ricette di cucina.
eronnut paennut rikkaus rakkaus viisaus varkaus seonnut
totuus lyhyt olut kevät kyynel Se ricevi calze di lana in regalo da un finlandese, è segno di affetto e di
appartenenza.
Heijastin Catarifrangente
I finlandesi usano sempre un catarifrangente quando escono all’aperto in
modo che gli automobilisti possano vederli al buio. Il Consiglio 16 Kesäohjelmaa
nazionale della sicurezza stradale (Liikenneturva) raccomanda di
rendersi “visibili” attraverso l’uso di catarifrangenti per tutti coloro che
si spostano o fanno attività di qualsiasi tipo al buio. I finlandesi a tutte le
Programmi estivi
età sono sempre accessoriati con diversi catarifrangenti. I catarifrangenti
possono essere pendenti o, ad esempio, strisce riflettenti avvolte attorno
al braccio o alla caviglia; molti bambini indossano vestiti con un
giubbotto dotato di catarifrangenti quando vanno a scuola a piedi. I
catarifrangenti sono accessori standard su tutte le ruote di biciclette.
Durante l’applicazione dei catarifrangenti, è necessario tenere conto del
loro livello di altezza in modo che i fari delle automobili li illuminino al
meglio. Caviglie e polsi sono dei buoni posti per un catarifrangente ed è
utile avere diversi catarifrangenti su ciascun lato del corpo.
Se un pedone non ha il catarifrangente, l’automobilista lo vedrà solo da
una distanza di circa 50-150 metri, in base ai fari utilizzati, ma un
catarifrangente può essere visto anche a più di 600 metri di distanza.
In questo capitolo impareremo
✓ Nominali in -tOn
✓ Gradi degli aggettivi: comparativo e superlativo

Dialogo

Kesätapahtumat
MP3/83
Lenni ja Silvia jatkavat matkaa kohti etelää. Silvia rakastaa vanhoja
puutaloja, ja siksi hän on asettanut yhdeksi tavoitteekseen tutustua
mahdollisimman moneen suomalaiseen puukaupunkiin ja kuvata ne. Vanhat
puukaupungit ovat historiallisia matkailukohteita, jotka ovat keskittyneet
rannikkoseuduille. Tänään määränpäänä on Rauma, mutta he poikkeavat
ensin Kristiinankaupungissa. Vuonna 1649 perustettu Kristiinankaupunki on
säilynyt tulipaloilta, kun taas monet muut puukaupungit ovat saattaneet palaa musiikkitapahtumansa. Musiikkifestivaaleja eli festareita järjestetään
montakin kertaa. ympäri Suomea koko kesän. Niitä on niin paljon, että jokaiselle löytyy
varmasti jotakin!

Tunnettuja isoja festareita ovat esimerkiksi Down by the Laituri, Flow

Festival, Helsingin juhlaviikot, Ilosaarirock, Kotkan meripäivät, Pori
Jazz, Provinssirock, Qstock, Rock the Beach, Ruisrock, Sauna Open Air
Metal Festival, Savonlinnan oopperajuhlat sekä Tuska Open Air Metal
Festival.

Pian suuntaamme Ruisrockiin – pysykää kuulolla ja lähtekää

messiin!

Silvia: Olen aika yllättynyt! Ihan kuin olisimme ulkomailla... Täällä kuulee
enemmän ruotsia kuin suomea.
Lenni: Niinpä. Muistatko, kun kerroin sinulle suomenruotsalaisista? Tämä Lessico
on juuri sitä aluetta. Täällä monen suomalaisen äidinkieli on ruotsi. Ruotsi,
jota puhutaan Suomessa, on vähän erilaista kuin riikinruotsi, eli se, jota Sanasto Glossario
puhutaan Ruotsissa. Lausuminen on hieman erilaista. tapahtuma evento
määränpää destinazione, meta
Silvia: Huomasitko, kun yritin äsken puhua suomea kaupassa, myyjä vastasi poiketa + INE/ADE passare da
ensin ruotsiksi? Hän oletti, että minä kuitenkin ymmärrän, vaikka kysyin säilyä conservarsi
suomeksi. Kyltitkin ovat ensin ruotsiksi ja sitten suomeksi! ovat saattaneet palaa possono essere state bruciate
yllättynyt sorpreso
Lenni: Juuri näin. Mutta mennään ensin kahville ja sitten tutustumaan riikinruotsi svedese
keskustaan. Voit lukea minun lyhyen blogipäivitykseni kesätapahtumista. lausuminen pronuncia
Jos se on mielestäsi hyvä, julkaisen sen. yrittää provare
olettaa aspettarsi
kyltti insegna, cartello
julkaista pubblicare
monenlainen di vario tipo
Pitkän talven jälkeen kesä tuo mukanaan paljon kiinnostavia tapahtumia ulkoilma- all’aperto
messu fiera
kirpputoreista monenlaisiin musiikki- ja kulttuurifestivaaleihin, ympäri + PART in giro (per)
ulkoilmateatterista erilaisiin messuihin. Suomalaiset matkustavat verkosto rete, insieme di reti
mielellään ympäri Suomea. Tieverkosto on toimiva ja liikenne lähes liikenne traffico
lähes quasi
olematonta. Hyvällä ilmalla ihmiset liikkuvat paljon ympäri maata, ja toimiva funzionante
monilla pikkupaikkakunnillakin on omat kulttuuri- ja paikkakunta località, paese
tunnettu conosciuto
olematon inesistente rete e scrivi.
1. Festivaalin nimi:
2. Missä kaupungissa se järjestetään:
3. Milloin:
Parole e frasi 4. Mikä festivaali se on (kulttuuri- vai musiikkifestivaali):
5. Muuta:
ihan kun olisimme... proprio come se fossimo
Pysykää kuulolla! Seguiteci! (lett. state all’erta)
Lähtekää messiin! Venite (con noi)!
Grammatica
Esercizio 1 Leggi il testo “Kesätapahtumat” e rispondi se le
affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
false.
Nominityyppi -tOn I tipi di nominali -tOn
I nominali che terminano in -tOn possono essere derivati da un nome o da un
verbo (più precisamente dalla forma -mA- del verbo che vedremo più avanti)
e significano “senza qualcosa”. Sono spesso aggettivi ma alcuni possono
essere anche dei nomi.
Queste forme sono piuttosto produttive: se ne possono facilmente formare
di nuove da un nome usando la forma della radice flessiva e aggiungendo -
tOn.
koti → koditon senzatetto
syy → syytön senza colpa (innocente)
La declinazione degli aggettivi in -tOn seguono questo schema. Si noti il
grado forte nella declinazione di tutte le forme tranne al nominativo
singolare e al partitivo singolare.
Esercizio 2 Rispondi alle seguenti domande con una frase intera. työ → työtön-/työttömä-
1. Mitä Silvia haluaa tehdä? Singolare Plurale
2. Mikä Kristiinankaupungissa on erikoista? NOM työtön työttömät
3. Mistä Silvia on yllättynyt? gen/acc työttömän työttömien
4. Mitä riikinruotsi on? part työtöntä työttömiä
5. Mitä Silvialle tapahtui kaupassa? ine työttömässä työttömissä
6. Mitä suomalaiset tekevät kesällä? ill työttömään työttömiin
ela työttömästä työttömistä
Esercizio 3 Scegli tre festival tra quelli menzionati, cerca notizie in
 ade työttömällä työttömillä
all työttömälle työttömille
abl työttömältä työttömiltä
ess työttömänä työttöminä
trans työttömäksi työttömiksi
Come accennato sopra, talvolta questi aggettivi possono essere derivati da
forme verbali in -mA-. In questo caso sarà la radice del verbo a darci
un’indicazione sul significato. Impareremo questa forma più avanti, ecco
intanto alcuni dei principali aggettivi derivati da essa.
uskoa → uskomaton credere → incredibile
huomata → huomaamaton notare → impercettibile
avata → avaamaton aprire → mai aperto (= chiuso)
tehdä → tekemätön fare → non fatto
käsittää → käsittämätön comprendere → incomprensibile

Esercizio 4 Forma degli aggettivi in -tOn dalle seguenti parole e

traducile a fianco. Attenzione: alcune parole possono avere anche
significati figurati.

Esercizio 5 Inserisci la parola corretta.

1. Karkki, jossa ei ole sokeria, on sokeriton.
2. Jugurtti, jossa ei ole laktoosia, on
3. Puhelin, jossa ei ole lankaa, on
4. Henkilö, joka ei ole naimisissa, on
5. Juoma, jossa ei ole alkoholia, on
6. Kakku, jossa ei ole makua, on
7. Kasvovoide, jossa ei ole hajua, on
8. Ruoka, jossa ei ole rasvaa, on
9. Mies, jolla ei ole perhettä, on
10. Pusero, jossa ei ole hihoja, on
 Esercizio 6 Declina le parole tra parentesi. Hei!
1. Tommi ottaa alkoholitonta (alkoholiton) olutta, koska hän on Olen tulossa ystäväni kanssa Ruisrockiin ensi viikolla ja tiedustelen,
meidän kuskina tänään.
minkälaisia majoitusmahdollisuuksia siellä on. Meitä on siis kaksi, eikä
2. Ailan (hihaton) paidassa on suklaatahra. meillä ole telttaa mukana. Onko leirintäalueelta mahdollista vuokrata
3. (naimaton) naisilla voi telttaa? Mitä telttapaikka maksaa? Onko teillä myös vapaita mökkejä, ja
olla paljon vapaata aikaa. minkä hintaisia ne ovat? Saavumme torstaina ja olemme lauantaihin
4. Tarvitsen (hajuton) voidetta, koska olen saakka, eli kolme yötä.
allerginen.
5. Suomessa on helppo löytää Lisäksi haluaisimme myös tietää, minkälaisia keittomahdollisuuksia
(laktoositon) tuotteita. sekä ruokapaikkoja festivaaleilla tai leirintäalueella on, koska minulla
on ruokavaliorajoituksia.
6. (työtön) nuorilla on
mahdollisuus kouluttautua johonkin ammattiin. Kiitos!
7. (rasvaton) leivonnaiset Ystävällisin terveisin
eivät ole aina terveellisiä. Silvia Rossi
8. En halua työskennellä (ikkunaton)
huoneessa!
9. Opiskelijat kirjoittivat melkein
(virheetön) tekstejä. Vastaanottaja: silvia.r@email.it
10. Kuulin (uskomaton) tarinan!
Kopio: lenni.virtanen@meili.fi

Aihe: Vs: Tiedustelu

Testo Hei Silvia,
kiitos yhteydenotosta.
Meiltä voi vuokrata kahden tai neljän hengen telttoja. Pienemmän
Matkajärjestelyt teltan vuokrahinta on 20 euroa/yö, isomman 25 euroa/yö. Hintaan
kuuluu telttapaikkamaksu (8 euroa/yö) mutta ei henkilömaksua (4
MP3/84 euroa/yö) – se pitää maksaa erikseen. Mukavampi vaihtoehto voi olla
vuokrata leirintämökki Ruisrock-erikoishintaan. Meiltä löytyy kahden,
neljän tai kuuden hengen mökkejä, joissa on lämmitys, sängyt, peitot ja
tyynyt (HUOM. ei lakanoita eikä pyyhkeitä!) sekä suurimmassa osassa
Vastaanottaja: info@leirintaalue.fi on myös jääkaappi. Wc:t, suihkut, pyykinpesukone sekä kuivausrumpu
Kopio: lenni.virtanen@meili.fi löytyvät huoltorakennuksista, jotka sijaitsevat päärakennuksen
Aihe: Tiedustelu kupeessa. Kahden hengen mökin hinta on 35 euroa/yö, ja Ruisrock-
lipulla saatte 10 %:n alennuksen.
 Alueella on kaksi keittiörakennusta. Suuremmasta varaus prenotazione
nettisivu pagina internet
keittiörakennuksesta löytyy juomavesipisteet ja astianpesupaikat, ja sen arvonta sorteggio
takana on ekopisteet. Toisessa keittiörakennuksessa on liedet, palkinto premio
mikroaaltouunit sekä ruokailutilat. Lisäksi leirintäalueella on pieni
ruokakauppa sekä kahvila.
Leirintäalueemme on ympäristöystävällinen ja muoviton alue, ja Esercizio 7 Leggi il testo “Matkajärjestelyt” e rispondi se le
pyydämme vieraitamme noudattamaan tätä sääntöä. affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
Suosittelen teitä tekemään varauksen mahdollisimman pian joko false.
sähköpostitse tai nettisivumme kautta.
Huomiseen asti voitte osallistua Ruisrock-arvontaan. Palkintona on
illallinen kahdelle Ruissalon Herkkutalossa.
Aurinkoisin terveisin
Alma Terttula

Lessico
Sanasto Glossario
majoitus alloggio
mahdollisuus possibilità
teltta tenda Esercizio 8 Rispondi alle seguenti domande con una frase intera.
leirintäalue campeggio
tarkoitus intenzione 1. Mistä päivästä mihin päivään Silvia ja Lenni haluavat olla
keittomahdollisuus possibilità di preparare da mangiare
ruokavalio dieta leirintäalueella?
rajoitus restrizione 2. Mitä varusteita leirintämökeissä on?
yhteydenotto contatto
erikoishinta prezzo speciale 3. Mitä pitää tuoda itse mukanaan?
lämmitys riscaldamento 4. Mitä tarkoittaa, että leirintäalue on muoviton alue?
lakana lenzuolo
pyyhe asciugamano 5. Mitä Ruisrock-arvonnassa voi voittaa?
kuivausrumpu asciugatrice
huoltorakennus edificio di servizio
päärakennus edificio principale
Esercizio 9 Devi prenotare un albergo per il fine settimana. Scrivi
gen + kupeessa a ridosso di un’email chiedendo informazioni (disponibilità camera, colazione,
astianpesupaikka punto per lavare le stoviglie costo, se si possono portare animali ecc.).
ekopiste punto per la raccolta differenziata
liesi fornello
ruokailutila spazio per mangiare
muoviton senza plastica (plastic-free)
noudattaa + part attenersi; rispettare (una legge)
sääntö regola
suositella consigliare
Grammatica
La seguente tabella riassume la declinazione al singolare e al plurale.
Al plurale la -A nella desinenza -mmA- diventa -i.
Adjektiivien vertailuasteet I gradi degli
Attenzione : il nominativo singolare, partitivo singolare e plurale, genitivo
aggettivi plurale, illativo ed essivo singolare e plurale hanno il grado forte -mp-.
In questa sezione presenteremo i gradi comparativo e superlativo degli
aggettivi e la loro declinazione al singolare e al plurale.

hyvä → parempi
pitkä → pidempi/pitempi

Comparativo
Singolare Plurale
Il grado comparativo si forma con la desinenza -mpi- che si inserisce sulla NOM pienempi pienemmät
radice flessiva dell’aggettivo (attenzione quindi al gruppo di nominali di cui
part pienempää pienempiä
fa parte l’aggettivo!). Nella declinazione -mpi- diventa -mpA-/-mmA-,
seguito dalla desinenza di caso. Nelle parole bisillabiche terminanti in -A, A acc pienemmän pienemmät
→ e. gen pienemmän pienempien
ine pienemmässä pienemmissä
ill pienempään pienempiin
ela pienemmästä pienemmistä
ade pienemmällä pienemmillä
all pienemmälle pienemmille
abl pienemmältä pienemmiltä
ess pienempänä pienempinä
 trans pienemmäksi pienemmiksi Esercizio 11 Adesso scegli 10 aggettivi dell’esercizio 10 e scrivi
delle frasi usando il comparativo.
Il comparativo può essere usato in due costruzioni.
Silvia on nuorempi kuin Lenni. = Silvia on Lenniä nuorempi. Silvia è
più giovane di Lenni.
Si noti l’uso di kuin per esprimere l’uguaglianza di due termini.
Silvia on yhtä pitkä kuin Lenni. Silvia è alta quanto Lenni.
Minä haluan yhtä paljon mehua kuin sinä. Voglio tanto succo quanto te.

Esercizio 10 Scrivi il grado comparativo al nominativo singolare e

plurale dei seguenti aggettivi e cerca il significato di quelli nuovi sul
dizionario.
1. kiltti kiltimpi – kiltimmät Esercizio 12 Scrivi il comparativo al caso giusto.
2. utelias 1. Isommassa (iso) repussa on pyyhkeet ja lakanat.
3. halpa 2. (ystävällinen) ihmisillä on
4. kohtelias enemmän kavereita.
5. kova 3. Lauri on (pitkä) kuin Laura.
6. vaikea 4. (nuori) lapsella on siniset
7. vanha silmät.
8. hidas 5. Laita avaimet (pieni) taskuun!
9. märkä 6. (vanha) siskona joudun
10. ujo ratkaisemaan pikkuveljeni ongelmat.
11. rehellinen 7. Leila pitää (maukas) ruoasta.
12. pitkä 8. Satu taas pitää (mieto) mausteista.
13. korkea 9. Haluan ostaa (lämmin) hupparin. Tällä
toisella minulla on aina kylmä!
14. lyhyt
10. (vaikea) tehtävät ovat
15. komea viimeisellä sivulla.
16. yllättynyt
17. terveellinen Esercizio 13 Completa le frasi scegliendo l’aggettivo giusto tra
18. pehmeä quelli dati.
19. ahkera
20. levoton
1. Hienomman kellon hinta on 220 euroa.
 2. rakennuksessa on
ikkunat.
3. Anna-Leena pitää kirjoista kuin hänen
siskonsa.
4. Tuomari jakoi palkinnot juoksijoille.
5. Minun tietokoneeni on kuin sinun.
6. Olin kuin sinä, koska en tiennyt asiasta
mitään!
7. Tero on Jannea
8. Ota tämä! veitsellä on helpompi leikata
leipää.
9. lennot Suomeen lähtevät
illalla.
10. Onko teillä tyynyä? Tämä on liian kova
minulle.

Esercizio 14 Conversazione a coppie. Crea una conversazione con hyvä - parempi - paras
il tuo compagno usando più aggettivi possibile. Presenta la pitkä - pitempi/pidempi - pisin
conversazione agli altri.
La seguente tabella riassume la declinazione al singolare e al plurale. Al
plurale la -A della desinenza -mmA- diventa -i.
Attenzione al caso partitivo singolare, che fa eccezione, e ai casi genitivo e
partitivo plurale e illativo ed essivo singolare e plurale che hanno il grado
forte -mp-.
Singolare Plurale
NOM pienin pienimmät
Superlativo part pienintä pienimpiä
Il grado superlativo si forma con la desinenza -in che si inserisce sulla radice acc pienimmän pienimmät
flessiva dell’aggettivo (attenzione quindi al gruppo di nominali di cui fa parte gen pienimmän pienimpien
l’aggettivo!). Nella declinazione, -in diventa -immA- seguito dalla desinenza ine
di caso. La A, e , i della radice vanno via prima di -in. pienimmässä pienimmissä
ill pienimpään pienimpiin
ela pienimmästä pienimmistä
ade pienimmällä pienimmillä
 all pienimmälle pienimmille 9. kuuma
abl pienimmältä pienimmiltä 10. tuulinen
ess pienimpänä pienimpinä 11. yleinen
trans pienimmäksi pienimmiksi 12. syvä
Il superlativo si può usare come segue. 13. valoisa
14. kuuluisa
15. kallis

kaikkein/kaikista + superl. = il più ... di/tra tutti 16. pitkä

17. lyhyt
Tämä auto on nopein. Questa è la macchina più veloce. 18. mukava
Tuomiokirkko on kaupungin vanhin rakennus. Il duomo è l’edificio più 19. kaunis
antico della città. 20. iloinen
Tuo taulu on kaikkein merkittävin. Quel quadro è il più significativo.
Kuka teistä on nuorin? Chi tra voi è il più giovane?
Esercizio 16 Scrivi il superlativo declinato al caso giusto.
Matkustaminen on parasta, mitä tiedän. Viaggiare è la cosa migliore che
conosco. 1. Maailman (viihtyisä) kaupungeissa on
isoja puistoja.
Esercizio 15 Scrivi il grado superlativo dei seguenti aggettivi al 2. Kaupungin (suuri) puistossa on kaunis
nominativo singolare e plurale e cerca il significato di quelli nuovi lampi.
sul dizionario. 3. Orava kiipeää puiston (korkea) puuhun.
NOM singolare NOM plurale 4. Kaikista (nuori) opiskelijat juhlivat
tuon vanhan männyn alla.
1. huono 5. He pelaavat tietopeliä. (nopea)
2. hauska vastaajalle annetaan kuohuviinipullo palkinnoksi.
3. iäkäs 6. Lammen vieressä istuu kolme lapsiperhettä. Kaikista
(väsynyt) äiti lepää auringossa.
4. itsevarma 7. Onpas kiva lenkkeillä puistossa! Tänään on viikon
5. antelias (aurinkoinen) päivä!
6. tylsistynyt 8. Haluan tutustua myös kaupungin
(pieni) puistoon.
7. hyvä
9. Siellä on kaikkein (vanha) patsas.
8. pimeä 10. Tällä (vanha) patsaalla on pitkä tarina
 ja sitä on siirretty monta kertaa. MP3/85
1. Suomi on kuin Italia, mutta Italiassa on
Esercizio 17 Sottolinea tutti gli aggettivi (positivo, comparativo,
enemmän asukkaita.
superlativo) nei due testi di questo capitolo, scegline 10 e scrivi delle
frasi nuove (non copiare quelle del testo!). 2. Mikä on maailman maa?
3. Haluan mennä torille ja ostaa mansikat!
4. Kaikkein hedelmä, jota olen maistanut,
on annoona.
5. Suvi on Annin isosisko. Hän on myös Annia
6. Anni etsii Suville tarjotinta lahjaksi. Tuo hopeinen tarjotin on
kuin tämä puusta tehty.
7. Meillä on kolme koiraa, Musti, Muska ja Mokke. Niistä
on Mokke.
8. koiralla on pitkä harmaa
turkki.
Esercizio 18 Scrivi la forma al superlativo e rispondi alle domande 9. Penkillä istuu kaksi lasta. lapsella on
con una frase. karkkipussi kädessä.
1. Mikä on Euroopan (pitkä) joki? 10. Mielestäni kaikista elokuva on The
2. Mikä on (tulinen) ruokaa, jota olet Champ.
maistanut?
3. Mikä on (yleinen) nimi, jonka tunnet? Esercizio 20 Ascolta chi sono e cosa fanno Virve, Jere e Annika.
Scrivi quante più informazioni possibili su ognuno.
4. Mikä on (hauska) kirja, jonka olet
lukenut? MP3/86
5. Kuka on (kuuluisa) henkilö, jonka olet
tavannut?
6. Mikä on (kaunis) kaupunki, jossa olet
käynyt?
7. Mikä on kaupunkisi (vanha) rakennus?
8. Mikä on (arvokas) lahja, jonka olet
saanut?
9. Kuka oli (hyvä) ystäväsi, kun olit lapsi?
10. Mikä on vuoden (valoisa) päivä?

Esercizio 19 Comparativo o superlativo? Inserisci l’aggettivo che

senti.
 bambini è una categoria importantissima che include qualsiasi genere
musicale e, ovviamente, anche l’heavy metal. Il gruppo più famoso di
heavy metal per i più piccoli è sicuramente quello degli amatissimi
Hevisaurus.

Note culturali
Suomalainen musiikki
La musica finlandese dalla classica al metal
Il panorama musicale finlandese è oggigiorno molto variegato e ben
rappresentato praticamente in tutti i generi. La musica pop e rock è
forse quella più ascoltata e, come spesso accade, quella che più
frequentemente si sente alla radio. Se negli anni Sessanta, Settanta e
Ottanta molti grandi successi internazionali, come anche alcuni pezzi
italiani come Maledetta primavera, venivano tradotti e riprodotti in
finlandese, la musica pop e rock propriamente finlandese ha avuto un
vero boom a partire dagli anni Ottanta. Tra i gruppi più famosi
ricordiamo Sielun veljet, Hassisen kone, Eppu Normaali, Dingo, Yö. Un
evento molto seguito in tutto il paese è la competizione internazionale
Eurovision. Un anno passato alla storia è stato il 2006, in cui vinse la
band metal Lordi (nella foto qui a lato), che portò alla ribalta la musica Infine, non dimentichiamo la musica classica, che dai grandi
metal finlandese. compositori come Jean Sibelius e Oskar Merikanto, ai cantanti lirici
Per quanto riguarda la musica metal e heavy metal, e tutti i generi come Karita Mattila, fino ai direttori d’orchestra come Esa-Pekka
che rientrano sotto questo termine cappello, sapevate che la Finlandia è Salonen, e ai pianisti come Olli Mustonen, è apprezzata e riconosciuta a
uno dei paesi con il più alto numero di band pro capite? La musica metal livello internazionale, grazie anche alle eccellenti sedi di formazione
e heavy metal finlandese fa spesso parte anche dell’immaginario che si nazionale di musicisti dei vari settori.
ha della Finlandia all’estero, assieme alla sauna, agli inverni lunghi e al La grande diffusione della musica ha in qualche modo a che fare
buon sistema scolastico. Alcuni gruppi che sono conosciuti anche in anche con gli hobby e il tempo libero di cui abbiamo parlato
Italia sono HIM, Nightwish, Battle Beast. Un genere forse meno precedentemente. La musica è considerata un elemento fondamentale
conosciuto è quello del folk metal, che unisce le caratteristiche della nella crescita dei bambini e nello sviluppo degli individui in generale.
musica folclorica alle sonorità dell’heavy metal (Turisas, Amorphis). Il La musica in Finlandia è alla portata di tutti, un po’ come il calcio in
folk metal finlandese si ispira molto alla mitologia finlandese e Italia: i giovani sono stimolati a suonare uno strumento, in band o da
soprattutto ai personaggi e alle storie narrate nel poema epico Kalevala. soli, e tutti hanno la possibilità di farlo.
Il rock e il metal finlandese sono considerati parte della cultura
finlandese e addirittura un prodotto da esportazione. La musica per i
 TEST DI 2. Sinä tanssia jo kaksi vuotta.
LIVELLO 3. Me Italiaan marraskuussa.
A2 Testaa taitosi 4. Soile ja Anni Italiassa monta vuotta.
5. Onko tuo hyvä elokuva? sitä!
6. Katso, maa on valkoinen! Yöllä lunta!
Mettiti alla prova 7. Kuulin, että Jaanan syntymäpäivä viime
viikolla.
8. Mummi ja vaari naimisissa jo 40 vuotta.
Completa le frasi con imperfekti o ___/8
pluskvamperfekti.
Eilen! Oskari ja minä [1.] (käydä) retkellä Completa le frasi con le forme plurali.
Kolin kansallispuistossa. Oskari [2.]
(herättää) minut kello 7. Hän [3.] (tehdä) jo 1. Marko osti torilta litran (makea)
eväät valmiiksi. Hän [4.] (pakata) myös reput, (mansikka).
joten minun [5.] (tarvita, neg.) siis tehdä 2. Hän pitää myös (kotimainen)
muuta kuin pukea vaatteet ja syödä aamiainen! [6.] (vihannes).
(kävellä) kauniissa luonnossa monta tuntia, 3. Senja kirjoittaa (ystävä, suff. poss.) joka
[7.] (ihailla) maisemia ja [8.] viikko.
(nauttia) raikkaasta ilmasta. Päivällä [9.] 4. Joulupukki lukee (lapsi) kirjeet
(pysähtyä) nuotiopaikalle ja [10.] (tonttu) kanssa.
(syödä) herkulliset eväät, jotka Oskari [11.] 5. Opettaja saa tehtävät (opiskelija).
(valmistaa) aamulla. Illalla [12.]
6. Silvia ihastui (suomalainen)
(palata) kotiin väsyneinä. Minä [13.]
(puukaupunki).
(jaksaa, neg.) tehdä ruokaa, joten [14.]
___/10
(tilata) pizzat sillä aikaa, kun Oskari [15.]
(käydä) suihkussa. Ruoan jälkeen [16.]
(mennä) nukkumaan. Trasforma le parole sottolineate al singolare.
___/16
1. Terapeutti keskustelee eronneiden parien /
kanssa.
Completa le frasi con il tempo imperfekti o 2. Odotan kivoja uutisia /
perfekti. 3. Tuukka hymyilee suloisille vauvoille /
olla (x 2) harrastaa muuttaa käydä sataa nähdä (neg.) asua 4. Rikkailla miehillä / on paljon ystäviä.
___/8
1. Viime vuonna Sandro Suomessa.
 Declina l’aggettivo tra parentesi al grado 3. Veli-Matti lainasi minulle laturin, voin
ladata puhelimeni.
comparativo o superlativo e al caso giusto. 4. Tämä yölamppu on lapsille, pelottaa
1. Viivillä on (uusi) tietokone kuin nukkua pimessä.
Kalervolla. 5. Tuolla on se poika, kanssa juttelin eilen.
2. Helsinki on Suomen (suuri) kaupunki. 6. Minua jännittää puhua ihmisille, en tunne.
3. Opettaja toi kahvia (väsynyt) opiskelijoille. 7. Nämä ovat ne kaupungit, haluan käydä
4. He ostavat ruokaa kylän (hyvä) torilta. tänä kesänä.
5. Kaikista (kallis) asunnon hinta on 450 000 8. Onneksi Ville löysi avaimet, etsimme.
euroa. ___/8
6. Nämä ovat kaupungin (tuulinen) kadut.
___/6 Inserisci la parola giusta scegliendola tra le
seguenti.
Scegli il verbo adatto e coniugalo all’imperativo.
päivä ystäviensä lapsia villieläimiä eläinlääkäriksi â—¾ teatteria
kävellä vanheta (neg.) kääntyä mennä muistaa kysyä syödä kampaajana koiraa opettajaksi juhannuksena
(neg.) pelätä (neg.) istua lisätä sekoittaa häiritä (neg.) Kaisa menee [1.] mökille [2.]
1. suoraan aukiolle asti ja kanssa. Mökillä Kaisa, Ville ja Kaarina aikovat
sitten oikealle. Sitten olette perillä! grillata ja saunoa joka [3.] Kaisa opiskelee [4.]
2. Sinun täytyy herätä aikaisin. laittaa ja hän tutkii [5.] Hänen
herätyskello soimaan! ystävänsä Ville valmistuu [6.] syksyllä. Hän rakastaa
opettaa [7.] Kaarina taas ei opiskele vaan
3. Jos ette ymmärrä tehtävää, opettajalta! työskentelee [8.] Hänellä on kaksi [9.]
4. Kyllä te osaatte, ! ja ne tulevat mukaan mökille. Kaikki kolme
5. Liisa, omalle paikallesi! Matkan aikana ei harrastavat [10.] He tutustuivat toisiinsa
saa nousta seisomaan. kansalaisopiston kurssilla.
6. Haluan olla rauhassa nyt. minua, ___/10
pois!
___/8
Completa le frasi con il complemento al caso
adatto.
Completa le frasi con il pronome relativo alla
1. Tuo pizza tuoksuu
forma adatta. 2. En ymmärrä tätä. Voitko selittää sen ?
1. Lauralla on hevonen, nimi on Polle. 3. Minä voi lähettää sähköpostin
2. Annan kirjeen tytölle, rakastan. 4. Silvia on kiinnostunut
5. Onko hän rakastunut
?
6. Olen sairas. Minun pitää jäädä 17 Turku ja saaristo
___/6

Pisteet: ___/80 Turku e il suo arcipelago

Tulos: 0–20 21–40 41–60 61–80

In questo capitolo impareremo

✓ Verbi transitivi e intransitivi
✓ Gradi di comparazione degli avverbi
✓ Pronomi kumpikin/ei kumpikaan (“entrambi/nessuno”)
✓ Ripasso dei pronomi

Dialogo

Lennin tabletti menee rikki

MP3/87
Lennillä ja Silvialla on ollut mahtava viikonloppu Ruisrockissa. Lenni oli
ollut jo aikaisemminkin näillä festareilla, mutta Silvialle se oli ensimmäinen
kerta. Nyt he ovat Turussa.
 palautetaan? Onko sinulla varmuuskopio tiedostoista?
Lenni: Joo, niin ajattelinkin. Onneksi minulla on kaikki tallessa
muistikortilla. Otan sen pois. Silvia, sinähän olet tallentanut kaikki kuvat
myös pilveen, eikö vaan?
Silvia: Kyllä.
Työntekijä: Kiitos. Lähetämme tekstiviestin, kun laite on valmis.

Lessico
Sanasto Glossario
lasi vetro
hajota rompersi
taideteos opera d’arte
Älä viitsi! Smettila!
korjauttaa far riparare
Lenni: Missähän tablettini on...? Voi ei! hakutulos risultato della ricerca (in internet)
Silvia: No, mitä on tapahtunut? tuuri fortuna (coll.)
apulainen assistente, aiutante
Lenni: Katso tätä näyttöä... lasi on hajonnut. harmillinen spiacevole
Silvia: Oi, sehän on kuin taideteos! tapaus caso
Lenni: Älä viitsi. Se pitää korjauttaa ja nopeasti! käynnistyä accendersi
korjaus riparazione
Silvia näyttää hakutuloksia omalta puhelimeltaan. työväline strumento di lavoro
pikahuolto riparazione veloce
Silvia: Kaikesta huolimatta meillä on aika hyvä tuuri: kulman takana on “IT- vaihtoehto alternativa
apulainen – kannettavien ja tablettien pikahuolto”. Lupaava nimi! laite strumento
muisti memoria
Myöhemmin liikkeessä: tyhjentää svuotare
Lenni: Hei! Minun tabletin näyttö meni rikki. alkuasetukset impostazioni iniziali
palauttaa ripristinare
Työntekijä: Hmm... harmillinen tapaus. Käynnistyykö se ihan normaalisti? varmuuskopio backup, copia di sicurezza
Lenni: Kyllä käynnistyi, mutta sammutin sen, koska en voinut laittaa PIN- tekstiviesti SMS
koodia.
Työntekijä: Tämä pitää kyllä lähettää meidän toiseen liikkeeseen.
Lenni: Kauanko korjaukseen menee? Se on työvälineeni, ja tarvitsen sen
mahdollisimman pian.
Työntekijä: Pieni hetki. Pikahuollosta saat sen jo tänä iltana tai viimeistään
huomenaamuna. Muussa tapauksessa se on valmis vuorokauden sisällä. IT-sanastoa
Voisitko täyttää tämän lomakkeen tiedoillasi? läppäri/kannettava (tietokone) portatile
Lenni: Pikahuolto on varmaan paljon kalliimpi. Mutta minulla ei ole nyt tabletti tablet
kännykkä cellulare
muuta vaihtoehtoa. pilvi(palvelu) cloud
Työntekijä: Tiedäthän, että laitteen muisti tyhjennetään ja alkuasetukset muistitikku penna USB
muistikortti scheda SD
tallentaa salvare
4. Vi chiamo appena è pronto.
poistaa cancellare 5. Abbiamo bisogno del telefono il prima possibile.
tiedosto file
kovalevy hard disk 6. Scusi, può compilare il modulo?
tulostin, printteri stampante 7. Ho perso il codice PIN del tablet.
tulostaa, printata stampare
skanneri scanner 8. La memoria del computer è vuota.
skannata fare scansione
salasana password
käyttäjätunnus codice utente
sovellus applicazione
näyttö schermo
näppäimistö tastiera Grammatica
hiiri mouse
laturi caricabatterie
Transitiivi- ja intransitiiviverbit I verbi
Esercizio 1 Leggi il testo “Lennin tabletti menee rikki” e rispondi transitivi e intransitivi
se le affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni Molti verbi finlandesi possono avere due varianti: una transitiva e una
false. intransitiva. Spesso i verbi intransitivi finlandesi si traducono in italiano con
un verbo riflessivo (“si”).
Ricorda : i verbi transitivi richiedono l’oggetto diretto (complemento
oggetto), mentre i verbi intransitivi no.
Jatkan suomen kurssia ensi vuonna. Continuo il corso di finlandese
anche l’anno prossimo. (trans.)
Suomen kurssi jatkuu ensi vuonna. Il corso di finlandese continua anche
l’anno prossimo. (intrans.)
Esercizio 2 Rispondi alle seguenti domande con una frase. Transitivo Intransitivo
1. Mitä Lennin tabletille on tapahtunut? herättää ↔ herätä
2. Kuinka kauan korjaus voi kestää? Lenni herättää Silvian. Silvia herää.
3. Minkälaisen korjauksen Lenni haluaa? sammuttaa ↔ sammua
4. Missä Lennin tiedostot ovat? Sammutin valot. Valot sammuivat.
5. Miten liikkeestä ilmoitetaan, kun tabletti on valmis? avata ↔ avautua/aueta
Avaan oven. Ovi avautuu/aukeaa.
Esercizio 3 Traduci in finlandese. pukea ↔ pukeutua
1. Il mio telefono è rotto. Äiti pukee lapsen. Lapsi pukeutuu.
2. Ho salvato le foto sulla chiavetta. unohtaa ↔ unohtua
3. La riparazione veloce costa 45 euro. Unohdin avaimet. Avaimet unohtuivat.
Si noti che l’oggetto della frase transitiva è il soggetto della frase 3. sammua sammuttaa
corrispondente intransitiva.
Di seguito altre coppie di verbi transitivi e intransitivi. Eilen illalla oli kova myrsky. Kaikki valot
yhtäkkiä.
Transitivo Intransitivo 4. sulkeutua sulkea
sulkea sulkeutua
Opettaja oven, kun hän tuli luokkaan.
sytyttää syttyä
5. syttyä sytyttää
pudottaa pudota
jättää jäädä Talo tuleen, kun salama iski antenniin.
kääntää kääntyä 6. liittyä liittää
liittää liittyä Matin puhelimesta oli akku loppu, ja hänen täytyi
haistaa haista se laturiin.
kadottaa kadota 7. jäädä jättää
vaihtaa vaihtua Viikonloppuna kotiin enkä tehnyt
kaataa kaatua mitään.
8. aueta avata
Esercizio 4 Scrivi delle frasi con le seguenti coppie di verbi. Minulla on kuuma. Voitko ikkunan?
1. herättää herätä 9. kaatua kaataa
2. sammuttaa sammua
Tommi ja satutti polvensa.
3. pysäyttää pysähtyä
10. pudota pudottaa
4. kaataa kaatua
5. jatkaa jatkua Älä sitä lattialle! Se voi mennä rikki.
6. nostaa nousta Esercizio 6 Collega le frasi tra loro.
7. jättää jäädä
8. pestä peseytyä

Esercizio 5 Scegli il verbo giusto.

1. herätä herättää
Isä lapset kello 7.30.
2. unohtua unohtaa
Voi ei! puhelimen kotiin.
 Adverbien vertailu Comparazione degli
avverbi
Oltre agli aggettivi (vd. Capitolo 16), anche gli avverbi possono avere il
grado comparativo e superlativo. Generalmente gli avverbi rispondono alle
domande Miten? / Kuinka? / Millä tavalla? “Come? In che modo?” oppure
Missä? “Dove?”, Milloin? “Quando?”, Kuinka paljon? “Quanto?”.
Molti avverbi di modo sono derivati da aggettivi inserendo la desinenza -
sti sulla radice: helppo → helposti. La desinenza del grado comparativo è -
mmin, e anch’essa si inserisce sulla radice: helpommin. Per il superlativo
invece si usa il superlativo dell’aggettivo corrispondente, sostituendo -in con
-immin: helpoin → helpoimmin.

Attenzione alle differenze di significato.

myöhään “fino a tardi”, myöhempään, myöhimpään
Tänään nukuin myöhään, Jari vielä myöhempään.
Oggi ho dormito fino a tardi, Jari fino ad ancora più tardi.
myöhään “tardi”, myöhemmin, myöhimmin
Minun kurssi alkoi myöhään, Jarin kurssi vielä myöhemmin.
Attenzione alle seguenti forme speciali. Il mio corso è iniziato tardi, il corso di Jari ancora più tardi.

Esercizio 7 Forma il comparativo degli avverbi.

1. Tuo juna kulkee nopeasti. Formula-auto menee vielä nopeammin.
2. Varpu tanssii kauniisti, mutta Tuuli tanssii vielä
3. Me asumme kaukana, mutta Nurmiset asuvat vielä
4. Hannu odotti suurlähetystön vastausta pitkään. Minä odotin sitä
vielä
5. Lapset valvoivat myöhään viime lauantaina, mutta me valvoimme
vielä , koska jouduimme siivoamaan
koko olohuoneen.
6. Poikaystäväni nukkuu tavallisesti vähän, vain viisi tuntia yössä, ja kaveruksilla on erilaisia harrastuksia. Theo on harrastanut kuorolaulua
minä kahdeksan. Hän tarvitsee unta monta vuotta. Hän laulaa [5.] kuin kukaan
kuin minä. muu. Antti taas on hyvä piirtäjä, hän on tehnyt eriaiheisia piirroksia
7. Jaakko-setä puhuu aina iloisesti, mutta Tuula-tätini juttelee vielä kaikille ystävilleen, ja hän piirtää heistä kolmesta [6.]
8. Leila puhuu paljon, mutta sinä puhut vielä Saimi on luonteltaan hyvin rauhallinen ja
! hän rakastaa luonnossa olemista sekä meditointia. Hän osaa myös
suhtautua ongelmiin paljon [7.] kuin
9. Minä tulin myöhään, mutta opettaja tuli vielä muut.
10. Veikko osaa laulaa hyvin, mutta Elvi laulaa vielä
1. Saimi:
Esercizio 8 Forma il superlativo degli avverbi tra parentesi.
2. Theo:
1. He kävelevät kaikista (hitaasti).
2. Vaari on jo aika iäkäs. Hän ajaa 3. Antti:
(huonosti).
3. Helmi tekee töitä (tehokkaasti). Esercizio 10 Il/la tuo/a miglior amico/a è molto stanco a causa del
4. Oliver pukeutuu (tyylikkäästi). periodo intenso che sta vivendo. Aiutalo/a dandogli/le dei
5. En voi auttaa sinua. Tiedän tästä asiasta kaikkein suggerimenti su cosa fare di più/di meno o in maniera diversa.
(vähän).
Rakas ,
6. Kokki laittaa ruokaa meistä kaikista
(usein). lähetän sinulle listan asioista, joita voisit yrittää muuttaa tai tehdä:
7. Tämä opettaja on vienyt oppilaita retkelle kaikista - Syö terveellisemmin.
(harvoin). - Liiku
8. Ismo soittaa viulua kaikkein (hyvin).
- Nuku
Esercizio 9 Ascolta e completa. Cosa fanno i tre amici? Come? - Tee töitä.
Riassumi poi chi sa fare meglio cosa.
- Käy metsässä tai luonnossa, yksin tai
MP3/88
kaverin kanssa.
Saimi, Theo ja Antti asuvat samassa kämpässä. He kaikki opiskelevat
- Kävele Hengitä syvään.
kulttuuriantropologiaa.
Osa kursseista on englanniksi. Kaikki kolme ymmärtävät englantia - Tee hauskoja asioita.
[1.] , mutta Antti puhuu englantia [2.] - Herää aamulla ja joogaa ainakin puoli
kuin Theo. Saimi on asunut kaksi vuotta tuntia.
Lontoossa ja hän puhuu englantia kaikista [3.]
Hänellä on hyvä kielipää ja hän oppii - Viikonloppuna nuku ja valmista itsellesi
kieliä [4.] kuin monet muut. Vapaa-ajalla hyvä brunssi.
 Indefiniittipronominit kumpi?,
molemmat/kumpikin, ei kumpikaan,
jompikumpi Pronomi indefiniti “chi (tra
due)?”, “entrambi”, “nessuno” e “uno dei due”
In finlandese possiamo distinguere tra la domanda Kuka? “Chi?” e Kumpi? Esercizio 11 Inserisci il pronome tra parentesi al caso giusto.
“Chi (tra due)?”, che viene usato quando ci si riferisce a solo due elementi, 1. – (kumpi) käyt, Kaupunginmuseossa
noti sia al parlante che all’interlocutore. vai Oodissa?
Kumpi on nuorempi, Lissu vai Moona? Chi è più giovane, Lissu o
Moona? – (ei kumpikaan). Minulla ei ole tänään
aikaa.
Nella risposta positiva, per dire “entrambi”, si usano i pronomi indefiniti 2. – (jompikumpi) päivänä haluan käydä
molemmat oppure kumpikin. Questi due termini implicano che ci si sta myös teatterissa.
riferendo a entrambi gli elementi di un insieme di due. 3. – (kumpi) pidät enemmän, mansikoista
Attenzione : molemmat è sempre al plurale, mentre kumpikin è al vai mustikoista?
singolare.
– Kumpi tuli juhliin, Lauri vai Petri? – Molemmat tulivat./Kumpikin tuli. – (molemmat), ne ovat minun suurta
– Kummalle ostat lahjan, siskollesi vai veljellesi? – herkkua!
Molemmille./Kummallekin. 4. – (kumpi) kirjoitat joulukortin, äidillesi
vai siskollesi?
Nella risposta negativa, per dire “nessuno dei due”, si usa ei kumpikaan.
– Onko sinulla moottoripyörä vai auto? – Ei kumpaakaan. (PART) – (molemmat) tietenkin!
– Kummasta pidät enemmän, karkista vai jäätelöstä? – En 5. – (kumpi) haluat syödä, salaattia vai
kummastakaan. En pidä makeisista. (ela) kalakeittoa?

Infine abbiamo il pronome indefinito jompikumpi “uno dei due”. – (kumpikin), minulla on kova nälkä!
– Kumpi soittaa huomenna, Lenni vai Silvia? – Jompikumpi soittaa, joko 6. – (kumpi) täytyy vielä tehdä
Lenni tai Silvia (=en tiedä kumpi). kotitehtävät, Jimin vai sinun?
– Jompikumpi meistä on oikeassa.
– (ei kumpikaan).
Questi pronomi si declinano come il comparativo degli aggettivi e si 7. – (kumpi) menee hakemaan kirjan
applicano le regole della gradazione consonantica. Attenzione : jompikumpi kirjastosta?
si declina in entrambe le sue parti (jompi e kumpi). – (ei kumpikaan), Kirsi toi sen eilen.
8. – (kumpi) päivänä käyt lääkärillä,
tiistaina vai keskiviikkona?
 – En vielä tiedä, mutta varmasti käyn
(jompikumpi).
9. – Missä sinun puhelimesi on, käsilaukussa vai repussa?
– Odota, kun etsin. (jompikumpi) se on!
Esercizio 12 A coppie, chiedete e rispondete.
1. Kumpi on sinusta mukavampi kaupunki: Rooma vai Milano?
2. Kummasta pidät enemmän: uimisesta vai juoksemisesta?
3. Kumpaa on hauskempi tehdä: nukkua vai lukea?
4. Kummalla tulet yliopistolle: bussilla vai polkupyörällä?
5. Kummasta pidät enemmän: kesästä vai talvesta?
6. Kummassa maassa haluat käydä lomalla: Egyptissä vai
Skotlannissa?
7. Kummassa käyt useammin: ravintolassa vai elokuvissa?
8. Kummasta pidät enemmän: viinistä vai oluesta?
9. Kumpi on kivempi väri: sininen vai keltainen?
10. Kummalla on kivempi matkustaa: lentokoneella vai junalla?
Testo
Turku: Suomen entinen pääkaupunki
MP3/89
Turun kaupungilla on pitkä historia. Se onkin Suomen vanhin kaupunki.
Vuotta 1229 pidetään yleensä Turun perustamisvuotena. Silloin sinne
siirrettiin Suomen piispanistuin, ja kaupungista tuli tärkeä kirkollinen keskus.
Turku oli pitkään myös Suomen suurin kaupunki, josta kehittyi nopeasti
vilkas kaupan ja merenkulun keskus. Keskiajalla siellä oli noin 3 000
asukasta ja 1700-luvulla jo 11 000.
Ruotsin vallan aikana, vuonna 1640, Turkuun perustettiin Suomen
ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia, joka siirrettiin Helsinkiin tuhoisan
tulipalon seurauksena vuonna 1827. Turkuun perustettiin myös Suomen
ensimmäinen hovioikeus, lukio, yliopisto sekä sairaala.
Kun Suomi siirtyi Venäjän vallan alle vuonna 1809, Turusta tuli
suuriruhtinaskunnan pääkaupunki, kunnes tsaari näki turvallisemmaksi siirtää
pääkaupungin kauemmas Ruotsista. Näin Helsingistä tuli uusi pääkaupunki
vuonna 1812.
Turku on aina ollut myös kulttuurisesti hyvin merkittävä kaupunki. Suomen
kielen isänä tunnettu Mikael Agricola oli Turun piispa, kun hän 1500-luvulla
julkaisi ensimmäisen suomenkielisen kirjan, Abckiria, sekä käänsi pian sen
jälkeen Uuden testamentin.
Turku on virallisesti kaksikielinen kaupunki, ja sen väestöstä noin viisi
prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia. Turku on edelleenkin tärkeä
opiskelukaupunki, jossa sijaitsee sekä suomenkielinen Turun yliopisto että
ruotsinkielinen Åbo Akademi.
Turun tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluu Turun linna, joka oli keskiajalla
tärkeä maallisen vallan tukikohta Suomessa. Turun seutu on suosittu
matkailukohde varsinkin kauniin saaristonsa ansiosta. Turun saaristo ja sitä
ympäröivä Saaristomeri ovat varsinaisia luonnonihmeitä, ja siellä on tuhansia
saaria (lähteestä riippuen jopa 40 000). Saariston rengastietä tai
rannikkoreittiä pitkin pääsee kiertämään saaristoa autolla, pyörällä tai
kävellen.
Lessico
Sanasto Glossario
perustamisvuosi anno di fondazione
piispaistuin vescovato
kehittyä svilupparsi
merenkulku marittimo
valta potere
perustaa fondare
tuhoisa disastroso
tulipalo incendio
hovioikeus tribunale
tsaari zar
turvallinen sicuro Grammatica
merkittävä importante
väestö popolazione
maallinen terrestre
tukikohta base di difesa Pronominien kertausta Ripasso dei pronomi
seutu area, zona
saaristo arcipelago Riassumiamo nella tabella sottostante la forma base, la radice e il partitivo
luonnonihme miracolo della natura
rengastie lett. “via circolare”, strada che collega varie isole dell’arcipelago
singolare dei pronomi personali, dimostrativi, dei due pronomi interrogativi
rannikkoreitti lett. “percorso costiero” che permette di percorrere parte dell’arcipelago in bici o a Mikä? “Cosa?” e Kuka? “Chi?” e del pronome relativo joka “che”.
piedi

Esercizio 13 Leggi il testo “Turku: Suomen entinen pääkaupunki”

e rispondi se le affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le
affermazioni false.

Esercizio 14 Rispondi alle domande con una frase intera.

1. Millainen kaupunki Turku oli keskiajalla?
2. Mitä tapahtui Ruotsin vallan aikana?
3. Mitä Turusta tuli, kun se siirtyi Venäjän vallan alle?
4. Mitä Mikael Agricola teki?
5. Millainen on Turun saaristo?

Esercizio 15 Descrivi brevemente la storia della tua città.

Ricordiamo inoltre gli avverbiali locativi (derivati dai pronomi dimostrativi)

che si usano solo nei casi locativi indicanti stato in luogo, moto da luogo e
moto a luogo.
Dimostrativo Locativo
Punto preciso Luogo più ampio
tämä tässä/tästä/tähän täällä/täältä/tänne Gustav Vasa.
tuo tuossa/tuosta/tuohon tuolla/tuolta/tuonne
Esercizio 18 Completa il dialogo telefonico con gli avverbiali giusti.
se siinä/siitä/siihen siellä/sieltä/sinne
täällä x 4 sinne x 2 tuolla x 2 siellä x 2 tuolta siinä tänne
tässä
Esercizio 16 A cosa corrisponde la forma in grassetto? Unisci le
parti corrispondenti.

Esercizio 17 Completa le frasi inserendo il pronome tra parentesi

al caso indicato.
1. 1. Suomi oli Ruotsin vallan alla 1809 asti. Lukas: Hei, Hanna! Mitä [1.] Ouluun
(se, gen) jälkeen kuuluu?
(se, ela) tuli Venäjän suuriruhtinaskunta.
Hanna: Moi, Lukas! Ihan hyvää. [2.] on
2. Turku kasvoi kovaa vauhtia 1700-luvulla. vähän huono ilma. Katselen juuri ikkunasta ulos. [3.]
(tuo, ade) vuosisadalla kaupunki sai elää sataa lunta.
rauhassa eikä ollut sotia.
3. Mikael Agricola kirjoitti Abckirian. Lukas: Oho! Sataako [4.] lunta? [5.]
(hän, PART) kutsutaan suomen kielen isäksi. Turussa paistaa aurinko.
4. Paavi Gregorius IX kirjoitti kirjeen, jossa oli määräys, että Hanna: Joo joo! Ja [6.] ulkona tuuleekin
piispanistuin piti siirtää Turkuun. (hän, kovasti.
ade) oli suuri valta Euroopassa 1200-luvulla. Lukas: Ai jaa, [7.] meillä on yli
5. Turussa oli lukuisia tulipaloja keskiajalla. Asukkaat puhuivat kymmenen astetta lämmintä. Aurinko suorastaan lämmittää, kun seison
(ne, ela) ja pelkäsivät [8.] ikkunan vieressä! [9.]
(ne, part), mutta he eivät osanneet varoa kadulla ihmiset kulkevat jo kevättakeissa.
riittävästi.
Hanna: Voisinpa minäkin laittaa jo kevättakin. Luin eilen lehteä, ja
6. Kustaa Vaasa oli Ruotsin kuningas 1500-luvulla, ja hän kävi myös [10.] jo mainostettiin trenssejä, muttei
Turussa. (hän, gen) nimensä oli ruotsiksi niillä vielä mitään [11.] Oulussa tee.
Lukas: Älä huoli. Kyllä se kevät vielä Ouluunkin tulee. Tänä aamuna 3. Kaveri, kanssa puhuin puhelimessa, on
heräsin siihen, kun [12.] pihalta kuului ulkomailla lomalla.
lintujen laulua. 4. Kilpajuoksija, voitti kilpailun, on 20
vuotta vanha.
Hanna: Se on kyllä varma kevään merkki!
5. Opiskelijat, annoin kotitehtäviä, eivät
Lukas: Tuletko muuten [13.] vapuksi? tulleet tunnille.
Hanna: Kyllä, ajattelin tulla [14.] 6. Pöytä, laitoin puhelimen, on se
viikoksi. pienempi.
7. Katri kirjoitti kollegalle, sisko asuu
Lukas: Kiva! Minun täytyy mennä nyt. Kuullaan sitten pian uudestaan!
Oslossa.
Esercizio 19 A coppie. Create delle domande con i seguenti 8. En tiedä, ostanko sitä pienempää tietokonetta,
pronomi interrogativi. Vince la coppia che riesce a fare più on vähemmän sovelluksia.
domande e risposte! La prima tabella è più facile, la terza più 9. Ne, ovat ilmoittautuneet kurssille,
difficile. voivat tulla huomenna.
1. 10. Ovatko nämä ne uudet kengät, kerroit
eilen?
kuka...? mikä...? milloin...?
missä...? minkämaalainen...? mistä...? Esercizio 21 Campi lessicali. Trova la parola intrusa e sostituiscila
paljonko...? mihin aikaan...? miksi? con una dello stesso ambito, poi dai un titolo a ciascun gruppo di
parole e inseriscilo nella casella iniziale. Prova infine a creare dei
2. nuovi insiemi con le parole intruse.
kenelle...? mistä...? mihin...?
monelta...? kenestä...? kenen...?
minä päivänä...? minkä...? kenellä...?
3.
ketkä...? kumpi...? mistä asti...?
mihin asti...? millä...? kummalle...?
minä vuonna...? kumman...? mitä...?

Esercizio 20 Inserisci il pronome relativo joka al caso giusto.

1. Talo, asumme, on vanha puutalo.
2. Lääkäri, soitin eilen, oli hyvin
ystävällinen.
 pubblico di adulti e solo successivamente furono adattate ai bambini.
Presero forma così le tipiche storie disegnate, trasposte poi in cartoni,
film e oggettistica varia. Curiosità: oggigiorno i Muumi sono conosciuti
praticamente in tutto il mondo e sono particolarmente amati in
Giappone.

Note culturali
Turun seutu I dintorni di Turku
I dintorni di Turku sono dominati dal bellissimo arcipelago di migliaia
di isole e isolette che si trovano di fronte alla città. Le isole
dell’arcipelago sono da sempre meta estiva degli abitanti della
terraferma e oggigiorno continuano a essere molto frequentate da turisti
e viaggiatori di ogni tipo. Oltre ai percorsi classici del rengastie e
rannikkoreitti che permettono di visitare molte isole, l’arcipelago può
essere ammirato in tutta la sua bellezza anche da una delle famose navi
della Silja Line o Viking Line che da Turku vanno a Stoccolma.
Vicino a Turku si trova Naantali, un grazioso villaggio di casette di
legno colorate che dà il meglio di sé in estate. Vi si trova anche il
villaggio dei Muumi (o Moomin), i famosi personaggi fiabeschi
finlandesi inventati dalla scrittrice finno-svedese Tove Jansson (1914-
2001) (nella foto qui di fianco, la scrittrice nel 1956 con alcuni pupazzi
raffiguranti i Muumi). Le avventure dei Muumi si svolgono
nell’omonima valle (Muumilaakso) e furono inizialmente scritte per un
 TEST DI 2. Sinä tanssia jo kaksi vuotta.
LIVELLO 3. Me Italiaan marraskuussa.
A2 Testaa taitosi 4. Soile ja Anni Italiassa monta vuotta.
5. Onko tuo hyvä elokuva? sitä!
6. Katso, maa on valkoinen! Yöllä lunta!
Mettiti alla prova 7. Kuulin, että Jaanan syntymäpäivä viime
viikolla.
8. Mummi ja vaari naimisissa jo 40 vuotta.
Completa le frasi con imperfekti o ___/8
pluskvamperfekti.
Eilen! Oskari ja minä [1.] (käydä) retkellä Completa le frasi con le forme plurali.
Kolin kansallispuistossa. Oskari [2.]
(herättää) minut kello 7. Hän [3.] (tehdä) jo 1. Marko osti torilta litran (makea)
eväät valmiiksi. Hän [4.] (pakata) myös reput, (mansikka).
joten minun [5.] (tarvita, neg.) siis tehdä 2. Hän pitää myös (kotimainen)
muuta kuin pukea vaatteet ja syödä aamiainen! [6.] (vihannes).
(kävellä) kauniissa luonnossa monta tuntia, 3. Senja kirjoittaa (ystävä, suff. poss.) joka
[7.] (ihailla) maisemia ja [8.] viikko.
(nauttia) raikkaasta ilmasta. Päivällä [9.] 4. Joulupukki lukee (lapsi) kirjeet
(pysähtyä) nuotiopaikalle ja [10.] (tonttu) kanssa.
(syödä) herkulliset eväät, jotka Oskari [11.] 5. Opettaja saa tehtävät (opiskelija).
(valmistaa) aamulla. Illalla [12.]
6. Silvia ihastui (suomalainen)
(palata) kotiin väsyneinä. Minä [13.]
(puukaupunki).
(jaksaa, neg.) tehdä ruokaa, joten [14.]
___/10
(tilata) pizzat sillä aikaa, kun Oskari [15.]
(käydä) suihkussa. Ruoan jälkeen [16.]
(mennä) nukkumaan. Trasforma le parole sottolineate al singolare.
___/16
1. Terapeutti keskustelee eronneiden parien /
kanssa.
Completa le frasi con il tempo imperfekti o 2. Odotan kivoja uutisia /
perfekti. 3. Tuukka hymyilee suloisille vauvoille /
olla (x 2) harrastaa muuttaa käydä sataa nähdä (neg.) asua 4. Rikkailla miehillä / on paljon ystäviä.
___/8
1. Viime vuonna Sandro Suomessa.
 Declina l’aggettivo tra parentesi al grado 3. Veli-Matti lainasi minulle laturin, voin
ladata puhelimeni.
comparativo o superlativo e al caso giusto. 4. Tämä yölamppu on lapsille, pelottaa
1. Viivillä on (uusi) tietokone kuin nukkua pimessä.
Kalervolla. 5. Tuolla on se poika, kanssa juttelin eilen.
2. Helsinki on Suomen (suuri) kaupunki. 6. Minua jännittää puhua ihmisille, en tunne.
3. Opettaja toi kahvia (väsynyt) opiskelijoille. 7. Nämä ovat ne kaupungit, haluan käydä
4. He ostavat ruokaa kylän (hyvä) torilta. tänä kesänä.
5. Kaikista (kallis) asunnon hinta on 450 000 8. Onneksi Ville löysi avaimet, etsimme.
euroa. ___/8
6. Nämä ovat kaupungin (tuulinen) kadut.
___/6 Inserisci la parola giusta scegliendola tra le
seguenti.
Scegli il verbo adatto e coniugalo all’imperativo.
päivä ystäviensä lapsia villieläimiä eläinlääkäriksi â—¾ teatteria
kävellä vanheta (neg.) kääntyä mennä muistaa kysyä syödä kampaajana koiraa opettajaksi juhannuksena
(neg.) pelätä (neg.) istua lisätä sekoittaa häiritä (neg.) Kaisa menee [1.] mökille [2.]
1. suoraan aukiolle asti ja kanssa. Mökillä Kaisa, Ville ja Kaarina
sitten oikealle. Sitten olette perillä! aikovat grillata ja saunoa joka [3.] Kaisa
2. Sinun täytyy herätä aikaisin. laittaa opiskelee [4.] ja hän tutkii [5.]
herätyskello soimaan! Hänen ystävänsä Ville valmistuu [6.]
syksyllä. Hän rakastaa opettaa [7.]
3. Jos ette ymmärrä tehtävää, opettajalta! Kaarina taas ei opiskele vaan työskentelee
4. Kyllä te osaatte, ! [8.] Hänellä on kaksi [9.]
5. Liisa, omalle paikallesi! Matkan aikana ei ja ne tulevat mukaan mökille. Kaikki kolme
saa nousta seisomaan. harrastavat [10.] He tutustuivat toisiinsa
6. Haluan olla rauhassa nyt. minua, kansalaisopiston kurssilla.
pois! ___/10
___/8
Completa le frasi con il complemento al caso
Completa le frasi con il pronome relativo alla adatto.
forma adatta. 1. Tuo pizza tuoksuu
1. Lauralla on hevonen, nimi on Polle. 2. En ymmärrä tätä. Voitko selittää sen ?
2. Annan kirjeen tytölle, rakastan. 3. Minä voi lähettää sähköpostin
4. Silvia on kiinnostunut
5. Onko hän rakastunut
? 18 Tarinoita Naantalissa
6. Olen sairas. Minun pitää jäädä
___/6 Racconti a Naantali
Pisteet: ___/80
Tulos: 0–20 21–40 41–60 61–80

In questo capitolo impareremo

✓ Ripasso dei tipi di nominali
✓ Passivo passato
✓ Lingua colloquiale: le forme del passato
✓ Cercare lavoro

Dialogo

Nuorten kesätyöt
Naantali on idyllinen kesäkaupunki, joka on täynnä historiaa, romantiikkaa ja
muinaisia tarinoita. Naantali tunnetaan muun muassa historiallisena kylpylä-
ja luostarikaupunkina. Vanhan kaupungin kujat ovat täynnä vanhoja
erivärisiä puutaloja, joista jokaisella on oma nimensä. Kaupungin edustalla
avautuvat upeat merimaisemat ja Naantalin saaristo.

Lenni ja Silvia käyvät ostamassa pehmikset jäätelökioskista ja menevät
rannalle istumaan. Silvia ihmettelee, kuinka nuoria kioskin myyjät olivat, ja
hän tiedustelee asiasta Lenniltä.
Silvia: Huomasitko, kuinka nuoria jäätelönmyyjät olivat? Arvelen, että he
eivät ole edes 18-vuotiaita.
Lenni: Se on hyvin mahdollista.
Silvia: Ovatko he jättäneet koulun kesken?
Lenni: Ei, he ovat kesätyöläisiä. Myös alaikäiset nuoret tekevät usein
kesätöitä.
Silvia: Jaa, sehän on kätevää. Niin he saavat taskurahaa ja arvokasta
työkokemusta.
Lenni: Niin, ja he voivat alkaa säästämään vaikka tulevia opintoja varten.
Silvia: Ai niin, suomalaiset nuoret muuttavat lukion jälkeen pois kotoa.
Lenni: Ja viimeistään silloin heidän pitää itsenäistyä taloudellisesti.
Kesätöiden säästöt tulevat tarpeeseen, kun he muuttavat omilleen.
Silvia: Mutta eivätkö he sitten pääse olleenkaan lomalle kesällä?
Lenni: No, se riippuu työntekijän iästä, ja tietenkin sopimuksesta. Nuorten
kesätyötä säätelee oma lakinsa. Esimerkiksi alle 15-vuotias voi tehdä vain
kevyttä työtä, joka saa kestää enintään puolet koulun loma-ajasta. Monet
lukiolaiset ja yliopisto-opiskelijat taas ovat töissä koko kesän.
Silvia: Minkälaista työtä nuoret tekevät?
Lenni: He voivat olla töissä monenlaisissa paikoissa, kuten kahviloissa,
kaupoissa, toimistoissa, tehtailla tai vaikka lapsenvahtina. Kaupungit ja
seurakunnat hakevat monesti kesätyöntekijöitä muun muassa julkisten
puutarhojen ja hautausmaiden kunnossapitoon. Yliopisto- ja AMK-
opiskelijat puolestaan pyrkivät yleensä löytämään omaan alaansa liittyviä
töitä.
Silvia: Mielenkiintoista. Entä mistä nuoret löytävät kesätöitä?
Lenni: Avoimista työpaikoista löytyy tietoa lehdistä ja netistä tai ottamalla
suoraan yhteyttä työnantajaan. Monet työnantajat hakevat työntekijöitä
myös sosiaalisessa mediassa. Myös tuttavilta ja sukulaisilta voi saada
hyödyllisiä vinkkejä, mutta hakijan on oltava aina oma-aloitteinen, kun hän
lähestyy työnantajaa. Jokaisessa kaupungissa on työ- ja elinkeinotoimisto
eli TE-toimisto, joka auttaa nuoria kesätyöpaikan etsimisessä.
Silvia: Missä sinä olet ollut kesätöissä?
Lenni: Aivan ensimmäiseksi olin mansikanpoimijana, toisena kesänä olin
lastenvahtina ja kolmantena varastoapulaisena yhdellä tehtaalla. Sitten
pääsin paikallislehden toimitukseen assistentiksi ja sitä seuraavana vuonna
toimittajan kesälomasijaiseksi. Tänä kesänä teen vain muutaman freelance-
jutun, niin minulla on aikaa reissailla sinun kanssasi ympäri Suomea. Ja se
onnistuu, koska minulla on säästöjä.
Silvia: Minä taas soitin juuri äidille ja pyysin laittamaan lisää rahaa tililleni...
Lenni: Maassa maan tavalla!
Silvia: Niinpä.
Lessico
Sanasto Glossario
idyllinen idillico
muinainen antico
kylpylä spa
luostari convento (qui), monastero
gen + edustalla davanti a qualcosa
pehmis soft ice
arvella credere avoin työpaikka offerta di lavoro
jättää + acc + kesken interrompere qualcosa
kesätyöläinen lavoratore estivo lähettää työhakemus inviare una candidatura
alaikäinen minorenne saada kutsu työhaastatteluun essere chiamati per un colloquio di lavoro
taskuraha pocket money ottaa yhteyttä työnantajaan contattare il datore di lavoro
arvokas prezioso
säästää risparmiare tiedustella chiedere informazioni
tuleva futuro (agg.) kysyä lisätietoja chiedere ulteriori informazioni
opinnot studi työnhakija candidato per un posto di lavoro
pois + ela via da qualche parte
viimeistään al più tardi työntekijä lavoratore, impiegato
itsenäistyä diventare indipendenti työaika orario di lavoro
taloudellinen economico
tulla tarpeeseen essere utile
ruokatunti pausa pranzo
riippuu + ela dipendere da qualcuno kahvitauko pausa caffè
sopimus contratto palkka stipendio
säädellä regolare
laki legge
Työtehtäviin kuuluu... Le mansioni comprendono...
enintään (al) massimo 9.00-15.00 = yhdeksästä kolmeen dalle 9.00 alle 15.00
monenlainen vario ma-pe = maanantaista perjantaihin da lunedì a venerdì
lapsenvahti baby-sitter
seurakunta parrocchia löytää työpaikka TE-toimiston kautta trovare lavoro tramite l’ufficio di
hakea qui: cercare collocamento
julkinen pubblico Onko sinulla työkokemusta? Hai esperienza di lavoro?
hautausmaa cimitero
kunnossapito manutenzione
AMK = ammattikorkeakoulu istituto superiore professionale
puolestaan invece (+ 3° pers. suff. poss.) (lett. da parte loro, d’altro canto) Esercizio 1 Leggi il testo “Nuorten kesätyöt” e rispondi se le
pyrkiä + ill cercare di fare qualcosa affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
ala settore
ill + liittyvä relativo a qualcuno false.
tuttava conoscente
hakija candidato
oma-aloitteinen intraprendente
lähestyä avvicinarsi; qui: entrare in contatto
työ- ja elinkeinotoimisto ufficio di collocamento
mansikanpoimija raccoglitore di fragole
varastoapulainen assistente di magazzino
toimitus redazione
sijainen sostituto
freelance-juttu articolo freelance

Esercizio 2 Rispondi alle seguenti domande con una o più frasi.

1. Minkälainen kaupunki Naantali on?

Parole e frasi 2. Mitä Lenni ja Silvia tekevät Naantalissa?

3. Miksi suomalaiset nuoret tekevät kesätöitä? vocaboli del Capitolo 11.

4. Mistä nuoret voivat etsiä kesätöitä?

5. Mitä kesätöitä Lenni on tehnyt?

6. Miksi Lenni voi matkustaa ympäri Suomea Silvian kanssa tänä

kesänä?

Esercizio 3 Traduci le frasi in finlandese.

1. Hai lavorato l’estate scorsa?
2. Dove lavoravi?
3. Come hai trovato il lavoro estivo?
4. Quante settimane hai lavorato?
5. Qual era il tuo orario di lavoro?
6. Ho saputo del lavoro da un conoscente.
7. Ho visto l’annuncio su internet.
8. Ho trovato il lavoro tramite l’ufficio di collocamento.
9. Ho contattato il datore di lavoro.
10. Ho inviato la candidatura e il curriculum al datore di lavoro.
11. Cosa comprendevano le tue mansioni?
12. Hai esperienza come baby-sitter?

Esercizio 4 Scrivi cosa fanno i seguenti lavoratori.

1. kahvila-apulainen
2. jäätelönmyyjä
3. siivooja kauppahallissa
Grammatica
4. lastenvahti
5. grillikioskin myyjä Nominityyppien kertaus Tipi di nominali:
6. paikallislehden toimitusapulainen ripasso
Esercizio 5 Gioco di ruolo a coppie: ognuno sceglie alcuni I tipi di nominali e la loro declinazione, che hai imparato nei capitoli
personaggi e l’altro deve scoprire più informazioni possibili su precedenti, sono riassunti nel seguente schema. Ricorda che per ogni tipo di
ciascun personaggio. Puoi aiutarti con le frasi dell’esercizio 3 e con i nominale è importante memorizzare la radice flessiva e la forma del
partitivo singolare. È altrettanto importante ricordare se si applica la 7. valmis
gradazione consonantica, e se sì, per quali casi. Il plurale si forma dalla 8. pakastin
radice del plurale, che hai imparato nel Capitolo 12. 9. maidoton
10. karannut
11. korkeus
12. ohut
13. ommel
14. kuusi (abete)

Esercizio 7 Completa le declinazioni.

Eccezioni : lapsi → lasta, lapse-

mies → miestä, miehe-
veli → veljeä, velje
kevät → kevättä, kevää-

Esercizio 6 Scrivi altre parole che si declinano nello stesso modo.

1. pankki
2. kuusi (numerale)
3. liike
4. ihminen
5. kysymys
6. ahdas
Esercizio 8 Declina e inserisci le parole tra parentesi.
 Satu Punahilkasta Testo
Olipa kerran pieni tyttö, jonka nimi oli Punahilkka. Hän asui metsän
laidalla äitinsä kanssa [1.] (keltainen
puutalo). [2.] (eräs päivä) äiti sanoi Sulon uutinen
Punahilkalle: “Tein [3.] (herkullinen
mustikkapiirakka) sinun [4.] (sairas MP3/91
mummo, suff. poss.). Laitoin koriin myös [5.]
(tuore sämpylä, plur.), [6.]
(punainen omena, plur.), [7.] Lähettäjä: sulo.vaananen@opiskelija.fi
(makea mansikka, plur.) ja [8.] Vastaanottaja: lenni.virtanen@meili.fi
(sokeriton puolukkamehu) ja [9.] Aihe: Uutisia
(laktoositon maito). Ole kiltti ja vie kori Moi!
mummollesi. Hän ilahtuu varmasti. Mutta muista varoa [10.] Mä yritin soittaa sulle, mutta et vastannu... Miten menee?
(paha susi)!” Toivottavasti Naantalissa on ollu kivaa. Täällä on kaikki oikein hyvin.
Punahilkka otti korin ja lähti matkaan. Mummo asui yksin [11.] Ja siitä puheen ollen, mulla on vähän kerrottavaa. Tää on oikeastaan
(pieni sininen mökki) keskellä [12.] aika nolo juttu, mutta sä oot mun paras kaveri, niin kerron sulle...
(suuri metsä). Punahilkka ihaili [13.] Muistatko, kun mä kerroin, että Astrid oli lähdössä Ruotsiin
(korkea kuusi ja mänty, plur.) sekä [14.] kuukaudeksi? No, se lähti joku aika sitten. Me viestiteltiin se eka viikko,
(monenlainen kasvi, plur.), kun hän käveli ja sitten yhtenä päivänä se kerto, että joku sen ystävä, Theo, Etelä-
[15.] (kapea polku) kohti mummon Ruotsista oli tullu tapaamaan sitä viikonlopuksi. Mä mietin, että kuka
mökkiä. Polun varrella kasvoi [16.] ihmeen Theo, mutta en viitsiny kysellä mitään. Astrid ei ollu ikinä
(sininen mustikka, plur.) ja [17.] puhunu siitä, niin mulla tuli jotenkin kumma olo. Mä mietin sitä sitten
(punainen puolukka, plur.) sekä [18.] koko päivän enkä mä saanu sitä pois mielestä illallakaan. Mua häiritsi
(kaunis kukka, plur.). Kun Punahilkka oli kulkenut vähän matkaa, hän ajatus siitä, että Astrid oli siellä sen Theon kans, ja sitten mä tajusin, että
kohtasi [19.] (iso karvainen susi), joka mä olin mustasukkainen ja mä ajattelin, että niillä oli suhde!
sanoi hänelle [20.] (lipevä ääni): No, mä yritin sitten koko illan soittaa Astridille, mutta sillä oli
“Huomenta, tyttöseni. Minne matka?” Punahilkka vastasi: “Vien ruokaa puhelin pois päältä. Mä meinasin tulla hulluksi. Ja arvaa, mitä mä tein!?
[21.] (iäkäs isoäiti, suff. poss.). Hänen Mä ostin lennot Tukholmaan siltä istumalta ja seuraavana aamuna mä
mökkinsä on metsän keskellä [22.] (vanha olin jo Astridin vanhempien ovella soittamassa ovikelloa! Astrid oli
koivu) vieressä.”... tietenkin ihan ihmeissään, kun se näki mut. Mä olin vähän hermostunu,
kun mä astuin sisään. Siellä istu kaks miestä, jotka Astrid esitteli mulle.
Esercizio 9 Continua la favola di Punahilkka dell’esercizio 8. Ne oli Theo ja sen poikaystävä Kevin. Ne aiko muuttaa Tukholmaan ja
Sitten susi... ne oli tullu sinne viikonlopuksi kattomaan paria kämppää.
Kun Theo ja Kevin lähti asuntoesittelyyn ja me jäätiin kahdestaan
Astridin kans, niin mun oli pakko kertoa sille koko juttu. Tiedätkö,
kuinka mua nolotti...? Mä pelkäsin ensin, että Astrid suuttuu, mutta se
olikin tosi iloinen. Me puhuttiin pitkään ja selvis, että se oli ollu Esercizio 10 Leggi il testo “Sulon uutinen” e rispondi se le
ihastunu muhun jo jonkin aikaa, mutta se oli ajatellu, että se oli affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
yksipuolista, ja siksi se oli päättäny vaihtaa maisemaa vähäksi aikaa. Mä false.
vietin sitten pari päivää Tukholmassa ennen kuin palasin takaisin
Helsinkiin. Ja lopputulos on nyt siis, että me seurustellaan!!!
Soittele, kun ehdit. Silvialle terkkuja!
T. Sulo

P.S. Ootteko muuten nähny Louhisaaren kummitusta? Kertokaa sillekin

terkkuja, jos näette.
Esercizio 11 Rispondi alle domande con una frase intera.
1. Miksi Sulo osti lentoliput Tukholmaan?
Lessico 2. Miksi Sulolle tuli kumma olo?
3. Miksi Theo ja Kevin olivat Tukholmassa?
Sanasto Glossario
4. Miksi Suloa nolotti?
ela + puheen ollen a proposito di qc
nolo imbarazzante 5. Miksi Astrid oli lähtenyt Ruotsiin?
juttu cosa
yhtenä päivänä un giorno
6. Mikä Sulon ja Astridin suhde on nyt?
kuka ihmeen...? ... chi?
en viitsi ← viitsiä non mi va Esercizio 12 Cosa è Louhisaaren kummitus e qual è la sua storia?
kysellä chiedere Cerca informazioni su internet e rispondi in finlandese.
kumma strano
saada pois mielestä togliersi qc dalla testa
ajatus pensiero
tajuta capire, realizzare
mustasukkainen geloso
suhde relazione
pois päältä spento
meinata tulla hulluksi stare per impazzire
arvata indovinare
siltä istumalta immediatamente (idiom.)
olla ihmeissään meravigliarsi
Grammatica
hermostua innervosirsi
asuntoesittely visione di un appartamento
kahdestaan da soli (in due)
part + nolottaa essere imbarazzato di qualcuno
Passiivin menneet ajat Passivo passato
selvitä venire alla luce
yksipuolinen qui: non corrisposto Nel Capitolo 7 hai imparato il passivo presente mennään, che si usa nelle
vaihtaa maisemaa cambiare aria frasi impersonali (cioè senza un soggetto esplicito) e nelle esortazioni e con la
kummitus fantasma 1° persona plurale nella lingua colloquiale. Ora vediamo le forme del passato.
terkkuja saluti (coll.)
Il passivo al tempo imperfekti si forma aggiungendo la desinenza -(t)tiin
(affermativo) o -(t)tU (negativo) alla radice dell’infinito debole.
 La coniugazione è sempre al singolare: ohjeet è l’oggetto, non il
soggetto!

Attenzione alla forma dell’oggetto!

L’accusativo singolare dell’oggetto nel passivo affermativo è sempre alla
forma base (e non con la desinenza -n), eccetto che con i pronomi personali
umani (che hanno la forma in -t).
Kirja luettiin/on luettu/oli luettu.
Suomen pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812. Hänet nähtiin/on nähty/oli nähty.
La capitale della Finlandia è stata trasferita da Turku a Helsinki nel 1812.
Mikan jalkaa ei laitettu kipsiin. La gamba di Mika non è stata ingessata. Ricorda che al negativo ci vuole sempre il partitivo.
Kirjaa ei luettu/ei ole luettu/ei ollut luettu.
Il passivo al tempo perfekti e al pluskvamperfekti si forma con il verbo olla
alla 3° persona singolare (on/ei ole per il perfekti e oli/ei ollut per il
pluskvamperfekti) seguito dal participio passato passivo (-t)tU. Esercizio 13 Completa le forme del passivo.
A. Imperfekti Affermativo Negativo
1. ostaa ostettiin ei ostettu
2. juoda
3. etsiä
4. rakastaa
5. asioida
6. jutella
7. viedä
On arvioitu, että virus kestää vielä pari vuotta. 8. pelata
Si è stimato che il virus durerà ancora due anni.
Ohjeet oli ymmärretty väärin. B. Perfekti Affermativo Negativo
Le indicazioni erano state capite male. on tuotu ei ole tuotu
1. tuoda
Silvian puhelinta ei ollut varastettu.
Il telefono di Silvia non era stato rubato. 2. pestä
3. tehdä
4. kirjoittaa
 5. uskoa
6. antaa
7. juosta
8. häiritä

C. Pluskvamperfekti Affermativo Negativo

1. pelätä oli pelätty ei ollut pelätty
2. hymyillä
3. paeta
4. saada
5. harkita
6. nousta
7. varastaa
8. lainata

Esercizio 14 Completa la tabella con le forme affermative e

negative del passivo passato o con l’infinito. Esercizio 15 Scrivi la forma del passivo al tempo imperfekti.
1. Artikkeli (julkaista) viime viikolla.
2. Juhlissa (neg. tarjota) kakkua vaan
pullaa.
3. Sanna Marin (nimittää) pääministeriksi
vuonna 2019.
4. Vieraita kieliä (opettaa) kouluissa jo
60-luvulla.
5. Milloin Halleyn komeetta (nähdä)
viimeksi?
6. Roomaa (neg. rakentaa) päivässä.
7. Hotellissa (neg. olla) yhtään vapaata
huonetta.
8. Kuka (valita) USA:n presidentiksi
vuonna 2020?
 Esercizio 16 Rispondi con una frase negativa. Attenzione alla La coniugazione dei verbi al passato nella lingua colloquiale presenta le
forma dell’oggetto! seguenti particolarità.
1. Oliko olohuone siivottu, kun vieraat saapuivat? Ei, olohuonetta ei 1. All’imperfekti della 3° persona (singolare e plurale) dei verbi del I e IV
ollut siivottu, kun vieraat saapuivat. tipo, la i finale spesso cade.
2. Tehtiinkö asiasta sopimus?
3. Saatiinko jouluksi lunta?
4. Onko sauna lämmitetty? 2. All’imperfekti della 1° persona plurale si usa il passivo.
5. Oliko pojille ostettu vaatteet? (me) sanoimme → me sanottiin
6. Tarvittiinko mökillä villasukkia? 3. Al perfekti e pluskvamperfekti della 1° persona plurale si usa il
7. Pidettiinkö Kaurismäen uudesta elokuvasta? “doppio passivo”, cioè anche l’ausiliare è al passivo.
8. Onko piha haravoitu? (me) olemme lukeneet → me ollaan luettu (perfekti)
(me) olimme lukeneet → me oltiin luettu (pluskvamperfekti)
9. Ymmärrettiinkö pelin säännöt?
4. Al perfekti e pluskvamperfekti il participio passato -(n)nUt perde la -t
10. Oliko auto pysäköity hyvin?
finale ed è sempre alla forma singolare.
Esercizio 17 Ascolta e scrivi le frasi che senti. (minä) olen syönyt → mä oon syöny (la t finale cade)
MP3/92
(te) olette syöneet → te ootte syöny (forma singolare nonostante il
soggetto plurale)

Esercizio 18 Dopo aver controllato le frasi dell’esercizio 17,

traducile in italiano.

Puhekieli: menneet aikamuodot Finlandese

colloquiale: il passato
 11. mä olin asioinu
12. se on ymmärtäny
13. mä opiskelin
14. mä oon ajatellu
15. se oli tiedustellu
16. me oltiin toivottu

Esercizio 20 Trasforma le frasi in lingua standard e poi traducile

in italiano sotto.
1. Ulla-Maija ja Sanna tuli kotiin eilen.

2. Ne sano, että ne oli nähny hirven.

3. Ne kerto, että se oli hypänny yhtäkkiä tielle.

4. Me oltiin varoitettu, että siellä on usein hirviä.

Esercizio 19 Scrivi la forma in lingua standard.
1. ne tuli he tulivat
2. sä oot ollu 5. Mun työkaveri oli myös ollu hirvikolarissa siellä lähellä.
3. me oltiin pelätty
4. te olitte syöny
5. me tehtiin 6. Onneksi sille ei käyny mitenkään.
6. te ootte nukkunu
7. sä olit uskonu
8. ne sauno
9. se kysy 7. Sen auto vain meni ihan ruttuun.
10. ne on ostanu

8. Se säikähti tietenkin tosi paljon.
Note culturali
Äitiyspakkaus Il pacco di maternità
Dagli anni Trenta lo Stato finlandese concede alle madri in attesa un box
di cartone, äitiyspakkaus, che contiene il corredino per il nascituro e vari
oggetti che possono essere utili nel primo anno di vita. Il pacchetto fa
parte del sostegno alle famiglie con figli destinato a tutte le famiglie che
hanno nuovi nascituri. Nel sostegno è compreso anche l’assegno di
maternità (4 mesi) e di paternità (9 settimane). Nel 2020 le madri
finlandesi possono scegliere se prendere il box per il nascituro o in
alternativa 170 euro. Quasi tutte scelgono il box perché è molto utile.
Il corredino è diverso ogni anno, soprattutto in base al feedback
ricevuto negli anni precedenti dai genitori, ma il resto del contenuto è
rimasto abbastanza invariato per decenni. All’interno della scatola ci
sono: sacco nanna, cappottino, vestitino di lana, cappellini,
passamontagna, calzamaglia, calzini, body vari, leggings, magliettina,
materasso, copri materasso, federe, copertina, copri piumone,
asciugamano per il bagnetto, forbici per le unghie, termometro,
spazzola, spazzolino, termometro per il bagnetto, pannolini ecologici
(cioè lavabili), assorbenti, coppe per reggiseno, crema per capezzoli,
teli, preservativi, bavaglini, un libro e un giocattolino. La scatola stessa
invece, con il materasso incluso nel pacco, può essere utilizzata come
culla per le prime settimane.
Vauvat nukkuvat ulkona I neonati dormono fuori
I neonati finlandesi fanno la nanna fuori in giardino o in balcone, anche
con temperature inferiori allo zero! Secondo diversi studi, a partire agli
anni Venti, infatti, l’abitudine di far dormire i neonati all’aperto porta
vari vantaggi: ad esempio, si ritiene che i bambini dormano meglio e più
a lungo all’aria aperta, che migliori la circolazione del sangue e faccia
aumentare le difese immunitarie. Dormire all’aperto con -5°C (la
temperatura considerata ottimale) è del tutto sicuro se il bambino è ben
coperto, al riparo dal vento e sistemato in una buona navicella. È
importante, ovviamente, controllare di tanto in tanto la temperatura del
bambino, toccandogli le mani per capire se sta bene o ha freddo.
Itsenäiset lapset ja nuoret Bambini e giovani
autonomi
In Finlandia si reputa molto importante che i bambini diventino cittadini
responsabili e autonomi già in tenera età. Ai bambini vengono molto
presto concesse varie libertà e responsabilità sia a scuola che a casa.
Così, imparano sin da piccoli a vestirsi, lavarsi e mangiare da soli e a
muoversi fuori casa e nel traffico.
Spesso ai bambini vengono date le chiavi di casa già dalla prima
elementare (se non prima), così da permettergli di andare a scuola e
tornare a casa senza l’aiuto dei genitori. Quando i bambini tornano a
casa da scuola, i genitori sono normalmente al lavoro, per cui devono
prepararsi la merenda (pranzano sempre a scuola) e fare i compiti in
autonomia. Nel pomeriggio i bambini possono incontrare gli amichetti
oppure andare a fare delle attività sportive a piedi, con la bicicletta o con
l’autobus.
 Silvia: Niin on. Pidän kovasti näistä vanhoista puutaloista täällä vanhassa
kaupungissa. Katso tuotakin vanhanajan lelukauppaa, onpa hauska
19 Suomalainen koulu näyteikkuna!
Lenni: Minusta kauneinta täällä vanhassa kaupungissa on jokirannan
punaiset puutalot. Nykyään näissä ranta-aitoissa on kahviloita sekä taide-
La scuola finlandese ja käsityökauppoja, mutta ne ovat entisiä kauppiaiden varastoja. Tiedän
muuten yhden kivan paikan, minne voisimme mennä lounaalle! Sieltä saa
In questo capitolo impareremo myös runebergintorttuja ympäri vuoden. Ensin haluan näyttää vielä
tuomiokirkon sinulle. Monet tulevat kaukaakin, jotta voisivat mennä täällä
✓ Scuola e sistema educativo naimisiin.
✓ Tipi di frase
✓ Modo condizionale presente
✓ Verbi difficili (saada, voida, pitää, päästä, pystyä, kyetä, onnistua,
jaksaa, ehtiä, taitaa, aikoa, joutua, osata, tietää, tuntea)

Silvia: Kiva, mennään sinne sitten. Mitä ne tortut ovatkaan?

Lenni: Kerrotaan, että Fredrika Runeberg keksi reseptin, kun hänen
miehensä, joka oli Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg, toi
yllätysvieraita kotiin. Koska hänellä ei ollut mitään tarjottavaa, hän
improvisoi kaapista löytyneistä aineksista leivonnaisen, joka sai
Dialogo myöhemmin nimen runebergintorttu. Siitä tuli niin tunnettu, että nykyään
niitä saa ympäri maata Runebergin päivän (5. helmikuuta) tienoilla.
Porvoo – Lennin kotikaupunki
Runebergintortut
MP3/93 3 dl vehnäjauhoja
Lenni: Porvoo on kyllä hieno paikka! 1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
 200 g margariinia tai voita sitten vähän kauempana, ja menin sinne polkupyörällä tai bussilla.
2 munaa
1 dl piparkakunmuruja tai korppujauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
1–2 tippaa karvasmanteliöljyä
Väliin:
1–1½ dl vadelmahilloa
Kostutukseen:
omenamehua
Koristeeksi:
vadelmahilloa
1 dl tomusokeria
½–1 rkl vettä

Vatkaa pehmeä rasva ja sokerit vaahdoksi isossa kulhossa. Lisää munat yksitellen.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan yhdessä maidon kanssa. Jos haluat,
lisää karvasmanteliöljy.
Jaa taikina paperisiin tai voideltuihin metallivuokiin. Paina sormella taikinaan syvennys ja
pane nokare vadelmahilloa syvennykseen.
Paista leivonnaisia 200°C:ssa uunin keskitasolla 15–20 minuuttia.
***
Kostuta jäähtyneitä torttuja omenamehulla ja lisää leivosten keskelle vadelmahilloa.
Laita hillon ympärille tomusokerista ja vedestä valmistettu tahna.

Silvia: Nami! Entä missä päin sinä asuit? Silvia: Onko tuo Runebergin patsas?
Lenni: Juuri hänen. Hän on myös Maamme-laulun sanojen kirjoittaja.
Lenni: Me asuttiin keskustan ulkopuolella rivitalossa. Meillä oli etu- ja
takapiha. Se oli viihtyisää aluetta. Naapurissa oli paljon lapsia, ja leikimme
usein yhdessä pihalla.
Silvia: Oliko koulukin siellä lähellä? Lessico
Lenni: Joo, oli. Minä, Tiaisen Kalervo ja Nybergin Otto menimme kouluun
aina yhdessä ihan ensimmäiseltä luokalta asti. Koululle oli noin 15 Sanasto Glossario
minuutin kävelymatka. Varsinkin alussa se oli aika jännittävää, kun lelu giocattolo
näyteikkuna vetrina
menimme oikotietä metsän kautta, ja se oli tietenkin suuri seikkailu meidän nykyään oggigiorno
kaltaisille pikkupojille. Lapsena haaveilinkin, että minusta tulisi seikkailija. kauppias commerciante
Metsän jälkeen oli viisi minuuttia asfalttitietä. Opimme varomaan autoja ja varasto magazzino
runebergintorttu dolcetto tipico finlandese con ripieno di marmellata o pasta di mandorle
ylittämään tien turvallisesti. Talvella sitten menimme toista reittiä resepti ricetta
pyörätietä pitkin. kansallisrunoilija poeta nazionale
Silvia: Ai, menittekö kouluun yksin noin pieninä? Mummi on kertonut, että tarjottava da offrire
GEN + tienoilla nei pressi; verso (temporale)
hän hiihti kouluun lapsena joka päivä kymmenen kilometriä, mutta luulin etupiha cortile anteriore
että sellaista tapahtui vain ennen vanhaan. takapiha cortile posteriore
Lenni: Ei ei. Kyllä täällä koululaiset menevät ja tulevat yksin. Lukio oli alussa all’inizio
oikotie scorciatoia sulattaa far sciogliere
GEN + kaltainen come, simili a qualcuno kattaa apparecchiare
haaveilla sognare tiskata lavare i piatti
seikkailija avventuriero

Esercizio 1 Leggi il testo “Porvoo – Lennin kotikaupunki” e

rispondi se le affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le
affermazioni false.
Mitä keittiössä on?
haarukka forchetta
lusikka cucchiaio
veitsi coltello
sakset forbici
pullonavaaja apribottiglie
kaulin mattarello
raastin grattugia
juustohöylä affetta formaggio
kauha mestolo
siivilä colino
sähkövatkain sbattitore elettrico
lasi bicchiere
muki tazza, bicchiere
kuppi tazza
kannu brocca
kulho ciotola
lautanen piatto
kippo ciotola (più piccola) Esercizio 2 Rispondi alle seguenti domande con una frase.
kattila pentola
paistinpannu padella
1. Mitä kaikkea Lenni ja Silvia tekevät Porvoossa?

2. Miksi Fredrika Runeberg leipoi runebergintorttuja?

3. Missä Lenni asui pikkupoikana?

4. Mitä Lenni kertoo Silvialle omasta lapsuudestaan?

Mitä keittiössä tehdään?
leikata tagliare
paistaa (uunissa, pannulla) cuocere (in forno, in padella) 5. Miten Silvia reagoi?
leipoa preparare dolci, pane, e prodotti da forno
sekoittaa mescolare
keittää cuocere, bollire Esercizio 3 Ascolta e completa la tabella con le informazioni che
vispata sbattere a mano
vatkata sbattere con sbattitore elettrico senti. Dopo ascolta nuovamente il dialogo e rispondi alle domande
viipaloida tagliare a fette numerate.
ruskistaa dorare
voidella imburrare MP3/94
ripotella cospargere
 sokeria päälle. [2.] rasva ja sekoita se
sokerin kanssa. [3.] jauhot vähitellen. Ota
sivuun kahvikupillinen [4.]
; se [5.]
valmiin piirakan päälle. Lisää nyt
taikinakulhoon muna, maito, leivinjauhe ja vaniljasokeri. [6.]
taikina puulusikalla tasaiseksi. Taikina on
1. Kuinka paljon aikaa miehellä on? valuvaa tässä vaiheessa.
Kaada taikina [7.] piirakkavuokaan ja
2. Mitä mies kysyy naiselta? [8.] päälle omenaviipaleet. [9.]
pinnalle kanelia ja sokeria sekä alussa
3. Mitä nämä sanat tai ilmaukset merkitsevät? sivuun jätetty taikina.
a. olla oikeassa paikassa [10.] uunissa 200 asteessa noin 30
minuuttia.
b. vinkki
Nauti kylmän vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa!
c. ei missään tapauksessa
d. missata (coll.)
e. mukulakivikuja
f. ikimuistoinen elämys
g. piipahtaa Suomalainen koulu

Esercizio 4 Completa la ricetta con le parole mancanti.

MP3/95
Lennin lapsuuden omenapiirakka
• 150 g margariinia tai voita
• 1 dl sokeria
• 2,5 dl jauhoja
• 2 muna
• 0,75 dl maitoa
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 tl vaniljasokeria
• 3 omenaa
• Päälle kanelia ja sokeria Suomessa lapset aloittavat päiväkodin yleensä yhdeksän kuukauden
ikäisinä. Joskus he aloittavat sen vasta kolmevuotiaina, kun lasta kotona
Ensiksi [1.] omenat ja ripottele vähän hoitanut vanhempi palaa töihin. Ennen peruskoulua lapset osallistuvat
 esiopetukseen yhden vuoden ajan. Esiopetus alkaa sinä vuonna, jona
lapsi täyttää kuusi. Hän oppii asioita, joista on hyötyä koulussa.
Perusopetus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän. Lausetyyppejä Tipi di frase
Peruskoulu jakaantuu alakouluun ja yläkouluun, ja se kestää In questa sezione riassumiamo alcuni dei principali tipi di frase in finlandese.
yhdeksän vuotta. Alakoulussa ollaan siis luokat 1–6 ja yläkoulussa
luokat 7–9. Oppivelvollisuuteen kuuluvat esi- ja peruskoulu. Noin 16-
vuotiaina nuoret siirtyvät lähes aina toisen asteen koulutukseen, yleensä
joko ammattikouluun tai lukioon. Peruskoulussa koulunkäynti on
ilmaista, ja lapset saavat sekä kouluruoan että kirjat ja muut tarvikkeet
ilmaiseksi.
Toisen asteen koulutuksen jälkeen voi hakea esimerkiksi yliopistoon
tai ammattikorkeakouluun. Korkeakouluihin on aina haku ja pääsykoe,
eivätkä kaikki välttämättä pääse ensi yrittämällä opiskelemaan sitä, mitä Predikatiivilause (frase predicativa)
haluavat. Korkeakouluopiskelija voi hakea opinto- ja asumistukea, Opiskeleminen on rankkaa.
minkä ansiosta nuoret muuttavat yleensä noin 19-vuotiaina pois kotoa. Koira on ruskea.
Lisäksi opiskelijat voivat hakea valtion takaamaa opintolainaa, joka Omistuslause (frase di possesso)
pitää maksaa takaisin. Takaisinmaksu alkaa aika pian sen jälkeen, kun Minulla on siniset silmät.
opinnot ovat loppuneet, mutta tarkemmasta aikataulusta opiskelija sopii Heillä on kaksi autoa.
suoraan pankin kanssa. Tukia ja lainan takausta haetaan Eksistentiaalilause (frase esistenziale)
kansaneläkelaitoksesta eli Kelasta. Metsässä on paljon eläimiä.
Huoneessa istuu opiskelijoita.

Esercizio 5 Rispondi alle domande con una frase.

1. Minkäikäisinä lapset aloittavat koulun sinun kotimaassasi?

2. Onko sinun kotimaassasi esiopetusta?

3. Kuinka monta vuotta lukio tai ammattikorkeakoulu kestää

Suomessa? Entä kotimaassasi?

4. Miten Suomen valtio tukee nuorten opiskelua? Entä sinun

kotimaassasi?

Esercizio 6 Rileggi il testo “Porvoo – Lennin kotikaupunki”. Che

Grammatica tipi di frase riesci a trovare?
 Esercizio 7 Che tipo di frase? Osserva le frasi in grassetto. esillä lasten piirroksia ja käsitöitä. Lapset voisivat myös hoitaa viherkasveja,
1. Kun olin nuori, haaveilin, että minusta tulisi eläinlääkäri. jotka kasvaisivat vehreästi luokassa.
Opettaja tietenkin opettaisi mutta myös leikkisi ja laulaisi lasten kanssa.
2. Eilen satoi lunta, ja menimme teatteriin katsomaan stand-up Opettaja ei suuttuisi eikä olisi väsynyt. Hän osaisi soittaa erilaisia soittimia ja
koomikkoja. esittelisi niitä lapsille. Lapset söisivät koulussa suussa sulavia lihapullia ja
perunamuusia, mutta myös terveellisiä vihannespatoja sekä tuoreita hedelmiä.
3. Ella ja Ulla menivät ostoksille. Nyt heillä molemmilla on uudet Koulupäivän aikana lapset eivät jäisi vain sisälle vaan viettäisivät paljon
talvikengät. aikaa ulkona. Lapset voisivat kokeilla hiihtämistä, suunnistusta, retkeilyä,
tanssimista ja palloleikkejä. He oppisivat monenlaisia käsitöitä sekä
4. Keskustan paraatissa kaikki sotilaat marssivat rumpujen leipoisivat keksejä ja piirakoita. Opettaja auttaisi heitä laittamaan herkut
tahdissa. uuniin.

5. Tänään on kaunis aurinkoinen päivä, ja puistossa on paljon

nuoria sekä lapsiperheitä.

6. Viikonloppuna Taru näki kaverinsa koiranpennut.

7. Uutisissa luvattiin sadetta ja pilvistä maanantaista lähtien, ja se piti

paikkansa. Nyt sataa!

8. Nuo sarjakuvat ovat todella hauskoja.

9. Jos syö liikaa suklaata, voi tulla vatsa kipeäksi.

10. Minä viihdyn hyvin Suomessa. Suomi on rauhallinen ja toimiva

maa.

Koulun pihalla olisi leikkimökki, hiekkalaatikko, liukumäki ja keinu. Jos

tulisi väsy, lapset voisivat huilia pehmeillä patjoilla eikä heidän tarvitsisi olla
Testo kiukkuisia väsymyksestä. He näkisivät kauniita unia, joissa he seikkailevat
iloisesti metsässä. Päivän päätteeksi lapset saisivat palan suklaata tai jotain
muuta hyvää. Tällainen olisi varmaan ihannekoulu, jos lapset saisivat päättää!
Ihannekoulu
MP3/96 Lessico
Ihannekoulussa ei olisi pulpetteja, vaan lapset saisivat liikkua vapaasti ja
istua, missä haluasivat. Opetustila olisi värikäs ja viihtyisä tila, jossa olisi Sanasto Glossario
ihannekoulu la scuola dei desideri 5. Mikä on sinusta parasta ihannekoulussa? Mainitse kaksi asiaa.
pulpetti banco
opetustila spazio di insegnamento, classe
olla esillä essere esposti
piirros disegno
viherkasvi piante verdi
vehreästi in maniera rigogliosa Grammatica
suussa sulava che si scioglie in bocca
vihannespata sformato di verdure
suunnistus orienteering
herkku delizia, golosità
leikkimökki casetta-gioco in legno per bambini
Konditionaalin preesens Il condizionale
hiekkalaatikko cassetta di sabbia presente
liukumäki scivolo
keinu altalena Il modo condizionale finlandese può corrispondere sia al condizionale che al
huilia riposar(si)
patja materasso congiuntivo italiano. Si usa nei seguenti casi.
kiukkuinen piagnucolone, bizzoso Per esprimere una possibilità.
GEN + päätteeksi alla fine di Lähtisin lomalle, jos minulla ei olisi töitä.
päättää decidere
Per immaginare eventi che potrebbero accadere.
Jos voittaisin lotossa, matkustaisin ympäri maailmaa.
Come forma di cortesia per chiedere, proporre o augurare qualcosa.
Esercizio 8 Leggi il testo “Ihannekoulu” e rispondi se le
Voisitko avata oven? Haluaisitko syödä
affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
pizzaa illalla?
false.
La marca del condizionale è -isi- a cui si aggiunge la desinenza di persona. Il
condizionale si forma dalla radice forte (= la radice della 3° persona plurale),
secondo lo schema che segue.

Esercizio 9 Rispondi alle seguenti domande con una frase.

1. Minkälainen opetustila olisi lapsilla ihannekoulussa?
2. Mitä ruokaa lapset saisivat ihannekoulussa?
3. Mitä liikuntalajeja lapset saisivat kokeilla?
4. Saisivatko lapset leipoa?
 7. (ottaa, 2° sing.) lisää kakkua?
8. Huomenna me (voida) mennä retkelle
Kuuselan puistoon.
9. Minä (neg. juoda) ikinä tuota!
10. Jos minä (olla) opetusministeri,
(muuttaa) monia asioita.

Esercizio 11 Forma delle domande con il condizionale come forma

di cortesia.
1. (tuoda) Toisitko (sinä) minulle vettä?
2. (voida) (te) siivota huoneenne?
3. (haluta) (sinä) lähteä ulos minun
kanssa?
4. (mennä) (me) puistoon lenkille?
La forma negativa del condizionale presente si forma con l’ausiliare ei 5. (ottaa) , Petra, kameran mukaan?
coniugato per persona e la radice del condizionale. 6. (juoda) (me) kuohuviiniä päivän
kunniaksi?
7. (tulla) (te) meille kahville sunnuntaina?
8. (sanoa) (sinä) vielä kerran, mikä on
osoitteesi?
9. (soittaa) , Ville, mummille tänään?
Minä en ostaisi uutta autoa. Hän ei tulisi huomenna. Te ette 10. (soittaa) (te) vielä kerran sen Mozartin
lähtisi kotiin. kappaleen?

Esercizio 10 Forma il condizionale del verbo tra parentesi. Esercizio 12 Rispondi alle domande.
1. Telma haluaisi (haluta) ostaa uuden tabletin. Mitä tekisit tai et tekisi, jos...
2. He (siirtää) kaikki kirjat toiseen 1. ... sinun pitäisi herätä aikaisin aamulla? En valvoisi myöhään.
huoneeseen. 2. ... lähtisit huomenna lomalle Balille?
3. (osata) sinä kertoa minulle, mitä 3. ... sinulla olisi ensi viikolla suomen tentti?
tapahtui eilen? 4. ... sinun huoneessasi olisi sotkua?
4. Me (neg. ostaa) tuota pesukonetta. 5. ... sinulla olisi korkea kuume ja nuha?
5. Minä (tarvita) enemmän aikaa. 6. ... haluaisit lähteä viikoksi vaeltamaan Lappiin?
6. Lapset (syödä) joka päivä karkkia. 7. ... naapurisi pyytää sinua kahville?
8. ... unohtaisit avaimet kotiin? 10. Se Markku fosse giovane, si iscriverebbe all’università.
9. ... kämppäkaverisi kutsuisi yllätysvieraita?
10. ... haluaisit asua keskustassa yksiössä?
Hankalia verbejä Verbi difficili
Esercizio 13 Scrivi un testo: “Mitä tekisin, jos voittaisin lotossa...”.
In finlandese ci sono alcuni verbi che possono risultare un po’ complicati per
gli apprendenti. Alcuni di questi li abbiamo già incontrati e in questa sezione
cerchiamo di fare ulteriore luce con esempi ed esercizi.

Esercizio 14 Ascolta e completa con le forme mancanti. Saada vs. voida?

MP3/97 Saada e voida possono essere tradotti entrambi con “potere” ma le sfumature
– Hei! [1.] auttaa minua? Etsin Mäkelän d’uso variano.
koulun urheilukenttää. saada “potere (concessivo)”
– Joo, se ei olekaan tässä koulun kupeessa. [2.] Saanko häiritä hetken? Posso disturbare un attimo?
kävellä puiston halki, mutta ehkä on Saanko tulla sisään? Posso entrare?
helpompaa jatkaa tätä tietä liikennevaloihin asti ja sitten kääntyä voida “potere (essere in grado di)”
oikealle. Voin tuoda sinulle sen kirjan huomenna. Posso portarti quel libro
– Minun [3.] myös käydä apteekissa. domani.
[4.] semmoista täällä lähellä? Voitko tulla heti tänne? Puoi venire subito qua?
– Kyllä, sekin löytyy helposti. Urheilukentän toisella puolella on En voi mitään (tälle asialle). Non posso farci niente (per questa
Mäkelän apteekki. cosa).
– Kiitos paljon avustasi!
– Eipä kestä. [5.] saman reitin sinun Pitää
kanssasi, mutta nyt minulla on vähän kiire. 1. “tenere” (significato concreto)
Eeva pitää valokuvaa kädessä. Tengo la foto in mano.
Esercizio 15 Traduci in finlandese le seguenti frasi. Hän piti minua kädestä. Mi teneva per mano.
1. Se Marja fosse qui, andremmo al cinema. 2. “piacere”
2. Leggerei questo libro se avessi tempo. Pidän dekkareista. Mi piacciono i gialli.
Martti pitää lukemisesta. A Martti piace leggere.
3. Potresti dirmi quando sei pronto? 3. “considerare”
4. Se non avessimo fame, non mangeremmo ora. Lenni pitää Silviaa hyvänä ystävänä. Lenni considera Silvia una
5. Se lei fosse malata, andrebbe dal medico. buona amica.
6. Verresti domani ad aiutarmi? Koululaiset pitivät ideaa todella hyvänä. Gli alunni ritennero molto
7. Liisa potrebbe prestare il dizionario a Marja? buona l’idea.
4. “dovere”
8. Dovrei dormire di più. Minun pitää lukea tenttiin. Devo studiare per l’esame.
9. La scuola dovrebbe essere qua vicino. Hakemus pitää lähettää huomiseen mennessä. La richiesta va inviata
 entro domani. Onnistuin tulemaan ajoissa. Sono riuscita ad arrivare in tempo.
Inoltre il verbo pitää si usa in alcune espressioni come le seguenti. En onnistunut siinä. Non ci sono riuscito (in questa cosa).
Pidä hauskaa! Divertiti!
Pidä huolta itsestäsi! Prenditi cura di te stesso! Jaksaa
Pidä kiirettä! Fai presto! Esprime la sopportabilità sul piano fisico, come la stanchezza o la sazietà,
Osaatko pitää salaisuuden? Sai tenere un segreto? oppure psicologico, e si può tradurre con “farcela”.
Se ei pidä paikkaansa. Non è vero. En jaksa tulla illalla (koska olen väsynyt). Non ce la faccio a venire
Pidä lujasti kiinni! Reggiti forte! stasera (perché sono stanco).
Jaksatko syödä koko pizzan? Ce la fai a mangiare tutta la pizza?
Päästä En jaksa kuunnella tätä valitusta. Non ce la faccio ad ascoltare questo
1. “riuscire a” lamento.
Soile pääsi Turun yliopistoon/kurssille. Soile è riuscita a entrare
all’università di Turku/al corso. Ehtiä
Pääsettekö tulemaan viikonloppuna meille? Riuscite a venire da noi Si può tradurre con “riuscire a fare in tempo (a fare qualcosa)”.
nel fine settimana? Onneksi ehdimme bussiin! Per fortuna abbiamo fatto in tempo a prendere
l’autobus.
Ehditkö tulemaan huomenna? Riesci/Fai in tempo a venire domani?

Taitaa
In italiano è necessario aggiungere un secondo verbo.
Esprime la possibilità di avvenimento di un evento o l’intenzione.
Huomenna taitaa sataa koko päivän. Sembra che domani piova tutto il
2. “uscire, terminare” giorno.
Pääsen töistä klo 18. Esco dal lavoro alle 18. Taidan pyytää häntä auttamaan minua. Credo che gli chiederò di
Mihin aikaan pääset kurssilta? A che ora esci da/finisci il corso? aiutarmi.

Pystyä ≈ kyetä vs. onnistua Aikoa

pystyä ≈ kyetä Esprime l’intenzione di fare qualcosa.
Esprime la capacità di fare qualcosa. Aion valmistautua hyvin tenttiin. Ho intenzione di prepararmi bene per
Pystytkö kantamaan tätä painavaa matkalaukkua? Riesci a portare l’esame.
questa valigia pesante? Aiotko tulla huomenna kurssille? Hai intenzione di venire domani al
Pystytkö sanomaan, milloin voit tulla? Sapresti dirmi quando riesci a corso?
venire?
Minä en pysty/kykene tähän työhön. Non riesco/non sono capace a Joutua
fare questo lavoro. Indica una costrizione o un’impellenza.
onnistua Saara joutui sairaalaan eilen. Saara è stata ricoverata ieri.
Esprime il riuscire/non riuscire a fare qualcosa (in termini di Jouduimme maksamaan myöhästymismaksun. Abbiamo dovuto pagare la
successo/insuccesso). mora.
Osata, tietää vai tuntea? Esercizio 17 Scrivi delle frasi con i verbi dati nell’esercizio
Osata si usa per “saper fare qualcosa”, mentre tietää per “sapere”, precedente.
“conoscere” (di solito una cosa), e tuntea per “conoscere” (di solito una 1.
persona).
Osaatko sanoa, mitä tämä maksaa? Mi sai dire quanto costa? 2.
Hän osaa (puhua) norjaa ja ruotsia. Sa (parlare) il norvegese e lo 3.
svedese. 4.
En tiedä, miten tämä ongelma ratkaistaan. Non so come si può risolvere 5.
questo problema. 6.
Tiedätkö, kuka voitti hiihtokilpailun? Sai chi ha vinto la gara di sci?
7.
Tunnetko tuon miehen? Conosci quell’uomo?
8.
9.
Esercizio 16 Scegli il verbo più adatto tra quelli dati. Puoi
utilizzare lo stesso verbo più volte. 10.
päästä voida joutua pystyä jaksaa saada ehtiä pitää 11.
12.
1. Huh, mikä helle! avata ikkunan?
2. Huomenna minulla on kiireinen päivä enkä Esercizio 18 Saada o voida?
salille.
1. Antti ja Jussi polkupyörät
3. sinä Kaurismäen elokuvista? syntymäpäivälahjaksi.
4. Olen tosi iloinen! opiskelemaan 2. Anteeksi, sinä auttaa meitä? Olemme
pedagogiikkaa Jyväskylään! eksyneet.
5. Voitko auttaa minua ja laukkuani? 3. Tänään on lauantai. Lapset karkkia.
6. nostamaan tuota pahvilaatikkoa? Se on 4. Te mennä ulos vasta sitten, kun olette
täynnä kirjoja. tehneet kotitehtävät.
7. Elias lähtemään töistä aikaisemmin, 5. Minä korjata tenttitehtävät vasta
koska hänellä oli pää kipeä. viikonloppuna. Sitä ennen en ehdi.
8. elokuviin meidän kanssa huomenna? 6. minä tulla teatteriin teidän kanssa?
9. Mihin aikaan töistä? 7. Villihevoset juosta vapaina luonnossa.
10. Lapset (neg.) mennä isolle kadulle 8. En puhua nyt, soitan myöhemmin!
yksin.
11. Minä kauniin postikortin Kanarialta. Esercizio 19 Inserisci il verbo pitää alla forma giusta e traduci le
12. (neg.) katsoa elokuvaa loppuun. Menen frasi.
nukkumaan. 1. Monet suomalaiset luonnosta.
2. He luontoa tärkeänä. 6. leipoa korvapuusteja viikonloppuna.
3. Minä häntä erittäin järkevänä ihmisenä. 7. He (neg.) olla vielä valmiita tähän.
4. kiirettä! Meidän 8. Me sen suomalaisen mäkihyppääjän,
kävellä nopeammin, jos haluamme joka voitti SM-kisat viime talvena. Hän on serkkuni paras ystävä.
ehtiä elokuviin.
9. Minä (neg.) soittaa kitaraa.
5. Sinä itseäsi aina muita viisampana. Se sinä?
on ärsyttävää!
10. Haluaisin opiskella 1800-luvun japanilaista runoutta, koska
6. sinä Akseli Gallen-Kallelan teoksista? (neg.) siitä mitään.
7. Luitko Vilman päivityksen? Voiko se
paikkansa?

8. Äiti ja isä lasta kädestä.

9. Minä en kerro enää mitään Maijalle! Hän ei osaa

salaisuutta! Note culturali
Koulussa A scuola
10. Minä (neg.) juustosta, syön Il sistema educativo finlandese è attualmente considerato uno dei
mieluummin kalaa. migliori al mondo e preso spesso come esempio moderno di efficienza e
funzionalità. L’istruzione obbligatoria, preceduta da un anno cuscinetto
Esercizio 20 Scegli il verbo più adatto tra quelli dati (a volte c’è tra i servizi all’infanzia e la cosiddetta scuola dell’obbligo, inizia a 7
più di una possibilità) e traduci le frasi. anni. L’educazione scolastica si fonda sui principi di autonomia, sulla
didattica “trasversale” e compartecipata, sulla scoperta e, inoltre,
aikoa taitaa osata tietää tuntea
valorizza molto l’attività motoria e lo stare all’aria aperta.
1. (te) mennä Suomeen kesällä? I bambini vengono fin da subito incoraggiati alla propria
indipendenza, e già dal primo anno è assolutamente normale andare e
2. Sinä olla väärässä. tornare da scuola da soli. Tutto il percorso educativo dell’obbligo è
completamente gratuito per le famiglie, la scuola infatti fornisce tanto i
3. (sinä) pelata tennistä? libri e il materiale didattico quanto un pasto caldo completo. Per questo
in caso di eventi eccezionali di chiusura totale delle strutture, come è
4. Hän , mistä hän puhuu. successo con la pandemia del coronavirus, molte scuole si sono
organizzate per fornire il pranzo da asporto ai propri alunni. Inoltre, la
5. Minä (neg.) tätä kappaletta. Kenen se
mensa, gratuita per tutti dal 1948, è organizzata in modo tale che i
on?
bambini si servono fin da subito da soli e non si usano piatti usa e getta.
Le scuole cercano così di essere ecologiche e di insegnarlo anche ai loro
piccoli utenti. 20 Loviisassa
L’offerta formativa comprende anche lavori manuali ed educazione
domestica, e tutti così imparano a cucirsi un bottone o a usare pinze,
martello e seghetta, e le basi della cucina nelle apposite aule attrezzate. A Loviisa
Gli insegnanti sono molto preparati sia per la formazione pedagogica
che per le materie che insegnano, e questa è infatti una professione In questo capitolo impareremo
tutt’oggi molto valorizzata a cui non è facile accedere. Le lezioni sono
di 45 minuti, intervallate da 15 minuti di pausa (välitunti) in cui gli ✓ Modo condizionale passato
alunni vanno fuori a giocare. Gli orari variano da classe a classe e ✓ Passivo presente del condizionale
cambiano nel corso dell’anno in maniera da avere ingressi e uscite ✓ -mA- participio d’agente
scaglionate e un’organizzazione ottimale dei corsi e degli insegnanti. Le ✓ Lessico relativo al riciclo e all’ambiente
attività sportive e all’aperto sono molto valorizzate e gli alunni di ogni
ordine e grado fanno nuoto, sci, hockey o pattinaggio, orientamento e
gite nel bosco, oltre alle attività più tradizionali in palestra, durante
l’orario scolastico. E se si è sudati? Nessun problema, a scuola si fa
anche la doccia alla fine dell’attività motoria. E non dimentichiamoci
che l’abitudine di togliersi le scarpe da fuori vale anche a scuola!

Dialogo

Tavarat kiertoon!
MP3/98
Porvoosta Lenni ja Silvia matkustavat Loviisaan. Se on pieni satamakaupunki
puolen tunnin ajomatkan päässä Porvoosta itään päin. Loviisa sai nimensä
Ruotsin kuningattaren mukaan vuonna 1752, ja siksi se tunnetaan myös
“kuningattaren kaupunkina”. Loviisan keskustassa on kauniita historiallisia
puutaloja ja sen kadut ja kahvilat täyttyvät sekä suomalaisista että
ulkomaalaisista turisteista kesäisin.
Lenni tuntee Loviisan hyvin, koska siellä asuu hänen pikkuserkkunsa Jimi,
jonka kanssa Lenni vietti paljon aikaa lapsena ja nuorena. Jimi on menossa
naimisiin viikonloppuna Anniinan kanssa, ja myös Lenni ja Silvia on kutsuttu
häihin.
Silvia: Ai niin. Voisin itse asiassa katsoa, löytyisikö jokin kivempi mekko
kuin minun musta leninkini. Kierrättäminen on hauskaa – voi antaa pois
omia vanhoja tavaroita ja hankkia uusia tilalle. Siis itselle uusia, mutta
käytettyjä! Luuletko, että saamme kaiken myytyä?
Lenni: Olen aika varma. Viedään ne kirpputorille, tädilläni on siellä pöytä
vielä pari päivää. Ja jos ne eivät mene kaupaksi kirpputorilla, voimme
antaa ne eteenpäin Jimille ja Anniinalle. He innostuivat vaeltamisesta
viime kesänä, kun he kävelivät koko Karhunkierroksen . Anniina varmaan
ottaa vastaan myös sinun vaatteet, te olette saman kokoisia. Viimeinen
vaihtoehto on sitten laittaa ilmoitus jollekin sivustolle. Niitä on useita ja ne
toimivat hyvin. Olisimme voineet laittaa ilmoituksen jo aikaisemminkin,
mutta ei tullut mieleen.

Karhunkierros (lett. “Giro dell’orso”) è un famoso itinerario di

trekking in Lapponia.

Lessico
Sanasto Glossario
tavarat oggetti, roba
Koska ystävysten kesäreissu on jo loppusuoralla, he haluavat luopua kierto giro
sellaisista tavaroista, joita he eivät enää tarvitse. Niinpä he menevät myymään satama porto
retkeilytarvikkeitaan kirpputorille. ajomatka tragitto
kuningatar regina
loppusuoralla in dirittura di arrivo
Silvia: Minä haluaisin ainakin päästä eroon makuupussista, makuualustasta kierrättää riciclare
sekä muista retkeilytarvikkeista, jotka ostimme silloin Joensuussa. Samalla kierrätysmahdollisuus possibilità di riciclo
hankkia procurar(si)
voisin myydä osan vaatteistani. Jos olisin tiennyt, olisin ottanut paljon ottaa uusiokäyttöön riusare
vähemmän tavaroita tälle reissulle! On hienoa, että kierrätetään paljon. osa + ELA una parte di (qc)
Kun on eri kierrätysmahdollisuuksia, ei aina tarvitse hankkia uusia itse asiassa infatti
mennä kaupaksi riuscire a vendere
tavaroita. päästä eroon + ELA liberarsi di qualcosa
Lenni: Usein käy niin, että kun lähtee pitkälle matkalle, ottaa liikaa tavaraa antaa eteenpäin + ALL dare via qualcosa a qualcuno
mukaan. Minäkin olisin ehkä voinut jättää osan tavaroista kotiin. Muista, vaeltaminen trekking
ottaa vastaan accettare
että lauantaina menemme Jimin häihin. Älä myy pois aivan kaikkea! vaihtoehto alternativa
ilmoitus annuncio
sivusto sito (web) 2. Mitä kierrätysmahdollisuuksia Lennillä ja Silvialla on?
tulla mieleen venire in mente
3. Onko sinun kaupungissasi helppo kierrättää? Missä tai miten voi
kierrättää?
Esercizio 1 Leggi il testo “Tavarat kiertoon!” e rispondi se le
affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni 4. Kierrätätkö sinä usein? Annatko pois vanhoja tavaroitasi usein?
false. Hankitko uusia vai käytettyjä tavaroita niiden tilalle?

5. Oletko koskaan myynyt tavaroitasi kirpputorilla?

6. Oletko koskaan ostanut jotain kirpputorilta?

7. Oletko enemmän kierrättäjä vai keräilijä?

Grammatica
Esercizio 2 Rispondi alle seguenti domande con una o più frasi.
Konditionaalin perfekti Il condizionale passato
1. Mitä Lenni ja Silvia aikovat tehdä Loviisassa?
Il condizionale passato si usa per esprimere una possibilità non avvenuta nel
2. Mitä tapahtuu viikonloppuna? passato e può corrispondere al condizionale passato o al congiuntivo passato
in italiano.
3. Mitä Silvia haluaa antaa eteenpäin? Miksi? Olisin soittanut hänelle, jos olisin ehtinyt. L’avrei chiamata se avessi fatto
in tempo.
4. Mitä Lenni muistuttaa Silvialle?
Si può usare anche nelle forme di cortesia, per richieste ma anche proposte (e
5. Mitä mieltä Silvia on kierrättämisestä? rimproveri educati) in maniera simile a quanto visto per il condizionale
presente.
6. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta Lennin ja Silvian tavaroita ja Olisitko halunnut lisää kahvia? Avresti voluto altro caffè?
vaatteita? Olisit soittanut minulle! Avresti potuto chiamarmi!
L’espressione di un desiderio (non realizzato) si rende con la particella -pa.
Esercizio 3 Rispondi alle seguenti domande e confronta le risposte Olisinpa ollut viisampi nuorena!
con quelle del tuo compagno. Se fossi stato più saggio da giovane!
Olisipa viime viikonloppuna ollut näin kaunis sää!
1. Onko kierrättäminen sinusta tärkeää? Se lo scorso fine settimana il tempo fosse stato bello come ora!
Il condizionale passato si forma con il condizionale del verbo olla coniugato Esercizio 4 Forma il condizionale passato delle seguenti frasi (sia
per persona e il participio passato del verbo, al singolare o plurale. nelle principali che nelle subordinate).
Tipo Infinito Condizionale passato 1. Menisin uimaan, jos ei olisi liian kylmä.
verbale affermativo
I puhua olisin puhunut 2. Et ottaisi lisää teetä, jos sinulla ei olisi vielä jano.
olisimme puhuneet
3. Hän soittaisi useammin Irmalle, jos hän ehtisi.
II syödä olisin syönyt
olisimme syöneet 4. Matkustaisin Pariisiin, jos minulla olisi lomaa.
III mennä olisin mennyt
olisimme menneet 5. Lukisimme tenttiin, jos haluaisimme päästä siitä läpi.
IV haluta olisin halunnut
olisimme halunneet 6. Tulisitte meille, jos haluaisitte viettää viikonloppua yhdessä.
V tarvita olisin tarvinnut 7. En kävisi kaupassa, jos en tarvitsisi mitään.
olisimme tarvinneet
VI paeta olisin paennut 8. He menisivät nukkumaan aikaisin, jos heidän pitäisi herätä aikaisin.
olisimme paenneet
9. Ette valvoisi myöhään, jos olisitte väsyneitä.
La forma negativa si forma con l’ausiliare di negazione coniugato, il
condizionale del verbo olla sempre alla forma olisi, e il participio passato del 10. Jos voittaisimme lotossa, ostaisimme kauniin mökin järven
verbo, al singolare o plurale. rannassa.
Tipo Infinito Condizionale passato
verbale negativo
Esercizio 5 Completa con l’espressione adatta al condizionale
I puhua en olisi puhunut passato.
emme olisi puhuneet
1. Ystäväsi ei hakenut sinua asemalta. Mitä sanot hänelle? Olisit
II syödä en olisi syönyt hakenut minut asemalta!
emme olisi syöneet
2. Et syönyt välipalaa (ja nyt sinulla on nälkä). Mitä ajattelet?
III mennä en olisi mennyt
emme olisi menneet 3. Et ilmoittanut pomollesi, että olet myöhässä. Mitä pomosi sanoo?
IV haluta en olisi halunnut 4. Pidit musiikkia liian kovalla myöhään asti. Mitä naapuri sanoo
emme olisi halunneet sinulle?
5. Naapurisi eivät siivoa rappukäytävää. Mitä sanot heille?
V tarvita en olisi tarvinnut
emme olisi tarvinneet 6. Lauantaina satoi koko päivän (ja toivoit aurinkoista päivää). Mitä
ajattelet?
VI paeta en olisi paennut
emme olisi paenneet 7. Et lainannut polkupyörää kurssikaverillesi. Mitä hän sanoo sinulle?
8. Et nukkunut riittävästi ja nyt olet väsynyt. Mitä ajattelet?
9. Puistossa joku koira haukkuu koko ajan, ja sinä yrität lukea tenttiin.
Mitä sanot koiran omistajalle?

10. Ostit liian vähän kahvia, ja nyt se on loppu. Mitä ajattelet?

Esercizio 6 Scrivi sotto a ogni disegno cosa bisognava fare per

evitare...

2. Jos hän olisi ollut varovaisempi,

1. Jos hän olisi ostanut sateenvarjon, hän ei nyt kastuisi!

3. Jos , hän voisi avata oven.

4. Jos lapsi ei olisi heittänyt passeja roskikseen, 6. Jos hän ei heittäisi roskia maahan,

Esercizio 7 Cosa avresti fatto se...? Mitä olisit tehnyt, jos...? Crea
almeno tre frasi per ogni situazione.
1. Jos olisin tutustunut sinuun aikaisemmin, ... olisimme matkustaneet
paljon enemmän.
2. Jos olisin muuttanut Napapiirille, ...

3. Jos olisin elänyt 1800-luvulla, ...

4. Jos olisin ollut lahjakas muusikko, ...

5. Jos , hän olisi voittanut

valokuvakilpailun. Esercizio 8 Condizionale presente o passato? Completa e traduci le
frasi. Rifletti sulle differenze con l’italiano.
1. Minä (olla) nyt iloisempi, jos sinä lauantaina on tätisi 80-vuotisjuhlat etkä pääse menemään
(soittaa) minulle eilen. grillijuhliin.

2. Mitä sinä (tehdä), jos sinun

(pitää) löytää uusi asunto? Passiivin konditionaali Il condizionale passivo
Il condizionale passivo presente si usa come forma impersonale in frasi che
3. Auli ja Reino viettävät 50-vuotishääpäiväänsä tänä vuonna. He indicano:
(matkustaa) jonnekin, jos heillä una possibilità;
(olla) rahaa. Jos autojen päästöjä vähennettäisiin, ilma olisi puhtaampi.
un desiderio, un’esortazione o una proposta;
4. Viime vuonna hän (ostaa)
Kunpa päästöjä vähennettäisiin!
maastopyörän, jos hän (neg. satuttaa)
Mitä jos lähdettäisiin viikonlopuksi mökille!
polveaan.
Mentäisiinkö elokuviin?
5. Me (tulla) teidän kanssanne elokuviin Mentäisiin jo!
tänä iltana, jos (neg. sopia) muuta Ei lähdettäisi vielä pois!
ohjelmaa. Il condizionale passivo si forma dal passivo passato sostituendo la
desinenza -iin con -Aisiin.
6. Pääministeri (mennä) kokoukseen, jos
hän (olla) terve.

7. Päivi (lukea) sen kirjan, jos hän

(tietää), että siitä kysyttäisiin tentissä.

8. Jos (neg. sataa) aina, me

(voida) lähteä lenkille.

La forma negativa si forma con l’ausiliare di negazione ei alla 3° persona

Esercizio 9 Crea dei dialoghi usando il condizionale presente e singolare e la radice del condizionale.
passato per le seguenti situazioni.
Tipo verbale Condizionale passivo
1. Ostit pesukoneen ja se meni rikki viikon kuluttua. Haluat palauttaa presente negativo
sen kauppaan ja saada rahat takaisin.
I ei puhuttaisi
2. Sait lahjaksi lentoliput Madridiin, mutta päivät eivät sovi sinulle
(keksi miksi!). Lisäksi olet jo käynyt Madridissa. Haluat vaihtaa II ei syötäisi
päivämäärät sekä mahdollisesti myös kohteen. III ei mentäisi
3. Uusi työkaverisi pyytää sinua luokseen grillijuhliin. Olet iloinen ja IV ei haluttaisi
kysyt, mitä voit viedä mukanasi. Sitten muistat, että samana V ei tarvittaisi
 VI ei paettaisi Testo
Esercizio 10 Come diresti se dovessi proporre a un/a amico/a...
1. mennä lenkille Mentäisiinkö lenkille? Ympäristö ja ilmastonmuutos
2. lähteä ulos syömään MP3/99
3. pestä auto Ympäristö on monille tärkeä asia. Ympäristöstä puhutaan nykyään paljon, ja
4. syödä sushia tänään sitä yritetään suojella sekä yksityisellä että julkisella tasolla. Harmillisesti
ympäristönsuojelu ja taloudelliset intressit menevät usein ristiin, eikä
5. uida järvessä ympäristöstä huolehtiminen ole niin yksinkertainen asia. Siksi vuosien
6. mennä mökille viikonlopuksi saatossa onkin syntynyt monenlaisia järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka ajavat
7. matkustaa junalla Prahaan ympäristöasioita.
8. tehdä pihatöitä
9. kutsua kavereita kylään
10. kuunnella uutiset

Esercizio 11 Completa il testo in finlandese colloquiale inserendo

la forma condizionale passivo dei verbi tra parentesi.
Jos lähdettäisiin vaeltamaan Lappiin viikoksi...
Ennen lähtöä me [1.] (suunnitella)
tarkkaan reitti ja [2.] (hankkia) kaikki
retkeilyvarusteet. Me [3.] (tarvita)
varmasti telttaa ja lämpimiä makuupusseja. [4.]
(ostaa) pussiruokia ja [5.]
(ottaa) vähän vettä mukaamme. Me [6.]
(neg. ottaa) mitään turhaa mukaan. Me
[7.] (pakata) huolella rinkat ja [8.] Ympäristönsuojeluun liittyy vahvasti keskustelu ilmastonmuutoksesta.
(punnita) ne ennen lähtöä. Me [9.] Kasvihuoneilmiön aiheuttama ilmastonmuutos eli maapallon keskilämpötilan
(neg. kantaa) liian painavia reppuja! Me nousu tuntuu Suomessakin. Osa lämpenemisestä on luonnonilmiöiden
[10.] (matkustaa) yöjunalla Inariin, ja aiheuttamaa, mutta viime vuosikymmenten aikana ihmisen toiminnallakin on
sieltä meidän vaellusretki alkaisi! Me [11.] ollut suuri vaikutus. Ilmastonmuutosta yritetään hillitä esimerkiksi
(nukkua) teltassa tai taivasalla. Me [12.] vähentämällä autojen päästöjä, suosimalla ympäristöystävällisempiä
(poimia) mustikoita ja metsämansikoita. liikkumismuotoja sekä siirtymällä käyttämään uusiutuvia energianlähteitä,
Meillä olisi todella kivaa, eikä haittaisi vaikka joskus sataisikin! kuten tuuli- tai aurinkoenergiaa.
Suurin osa saasteista ja hiilidioksidipäästöistä syntyy teollisuudesta, ja
niiden rajoittaminen on haastavampaa. Metsä ja puut ovat hyvin tärkeitä,
koska ne vaikuttavat ympäristön laatuun monin tavoin. Puut sitovat
hiilidioksidia ja tuottavat happea ilmakehään. Suomi on tässä mielessä tärkeä tuoda esille portare alla luce
merkittävyys importanza
maa Euroopalle: Suomessa on paljon puhdasta luontoa ja noin 70 prosenttia parantaa migliorare
pinta-alasta on metsää. Suomea voidaan pitää Euroopan metsäisimpänä huomattavasti notevolmente
maana. Suomen metsämaisemassa on runsaasti havupuita. Lisäksi Suomessa vastustuskyky difesa immunitaria
tuottaa produrre
on paljon sisävesistöjä, mutta varsinkin metsällä on tärkeä vaikutus niin sanottuja cosiddetti
ilmastoon. Viime aikoina monet tieteelliset tutkimukset ovat tuoneet esille
metsän merkittävyyden myös terveydelle: luonnossa liikkuminen parantaa
huomattavasti vastustuskykyä sekä tuottaa niin sanottuja hyvän mielialan
hormoneja.

Ympäristö
Lessico ilmastonmuutos cambiamento climatico
seuraus conseguenza
vaikutus + ILL effetto su qualcosa
Sanasto Glossario aiheuttaa causare
suojella + PART proteggere saastuttaa saaste inquinare materiale inquinante
yksityinen taso livello privato häkä monossido di carbonio
julkinen taso livello pubblico happi ossigeno
harmillisesti purtroppo hiilidioksidi anidride carbonica
taloudellinen economico kasvihuoneilmiö effetto serra
intressi interesse vähentää päästöjä diminuire le emissioni
mennä ristiin incrociarsi, essere in conflitto vesistö (insieme di) acque
huolehtia occuparsi julkinen liikenne trasporto pubblico
vuosien saatossa nel corso degli anni kestävä energiaratkaisu soluzione energetica sostenibile
järjestö ente, organizzazione tuuli-/aurinkovoima energia eolica/solare
yhdistys associazione jäte rifiuto
lämpeneminen riscaldamento roskat immondizia
suosia favorire jätteiden vähentäminen/lajittelu riduzione/differenziazione dei rifiuti
luonnonilmiö fenomeno naturale
vuosikymmen decennio
toiminta attività
hillitä + PART tenere sotto controllo
vaikuttaa influenzare
monin tavoin in molti modi
nähtävästi a quanto pare
laatu qualità Luonto
sitoa legare Puita
pinta-ala superficie
metsäinen boscoso
runsaasti abbondantemente
havupuu conifera
sisävesistö acque dolci (interne)
varsinkin soprattutto
vaikutus effetto
ilmasto clima Kukkia
tutkimus ricerca (scientifica) voikukka dente di leone
auringonkukka girasole
ruusu rosa intere.
tulppaani tulipano
orvokki viola 1. Miksi ympäristöstä huolehtiminen ei ole yksinkertainen asia?
kissankello campanula
syreeni lillà
apila quadrifoglio 2. Mikä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä?
kielo mughetto

Maasto
3. Miksi metsät ovat tärkeitä?
tunturi collina brulla tipica della Lapponia
vaara monte boscoso 4. Mistä syntyy saasteita?
kukkula collina
vuori montagna (in Finlandia non ci sono!)
kallio roccia 5. Miksi sanotaan, että metsä on tärkeä myös terveydelle?
laakso valle
niemi penisola, punta
lahti golfo Esercizio 14 Rispondi e confronta le risposte con il tuo compagno.
puro ruscello
lähde sorgente 1. Pidätkö ilmastonmuutosta uhkana?
joki fiume
järvi lago
lampi stagno, laghetto
2. Miten luontoa voitaisiin suojella?
meri mare
niitty prato 3. Mitä päättäjien pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
pelto campo
4. Mitä teet tai olisit valmis tekemään ympäristön suojelemiseksi?

Esercizio 12 Leggi il testo “Ympäristö ja ilmastonmuutos” e 5. Kuinka paljon aikaa vietät metsässä tai luonnossa?
rispondi se le affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le
affermazioni false.
Esercizio 15 Unisci e completa le frasi.
1. Paperia voi... a. aiheuttaa ilmaston
2. Käveleminen ja lämpenemistä.
pyöräileminen... b. etsivät kestäviä
3. Kasvihuoneilmiö... energiaratkaisuja.
4. Monet kaupungit... c. kierrättää.
5. Jätteiden lajittelu... d. tuottavat happea.
6. Metsän puut... e. suojelee ympäristöä.
f. säästävät luontoa.

Esercizio 16 Scrivi un testo dal seguente titolo.

Paras luontoelämykseni
Esercizio 13 Rispondi alle seguenti domande con una o più frasi Kerro esimerkiksi: milloin se tapahtui, kenen kanssa olit, mitä
 tunteita se herätti, miksi pidit siitä...

Come tutti i participi in funzione aggettivale, anche il participio d’agente può

essere declinato per caso e per numero.
Esercizio 17 Cerca delle notizie (per esempio sul sito di Yle) sul
cambiamento climatico (ilmastonmuutos). Scegline una e riassumila.

Quando l’agente è espresso da un pronome, sul participio si inserisce il

suffisso possessivo. In maniera simile a quanto succede per il pronome
soggetto nella frase, il pronome possessivo di 1° e 2° persona può essere
Grammatica omesso, mentre quello di 3° persona è sempre obbligatorio.

-mA agenttipartisiippi Il participio d’agente

Il participio -mA o participio d’agente ha funzione aggettivale e serve per
esprimere chi ha fatto qualcosa, ovvero l’agente dell’evento, e si usa con i
verbi transitivi. Corrisponde a una frase relativa introdotta da joka dove Quando le due frasi hanno lo stesso referente (esplicito o silente), nella
quest’ultimo è l’oggetto. L’agente si trova linearmente sempre al genitivo costruzione di participio d’agente c’è solo il suffisso possessivo, ma non il
prima del participio e in italiano si traduce con “da” (nel senso di “fatto da pronome.
qualcuno”).

Quando sono presenti altri complementi, questi si trovano tra il genitivo e il

Si forma inserendo -mA alla radice flessiva forte (come abbiamo visto nel participio d’agente.
Capitolo 8).
 kardemummaa.

3. Heidän hankkimansa retkeilyvarusteet olivat juuri sopivat.

4. Suositteletko tätä lukemaasi kirjaa?

Attenzione! Il participio d’agente corrisponde in genere a un tempo del 5. Lääkärin hoitama potilas on parantunut.
passato nella frase relativa.
6. Arkkitehdin suunnitelemassa huvilassa on isot lasiovet.

7. Teidän tekemissänne lomasuunnitelmissa ei ole yhtään lepohetkeä.

Esercizio 18 Trasforma in frasi relative con il pronome joka. 8. Korjaamaani sukkaan tuli taas reikä.
1. Liisan piirtämä aurinko on keltainen. Aurinko, jonka Liisa piirsi, on 9. Sinun lähettämäsi postikortti sai minut itkemään.
keltainen.
2. Kalevin ostama jäätelö on pakastimessa. 10. Nuorten järjestämät juhlat ovat aina riehakkaita.

3. Nämä leipomasi keksit ovat tosi hyviä!

Esercizio 20 Trasforma da frasi relative a frasi con il participio
4. Odottamamme bussi saapuu vihdoinkin tuolta! d’agente.
1. Kirje, jonka Silvia kirjoitti, odottaa pöydällä. Silvian kirjoittama
5. Eeva luki meille keksimänsä sadun. kirje odottaa pöydällä.
6. Haluatko katsella minun kesällä ottamiani valokuvia? 2. Tämä kappale, jonka Sibelius sävelsi Tuusulassa, on aika
surullinen.
7. Opettaja korjasi kaikki tekemämme virheet.
3. Essee, jonka opiskelija kirjoitti, on liian lyhyt.
8. Tuossa on Eetun tuoma lahja.
4. Illallinen, jonka sinä valmistit, oli herkullinen.
9. Rakastan mummin tekemää mustikkapiirakkaa.
5. He olivat tyytyväisiä päätökseen, jonka he tekivät.
10. Haluamani istuinpaikka oli jo varattu.
6. Piirros, jonka Aapo teki, voitti koulun kilpailun.

Esercizio 19 Trasforma in frasi relative con il pronome joka. 7. Villapusero, jonka isoäiti kutoi, on hyvin lämmin.
1. Minun eilen näkemäni elokuva oli melko huono. 8. Me suosittelemme elokuvaa, jonka näimme eilen illalla.
2. Eetun ja Varpun leipomissa piparkakuissa on paljon
9. Minä otin valokuvia kameralla, jonka Aleksi osti. Note culturali
10. Kamera, jonka Aleksi lahjoitti minulle, on todella hyvä. Kierrättäminen Riciclare
In Finlandia si ricicla e si riusa praticamente tutto: dall’immondizia ai
vestiti per adulti e per bambini, dagli oggetti che non servono più a
Esercizio 21 Rispondi alle domande con una frase. mobili ed elettrodomestici. La stragrande maggioranza delle persone
1. Mikä on sinun viimeksi valmistamasi ruoka? frequenta, compra e vende ai vari mercatini dell’usato. Questa abitudine
2. Mikä on paras lukemasi kirja? al riuso è evidente anche nel riciclo dei rifiuti. Così ogni condominio ha
3. Mikä on viimeksi antamasi lahja? i propri raccoglitori per la raccolta differenziata, come anche le scuole e
gli edifici pubblici. Non esistono i cassonetti per strada e se nel proprio
4. Mikä on viimeksi saamasi lahja?
palazzo manca un qualche tipo di riciclo, va portato a un centro di
5. Mistä tekemästäsi matkasta pidit eniten? raccolta. La raccolta differenziata attiva esiste da decenni: la raccolta
6. Mikä hankkimasi tavara on kierrätetty? della carta, ad esempio, si pratica dagli anni Quaranta. Attualmente solo
il 3% dei rifiuti urbani finisce nelle discariche, il resto viene riciclato o
Esercizio 22 Ascolta e inserisci le parole mancanti nel testo. utilizzato come fonte di energia.
MP3/100 Ovviamente, è altrettanto importante produrre pochi rifiuti. Quindi,
Perjantai oli hirveä päivä! Meille sattui suuri vahinko, kun ajoimme ad esempio, dalle mense scolastiche e universitarie e nei luoghi di
veneellä päin kalliota. Onnettomuuden [1.] lavoro sono banditi piatti e bicchieri usa e getta, e si favoriscono
vahingot olivat suuret. Jos sinä päivänä modalità ecosostenibili dell’uso della carta, evitando di stampare
[2.] veneellä järvelle, [3.] scontrini, ricevute e fogli non strettamente indispensabili.
tältä kaikelta. Isoisän [4.] Un forte incentivo al riciclo di lattine e bottiglie di plastica e di vetro
vene alkoi pitää outoa ääntä, kun olimme è dato dal fatto che, ormai da decenni, le bottiglie si portano con sé al
jo kaukana ulapalla. Moottorissa oli jokin vika ja yhtäkkiä se lakkasi supermercato dove sono localizzati dei raccoglitori automatici per
[5.] En onnistunut [6.] restituire le bottiglie. Per ogni reso viene restituito il “pegno”
venettä toiseen suuntaan ja menimme (pullopantti), incluso nel prezzo di acquisto, ovvero da 0,10 a 0,40 euro,
suoraan kalliota päin. Onneksi veneessä oli myös airot ja pystyimme a seconda del tipo di bottiglia. Tra le bottiglie sono totalmente assenti le
soutamaan läheiselle saarelle. Minua harmitti kovasti, kun näin, että bottiglie di acqua naturale! In Finlandia si è sempre bevuta
moottorista valui vähän öljyä järveen! Jouduimme [7.] esclusivamente l’acqua del rubinetto, ovunque buonissima e a
pelastusapua saarella monta tuntia. disposizione in tutti i bar e ristoranti. Se è in bottiglia, allora è qualche
Onneksi meillä oli mukana minun [8.] variante gassata o aromatizzata.
voileipiä ja kahvia termospullossa.
Jos [9.] , mikä päivä edessämme oli,
[10.] varmasti kotona!
 MP3/101
Syksyn tuntua On elokuun viimeinen viikko. Päivät ovat jo lyhenneet ja ilmassa on syksyn
tuntua. Ystävysten matka on loppusuoralla, mutta vielä viimeisenä etappina

21 Lappeenrannassa ennen paluuta Helsinkiin on Lappeenranta. Se on Saimaan etelärannalla

Autunno nell’aria a
Lappeenranta
In questo capitolo impareremo
✓ Costruzioni participiali
✓ Alcune espressioni idiomatiche
✓ Alcune espressioni di quantità
✓ Natura e animali
sijaitseva pieni kaupunki, jossa on kiva satama ja rento ilmapiiri. Lenni ja
Silvia saavat yöpyä Lennin ystävän Mikan asunnossa sillä aikaa, kun hän on
Helsingissä. Mikalla on viihtyisä rivitalokaksio 15 minuutin kävelymatkan
päässä keskustasta.
Kun matkalaiset saapuvat illalla Mikan asunnolle, rento tunnelma
kuitenkin haihtuu nopeasti, sillä he eivät löydä asunnon avainta.
Silvia: Etkö ottanutkaan avainta lipaston päältä, kun lähdimme ulos?
Lenni: En, koska sinun piti ottaa se.
Silvia: Miten niin? Minähän pyysin, että sinä ottaisit sen, kun minulla oli
roskat yhdessä ja meidän eväät toisessa kädessä.
Lenni: Et kyllä pyytänyt. Sinullahan olit kuulokkeet korvissa, ja puhuit
mummosi kanssa, kun me olimme lähdössä ulos.
Silvia: Niin, mutta sanoinkin sen jo ennemmin... Ja sitä suuremmalla syyllä
sinun olisi pitänyt tajuta, etten voinut ottaa avainta sillä hetkellä. Sinä olet
niin huolimaton.

Dialogo

Kenen syy? Lenni: Ai minäkö? Kenellä meni puhelin hukkaan Vaasassa?

Silvia: Se on eri asia – se putosi minulta! Sellaista sattuu! Aivan turhaan syy ragione, motivo; colpa
liftata fare l’autostop
syytät minua. saman tien immediatamente (idiom.)
Lenni: Mitä me nyt teemme? Menemmekö hotelliin yöksi siksi, että sinä myöhä tardi
tohelo jätit avaimet lipaston päälle? Arvaa, paljonko se maksaa! Eikä keksiä inventare
ratkaisu soluzione
hotelleissa välttämättä ole edes vapaita huoneita, jos ei ole varannut rauhoitella + PART calmare qualcuno
etukäteen. Tämä ei todellakaan kuulunut suunnitelmiini! ruukku vaso
Silvia: Lenni, sinä et ole reilu! Se ei ole minun syyni. Lopeta tuo heti, tai saat tilanne situazione
ratketa risolversi
mennä yksin hotelliin ja minä liftaan Helsinkiin saman tien! johtua + ELA essere dovuto a qualcuno
palata arkeen tornare alla vita quotidiana
Lenniä nolottaa soittaa Mikalle, koska on jo myöhä, mutta hän ei keksi
muutakaan ratkaisua. Hän selittää Mikalle, mitä on tapahtunut. Onneksi Mika
ei ole vielä nukkumassa ja vastaa puhelimeen heti. Mika rauhoittelee Lenniä,
kun tämä on niin hermostunut, ja sanoo, ettei hätä ole tämän näköinen: oven
edessä olevan kukkaruukun alla on vara-avain!
Lenni on todella helpottunut tilanteen ratkeamisesta, mutta häntä harmittaa, Parole e frasi
että hän menetti malttinsa ja puhui niin ikävästi Silvialle. riita riidellä litigio, discussione litigare, discutere
väittely väitellä discussione; dibattito discutere; dibattere
Lenni: Olen pahoillani, Silvia. En tarkoittanut, mitä sanoin. Annatko tappelu tapella rissa, lotta; coll. anche litigio fare a botte; coll. anche litigare
anteeksi? syyttää + PART (+ ELA) dare la colpa a qualcuno (di qualcosa), accusare qualcuno (di
Silvia: Ei se mitään, saat anteeksi. Minullakin on vähän hermot kireällä. Se qualcosa)
johtuu varmaankin siitä, että loma alkaa olla jo lopussa, enkä haluaisi loukata + PART offendere qualcuno
ajatella, että pian pitää palata arkeen... sopia (riita) GEN kanssa fare pace con qualcuno
Sellaista sattuu. Capita.
sattua + ALL capitare a qualcuno
Lessico Minulle sattui vahinko/ikävä juttu. Mi è successo un incidente/una cosa spiacevole.
ei hätä ole tämän näköinen i problemi non sono questi
Sanasto Glossario hätäillä essere preoccupato
hätääntyä allarmarsi
lyhetä accorciarsi
menettää malttinsa perdere la pazienza
syksyn tuntua ilmassa atmosfera di autunno nell’aria
paluu + ILL/ALL ritorno (a) pyytää anteeksi + ABL chiedere scusa a qualcuno
rento qui: piacevole, sereno antaa anteeksi + ALL perdonare a qualcuno
ilmapiiri atmosfera saada anteeksi + ABL ricevere il perdono da qualcuno
haihtua svanire
lipasto cassettiera hermot kireällä con i nervi tirati
eväät pranzo a sacco Minulla menee hermot! Sto perdendo la pazienza!
kuuloke auricolare En jaksa enää (+ PART). Non ce la faccio più (con qualcuno).
ennemmin prima, precedentemente En kestä (+ PART) enää. Non sopporto più (qualcuno).
huolimaton disattento, sbadato
turhaan inutilmente
tohelo pasticcione
etukäteen in anticipo Esercizio 1 Leggi il testo “Kenen syy?” e rispondi se le
kuulua suunnitelmiin far parte dei piani
 affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni Il participio attivo
false. 1. Presente -vA
La desinenza del participio presente attivo è -vA e si forma togliendo la
-t finale della coniugazione della 3° persona plurale.
Eccezione Il participio presente attivo del verbo olla è oleva.
Nei seguenti esempi il participio presente attivo ha quindi la funzione di
aggettivo deverbale (= deriva dal verbo) e corrisponde quindi a una
frase relativa.
papukaija, joka puhuu puhuva papukaija
ääni, joka häiritsee häiritsevä ääni
Se il verbo seleziona un complemento (un oggetto o un avverbiale), esso
va prima del participio.

2. Passato -(n)nUt
Esercizio 2 Rispondi alle domande con una o più frasi. Lo stesso vale per il participio passato attivo -(n)nUt (vd. Capitoli 10 e
1. Mistä Lennillä ja Silvialla tulee riita? 15).

2. Miksi Silvia ei voinut ottaa avainta?

3. Miten tilanne ratkeaa?

4. Miten Lenni reagoi tilanteen ratkeamiseen? Il primo participio passivo

1. Presente -(t)tAvA
5. Miten Silvia reagoi Lennin anteeksipyyntöön? Il participio presente passivo si forma dall’imperfekti passivo (syötiin,
tilattiin ecc., vd. Capitolo 18) sostituendo -(t)tiin con -(t)tAvA.
6. Miksi Silviallakin on hermot kireällä?
La frase relativa deve essere realizzata con una forma passiva o con altre
costruzioni impersonali (voida, täytyä ecc.), a seconda del contesto.
2. Passato -(t)tU
Grammatica Il participio passato passivo -(t)tU invece è una forma che hai già
imparato nel Capitolo 18 con i tempi passati del passivo.
rakennettu mökki, joka on rakennettu järven rantaan järven
1. partisiippi Il primo participio (participio rantaan rakennettu mökki
tehty päätös, joka tehtiin eilen kokouksessa eilen kokouksessa
presente) come aggettivo tehty päätös
 Il tempo verbale della frase relativa dipende dal contesto temporale, e 7. Mummo istui nojatuoliin, joka oli tarkoitettu hänelle.
segue quindi le regole dei tempi verbali passati (imperfekti vs. perfekti,
vd. Capitolo 11). 8. Venla kirjoitti arvostelun kirjasta, joka oli juuri julkaistu.

Tutti i participi che hanno la funzione aggettivale si declinano con il nome

che modificano in caso e numero. Esercizio 5 Componi due frasi da ogni costruzione participiale: a.
Tyttö opiskelee japania. Tapasin japania opiskelevan tytön. (ACC) con il participio, e b. con la frase relativa.
Koirat ovat karanneet. Etsin karanneita koiria. (PART) 1. laulava koira
Nainen soittaa viulua. Puhuin viulua soittavalle naiselle. (ALL) a. Ville halusi nähdä laulavan koiran.
b. Ville halusi nähdä koiran, joka laulaa.
Esercizio 3 Trasforma in costruzioni participiali. 2. kadonnut lompakko
1. poika, joka juoksee a.
2. kissa, joka nukkuu b.
3. juna, joka lähtee 3. kuihtunut kukka
4. miehet, jotka keskustelevat a.
5. lapsi, joka itkee b.
6. autot, jotka liikkuvat 4. kastuneet kengät
7. asiakas, joka kiittää myyjää a.
8. poliisit, jotka saapuvat paikalle b.
9. puut, jotka kasvavat nopeasti 5. laskeutuva lentokone
10. pari, joka riitelee jatkuvasti a.
b.
Esercizio 4 Trasforma in frasi con costruzioni participiali.
6. jäätynyt järvi
1. Huomasin hirven, joka ylitti tietä.
a.
2. Poliisi pysäytti miehen, joka ajoi ylinopeutta. b.
7. hymyilevät vanhemmat
3. Tuomas osti talon, joka oli vasta rakennettu. a.
b.
4. Reija puhui ystävälleen, joka oli juuri eronnut miehestään.
8. huolestunut äiti
5. Äiti nosti ylös lapsen, joka oli kaatunut. a.
b.
6. Jarmo nousi junaan, joka oli juuri lähdössä.
9. kehuttu näytelmä
a.
 b. 8. Isovanhemmat hakea Veera päiväkoti iltapäivä.
10. imuroiva isä
a.
Esercizio 7 Scrivi dei consigli o delle soluzioni alle seguenti
b. situazioni utilizzando la costruzione di necessità participiale.
1. Matiaksen auto on rikki. Hänen on vietävä auto korjaamoon.
-(t)tAvA-partisiippi Il participio -(t)tAvA nella 2. Jyri on väsynyt.
costruzione di necessità 3. Martta on yksinäinen.
4. Kerkko on sairas.
La costruzione di necessità participiale è molto simile alla costruzione Minun
täytyy..., che hai imparato nel Capitolo 7, sia nella formazione che nel 5. Lotalla ei ole rahaa.
significato. Si forma con il verbo olla alla 3° persona singolare, seguito dal 6. Lattialla on leivänmuruja.
participio presente passivo -(t)tAvA. 7. Jessika on stressaantunut.
Minun on luettava tämä kirja. = Minun täytyy lukea tämä kirja. 8. Riina haluaa mennä naimisiin Olavin kanssa.
Sinun on syötävä jotain. = Sinun täytyy syödä jotain. 9. Vilman vanhemmat riitelevät aina.
Teidän on uskottava meitä. = Teidän täytyy uskoa meitä.
10. Puhelimesta on loppunut akku.
Come nelle costruzioni Minun täytyy..., si usa la forma “zero”
dell’accusativo (cioè non la desinenza -n).
È possibile formare anche delle frasi impersonali collocando il
complemento all’inizio della frase.
Tämä huone on siivottava. Huomenna on Testo
levättävä.

Esercizio 6 Componi delle frasi di necessità participiale.

Saimaannorppa
1. Minä lukea tentti koko päivä. MP3/102
Saimaalla elää yksi maailman harvinaisimmista hyljelajeista: saimaannorppa.
2. Me istuttaa taimi (plur.) tämä viikko. Sitä ei esiinny missään muualla maailmassa kuin Saimaalla. Norppa on pieni
hylje, joka painaa täysikasvuisena yleensä alle 90 kiloa ja on pituudeltaan alle
3. Se käydä ulkona kolme kertaa päivä. 1,50 metriä. Se voi elää jopa 30-vuotiaaksi. Norpan suloista poikasta
kutsutaan kuutiksi. Norppia voi nähdä erityisesti toukokuussa, kun ne
4. Te ymmärtää asian vakavuus. nousevat rantakiville lekottelemaan.
Hylkeet elävät yleensä suolaisissa vesissä, mutta tämä norppa elää järvessä
5. Jussi ja Eero ehtiä seuraava juna. eli makeassa vedessä. Saimaannorpan historia on mielenkiintoinen: Saimaa
oli ennen yhteydessä Itämereen. Jääkauden jälkeen maa alkoi kohota ja
6. He ilmoittaa monta lippu he tarvita. Saimaasta tuli erillinen vesistö, jonne saimaannorppa jäi eristyksiin. Se ei
päässyt enää merelle, joten sen piti sopeutua elämään sisämaan vesissä, ja
7. Sinä laittaa pyörä (suff. poss.) talli ennen sade. pikku hiljaa se kehittyi omaksi alalajikseen.
 WWF on suojellut saimaannorppaa vuodesta 1979, mutta laji on vieläkin hylje foca
laji specie
erittäin uhanalainen. Vuonna 2020 norppia oli arviolta vain reilut 400 täysikasvuinen adulto
yksilöä. Vielä 1900-luvun alkupuolella norppia tapettiin, koska niitä pidettiin lekotella rilassarsi
uhkana kalastukselle. Suojelusta huolimatta, lajin pahin vihollinen on jääkausi era glaciale
kohota salire, alzarsi
nykyään edelleenkin ihminen. Eniten norppakantaa uhkaa verkkokalastus. erillinen separato, indipendente
Erityisesti kuutit voivat jäädä kiinni verkkoihin ja haavoittua tai kuolla. vesistö qui: sistema lacustre
Toinen suuri uhka on ilmastonmuutos. Norppa synnyttää kuutin jäädä eristyksiin qui: rimanere distaccato
sopeutua ILL adattarsi a qualcosa
lumikinokseen kaivettuun pesään, jossa se on suojassa kylmältä ja pedoilta. pikku hiljaa pian piano
Laji vaatii tietyn pituisen lumikauden lisääntyäkseen, mutta ilmaston kehittyä evolversi
suojella + PART proteggere qualcosa
lämpenemisen myötä talvikausi on lyhentynyt niin paljon, että se ei kohta erittäin estremamente
riitä norpan pesintään. uhanalainen in via di estinzione
arvio estimazione
reilu abbondante
yksilö esemplare; individuo
luku qui: secolo
tappaa uccidere
uhka minaccia
ELA + huolimatta nonostante qualcosa
vihollinen nemico
edelleen tutt’oggi
kanta popolazione
verkko rete
jäädä kiinni rimanere incastrato
haavoittua ferirsi
synnyttää partorire
lumikinos cumulo di neve
kaivaa scavare
pesä tana
suojassa + ABL al riparo, protetto da qualcosa
peto predatore
vaatia richiedere
tietyn pituinen qui: di una certa durata
kausi periodo
lisääntyä riprodursi
GEN + myötä con
Lisätietoa saimaannorpasta löytyy mm. seuraavilta nettisivuilta: www.wwf.fi riittää bastare, essere sufficiente
ja www.metsa.fi. lisätieto ulteriore informazione

Lessico Esercizio 8 Leggi il testo “Saimaannorppa” e rispondi se le

affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
Sanasto Glossario false.
saimaannorppa Pusa hispida saimensis
harvinainen raro
esiintyä comparire, trovarsi
 Esercizio 9 Rispondi alle domande con una o più frasi intere.
lintuja
1. Miksi saimaannorppa on uhanalainen laji? pöllö gufo
varis cornacchia
2. Miksi ihminen on aina ollut lajin pahin uhka? harakka gazza
sorsa anatra
kotka aquila
3. Miten saimaannorppa eroaa muista hylkeistä? joutsen cigno
varpunen passerotto
4. Miten saimaannorppa kehittyi omaksi alalajikseen?
hyönteisiä
kärpänen mosca
5. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa norppakantaan? hyttynen zanzara
ampiainen vespa
muurahainen formica
6. Miten kalastus vaikuttaa norppakantaan? perhonen farfalla
toukka bruco
kastemato lombrico
leppäkerttu coccinella
hämähäkki ragno

kaloja
lohi salmone
Luonto siika coregone
suomalaisia villieläimiä kuha luccioperca
hauki luccio
ahven pesce persico
silakka aringa del Baltico
silli aringa

Esercizio 10 Ascolta e scrivi le parole mancanti.

MP3/103
Mari ja Suvi olivat viime viikonloppuna vaeltamassa metsässä. Suomi
on [1.] ja [2.]
maa, jossa on helppo löytää puhdasta
luontoa ja villieläimiä ihan läheltä. Tytöt näkivät monien [3.]
jälkiä. [4.]
määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina, ja [5.]
jälkiä on mahdollista nähdä metsässä.
Tytöt kävelivät polulla [6.] varjossa, kun
he huomasivat jäniksen jälkiä maassa. Vähän myöhemmin Mari näki
kaksi jänistä, jotka juoksivat piiloon pensaan alle. [7.]
pesä oli varmaan siinä lähellä! Ehkä
jänikset juoksivat [8.] luokse. Sitten he
kuulivat [9.] laulua ja kun he katsoivat
ylöspäin siellä lensi kaksi peippoa. Suvi halusi kerätä myös mustikoita
ja sieniä. Nyt olikin [10.] ja [11.]
aika parhaimmillaan!

Esercizio 11 Traduci le seguenti frasi.

1. Nel bosco ci sono nidi di gufi.
2. Le impronte dell’orso sono grandi.
3. Il percorso delle formiche è lungo.
4. Le corna degli alci sono grandi.
5. I cuccioli delle volpi sono teneri.
6. La lunghezza dei serpenti è circa 30 cm.
7. Le ali delle coccinelle sono rosse.
8. Le code degli scoiattoli sono morbide.
9. I cuccioli di riccio bevono latte.
10. La quantità di formiche è difficile da contare.

Esercizio 12 Lavoro in coppia. Cerca informazioni sui seguenti Esercizio 13 Scegli un animale tipico della Finlandia e descrivi le
animali tipici della Finlandia e completa la tabella. sue caratteristiche e le sue abitudini.
 (pieleen).
8. Aina, kun opettaja kysyi Ismolta, vastaus tuli
(nopeasti).
Idiomeja ja sanontoja
pää kolmantena jalkana di fretta, velocemente 9. Lauri ei halunnut myöhästyä tentistä ja hän juoksi yliopistolle
kolmas pyörä il terzo incomodo (kiireessä).
monta rautaa tulessa fare tante cose contemporaneamente
kuin apteekin hyllyltä prontamente 10. Muista koeajaa auto, että (ei tulee
luuta ja nahkaa molto magro ikävää yllätystä).
puhua suunsa puhtaaksi raccontare tutto (ciò che turba)
ostaa sika säkissä comprare una cosa senza sapere bene com’è
matti kukkarossa senza soldi
Esercizio 15 Collega le espressioni idiomatiche e i proverbi con le
mennä päin mäntyä andare storto frasi adatte.
ei kaikki muumit laaksossa non avere tutte le rotelle
hissi ei nouse ylös asti non arrivarci (con il cervello) 1. Olen aivan samaa mieltä. a. Kertaus on opintojen äiti!
jäädä suustaan kiinni rimanere a chiacchierare a lungo b. Älä muuta sano.
viedä sanat suusta dire la stessa cosa che l’altro stava per dire
2. Lue kappale uudelleen.
3. Olin sanomassa samaa. c. Tekevälle sattuu.
4. Hän on vähän outo. d. Kyllä routa porsaan kotiin
Esercizio 14 Scegli e scrivi l’espressione idiomatica che 5. Ei haittaa, että lautanen ajaa.
corrisponde all’espressione fra parentesi. meni rikki. e. Veit sanat suustani.
kuin apteekin hyllyltä hänen hissi ei nouse aivan ylös asti rautaa 6. Hän palaa, kun hänellä tulee f. Jäin suustani kiinni.
tulessa pää kolmantena jalkana päin mäntyä et osta sikaa säkissä ongelmia. g. Hänellä ei ole ihan kaikki
puhua suusi puhtaaksi 7. On liian aikaista iloita. muumit laaksossa.
on aina matti kukkarossa kolmantena pyöränä vain luuta ja 8. Juttelimme pitkään, vaikka h. Älä nuolaise ennen kuin
nahkaa yritinkin tipahtaa.olla nopea.
1. Miksi Pipsa ei syö enemmän? Hän on
(liian laiha).
2. Sanoin Tomille: “Nyt sinulla on mahdollisuus ”
(kertoa minulle kaikki). Grammatica
3. Minun pitää taas tarjota sinulle, koska sinulla
(ei ole koskaan rahaa).
4. Veli-Matti ei ymmärrä vaikka olen selittänyt asian sata kertaa. Määrän ilmauksia Alcune espressioni di
Minusta (hän ei ole aivan fiksu). quantità
5. En halua lähteä ulos Jennan ja Lissun kanssa. Olisin vain
(ulkopuolinen). Nella seguente tabella sono riassunte le principali espressioni di quantità che
hai imparato in questo libro e alcune nuove espressioni.
6. Sipi valmistautuu neljään tenttiin samaan aikaan. Minusta hänellä
on liian monta (asiaa tekeillä). Attributi Espressioni di quantità
7. Meillä oli loistava suunnitelma, mutta lopulta kaikki meni Jääkarhut tarvitsevat paljon lunta.
 (sing.)
Gli orsi polari hanno bisogno di molta Ostin muutaman sämpylän aamuksi.
neve. (oggetto diretto)
paljon + PART Ho comprato qualche panino per la
Pakkasin paljon lämpimiä vaatteita mattina.
tosi = todella reissulle. (plur.) muutama
Etsin huivia muutamasta kaupasta,
aika = melko Ho messo in valigia molti vestiti caldi mutta en löytänyt.
uskomattoman per il viaggio. Ho cercato una sciarpa in alcuni
odottamattoman Viime vuosina on satanut vähän negozi, ma non l’ho trovata.
yllättävän lunta. (sing.)
niin Lainasin pari kirjaa. (oggetto diretto)
Negli anni scorsi è caduta poca neve. Ho prestato un paio di libri.
vähän + PART pari
Keskustassa oli vähän ihmisiä Puhuin parille ystävälle.
tänään. (plur.) Ho parlato a un paio di amici.
In centro c’erano poche persone oggi. Olen lukenut melkein yhden sivun/30
Puistossa on monta lasta. (sing.) Nel melkein sivua.
monta + PART
parco ci sono molti bambini. Ho letto quasi una pagina/30 pagine.
Moni (opiskelija) sai hyvän Nukuin yli tunnin/kymmenen tuntia.
arvosanan. yli
Ho dormito più di un’ora/10 ore.
tosi = todella Molti (studenti) hanno avuto un buon Katsoin televisiota alle tunnin/kaksi
aika = melko moni* ≈ voto. tuntia.
uskomattoman usea* Usea (nuori) on riippuvainen alle
Ho guardato la televisione meno di
odottamattoman somesta. un’ora/2 ore.
yllättävän Molti (giovani) sono dipendenti dai Meillä on aikaa vajaa tunti/vajaa(t)
niin social media. kaksi tuntia.
Harva (ihminen) kirjoittaa kortteja. Abbiamo un’ora scarsa/2 ore scarse.
harva*
Poche (persone) scrivono cartoline. vajaa Olen lomalla vajaan
Yhä useampi (sinkku) löytää kuukauden/vajaa(t) kaksi kuukautta.
kumppanin netistä. Sono in vacanza un mese /2 mesi
yhä useampi*
Sempre più single trovano un scarsi.
compagno in internet. Sinulla on reilu kuukausi/reilu(t)
Yhä harvempi (ihminen) kirjoittaa kaksi kuukautta aikaa valmistua.
yhä kirjeitä. Hai un mese abbondante/2 mesi
harvempi* Sempre meno persone scrivono abbondanti per laurearti.
lettere. reilu Kurssi kestää reilun viikon/reilu(t)
yksi/harva/osa Yksi meistä on syyllinen. kaksi viikkoa.
ecc. + ELA Uno di noi è colpevole. Il corso dura una settimana
 abbondante/2 settimane abbondanti. 6.
Le espressioni di quantità indicate con l’asterisco (*) ammettono sia la forma Esercizio 18 Traduci le frasi dell’esercizio 17.
al singolare che quella al plurale, senza differenza di significato.
1.
Moni opiskelija on toiveikas/Monet opiskelijat ovat toiveikkaita
tulevaisuuden suhteen. 2.
3.
Esercizio 16 Completa con le espressioni di quantità adatte. 4.
paljon pari monet muutaman yllättävän paljon vajaan 5.
minuutin yksi romaanin päähenkilöistä yhä useampi moni 6.
suomalainen niin paljon monta
Esercizio 19 Campi lessicali. Trova la parola intrusa e sostituiscila
1. Joonas leipoi pullaa, koska illalla tulee con una dello stesso ambito, poi dai un titolo a ciascun gruppo di
vierasta. parole e inseriscilo nella casella iniziale. Prova infine a creare dei
2. vanhukset ovat yksinäisiä. nuovi insiemi con le parole intruse.
3. Luin lehdestä, että nuori valitsee
ammattikorkeakoulun yliopiston sijaan.
4. Olin puhelimessa ja puuro paloi
pohjaan.
5. Korhoset haluaisivat lasta.
6. Killellä ja Kallella tuli riita euron takia.
7. Uimahalli oli täynnä. En ole koskaan nähnyt siellä
ihmisiä.
8. Miska on töykeä, mutta hänellä on silti
ystäviä.
9. osaa kutoa villasukkia.
10. on murhaaja.

Esercizio 17 Ascolta e scrivi le frasi che senti.

MP3/104
1.
2.
3.
4.
5.
 musicale e comico Alivaltiosihteeri).
Ecco alcuni palindromi in finlandese: Ai, saatat aasia? “Ah, stai
accompagno l’asino?”; Aivot avaavat ovia. “Il cervello apre le porte.”;
Assi Pariisissa – Assi siirapissa. “Assi a Parigi – Assi nello sciroppo.”

Eläinten nimet I soprannomi e gli eufemismi per

gli animali del bosco
Alcuni animali del bosco finlandese hanno dei soprannomi tramandati
nelle favole e nei racconti da una generazione all’altra. Ad esempio la
lepre viene spesso chiamata con il nome Jussi, ovvero jänöjussi o
pupujussi (pupu = “bunny”), mentre la volpe ha il “cognome”
Repolainen o Repo, per cui viene spesso chiamata Kettu Repolainen o
anche Mikko Repolainen. Il soprannome del lupo invece è hukka.
L’animale più temuto e rispettato di tutti è l’orso, che per il suo status di
re del bosco, e per alcune credenze e superstizioni antiche (che hanno
Note culturali impedito l’uso del nome karhu per timore che potesse portare sfortuna),
ha avuto molti nomi ed eufemismi, come otso, kontio e mesikämmen
Palindromit Palindromi (“palmo di miele”), ma anche dei vezzeggiativi, come nalle (“teddy”), e
I palindromi sono delle catene di grafemi, parole, versi o frasi che hanno moltissimi altri.
la stessa pronuncia e lo stesso significato letti sia da sinistra a destra che
da destra a sinistra (come “sos, Anna, esse, i topi non avevano nipoti”
ecc.). Il finlandese si presta particolarmente bene alla creazione di
palindromi in quanto presenta un rapporto 1:1 tra grafema e fonema,
cioè a una lettera corrisponde un solo suono e viceversa (in italiano ad
esempio il suono /k/ può essere realizzato con diversi grafemi: ch come
in “chi?” /'ki(:)/, c come in “cuoco” /'kwo:ko/ e q come in “quadro”
/'kwa:dro/, mentre in finlandese è sempre k). Inoltre, il sistema di casi e
suffissi facilita la composizione dei palindromi, come possiamo vedere
nei palindromi Emmi saa aasimme “Emmi può avere il nostro asino” ed
Enni saa aasinne “Enni può avere il vostro asino”. Come avrai visto nei
vari esempi ed esercitazioni, i nomi propri finlandesi sono abbastanza
brevi e semplici (Elli, Ella, Anne, Anni, Atte ecc.) per cui possono
essere facilmente inseriti nei palindromi. Gli esempi più famosi di
palindromi in finlandese sono forse saippuakauppias “venditore di
sapone” e innostunut sonni “il toro eccitato”. La creazione di palindromi
non è semplice e i più bravi compositori sono riusciti a creare perfino
delle poesie e delle canzoni (si veda ad esempio il rinomato gruppo
 22 Takaisin Helsinkiin
Ritorno a Helsinki
In questo capitolo impareremo
✓ Riferire fatti e scrivere una notizia
✓ Come scrivere una notizia
✓ Lessico dello sport
✓ Alcune costruzioni participiali e infinitivali

Lenni: Minulla on Hesari mukana. Haluatko lukea uutisia?

Silvia: Ihan paperisenako?
Lenni: Kyllä. Minusta on kätevää lukea uutisia netistä, mutta onhan
paperinen sanomalehti ihan eri asia...
Silvia: Totta! Katso, tässä onkin aiheeseen liittyvä juttu.

Paperin loppu
Sanomalehtipaperi on ollut 1950-luvulta lähtien yksi tärkeimmistä tulonlähteistä Suomelle
ja tuonut maalle vaurautta lähes 80 vuoden aikana. Nyt tilanne on radikaalisti
muuttumassa. Toisen maailmansodan jälkeisen metsäteollisuuden hittituote on 2020-
luvulla lähes mennyttä. Joulukuussa 2020 suljetaan todennäköisesti Suomen viimeinen
sanomalehtipaperia valmistava paperikone.

Suomen metsäteollisuuden tärkeimpiin vientituotteisiin on 1920-luvulta lähtien kuulunut paperi

yhdessä puun ja selluloosan kanssa. Metsäteollisuuden vientikauppa antoi töitä suomalaisille
Dialogo sekä rikastutti maata.
Suomen tärkeimmistä sanomalehtipaperitehtaista Kaipola sai alkunsa kun vuonna 1951
Yhtyneiden paperitehtaiden omistajille tuli riitaa. Sekä Björnbergin suku että Juuso Walden
perustivat omat paperitehtaansa, joissa alettiin tuottaa entistä enemmän sanomalehtipaperia sekä
Bussissa Helsinkiin muuta painopaperia. Walden oli löytänyt tehtaallensa sopivan paikan Päijänteen rannalla
sijaitsevasta Kaipolasta, joka oli sekä tukkien uittoreitin että uuden rautatien varressa.
MP3/105 Vuonna 1956 sanomalehtien levikki oli Suomessa yli 250 000 kappaletta, ja 1960-luvulla
Kaipolan tehdas oli Euroopan suurin sanomalehtipaperitehdas. Toisen maailman sodan aikana
Lennin ja Silvian matka on päättymässä. He istuvat bussissa ja ovat matkalla paperista oli tullut merkittävä tuote ja sanomalehdistä strateginen kanava uutisten ja
kohti Helsinkiä. Lenni ottaa repustaan sanomalehden. propagandan levittämiseen. 1970-luvulla alettiin käyttää kierrätyspaperia pääraaka-aineena, ja
sanomalehtipaperikoneet sammuivat pikku hiljaa Suomessa. Kaipola pysyi ajan tasalla, ja sinne korvaava che sostituisce
rakennettiin vuonna 1988 kierrätyspaperin käsittelylaitos. fossiilinen fossile
2000-luvun puolella paperin kulutus on alkanut yleisen digitalisoitumisen vuoksi laskea polttoaine combustibile
kovaa vauhtia Euroopassa. Metsäteollisuus on sopeutunut muutokseen kehittämällä puusta kartonki cartone
korvaavia tuotteita fossiilisille polttoaineille ja materiaaleille. Paperiteollisuudessa paperikoneita työnkuva mansione
on korvattu kartonkikoneilla, mikä ei ole kuitenkaan riittänyt pelastamaan paperitehtaita. laajentaa ampliare
Työntekijöiden mielestä Kaipolan tehdas on edelleenkin kannattava, ja töitä riittää, vaikka perustella motivare, spiegare
työntekijämäärää onkin vähennetty ja työnkuvia laajennettu viime vuosina. Tehtaan sulkemista kysyntä domanda
perustellaan sanomalehtipaperin kysynnän vähenemisellä ja Suomen korkeilla työvoima- ja kuljetus trasporto
kuljetuskustannuksilla. työvoima forza lavoro
kustannus costo
[testo adattato da: Helsingin Sanomat, 31.10.2020]

Lessico Uutissanastoa
julkaista pubblicare
Sanasto Glossario ilmestyä qui: uscire (di pubblicazione)
syventää approfondire
luku anni tiedottaa informare
ELA + lähtien a partire da... tiedotusväline mezzo di informazione
tulonlähde fonte (economica), provento tiedonanto comunicazione, relazione
vauraus ricchezza juttu articolo, pezzo
maailmansota guerra mondiale artikkeli articolo
metsäteollisuus industria boschiva media media
hittituote prodotto di punta viihde intrattenimento, (mondo dello) spettacolo
paperikone macchina per fare la carta mainos pubblicità
vientituote prodotto di esportazione haastattelu intervista
puu qui: legno aikakauslehti rivista
selluloosa cellulosa iltapäivälehti stampa scandalistica (gialla)
rikastuttaa arricchire lööppi locandina dei quotidiani
tehdas fabbrica sananvapaus libertà di parola
tuottaa produrre viestintä comunicazione
entistä enemmän sempre di più toimittaja, journalisti giornalista
painopaperi carta stampata informaatiotulva valanga d’informazioni
tukki tronchi julkisuus celebrità, mondanità
uittoreitti percorso di navigazione
GEN + varressa lungo qualcosa
levikki diffusione
kanava canale
levittäminen il diffondere
raaka-aine materia prima Esercizio 1 Leggi il testo “Bussissa Helsinkiin” e rispondi se le
pysyä ajan tasalla restare aggiornati
käsittelylaitos impianto di lavorazione affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
kulutus consumo false.
digitalisoituminen digitalizzazione
laskea calare
vauhti velocità
sopeutua adattarsi
kehittää sviluppare
 alle domande: mitä, missä, milloin, miten, miksi?
Nella notizia i fatti dovrebbero venire raccontati in maniera oggettiva,
senza prendere posizione in merito a quanto si descrive, a meno che non si
tratti di un commento alla notizia. Nelle notizie sportive è comune invece che
il giornalista commenti i fatti.
Otsikko: attira l’attenzione del tuo lettore con un titolo attraente, vero ma
non scontato; scrivi un titolo breve e avvincente – non usare una parola
sola.
Ala- tai yläotsikko: ha funzione esplicativa rispetto al titolo, racconta
qualcosa in più.
Ingressi: serve a invogliare il lettore a leggere anche il resto della notizia
Leipäteksti: è il testo principale; può essere intervallato da väliotsikko
(titoletti intermedi).
Esercizio 2 Rispondi alle domande con una o più frasi.
1. Mistä lähtien sanomalehtipaperi on ollut yksi Suomen tärkeimmistä
tulonlähteistä?

2. Miksi metsäteollisuus ja sanomalehtipaperin vienti olivat tärkeitä

Suomelle?

3. Kuka oli Juuso Walden, ja mitä hän teki?

4. Miksi sanomalehtipaperitehtailla ei mene hyvin nykypäivänä?

5. Luetko sinä sanomalehtiä? Jos luet, niin luetko verkossa vai

paperisena? Miksi?
Esercizio 3 Scegli una foto e scrivi una notizia in base a essa.
Aiutati con le domande sotto.

Grammatica

Kirjoittaminen: uutinen Scrivere: la notizia

Lo scopo principale della notizia è informare su un fatto che è successo di 1. Mihin lehteen kirjoitat? (sanomalehti, aikakausilehti, iltapäivälehti)
recente e di cui ancora non è stata data notizia. La notizia deve rispondere
2. Keksi jokin kiinnostava paikallinen tapahtuma, uudistus tai muutos, kysymyksiä! Haastattelukysymyksiä ovat esimerkiksi argumentti-,
joka liittyy aiheeseen. vertailu-, tarkistus- ja jatkokysymykset.
3. Keksi otsikko. Muista, että hyvä otsikko kertoo uutisen pääasian 3. Tarkista aina, että olet ymmärtänyt haastateltavan oikein.
nasevasti ja houkuttelevasti. 4. Jos haastateltavalla on jotain uutta ja kiinnostavaa sanottavaa, voit
tehdä lisäkysymyksiä.
Esercizio 4 Metti in ordine le seguenti parti di una notizia.
a. □ Rikollinen vaatii psykoterapiakeskukselta 40 bitcoinin summaa,
jotta hän lopettaisi tietojen julkaisemisen. Bitcoin on
verkkovaluutta, ja 40 bitcoinia on noin 450 000 euroa. Dialogo
b. □ Rikollinen varasti psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietoja.
Hän on julkaissut jo noin kahdensadan potilaan tietoja verkossa.
c. □ Poliisi tutkii asiaa. Helsingissä
d. □ Suomessa on tapahtunut epätavallinen tietomurto. MP3/106
e. □ Aluksi rikosuutinen. Lenni ja Silvia ovat kävelylenkillä Töölönlahden ympärillä. He ovat
(testo adattato da: yle.fi/selko, 22.10.2020)
parhaillaan Tokoinrannassa.
Esercizio 5 Fai un’intervista a un amico o conoscente finlandese e
riscrivilo come testo riportato.
Haastattelu

Lenni: Nyt kun ollaan taas täällä Helsingissä, ajattelin, että voisimme käydä
muutamassa paikassa. Reissun alussa ei oikein ehditty tutustua kunnolla
Helsinkiin. Tänään voidaan poiketa vielä Oodissa. Se on Helsingin uusi
1. Laadi lista kysymyksistä. keskustakirjasto. Perinteisen kirjaston lisäksi siellä on kokonainen
2. Muista: kiinnostavat kysymykset eivät ole yleensä -ko/-kö - verstaskerros, joka on täynnä muita palveluita. Siellä voi käyttää
 esimerkiksi erilaisia ompelukoneita, laserleikkureita, 3D-tulostimia, todeta constatare
varasuunnitelma piano di riserva
vinyylileikkuria ja tarratulostinta, pelitiloja, valokuva- ja videostudiota tavoite obiettivo
sekä äänitysstudiota. Huomenna voisimme mennä vaikka Yrjönkadun ratkaista risolvere
uimalaan. Se on yksi kaupungin vanhimmista uimahalleista. Muistaakseni määrä quantità
se aloitti toimintansa joskus 1920- tai 1930-luvulla. Se on tunnettu
siksikin, että uima-altaassa voi uida myös alasti, ja niin monet tekevätkin.
Silvia: Kuulostaa oikein kivalta ohjelmalta! Oodi vaikuttaa mielenkiintoiselta
paikalta, kuten myös Yrjönkadun uimala. Uivatko naiset ja miehet siellä
oikeasti alasti? Samaan aikaanko vai onko heillä omat vuorot? Urheilusanastoa
Lenni: Niin totta, heillähän on eri vuorot. Pitääpä tarkistaa, olisiko jonain pesis (coll.) = pesäpallo baseball finlandese
viikonpäivänä naisilla ja miehillä vuoro peräkkäin. Ei mentäisi yhdessä, matsi (coll.) = ottelu partita
kisa (coll.) = kilpailu gara
mutta voitaisiin sitten tavata uinnin jälkeen. seura società sportiva
Lenni etsii tietoa uimahallista ja toteaa, etteivät he pääse samana päivänä. pelaaja giocatore
Samalla hän keksii varasuunnitelman: osallistuja partecipante
voittaja vincitore
Lenni: Hei, mitä, jos mentäisiin pesismatsiin? Huomenna näyttää olevan (peli)tuomari arbitro
naisten Itä–Länsi-matsi. olla johdossa essere in testa
Silvia: Joo! Tosi kiva idea. En ole koskaan ollut katsomassa pesäpallo- kansallispeli gioco nazionale
kenttä campo
ottelua. Miksi sen nimi on Itä–Länsi? joukkue squadra
Lenni: Pesäpalloseurat on jaettu Itään tai Länteen maantieteellisen jaon voitto vittoria
perusteella. Pääset seuraamaan maan parhaita naispesäpalloilijoita! Länsi tasapeli pareggio
pelisäännöt regole del gioco
on nyt johdossa, mutta katsotaan kuinka käy huomenna. Pesäpallo on SM-kilpailut (suomenmestaruus) campionati nazionali
Suomen kansallispeli. Ottelu pelataan kentällä, ja joukkueet ovat MM-kilpailut (maailmanmestaruus) campionati mondiali
vuorotellen sisällä ja ulkona. Sisällä olevan joukkueen tavoitteena on tehdä
mahdollisimman monta juoksua. Juoksujen määrä ratkaisee jakson voiton
ja voitettujen jaksojen määrä taas ottelun voiton. Esercizio 6 Leggi il testo “Helsingissä” e rispondi se le
Silvia: Tänä iltana luen pelisäännöt ja perehdyn vähän paremmin pesikseen, affermazioni sono vere (V) o false (F). Correggi le affermazioni
jotta pysyn huomenna pelissä mukana. false.

Lessico
Sanasto Glossario
verstas spazio di lavoro
ompelukone macchina da cucire
laserleikkuri tagliatrice laser
vinyylileikkuri tagliatrice di vinili
tulostin stampante
äänitysstudio studio di registrazione
alasti nudo
 Esercizio 10 Se necessario ascolta una seconda volta e rispondi alle
domande che seguono.
MP3/107
1. Mitä Annika harrastaa talvella?
Esercizio 7 Rispondi alle seguenti domande con una o più frasi. 2. Entä kesällä?
1. Miksi Lenni ehdottaa Silvialle, että he voisivat vielä käydä 3. Mitä hän harrastaa ympäri vuoden?
muutamassa paikassa Helsingissä? 4. Miksi hän lopetti kilpailemisen?
5. Mikä on hänen mielestään hauskaa?
2. Mitä Lenni ehdottaa Silvialle?

3. Mitä mieltä Silvia on Lennin ehdottamasta ohjelmasta?

4. Mihin he menevät uimahallin sijasta? Grammatica

Esercizio 8 Rispondi alle domande e parlane con un compagno. Lauseenvastikkeet Costruzioni “compatte”
1. Oletko sinä ollut koskaan katsomassa pesäpallo-ottelua? Entä jotain sintetiche
muuta ottelua?
Abbiamo visto come i participi possono essere trasformati in frasi relative
2. Seuraatko sinä urheilua? Mitä lajia? introdotte dal pronome joka. In questa sezione vedremo come le forme
participiali e infinitivali possono essere usate per creare dei costrutti
3. Miksi pidät/et pidä urheilun katsomisesta? temporali e modali usati soprattutto in finlandese standard (yleiskieli), che
rendono il discorso più sintetico e “compatto” e possono essere sciolti in
4. Etsi tietoa: mitkä ovat Suomen tärkeimmät urheilulajit? Entä sinun costruzioni perifrastiche. Infatti il termine lauseenvastike significa “sostituto
kotimaasi? della frase”.

Esercizio 9 Ascolta e rispondi vero (Oikein) o falso (Väärin). Participio presente: -vA
MP3/107
Kertova lauseenvastike (preesens) 5. Luuletko Sailan tulevan tänään? Luuletko,
È la costruzione participiale “narrante” per il presente, in cui si usa il ?
participio presente. Si trova normalmente con i cosiddetti verbi del dire, del 6. Marianna kertoi odottavansa lasta. Marianna kertoi,
percepire e del ritenere (sanoa, kertoa, nähdä, kuulla, tietää, uskoa, luulla 7. Peltolat kuulivat naapurin huutavan apua.
ecc.). Tutta la costruzione participiale è l’oggetto del verbo principale. Peltolat kuulivat,
8. Näitkö meidän puhuvan opettajan kanssa? Näitkö,
?

Esercizio 12 Trasforma le seguenti frasi subordinate in costruzioni

Quando le due frasi hanno un soggetto diverso, questo viene espresso con participiali al presente.
il caso genitivo, senza suffisso possessivo. Come detto, la costruzione 1. Epäilen, että huomenna sataa koko päivän. Epäilen huomenna
participiale è l’oggetto del verbo principale, per cui viene marcato con la satavan koko päivän.
desinenza dell’oggetto -n. 2. Uutisissa sanottiin, että pandemia kestää vielä kauan. Uutisissa
Annukka kertoi Pekan lähtevän ulkomaille. = Annukka kertoi, että sanottiin
Pekka lähtee ulkomaille.
En tiennyt sinun asuvan nyt Helsingissä. = Tiedän, että sinä asut nyt 3. Luuletko, että hän jaksaa opiskella ahkerasti myös kesällä?
Helsingissä. Luuletko ?
4. Suomen opiskelijat kertoivat, että he valmistautuvat tenttiin aina
hyvin.
Suomen opiskelijat kertoivat
5. Jaska tietää, että hän on taitava jääkiekkoilija.
Jaska tietää
6. Kerttu uskoo, että hän saa palkankorotuksen tänä vuonna.
Kerttu uskoo
7. Kuulitko, että Kirsi ja Tuomas eroavat? Kuulitko
?
8. Uskomme, että saavumme ajoissa Turkuun. Uskomme
Esercizio 11 Trasforma in frasi subordinate le seguenti costruzioni
participiali al presente.
1. Tiedän Kallen opiskelevan unkaria. Tiedän, että Kalle opiskelee Participio passato: -(n)nUt/-(n)neet (attivo) e -
unkaria. (t)tU (passivo)
2. Pelkään myöhästyväni junasta. Pelkään,
Kertova lauseenvastike (menneisyys)
3. Lapset toivovat saavansa paljon lahjoja joulupukilta.
Si usa con gli stessi verbi e per lo stesso tipo di costruzione esemplificato al
Lapset toivovat,
punto precedente ma per il passato. Il participio passato esprime un evento
4. Uskon ehtiväni illalla elokuviin teidän kanssanne. anteriore all’evento principale, e a esso possono corrispondere vari tempi del
Uskon,
passato nella perifrasi, a seconda del contesto. participiali al passato (kertova lauseenvastike).
Luulin vastanneeni sinulle. = Luulin, että olin vastannut sinulle. 1. Näin, että he ovat ostaneet uuden auton. Näin heidän ostaneen
Kuulin heidän lähteneen Islantiin. = Kuulin, että he ovat lähteneet uuden auton.
Islantiin.
2. Kuulimme, että opettaja lähti lomalle. Kuulimme
Tiedän Aliisan tulleen eilen. = Tiedän, että Aliisa oli tullut eilen.
3. Tiedätkö, että olemme maalanneet mökin oven? Tiedätkö
Temporaalinen lauseenvastike (1) ?
Si usa anche per costruzioni participiali temporali che corrispondono a “dopo 4. Hän luuli, että oli ottanut tabletin mukaansa. Hän luuli
aver fatto X, faccio/ho fatto Y” oppure “faccio/ho fatto Y dopo aver fatto 5. Artikkelissa todettiin, että rokote oli toiminut hyvin.
X”. Artikkelissa todettiin
Il participio passato passivo va al caso partitivo ed è seguito dal suffisso 6. Tiesittekö, että me olimme olleet sairaina? Tiesittekö
possessivo. ?
kirjoitettu+a+ni
Kirjoitettuani sähköpostin lähdin ulos.= (Sen jälkeen) kun olin Esercizio 15 Trasforma in frasi subordinate le costruzioni
kirjoittanut sähköpostin, lähdin ulos. participiali al passato (temporaalinen lauseenvastike).
Lähdimme elokuviin siivottuamme asunnon. = Lähdimme elokuviin (sen
1. Soitin Marille luettuani kirjan. Soitin Marille, kun olin lukenut
jälkeen), kun olimme siivonneet asunnon
kirjan.
Il suffisso possessivo non si usa quando il soggetto è un nome. 2. Teimme ruokaa Mikon käytyä kaupassa.
Isän syötyä Timo tiskaa astiat. = (Sen jälkeen) kun isä on syönyt, Timo Teimme ruokaa,
tiskaa astiat. 3. Menin verikokeisiin puhuttuani lääkärin kanssa.
Menin verikokeisiin,
Esercizio 13 Trasforma in frasi subordinate le seguenti costruzioni 4. Sen jälkeen kun olin leiponut kakun, kutsuin naapurini kylään.
participiali al passato (kertova lauseenvastike). kutsuin naapurini kylään.
1. Tiedän hänen lähteneen Suomeen. Tiedän, että hän on lähtenyt 5. Kun naiset saapuivat töihin, he joivat kahvia.
Suomeen. he joivat kahvia.
2. Luulimme Markon ja Saran muuttaneen Pietarsaareen. 6. Kun hän on käynyt suihkussa, on sinun vuorosi.
Luulimme, on sinun vuorosi.
3. Muistatteko hänen ottaneen polkupyörän?
Muistatteko, Esercizio 16 Trasforma le frasi subordinate in costruzioni
4. Pelkäsin unohtaneeni avaimet kotiin. Pelkäsin, participiali al passato (temporaalinen lauseenvastike).
5. Sami kuuli voittaneensa lotossa. Sami kuuli, 1. Ilmoittauduimme tenttiin, kun olimme keskustelleet opettajan
kanssa.
6. Uskotko Minnan ostaneen nämä kukat äidille?
Ilmoittauduimme tenttiin keskusteltuamme opettajan kanssa.
Uskotko,
2. Lähdittekö juhlimaan, kun olitte kuulleet tenttitulokset?
Esercizio 14 Trasforma le seguenti frasi subordinate in costruzioni Lähdittekö juhlimaan
 3. Ostitko lentoliput, kun sait palkan? Ostitko lentoliput syöt?
? Hän söi lounasta tehdessään töitä. = Hän söi lounasta (samalla), kun
4. Kun Maija palasi matkalta, hän tapasi ystäviään. teki töitä.
Maija tapasi ystäviään. Quando le due frasi hanno un soggetto diverso, si usa sia il pronome
5. Kun Jani oli mennyt nukkumaan, vanhemmat katsoivat elokuvan possessivo (= genitivo) sia il suffisso possessivo.
loppuun. Me katsomme televisiota hänen nukkuessaan. = Me katsomme
vanhemmat katsoivat elokuvan televisiota (sillä aikaa), kun hän nukkuu.
loppuun. He tulivat kotiin minun nukkuessani. = He tulivat kotiin (sillä aikaa),
kun minä nukuin.
6. Kun olin käynyt lenkillä, menimme saunaan.
Il suffisso possessivo non si usa quando il soggetto è un nome.
Me katsomme televisiota vauvan nukkuessa. = Me katsomme
televisiota (sillä aikaa), kun vauva nukkuu.
II II infinito
Modaalirakenne
Il II infinito è caratterizzato dal suffisso -e-, e si forma sostituendo la -A
finale dell’infinito con -e-, seguito dalla desinenza di caso.
I casi con cui si può trovare il II infinito sono inessivo e instruttivo.

In questa costruzione non si usa il suffisso possessivo.

Questa forma viene usata per la costruzione modale, per esprimere in che
modo qualcosa avviene (miten? “come?/in che modo?”).
Matti käveli viheltäen. = Matti käveli ja vihelsi samalla.
Hän kertoi kaiken itkien. = Hän kertoi kaiken ja itki samalla.
* Nei verbi in cui la radice del verbo termina in e: e i, come in lukea luke- lukiessa, Tulin kävellen. = Kävelin (tänne).
lukien; hakea hake- hakiessa, hakien.

Riassumendo
Temporaalinen lauseenvastike (2)
Il II infinito può essere usato nella costruzione temporale che corrisponde a Tipo Esempio Perifrasi
“mentre/quando succede qualcosa” o al gerundio in italiano. In questa kertova Sanoin Sanoin, että kirjoitan/olen
costruzione l’infinito si declina al caso inessivo. kirjoittavani/kirjoittaneeni... kirjoittanut...
Quando il soggetto delle due frasi è lo stesso, lo si esprime soltanto con il kirjoittaessani kun kirjoitan/kirjoitin
suffisso possessivo (attenzione: vale per tutte le persone con referente temporaali
kirjoitettuani kun olen/olin kirjoittanut
umano).
Huomasin oudon tyypin istuessani puiston penkillä. = Huomasin modaali katsoin ihmetellen katsoin ja ihmettelin
oudon tyypin, kun istuin puiston penkillä.
Luetko usein lehteä syödessäsi. = Luetko usein lehteä (samalla), kun
 Attenzione Queste costruzioni participiali, seppure comode e usate nella lauseenvastike).
lingua standard, non sono sempre la scelta migliore. Un uso eccessivo può 1. Koira juoksi kotiin läähättäen (läähättää).
infatti appesantire il testo invece di renderlo più snello.
2. Tapani puhui Mirjalle (punastua).
3. Äiti kuunteli lasta (pitää) häntä kädestä kiinni.
Esercizio 17 Trasforma le costruzioni infinitivali in frasi
4. He kertoivat koko tarinan (itkeä).
subordinate (temporaalinen lauseenvastike).
5. Opiskelijat istuivat luokassa (odottaa)
1. Katson yleensä uutisia illalla ollessani kotona. Katson yleensä opettajaa.
uutisia illalla, kun olen kotona.
6. Me tulimme (pyöräillä).
2. Annan koiralle ruokaa puhuessani puhelimessa.
7. Janne vastasi kysymykseen (nauraa).
Annan koiralle ruokaa, .
8. Pojat menivät kouluun (kävellä).
3. Hän kuunteli podcastia kävellessään yliopistolle.
Hän kuunteli podcastia, . Esercizio 20 Cerca tutti i verbi (coniugati, al II infinito, al passivo e
4. Mervi tuli kotiin minun nukkuessani. le forme participiali) nel testo “Paperin loppu” e scrivi accanto il
Mervi tuli kotiin sillä aikaa, . verbo alla forma base.
5. Terhi tekee töitä Kallen siivotessa. on ollut olla
Terhi tekee töitä sillä aikaa, . on tuonut tuoda
6. Auto meni rikki heidän ylittäessään risteystä. … …
Auto meni rikki, .

Esercizio 18 Trasforma le frasi subordinate in costruzioni Esercizio 21 Trasforma le seguenti costruzioni participiali in
infinitivali (temporaalinen lauseenvastike). espressioni perifrastiche. Poi traducile in italiano.
1. Kuuntelen musiikkia, kun silitän vaatteita. Kuuntelen musiikkia 1. Linnut lähtevät kohti etelää talven tullessa.
silittäessäni vaatteita.
2. Juotko teetä, kun kirjoitat sähköpostia? 2. Lähdimme kaikki Nairobiin luettuamme Karen Blixenin romaanin.
Juotko teetä
3. Ostakaa suklaata, kun käytte kioskilla!
Ostakaa suklaata ! 3. Lasten tehtyä kotitehtävänsä Airi ja Sami antoivat heidän katsoa
piirrettyjä.
4. Pena ja Ritva juovat kuohuviiniä, kun juhlivat hääpäivää.
Pena ja Ritva juovat kuohuviiniä
5. Älä käytä puhelinta, kun ajat autolla! 4. Me kaikki tiesimme hänen lähteneen Sailan takia.
Älä käytä puhelinta !
6. Lapset huutavat, kun mummi nukkuu. 5. Luulin Sailan tulevan tänään.
Lapset huutavat
6. Jotkut pikkulapset itkivät lentokoneen laskeutuessa.
Esercizio 19 Completa con le forme infinitivali (modaalinen
Esercizio 22 Traduci in finlandese utilizzando le costruzioni entrai nella stanza. tullessani huoneeseen.
participiali e infinitivali.
7. La segretaria disse che il g. Istun tässä odottaen, että Liisa
1. Ho sentito che Niko si è trasferito a Lahti.
direttore era in riunione. soittaisi.
2. Le ragazze prendono il sole mentre leggono un libro.
8. Dopo aver raccolto tutta la h. Liisa ja hänen työkaverinsa
3. Dopo aver riposato, siamo andati a fare una passeggiata. spazzatura, l’ho divisa nei istuvat juoden kahvia ja
bidoni colorati. jutellen.
4. Iida pensava di aver fatto i compiti.
5. Ho visto che Maija ha lavato le finestre. Esercizio 24 Scrivi delle frasi con le parole date.
6. Reeta e Tarja sono venute a piedi (camminando). 1. Mainos esitellä erilainen tuote joka voida ostaa tuo
7. La donna guardò l’uomo ridendo. kauppa.
8. Una volta passata l’aspirapolvere, puoi uscire con i tuoi amici. 2. Suomi lukea paljon sanomalehti sekä paperinen että
digitaalinen.
Esercizio 23 Unisci le frasi italiane con la loro traduzione 3. Olla hyvä kierrättää vanha tavara joka (neg.) tarvita
finlandese. enää.
4. (Minä) tehdä kotitehtävä loppuun lähteä kävelylenkille.
1. Sono seduta qui aspettando a. Hänen syntyessään perheessä 5. Miisa tulla kävellä koska myöhästyä bussi.
che Liisa chiami. oli jo viisi lasta. 6. Veeti pelata koripallo viisi vuotta mutta nyt hän
harrastaa yleisurheilu.
2. Alla sua nascita nella b. Kurssin päätyttyä pidetään 7. He olla lukea tämä kirja tentti.
famiglia c’erano già cinque tentti.
bambini. 8. Toimittaja kirjoittama lehtijuttu kertoa ilmastonmuutos
Suomi.
3. All’arrivo del treno la c. Kerättyäni kaikki roskat
Esercizio 25 Campi lessicali. Trova la parola intrusa e sostituiscila
stazione era piena di gente. lajittelin ne eri värisiin
con una dello stesso ambito, poi dai un titolo a ciascun gruppo di
roskakoreihin.
parole e inseriscilo nella casella iniziale. Prova infine a creare dei
4. Al termine del corso si d. Junan saapuessa asema oli nuovi insiemi con le parole intruse.
tiene l’esame. täynnä väkeä.

5. Liisa e la sua collega e. Sihteeri kertoi johtajan olevan

siedono bevendo caffè e kokouksessa.
chiacchierando.

6. Tutti lo guardarono quando f. Kaikki katsoivat häntä minun

 , [12.] ja
[13.] Kun sää viilenee ja muuttuu
sateisemmaksi, tulee [14.] Niitä voi säilöä
ja niistä saa helposti [15.] Metsässä asuu
myös paljon [16.] Päivällä [17.]
laulavat, ja illansuussa voi nähdä [18.]
Metsään
lähtiessä on hyvä laittaa aina [19.] jalkaan
sekä ottaa kori mukaan.

Note culturali
Urheilu Suomessa Gli sport in Finlandia
Nel corso di questi capitoli abbiamo visto quanto per i finlandesi le
attività del tempo libero, lo stare all’aria aperta e lo sport siano
importanti e presenti nella “vita finlandese” fin dalle prime esperienze a
scuola (il 90% dei bambini pratica qualcosa) e per tutte le fasce di età.
Ma quali sono gli sport più seguiti in Finlandia? Secondo le indagini
sulla popolazione, in prima posizione rimane stabile l’hockey su
ghiaccio, seguito da atletica, sci, biathlon, Formula 1, e in coda il calcio,
a seconda dei successi (o insuccessi) della squadra nazionale.
Esercizio 26 Ascolta e scrivi tutte le forme di nomi e aggettivi al
plurale che senti.
MP3/108
[1.] ja [2.]
kuuluvat suomalaiseen maisemaan. [3.]
elää [4.] ,
kuten ahven, hauki ja kuha. [5.] löytyy
ainoastaan Saimaalta. Kalastaminen on yleistä ja se kuuluu
mökkielämään. [6.]
kasvaa, [7.] ,
[8.] sekä [9.]
Kesällä [10.] varrelta voi löytää [11.]
Tra gli sport più praticati e diffusi invece si trovano hockey, hockey a
TEST DI LIVELLO
terra (salibandy), ciclismo, nuoto, sci, equitazione, nordic walking. I più
importanti sport con la palla sono calcio, pallavolo, e baseball finlandese B1.1 Testaa taitosi
(pesäpallo) naturalmente. Un’attività che sta riscuotendo grande
successo è vesijuoksu, una corsa acquatica praticata in piscina
nell’acqua profonda con una cintura galleggiante. Mettiti alla prova
Questo piccolo paese ha sfornato sportivi di fama mondiale: piloti di
Formula 1 come Valtteri Bottas, Kimi Räikkönen, Mika Häkkinen e 1 Completa le frasi scrivendo la forma giusta del condizionale.
Keke Rosberg (padre di Nico Rosberg); corridori come Paavo Nurmi
tehdä tarvita kuluttaa elää voida auttaa riittää olla (neg.)
che sia per il periodo in cui visse sia per le eccezionali doti nella lunga
Jos ihmiset [1.] vähemmän, [2.]
distanza (vinse ben 12 medaglie olimpiche) è forse uno degli emblemi
tarvetta näin suureen tuotantoon. Myös
finlandesi nel mondo dello sport. Negli sport invernali sciatori come
luonnonvarat [3.] pidempään. On laskettu,
Marja-Liisa Kirvesniemi (7 medaglie olimpiche di cui 3 d’oro), il
että jos kaikki maapallon asukkaat [4.] kuin
saltatore di trampolino Matti Nykänen (circa 50 vittorie ai mondiali, 5
suomalaiset, [5.] 3,6 maapallon resurssit.
medaglie olimpiche di cui 3 d’oro), la pattinatrice artistica su ghiaccio
Muuttamalla energiantuotantoa, liikennettä ja ruoan tuotantoa [6.]
Susanna Rahkamo, il giocatore di hockey Teemu Selänne. Solo per
vähentää sekä saasteita että kulutusta. Myös
citarne alcuni!
kierrättämisen lisääminen maailmanlaajuisesti [7.]
vähentämään kulutusta. Mitä sinä [8.]
luonnon suojelemiseksi?
___/8

2 Inserisci il verbo alla forma adatta.

saada aikoa voida (neg.) joutua päästä taitaa osata tietää (neg.)
ehtiä pitää tuntea jaksaa (neg.)
1. Työntekijät Merjaa reiluna pomona.
2. italiaa, kun muutit Roomaan?
3. Anteeksi, häiritä sinua hetken? Meillä olisi
kysyttävää.
4. Moneltako töistä tänään? Voisit tulla sitten
meille katsomaan jalkapallo-ottelua.
5. sinä tuon naisen? Minä en.
6. lähteä kotiin, koska minulla on vähän
huono olo.
7. Tiedän, että olet hyvin kiireinen, mutta
tulla auttamaan minua huomenna?
8. Olen pahoillani, mutta tälle asialle mitään! 1. Mitä eläimiä Suomen metsissä voi nähdä?
9. Mitä te tehdä kesällä? Suomen metsissä voi nähdä ,
10. Opiskelijat kuka uusi opettaja oli. ja
11. Hän tekemään töitä myös viikonloppuna. ___/3
12. Olin todella väsynyt eilen. tehdä yhtään 2. Mitä urheilua Suomessa voi harrastaa?
mitään. Suomessa voi harrastaa ,
___/12 ja
___/3
3 Sostituisci la parte sottolineata con una costruzione corrispondente. 3. Mistä marjoista sinä pidät?
1. Kuulin, että Vellu siivosi pihan. Pidän , ja
Kuulin ___/3
2. Ajoimme yli 100 km pyörillä, jotka vuokrasimme. 4. Missä nuoret voivat olla kesätöissä?
Ajoimme yli 100 km He voivat olla kesätöissä ,
3. Teidän täytyy lukea tämä artikkeli! tai
___/3
tämä artikkeli!
5. Mitä tarvitset, kun kakun?
4. On ihanaa lekotella rannalla, kun aurinko paistaa.
Tarvitsen ainakin ,
on ihanaa, kun aurinko paistaa.
ja
5. Oletko kuullut koirasta, joka soittaa pianoa? ___/3
Oletko kuullut ?
6. Kuka ei pitäisi letuista, jotka äiti on paistanut? 5 Trova almeno cinque forme in finlandese colloquiale e trasformale in
Kuka ei pitäisi ? finlandese standard.
7. Luulitteko, että olimme jo lähteneet ennen teitä? Moi Lissu!
Mitä sulle kuuluu? Mulle kuuluu ihan hyvää. Oon reissussa Perussa
Luulitteko ?
kaverin kanssa ja meillä on tosi hauskaa. Me ollaan käyty monessa paikassa.
8. Toivomme, että saamme lunta jouluksi. Viikonloppuna käytiin isossa kansallispuistossa, jossa nähtiin paljon eläimiä.
Toivomme Sunkin pitää tulla tänne jonakin kesänä, jos et oo vielä käyny. Nyt me ei
9. Juha-Pekka kuuntelee musiikkia, kun hän tekee töitä. tiedetä vielä, minne suunnataan seuraavaksi. Nyt mun pitää mennä, mut
Juha-Pekka tekee töitä ollaan yhteydessä!
10. Silja ei ole vielä kuullut päätöksestä, joka tehtiin viime viikolla. Terkkuja kaikille!
Jossu
Silja ei ole vielä kuullut
___/20 1.
2.
4 Rispondi alle domande con le forme adatte (attenzione al caso e al 3.
numero). 4.
5.
___/5

Pisteet: ___/60
Tulos: 0–15 16–30 31–45 46–60 Glossario finlandese-italiano

A
aamiainen colazione
aamu mattina
aamupala colazione
aasi asino
aasin varsa puledro di asino
adressi messaggio di condoglianze
ahkera laborioso, alacre
ahkerasti assiduamente
ahven pesce persico
aiheuttaa (I) causare
aika tempo
aikaisin presto
aikakauslehti rivista
aikavyöhyke fuso orario
aikoa (I) avere intenzione (di)
aina sempre
ainakin almeno
aivastaa (I) starnutire
ajatus pensiero
ajomatka tragitto
akku batteria
aktiivinen attivo
ala settore
alaikäinen minorenne
alakoulu scuola elementare
alapuoli parte inferiore
alasti nudo
alkaa (I) iniziare
alkuasetukset impostazioni iniziali
allekirjoittaa (I) firmare, sottoscrivere
allerginen allergico
aloittaa (I) iniziare
alue zona
alushousut mutande
aluspaita maglietta intima, canottiera
alussa all’inizio blogi blog
ammatti professione bussikuski conducente di autobus
ammattikorkeakoulu (AMK) istituto superiore professionale bussipysäkki fermata dell’autobus
ammattivalokuvaaja fotografo professionista
ampiainen vespa
ankanpoikanen anatroccolo D
ankka papera delfiini delfino
antaa (I) dare digitalisoituminen digitalizzazione
antelias generoso diplomi-insinööri ingegnere
antibioottikuuri cura antibiotica
apila quadrifoglio
apina scimmia
E
edelleen ancora, tutt’ora
appelsiini arancia
ehdottomasti assolutamente
apu aiuto
ehjä intero, non danneggiato
apulainen assistente, aiutante
ehkä forse
artikkeli articolo
ehtiä (I) fare in tempo
arvata (IV) indovinare
ei no, ei kukaan nessuno, ei mitään niente
arvella (III) credere
ei-kirkollinen non religioso, laico
arvio estimazione
eilen ieri
arvokas prezioso
ekopiste punto per la raccolta differenziata
arvonta sorteggio
elokuu agosto
arvostelu recensione
elokuvateatteri cinema
asioida (II) occuparsi, sbrigare commissioni
eläkeikä età da pensione
askarrella (III) fare bricolage, lavoretti
eläkeläinen pensionato
asti fino (a)
elämä vita
astiat stoviglie
elävä attivo; vivo
astua (I) mettere il piede, entrare, pestare
elää (I) vivere
asua (I) abitare, vivere
enemmän di più
asuinpaikka luogo di residenza
englanti lingua inglese
asukas abitante
englantilainen inglese (agg.)
asunto appartamento
enintään (al) massimo
asuntoesittely visione di un appartamento
ennemmin prima, precedentemente
ateria pasto
ennen kuin prima che
aukio piazza
ennustaa (I) predire
auringonkukka girasole
eno zio materno
aurinko sole
ensimmäinen primo
auto macchina
ensin prima
automekaanikko meccanico
entistä enemmän sempre di più
aviomies marito
entä? e?
aviopari coniugi
epävirallinen non ufficiale
aviovaimo moglie
erehtyä (I) sbagliarsi
avomies convivente (masch.)
eri diverso
avopari conviventi
erikoishinta prezzo speciale
avovaimo convivente (femm.)
erilainen diverso
erillinen separato, indipendente
B erittäin estremamente
baari locale, pub eräs mies un (certo) uomo
baarimikko barista (in pub) erävaruste attrezzatura da trekking
banaani banana esiintyä (I) comparire, trovarsi
bikinit costume da bagno (femm.) esimerkki esempio
esite opuscolo informativo harmillinen spiacevole
esitellä (III) mostrare; presentare harmillisesti sfortunatamente, purtroppo
esitys presentazione harrastaa (I) praticare (hobby, sport)
espanja lingua spagnola harvinainen raro
etappi tappa hattara zucchero filato
eteinen ingresso hattu cappello
etelä sud hauki luccio
etukäteen in anticipo hautajaiset funerale
etupiha cortile anteriore hautausmaa cimitero
eväs pranzo al sacco (anche al pl. eväät) havupuu conifera
he loro
heinäkuu luglio
F helle caldo (afa)
farkut jeans helmikuu febbraio
farmaseutti farmacista helpottunut sollevato
fossiilinen fossile henkilö persona
freelance-juttu articolo freelance henkilökortti carta d’identità
fysioterapeutti fisioterapista henkisesti spiritualmente
fyysisesti fisicamente herkku delizia, golosità
hermostua (I) innervosirsi
herne pisello
G heti subito
gaselli gazzella
hetki momento
gepardi ghepardo
hevonen cavallo
gorilla gorilla
hiekkalaatikko cassetta di sabbia
hiilidioksidi anidride carbonica
H hiiri topo, (tecn.) mouse
haarukka forchetta hilla mora di palude
haastatella (III) intervistare hillitä (V) + PART tenere sotto controllo
haastattelu intervista hillo confettura
haastava impegnativo hintalappu etichetta del prezzo
haaveilla (III) sognare hirvi alce
haavoittua (I) ferirsi hittituote prodotto di punta
hai squalo hoikka snello, magro
haihtua (I) svanire hoitaa (I) curare
haitata (IV) disturbare, dare fastidio horisontti orizzonte
hajota (IV) rompersi housut pantaloni
hakata (IV) puut tagliare la legna hovioikeus tribunale
hakea (I) cercare; (andare a) prendere huhtikuu aprile
hakija candidato huilia (I) riposar(si)
hakutulos risultato della ricerca (in internet) huilu flauto
halpa economico huippu cima
hame gonna huivi sciarpa
hampurilainen panino hamburger huolehtia (I) occuparsi
hankala difficoltoso, complicato huolimaton disattento, sbadato
hankkia (I) procurar(si) huoltoasema stazione di servizio
hanska guanto huoltorakennus edificio di servizio
happi ossigeno huomata (IV) notare
harakka gazza huomattavasti notevolmente
harmaa grigio huomenna domani
huone stanza itä est
huppari felpa con cappuccio
hyeena iena
hylje foca J
hymyillä (III) sorridere ja e
hyttynen zanzara jalkapallo calcio
hyvin bene jatkua (I) continuare
hyvinvointi benessere jo già
hyvä buono johtua (I) essere causato
hyvännäköinen di bell’aspetto joka ogni
hyväntahtoinen di buona volontà jokainen ogni; ciascuno
hyödyllinen utile joki fiume
häkä monossido di carbonio jokilaakso valle del fiume
hämähäkki ragno jooga yoga
hän lui/lei jopa perfino
hääpäivä anniversario di matrimonio joskus a volte
häät nozze, matrimonio jotain qualcosa
joukkue squadra
joulukuu dicembre
I joulunaika il periodo natalizio
idyllinen idillico joulupukki Babbo Natale
ihailla (III) + PART ammirare joutsen cigno
ihmetellä (III) + PART meravigliarsi (di) jugurtti yogurt
ikävä spiacevole; triste; mancanza juhlia (I) festeggiare
ilahtua (I) rallegrarsi (di) julkaista (III) pubblicare
illallinen cena julkinen pubblico, j. liikenne trasporto pubblico
ilma tempo, meteo julkisuus celebrità, mondanità
ilmapallo palloncino juoda (II) bere
ilmapiiri atmosfera juoma bevanda
ilmasto clima juomapullo borraccia
ilmastonmuutos cambiamento climatico juoni trama
ilmestyä (I) uscire (di pubblicazione); apparire jutella (III) chiacchierare
ilmoittautua (I) iscriversi juttu cosa; articolo, pezzo
ilmoitus annuncio juuri radice; origine
iltapala spuntino serale juusto formaggio
iltapäivä pomeriggio juustohöylä affetta formaggio
iltapäivälehti stampa scandalistica (gialla) jänis lepre
ilves lince jännittävä emozionante
informaatiotulva valanga d’informazioni jännittää (I) essere emozionato
innoissaan con entusiasmo (3° pers. suff. poss.) järjestää (I) organizzare
intressi interesse järjestö ente, organizzazione
iso grande järvi lago
isoisä nonno jäte rifiuto
isovanhemmat nonni jättää (I) lasciare
isoäiti nonna jäädä (II), j. eristyksiin qui: rimanere distaccato; j. kiinni rimanere incastrato
istua (I) sedersi; essere seduto jääkausi era glaciale
isä padre jääkiekko hockey
italialainen italiano (agg.) jäätelö gelato
itse asiassa infatti
itselleen per sé (stesso)
itsenäistyä (I) diventare indipendenti K
kaamos periodo della notte polare kauppias commerciante
kaavake modulo kaupungintalo municipio
kadota (IV) sparire, scomparire kaupunki città
kadottaa (I) perdere kausi periodo
kahdestaan da soli (in due) kaveri amico
kahvi caffè kehittyä (I) evolversi, svilupparsi
kahvila caffetteria, bar kehittää (I) migliorare, sviluppare
kaikkialla dappertutto keinu altalena
kaivaa (I) scavare keittiö cucina
kakku torta keitto zuppa
kaksio bilocale keittokomero angolo cottura
kaksoset gemelli keittää (I) cuocere, bollire
kala pesce keksi biscotto
kalastaa (I) pescare keksiä (I) inventare
kalastus pesca kellari cantina, seminterrato
kallio roccia kello orologio
kameli cammello keltainen giallo
kamera macchina fotografica kenkä scarpa
kampaaja parrucchiere kenttä campo
kana gallina; pollo kerrostalo condominio, palazzo
kananmuna uovo kerta volta;
kanava canale keskeyttää (I) interrompere
kannu brocca keski-ikäinen di mezz’età
kansa popolo keskiaikainen medievale
kansalaisopisto centro di formazione per adulti keskilämpötila temperatura media
kansallis- nazionale, kansallisrunoilija poeta nazionale keskiviikko mercoledì
kanta popolazione keskusta centro
kantaa (I) portare (in mano/un peso) keskustelu conversazione
karhu orso kestävä sostenibile; duraturo
karitsa agnello kestää (I) durare
karjalanpiirakka tartina di Carelia kesä estate
karkki caramella kesäkurpitsa zucchina
karsinta eliminazione kesäkuu giugno
kartonki cartone kesätyöläinen lavoratore estivo
kassi borsa kettu volpe
kastaa (I) battezzare kevät primavera
kaste battesimo kiehtova coinvolgente
kastemato lombrico kieli lingua
kastike salsa, sugo kielitieteellisesti linguisticamente
kasvihuoneilmiö effetto serra kielo mughetto
katsella (III) guardare kierrättää (I) riciclare
kattaa (I) apparecchiare kierrätys riciclo
kattila pentola kierto giro
kauha mestolo kihlajaiset festa di fidanzamento
kaukana lontano kiireinen occupato, indaffarato, di fretta
kaulin mattarello kiitos grazie
kauluspaita camicia kili capretto
kaunis (femm.) bella kilpailija concorrente
kauppahalli mercato coperto kilpailu gara
kauppatori mercato (all’aperto) kiltti buono, gentile
kinkku prosciutto kuinka usein? quanto spesso?
kioski chiosco kuitenkin comunque
kippo ciotola (piccola) kuitti scontrino, ricevuta
kirahvi giraffa kuivausrumpu asciugatrice
kirjailija scrittore kukka fiore
kirjakauppa libreria kukkakaali cavolfiore
kirje lettera kukko gallo
kirkko chiesa kukkula collina
kirpputori mercatino delle pulci kuljetus trasporto
kisa (coll.) gara kulkea (I) passare
kissankello campanula kulttuuri cultura
kitara chitarra kulutus consumo
kiukkuinen piagnucolone, bizzoso kumma strano
kiva piacevole, bello kummitus fantasma
kivan näköinen carino kumpikin entrambi
kodinhoitohuone disimpegno kuningas re
kohde posto, destinazione kuningatar regina
kohota (IV) salire, alzarsi kunnia onore
kohta tra poco kunnioittaa (I) rispettare
koivu betulla kunnossapito manutenzione
kokea (I) provare, vivere un’esperienza kunto forma (fisica)
kokemus esperienza kuntosali palestra
kokki cuoco kuohua (I) gorgogliare
koko intero kuohuviini spumante
kokoontua (I) riunirsi kuolema morte
kolmio trilocale kuollut morto
komea (masc.) bello kuoret bucce; protezione (del cellulare, tablet)
komero ripostiglio kuorolaulu canto in coro
konditoria pasticceria kuppi tazza
koputtaa (I) bussare kurkistaa (I) sbirciare
koripallo pallacanestro kurkku cetriolo
korjaus riparazione kurssi corso
korjauttaa (I) far riparare kurssitarjonta offerta formativa
kortteli isolato kustannus costo
kortti carta kutista (III) prudere
korvaava che sostituisce kutsua (I) chiamare, k. kylään invitare a casa
korvapuusti dolce tipico alla cannella (un tipo di pulla) kuulla (III) sentire, udire
koska perché (risposta) kuuloke auricolare
koski rapide kuulua (I) fare parte (di), appartenere (a)
koti casa (propria) kuuluisa famoso
kotimainen del proprio paese (agg.) kuumemittari termometro
kotka aquila kuusi abete
kotoisa confortevole kuvataide arti figurative
koulu scuola kylpyhuone bagno
kovalevy hard disk kylpylä spa
kovasti molto kyltti insegna, cartello
krokotiili coccodrillo kylä villaggio
kruunu corona kynttilä candela
kuha luccioperca kynä penna
kuin come kysellä (III) chiedere
kysyntä domanda lehmä mucca
kysyä (I) domandare, chiedere leijona leone
kyy vipera leikata (IV) tagliare
kännykkä cellulare leikkimökki casetta-gioco in legno per bambini
kärpänen mosca leikkipuisto parco giochi
käsilaukku borsetta leipoa (I) preparare dolci, pane, e prodotti da forno
käsittelylaitos impianto di lavorazione leipomo forno (luogo)
käsityöt lavori manuali leipä pane
kätevä pratico leirintäalue campeggio
kävellä (III) camminare leivänpaahdin tostapane
kävelytie marciapiede lekotella rilassarsi
käydä (II) andare (e tornare), k. koulua frequentare la scuola, k. ostoksilla (andare a) fare la spesa lelu giocattolo
käynnistyä (I) accendersi lempeä gentile
käyttäjätunnus codice utente lempi- preferito, lempinimi soprannome, lempiruoka cibo preferito
käytännöllinen pratico leninki vestito lungo
kääntyä (I) girare, voltare lenkkarit scarpe da ginnastica
kääntäjä traduttore lenkkeily jogging
käärme serpente lentoemäntä assistente di volo (femm.)
lentokone aereo
lentopallo pallavolo
L lepakko pipistrello
laajentaa (I) ampliare leppäkerttu coccinella
laakso valle lettu crepe
laatikko sformato, gateau levikki diffusione
laatu qualità levittää (I) diffondere
lahja regalo levätä (IV) riposare
lahjakas talentuoso liesi fornello
lahti golfo liftata (IV) fare l’autostop
laite strumento liha carne
laittaa (I) mettere lihapulla polpetta
laituri pontile lihatiski banco macelleria e salumi
laji specie lihava grasso
lajittelu differenziazione liikenne traffico
lakana lenzuolo liikennevalot semaforo
laki legge liikenneympyrä rotatoria
lakka mora di palude liikunta attività fisica
lammas pecora liila viola
lampi stagno, laghetto limsa limonata
lanttu rutabaga (un tipo di rapa) linja-autoasema stazione degli autobus
lapsenlapsi nipote (lett. figlio del figlio) linja-autonkuljettaja (coll. bussikuski) conducente di autobus
lapsenvahti baby-sitter linna castello
lapsi figlio (masch./femm.) lipasto cassettiera
lapsuus infanzia lipeäkala baccalà o stoccafisso preparato in una speciale marinatura
laserleikkuri tagliatrice laser lippu biglietto
lasi bicchiere; vetro lippukioski biglietteria (chiosco della biglietteria)
laskea (I) scendere; calare lisätieto ulteriore informazione
lattia terra lisääntyä (I) riprodursi
laturi caricabatterie liukumäki scivolo
lauantai sabato lohi salmone
lausua pronunciare lokakuu ottobre
lautanen piatto
Lontoo Londra
loppusuora dirittura di arrivo
lounas pranzo
luistelu pattinaggio
luku anni; secolo
lumikinos cumulo di neve
luoda (II) creare
luokse presso.
luonnonihme miracolo della natura
luonnonilmiö fenomeno naturale
luonto natura
luostari convento (qui), monastero
lusikka cucchiaio
luulla (III) credere
luumu prugna
luvata (IV) promettere
lyhetä (VI) accorciarsi
lyhyt basso
lähde sorgente
läheinen congiunto (nome)
lähellä vicino
lähes quasi
lähestyä (I) avvicinarsi
lähiseutu zona circostante
lähteä (I) partire
läksiäiset festa di addio
lämmin caldo
lämmittää (I) (ri)scaldare
lämmitys riscaldamento
länsi ovest
läpi attraverso
läppäri portatile
lääkäri medico
löytötavara oggetto ritrovato
lööppi locandina dei quotidiani
M metsäinen boscoso
maailmansota guerra mondiale
maalari imbianchino
maaliskuu marzo
maallinen terrestre
maanantai lunedì
maanviljelijä contadino
maata (IV) stare sdraiati
mahdollinen possibile
mahdollisuus possibilità
mahtava fantastico
mahtua (I) entrare/entrarci
mainiosti benissimo
mainos pubblicità
maisema paesaggio, vista
maito latte
majapaikka alloggio
majoitus alloggio
makkara salsiccia, würstel
makuuhuone camera da letto
makuupussi sacco a pelo
mandariini mandarino
mansikanpoimija raccoglitore di fragole
mansikka fragola
marja bacca
marjastaa (I) raccogliere bacche
marraskuu novembre
matkalaukku valigia
matkustaa (I) viaggiare
matkustaja viaggiatore
matkustella (III) viaggiare
matsi (coll.) partita
me noi
media media
mehu succo
mekko vestito da donna
melkein quasi
melko abbastanza
mennä (III) andare, m. kaupaksi riuscire a vendere, m. naimisiin sposarsi, m. ristiin incrociarsi,
essere in conflitto
meno–paluu andata e ritorno
merenkulku marittimo
meri mare
merkittävyys importanza
merkittävä importante
merkityksellinen significativo, importante
merkitys significato
merkki segno
messu fiera
metroasema stazione metro
metsä bosco
metsäteollisuus industria boschiva
mielenkiinto interesse
mielenkiintoinen interessante
mieli umore
mieliala umore
miesystävä compagno (persona di sesso maschile con cui si ha una relazione)
miettiä (I) pensare
miksi? perché?
minkämaalainen? di che nazionalità?
minä io
mitä? cosa?
MM-kilpailut (maailmanmestaruus) campionati mondiali
monenlainen di vario tipo niitty prato
moni molti nimipäivä onomastico
muinainen antico nippu fascio
muistella (III) rievocare noin così
muisti memoria nolo imbarazzante
muistikortti scheda SD nolottaa (I) essere imbarazzato di qualcuno
muistitikku penna USB nopeasti velocemente
muistotilaisuus commemorazione norsu elefante
mukana con sé nostaa (I) sollevare
muki tazza, bicchiere noudattaa (I) attenersi; rispettare (una legge)
mummola casa dei nonni nuorekas giovanile
munkki bomba, bombolone nuori giovane
muodostaa (I) formare nurmikko prato
muoviton senza plastica (plastic-free) nykyään oggigiorno
murot cereali nyt adesso
murre dialetto nähdä (II) vedere
musta nero nähtävyys cosa da vedere
mustasukkainen geloso nähtävästi a quanto pare
mustikka mirtillo nälkä fame
mutta ma näppäimistö tastiera
muu altro näyteikkuna vetrina
muualla altrove näytelmä opera teatrale
muun muassa (mm.) tra le altre cose näyttelijä attore
muurahainen formica näyttää (I) mostrare
muusikko musicista näyttö schermo
muutama qualche näytös spettacolo
muuten a proposito
muutenkin inoltre, del resto
muuttolintu uccello migratore O
mystinen misterioso odottaa (I) aspettare
myyjä commesso ohi oltre
myyrä talpa ohjaaja istruttore
myöhä tardi ohje indicazioni, istruzioni
myös anche ohjelma programma
mänty pino oikeustalo palazzo di giustizia
määrä quantità oikotie scorciatoia
määränpää destinazione, meta ojentaa (I) allungare, dare
olematon inesistente
olettaa (I) aspettarsi; presumere
N olla essere, o. esillä essere esposti, o. hyvällä tuulella essere di buon umore, o. töissä lavorare, o.
nakki piccolo wurstel olemassa esistere
napapiiri circolo polare olo condizione (fisica o mentale)
nauttia (I) godere olohuone salone
nettisivu pagina internet olut birra
neule golf oma proprio
neulominen fare la maglia oma-aloitteinen intraprendente
neuvo consiglio omakotitalo villa, casa singola
neuvoa (I) consigliare; indicare omena mela
niemi penisola, punta ompelija sarto
niin così; n. sanottuja cosiddetti ompelukone macchina da cucire
niistää (I) soffiare il naso ongelma problema
onneksi fortunatamente patja materasso
onnelnen felice pehmis soft ice
oopperalaulaja cantante lirico pelaaja giocatore
opettaa (I) insegnare, peli gioco
opettaja insegnante, opetustila spazio di insegnamento, classe pelisäännöt regole del gioco
opinnot studi (universitari o parauniversitari) pelituomari arbitro
opiskelija studente pelto campo
opiskella (III) studiare penkki panchina
optikko ottico perata (IV) eviscerare, pulire il pesce
oranssi arancione perheenjäsen membro di famiglia
orava scoiattolo perhonen farfalla
orvokki viola perille a destinazione (moto a luogo)
osa parte perillä a destinazione (stato in luogo)
osallistua (I) partecipare perinne tradizione
osallistuja partecipante perinteinen tradizionale
osoittaa (I) + PART indicare perjantai venerdì
ostos acquisto, ostoskeskus centro commerciale, ostoskori cestino della spesa peruna patata
ottaa (I) prendere, o. uusiokäyttöön riusare, o. vastaan accettare perustaa (I) fondare
ottelu partita perustamisvuosi anno di fondazione
perustella (III) motivare, spiegare
perustua (I) basarsi
P pesä tana
paikallinen locale pesäpallo, pesis (coll.) baseball finlandese
paikka luogo; posto peto predatore
paikkakunta località, paese pian presto
painopaperi carta stampata piano pianoforte
paistaa (I) splendere; cuocere, friggere pieni piccolo
paistinpannu padella piillä (III) nascondersi
paita maglietta piirros disegno
paitsi eccetto, salvo piirtää disegnare
pakkanen temperatura sottozero piispaistuin vescovato
pakkausseloste foglio illustrativo pikahuolto riparazione veloce
palata (IV) tornare pikkuserkku cugino di secondo grado
palauttaa (I) ripristinare; restituire pilvi (palvelu) cloud
palkinto premio pilvinen nuvoloso
paloasema caserma dei vigili del fuoco pinaatti spinacio
palomies vigile del fuoco pinkki rosa
paluu ritorno pinta-ala superficie
paperikone macchina per fare la carta pipo berretto, cappellino
paprika peperone pippuri pepe
papu fagiolo pippurimylly macina pepe
papukaija pappagallo pitkä lungo, alto
parantaa (I) migliorare pitää (I) mantenere, reggere, p. juhlat fare una festa, p. puhe fare un discorso, p. yhteyttä tenersi in
parantua (I) guarire contatto
paras il migliore pohjoinen nord
paritalo villetta a schiera a due case poika figlio; bambino; ragazzo
parkkihalli garage poiketa (IV) passare da
parkkipaikka parcheggio pois via (da qualche parte); p. päältä spento
parturi barbiere poistaa (I) cancellare, eliminare, togliere
parveke balcone poistua (I) allontanarsi
passi passaporto
poliisi polizia
poliisilaitos stazione di polizia
R
raaka-aine materia prima
polttarit addio al celibato/nubilato
raastin grattugia
polttoaine combustibile
raha moneta
pomo capo (al lavoro)
rahoitus finanziamento
porkkana carota
raja confine
poro renna
rajoitus restrizione
porsas, possu (coll.) porcellino
rakastavaiset (coppia/e di) innamorati
potilas paziente
rakkaus amore
printata stampare
rankka tosto, duro
printteri stampante
raparperipiirakka crostata di rabarbaro
pudota (IV) cadere
ratkaista (III) risolvere
puhua (I) parlare
ratkaisu soluzione
puhveli bufalo
ratketa (IV) risolversi
puisto parco
ratsastus equitazione
puku abito (masc.)
rauhallinen tranquillo
pulla brioche tipica
rauhoitella (III) calmare qc.
pullonavaaja apribottiglie
rauniot rovine
pulpetti banco
rautatieasema stazione ferroviaria
punainen rosso
ravintola ristorante
puoli lato
reilu abbondante; giusto, equo
puoliksi a metà
reissu (coll.) viaggio
puolukka mirtillo rosso
reitti strada; percorso
puro ruscello
rekisteröidä (II) registrare
pusero maglietta
rento piacevole, sereno
putkiasentaja, putkimies (coll.) idraulico
resepti ricetta
puu legno; albero
revontuli aurora boreale
puuro porridge
riikinruotsi svedese
puutarha giardino
riippua (I) dipendere
puuttua (I) mancare
riisi riso
pyrkiä (I) cercare di fare qualcosa
riisipuuro porridge di riso
pysytellä (III) rimanere
riittää (I) bastare, essere sufficiente
pysyvästi stabilmente
rikastuttaa (I) arricchire
pysyä (I) rimanere
rinkka zaino da trekking
pysähtyä (I) fermarsi
rintaliivit reggiseno
pyyhe asciugamano
ripotella cospargere
pyöräillä (III) andare in bicicletta
rippijuhlat festa per la cresima
pyöräily bicicletta
risteily crociera
pyörätie pista ciclabile
risteys incrocio
päin vastoin viceversa
ristiäiset festa di battesimo
päivitys aggiornamento
rivitalo villetta a schiera
päivä giorno, giornata
Rooma Roma
päiväkoti asilo nido
roosa rosa
päivällinen cena
roskat immondizia
päärakennus edificio principale
rosolli insalata a base di barbabietole
päärynä pera
rotta ratto
päästä (III) riuscire a, p. eroon liberarsi
ruisleipä pane di segale
päättää (I) decidere; terminare
ruma brutto
pöllö gufo
runebergintorttu dolcetto tipico finlandese con ripieno di marmellata o pasta di mandorle
runsas abbondante
ruoanlaitto il cucinare seurakunta parrocchia
ruokailutila spazio per mangiare seurata (IV) seguire qualcuno
ruokakauppa supermercato, alimentari seuraus conseguenza
ruokavalio dieta seutu area, zona
ruotsalainen svedese (agg.) sienestää (I) raccogliere funghi
ruotsi lingua svedese sieni fungo
ruska colori intensi tipici della natura autunnale sihteeri segretario/a
ruskea marrone siika coregone
ruskistaa (I) dorare siili riccio
ruukku vaso siis quindi
ruusu rosa siisti ordinato
ryhmä gruppo siivilä colino
siivooja addetto alle pulizie
sijainen sostituto
S sijaita (V) essere situato
saaristo arcipelago sika maiale
saaste inquinare materiale inquinante silakka aringa del Baltico
saastuttaa (I) inquinare silli aringa
sade pioggia silloin all’ora
sadetakki impermeabile sillä aikaa nel frattempo
saimaannorppa pusa hispida saimensis sillä perché, in quanto
sairaala ospedale sima idromele
sairaanhoitaja infermiere sininen blu
sairas malato sinä tu
sakset forbici sipuli cipolla
salaatti lattuga sisarukset fratelli
salainen segreto sisko sorella
salaperäinen segreto siskontyttö/-poika nipote
salasana password sisävesistö acque dolci (interne)
salibandy floorball sisään dentro (moto a)
samanlainen uguale sitoa (I) legare
sammakko rana sitten poi, allora
sananvapaus libertà di parola sitä paitsi oltretutto, inoltre
sarvikuono rinoceronte siviilivihkiminen (atto di) matrimonio civile
satama porto sivusto sito (web)
sateenvarjo ombrello skannata (IV) fare scansione
sattua (I) dolere, fare male; capitare skanneri scanner
sauvakävely nordic walking SM-kilpailut (suomenmestaruus) campionati nazionali
se lui/lei (non umano); ciò, quello sokeri zucchero
seepra zebra sopeutua (I) adattarsi a qualcosa
seikkailija avventuriero sopeutuvainen che si adatta
seikkailu avventura sopia (I) andare bene; accordarsi
sekoittaa (I) mescolare sopimus contratto
sekä... että sia... sia sorsa anatra
selittää (I) spiegare sortsit pantaloncini
selluloosa cellulosa sovellus applicazione
selvitä (IV) venire alla luce sovittaa (I) provare
serkku cugino sovituskoppi cabina prova
setä zio paterno Stadi Helsinki (slang di Helsinki)
seura società sportiva suhde relazione
seuraava prossimo, successivo
suisto delta talo casa
sukka calzino taloudellinen economico
sukkahousut calzamaglia taloyhtiö condominio
suklaa cioccolato talvi inverno
sulaa (I) sciogliersi tammi quercia
sulattaa (I) far sciogliere tammikuu gennaio
sulkapallo volano tanssi danza
sunnuntai domenica tapa abitudine
suoja riparo; protezione tapahtua (I) accadere, succedere
suojatie strisce pedonali tapahtuma evento
suojella (III) proteggere tapaus caso
suola sale tappaa (I) uccidere
suomalainen finlandese (agg.) tarina storia
suomi (lingua) finlandese tarjoilija cameriere
suoraan direttamente tarjota offrire
suosia (I) favorire tarjous offerta
suositella (III) consigliare tarkistaa (I) controllare
susi lupo tarkka preciso
suunnata (IV) dirigersi, indirizzarsi tarkoitus intenzione, obiettivo
suunnistus orienteering tasapeli pareggio
suurenmoinen grandioso tasku tasca
suurin il più grande taskuraha pocket money
syksy autunno taso livello
synnyttää (I) partorire tavallinen ordinario
syntymäkoti casa natale tavara oggetto, roba, cosa
syntymäpäivä compleanno tavaratalo grande magazzino
syreeni lillá tavoite obbiettivo
syventää (I) approfondire te voi
syy ragione, motivo; colpa tee tè
syyskuu settembre tehdas fabbrica
syödä (II) mangiare tekstiviesti SMS
sähköasentaja, sähkömies (coll.) elettricista teltta tenda
sähkövatkain sbattitore elettrico tennis tennis
säilyä (I) conservarsi tentti esame
särkylääke antidolorifico terassi terrazzo
sää tempo, meteo terkkuja saluti (coll.)
säädellä (III) regolare terkut saluti (coll.)
sääntö regola terveisin saluti
säästää (I) salvare; risparmiare terveyskeskus poliambulatorio
säätiedot previsioni meteorologiche tiedonanto comunicazione, relazione
tiedosto file
tiedottaa (I) informare
T tiedotusväline mezzo di informazione
taas invece, mentre tietenkin certo
tabletti compressa; (tecn.) tablet tietokone computer, kannettava t. computer portatile, tietokonepeli videogioco
taideteos opera d’arte tietotekniikka informatica
taiteilija artista tiikeri tigre
tajuta (IV) capire, realizzare tiistai martedì
takapiha cortile posteriore tilaisuus occasione
takki giacca; cappotto tilanne situazione
tallentaa (I) salvare
tippaleipä pastella fritta tipica tupaantulijaiset inaugurazione della casa nuova
tipu pulcino turhaan inutilmente
tiskata (IV) lavare i piatti turkoosi turchese
todella davvero, molto turvallinen sicuro
todennäköisesti probabilmente tutkija ricercatore
todeta (IV) constatare tutkimus ricerca (scientifica)
tohelo pasticcione tuttava conoscente
toiminta attività tuttu familiare
toimittaja, journalisti giornalista tuuli vento
toimitus redazione tuulinen ventoso
toimiva funzionante tuuri (coll.) fortuna
toinen altro tyhjentää (I) svuotare
toisaalta d’altra parte tytär figlia
toisilleen l’un l’altro (3° pers. poss. suff.) työ- ja elinkeinotoimisto ufficio di collocamento
toivottaa (I) fare gli auguri työ(-) lavoro, työhuone studio, työkaveri collega, työvoima forza lavoro, työvaki lavoratori,
toivottavasti speriamo (che) työväline strumento di lavoro, työnkuva mansione
tomaatti pomodoro työskennellä lavorare
tonttu gnomo, folletto tämä questo
torstai giovedì tärkeä importante
tosi davvero, molto tässä qui
tosiaan già, davvero täti zia
touhukas indaffarato täysikasvuinen adulto
toukka bruco täyttää (I) compiere; riempire
toukokuu maggio
T-paita T-shirt
tsaari zar U
tuhoisa disastroso uhanalainen in via di estinzione
tuhota (IV) distruggere uhka minaccia
tukeva robusto uida (II) nuotare
tukikohta base di difesa uimahousut costume da bagno (masc.)
tukki tronchi uimapuku costume (femm.)
tulevaisuus futuro uittoreitti percorso di navigazione
tulipalo incendio ulkoa da fuori (moto da luogo)
tulkki interprete ulkoilla (III) fare attività all’aperto
tulla (III) venire, arrivare, t. mieleen venire in mente, t. tarpeeseen essere utile ulkoilma- all’aperto
tulo arrivo ulkona fuori (stato in luogo)
tulonlähde fonte (economica), provento ullakko soffitta
tulostaa (IV) stampare ulos fuori (moto a luogo)
tulostin stampante unohtumaton indimenticabile
tulppaani tulipano upea stupendo
tunnelma atmosfera urheiluhalli palasport
tunnettu conosciuto utelias curioso
tunti lezione uudelleen di nuovo
tuntomerkki caratteristica (nome)
tunturi collina tipica della Lapponia
tuo quello
V
vaahtera acero
tuoda (II) portare, t. esille portare alla luce, t. onnea portare fortuna
vaalea chiaro, biondo;
tuoksu profumo
vaaleanpunainen rosa
tuomiokirkko cattedrale
vaaleansininen azzurro
tuottaa (I) produrre
vaan ma, bensì
vaara monte boscoso vauhti velocità
vaate vestito, vaatehuone cabina armadio, guardaroba, vaatekauppa/-liike negozio di vestiti vauraus ricchezza
vaatia (I) richiedere vauva neonato
vadelma lampone vehreästi in maniera rigogliosa
vaeltaa (I) fare trekking veitsi coltello
vaeltaminen trekking veli fratello
vaihtaa (I) maisemaa cambiare aria veljentyttö/-poika nipote
vaihto cambio; scambio vene barca
vaihtoehto alternativa veneillä (III) andare in barca
vaikka anche se, sebbene verkko rete
vaikuttaa (I) sembrare; influire, influenzare verkosto rete, insieme di reti
vaikutus effetto verstas spazio di lavoro
vain soltanto vesi acqua
vainaja defunto vesibussi traghetto
valas balena vesistö (insieme di) acque
valkoinen bianco vessa wc
valmi pronto viedä (II) portare (via con sé)
valmis pronto vientituote prodotto di esportazione
valmistautua (I) prepararsi vieras ospite
valmistella (III) preparare vieressä accanto
valmistelu preparazione viesti messaggio
valmistujaiset festa di laurea viestintä comunicazione
valo luce viestitellä (III) “messaggiare”
valokuvaus fotografia vietto il trascorrere, passare
valta potere viettää (I) festeggiare; trascorrere
vanha vecchio, anziano vihannespata sformato di verdure
vankila prigione viherkasvi piante verdi
vapaa-aika tempo libero vihollinen nemico
vapaaehtoistoiminta volontariato vihreä verde
vapautua (I) liberarsi viihde intrattenimento, (mondo dello) spettacolo
varastaa (I) rubare viikko settimana
varasto magazzino viimeinen ultimo
varastoapulainen assistente di magazzino viimeistään al più tardi
varasuunnitelma piano di riserva viini vino
varaus prenotazione viinimarja ribes
varis cornacchia viinirypäle uva
varma certo, sicuro viipaloida (II) tagliare a fette
varmaankin probabilmente viitsiä (I) (fig.) andare, en viitsi non mi va
varmasti sicuramente vilkas attivo
varmuuskopio backup, copia di sicurezza vilkkuva lampeggiante
varpunen passerotto villapaita maglione di lana
varsa puledro vinyylileikkuri tagliatrice di vinili
varsinainen proprio, vero violetti viola
varsinkin soprattutto, specialmente virallinen ufficiale
vartija guardiano virasto ufficio pubblico
vasa cucciolo di renna virkailija impiegato
vasikka vitello virkistävä rigenerante
vastaava corrispondente virrata (IV) scorrere
vastustuskyky difesa immunitaria virtahepo ippopotamo
vatkata sbattere con sbattitore elettrico vispata (IV) sbattere a mano
voi burro ympärilleen intorno a sé (3° pers. suff. poss.)
voida (II) potere yrittää (I) provare
voidella (III) imburrare yskiä (I) tossire
voikukka dente di leone ystävä amico (caro, intimo)
voileipä panino (aperto) ystävällinen gentile
voima energia; forza ystävykset amici (tra loro)
voittaja vincitore yötön senza notte
voitto vittoria
vuohi capra
vuokrata (IV) noleggiare; affittare Ä
vuori montagna äiti mamma
vuoro turno äänitysstudio studio di registrazione
vuosikymmen decennio
vyö cintura
väestö popolazione
Ö
öljy olio
vähemmistökieli lingua minoritaria
vähemmän meno
vähentää diminuire
vähän un po’
välillä a volte, ogni tanto
värikkäät colorati
väsynyt stanco

Y
yhdessä insieme
yhdistys associazione
yhteensä in totale
yhteiskunta società
yhteiskuntatieteet scienze sociali
yhtenä päivänä un giorno
yhtenäinen uniforme
yhteydenotto contatto
yhtä altrettanto
yhtäkkiä all’improvviso
yksilö esemplare; individuo
yksin da solo/a
yksinäisyys solitudine
yksipuolinen qui: non corrisposto
yksityinen privato
yksiö monolocale
yleensä di solito
yleinen comune
yli oltre, sopra
yliopisto università
ylioppilasjuhlat festa per la maturità
ylioppilaslakki “berretto dei diplomati”
yllättynyt sorpreso
yllätys sorpresa
yläpuoli al di sopra
ympäri intorno; ympäri vuoden tutto l’anno
Tabelle grammaticali di riepilogo
 Soluzioni degli esercizi

Capitolo 1
Esercizio 1
1. V 2. F 3. V 4. V 5. V 6. V 7. F 8. F 9. F 10. V

Esercizio 2
kieli, koulu, sauna, juoma, minä, työ, kahvi, Suomi, talo

Esercizio 3
Ruotsissa, pelissä, vyössä, kissassa, uskovat, sekö, kyykö

Esercizio 4
2. -lainen 3. -vät 4. -ssa 5. -ssä 6. -vät 7. -ssä 8. -vat 9. -ssa 10. -läinen 11. -ssä 12. -lainen

Esercizio 6
1. F; Jenni on opettaja. 2. V. 3. F; Michael on kotoisin Lontoosta. 4. V; Astrid on opiskelija. 5. F.

Esercizio 8
2. A 3. B 4. E 5. C 6. D

Esercizio 9
2. ovat 3. olemme 4. olen 5. on 6. olette

Esercizio 10
2. D 3. A 4. C 5. B 6. F

Esercizio 11
2. kysytte 3. puhut 4. puhuu 5. kysyvät 6. puhumme

Esercizio 12
Italia: italialainen; italia. Englanti: englantilainen; englanti. Espanja: espanjalainen; espanja. Ruotsi:
ruotsalainen; ruotsi. Norja: –; norja. Saksa: saksalainen; saksa. Puola: puolalainen; puola. Japani:
japanilainen; japani. Portugali: portugalilainen; portugali. Tanska: tanskalainen; tanska. Islanti: Esercizio 6
islantilainen; islanti. Kiina: kiinalainen; kiina. 2. asumme 3. olen 4. puhuvat 5. saunomme 6. on 7. puhuu 8. asutte 9. etsimme 10. laulaa 11.
matkustavat 12. rakastan
Esercizio 13
2. te 3. minä 4. hän 5. sinä; minä 6. me 7. hän 8. he 9. hän 10. me Esercizio 7
1. tu paghi 2. Chi ride? 3. lui/lei cerca 4. io e Katri abitiamo 5. Kimi compra 6. noi siamo seduti 7. tu e
Esercizio 14 Tomi domandate 8. loro fanno la sauna 9. voi dite 10. Leevi ed Ella guardano
2. saksaa 3. ruotsia 4. englantia 5. norjaa 6. italiaa 7. japania 8. arabiaa
Esercizio 8
Esercizio 15 2. Mika ei ole kiva poika. 3. Minä en ole opiskelija. 4. Te ette ole oikeassa. 5. Sinä et ole nyt kurssilla.
1. Olen opiskelija. 2. Kuka sinä olet? 3. Olemme kotoisin Ruotsista. 4. Minkämaalainen hän on? 5. 6. He eivät ole kotoisin Suomesta.
Tervetuloa suomen kurssille! 6. He ovat Maija ja Mikko. 7. Hei, hauska tutustua! 8. Hän on
espanjalainen. 9. Te olette kurssilla. 10. Minä puhun vähän suomea. Esercizio 9
2. en ole 3. istut 4. eivät asu 5. matkustatte 6. ei osta 7. katsomme 8. laulaa 9. eivät sauno 10. ei ole 11.
Esercizio 16 emme puhu 12. etsii
1. hei; olen; sinä 2. hauska; minkämaalainen 3. olen 4. kotoisin 5. mitä 6. puhun 7. hei
Esercizio 10
Esercizio 17 1. F; Astrid ei ole sairas. Hän on väsynyt. 2. V 3. F; Astrid puhuu todella hyvin suomea. 4. V
1. tuuli 2. meri 3. viisi 4. Martti 5. äiti 6. hyvin 7. helikopteri 8. koti 9. vähän 10. metso
Esercizio 11
Esercizio 18 2. oletko 3. olemmeko 4. ovatko 5. oletteko 6. olenko 7. oletko 8. ovatko
1. Tervetuloa! 2. Minä olen Ella. 3. Kuka hän on? 4. Me olemme kurssilla. 5. Mitä kieltä sinä puhut?
Esercizio 13
Esercizio 20 2. kotona 3. puhuuko 4. matkustavat 5. ihana 6. vanha 7. olen 8. eivät asu 9. vaaleanpunainen 10.
2. E 3. A 4. B 5. F 6. D helppo 11. kaunis 12. eikö

Capitolo 2 Esercizio 14
1. Liisa puhuu hyvin suomea. 2. Asumme Roomassa. 3. Silvia istuu Annan vieressä 4. Asuuko Lenni
Esercizio 1 Kemissä? 5. Minkävärinen kynä on? 6. Onko hän Kimi Räikkönen?
1. F 2. V 3. F 4. V 5. F 6. F

Esercizio 2 Esercizio 15
1. nuori 2. Helsingissä 3. pääkaupunki 4. nainen 5. Italiasta 6. matkustaa 7. rakastaa 8. ei puhu 9.
2. c 3. b 4. h 5. a 6. i 7. d 8. g 9. f
puhuvat 10. englantia

Esercizio 3 Capitolo 3
2. Kirja on oranssi ja punainen. 3. Lentokone on valkoinen. 4. Talo/rakennus on korkea. 5. Koira on
ruskea. 6. Sauna on kuuma. 7. Nainen on pitkä. 8. Kynä on sininen. Esercizio 1
1. F; Silvia on lentokoneessa. 2. F; Silvian paikka on 10 E. 3. V 4. V 5. V
Esercizio 4
2. keltainen 3. punainen/keltainen/vihreä 4. punainen 5. valkoinen 6. harmaa/musta 7. oranssi 8. Esercizio 3
keltainen 9. vihreä 10. keltainen 2. sinun paikkasi; sinun lippusi 3. hänen paikkansa; hänen lippunsa 4. sen paikka; sen lippu 5. meidän
paikkamme; meidän lippumme 6. teidän paikkanne; teidän lippunne 7. heidän paikkansa; heidän
lippunsa 8. niiden paikka; niiden lippu
Esercizio 5
1. oranssi; L’aereo è arancione. 2. punainen; La casa è rossa. 3. ruskea; Il tavolo è marrone. 4. harmaa;
Oggi il cielo è grigio. 5. sinivalkoinen; La bandiera della Finlandia è blu e bianca. Esercizio 4
2. a 3. f 4. b 5. d 6. e vuotias.

Esercizio 5 Esercizio 19
2. a 3. e/f 4. b/h 5. g 6. d 7. b/h 8. e/f 1. 29 vuotta vanha 2. 16-vuotias 3. 98 vuotta vanha 4. 7 vuotta 5. 8-vuotias

Esercizio 6 Esercizio 20
2. me; minä; hän 3. sinun; hän; minun 4. sinä; minä 5. te; teidän 6. minun; hän 1. 18 2. 12 3. 80 4. 21 5. 15 6. 77

Esercizio 7 Capitolo 4
1. V 2. F; Kynä ei ole vihreä. Se on musta. 3. F; Nainen kutsuu lentoemäntää. 4. V Esercizio 1
1. F; He menevät Sulon isän autolla. 2. F; Se on painava. 3. V 4. V 5. F; Se on lähellä.
Esercizio 9
2. tuo; se 3. tämä; se 4. tuo; se 5. tuo; se Esercizio 2
B: Samoin! A: Mitä sinulle kuuluu? A: Onko auto kaukana?
Esercizio 10
1. Anteeksi, onko tämä sinun kynäsi? 2. Tämä paikka ei ole minun. 3. Ei se haittaa. 4. Minun reppuni Esercizio 3
on lattialla 5. Missä minun kirjani on? 6. Kenen tuo auto on? 2. Maijan 3. korkean puun 4. Irakin 5. tuon kissan 6. minun 7. ison talon 8. hänen 9. kynän 10. sen
kirjan
Esercizio 12
a. 2; 5; 15; b. 4; 8; 911; c. 10; 100; 3; d. 6; 22; 100 000; e. 14; 0; 12 Esercizio 4
1. minun; Tuomon 2. Kallen; hänen 3. Maxin 4. kenen 5. Matsin; sinun 6. meidän; Leon; Helin
Esercizio 13
1. 9; 10; yksi 0 2. 3; seitsemänkymmentäviisi; neljä; 8 3. kaksikymmentäkolme; 110; 61; viisitoista Esercizio 6
A: 2. korissa 3. talossa 4. hyllyssä 5. kirjassa 6. Espoossa 7. puussa
Esercizio 14 B: 2. pihalla 3. hyllyllä 4. tiellä 5. Vantaalla 6. tuolilla 7. käytävällä
1. tuhatyhdeksänsataaseitsemäntoista 2. kaksituhattakaksikymmentä 3.
tuhatyhdeksänsataaneljäkymentäviisi 4. tuhatneljäsataayhdeksänkymmentäkaksi 5. Esercizio 7
tuhatyhdeksänsataaviisi 6. tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäseitsemän 2. istuvat terassilla 3. on lattialla 4. asuu Firenzessä 5. olette asemalla 6. istuu talon pihalla 7. asuvat
Kuopiossa 8. istumme tuolilla
Esercizio 16
A: 1. viisikymmentäyhdeksän euroa 2. seitsemän sekuntia 3. neljäkymmentäneljä kissaa 4. satayksi Esercizio 8
satua 5. kolmesataakuusikymmentäviisi päivää 2. lentokoneella 3. polkupyörällä ٤. bussilla 5. kävellen 6. laivalla 7. metrolla 8. lentokoneella
B: 1. kaksisataakolme maata 2. kaksitoista radiota 3. yhdeksänsataayhdeksänkymmentä yötä 4.
kahdeksan museota 5. kymmenentuhatta syytä
C: 1. yhdeksänkymmentäkahdeksan saapasta 2. kymmenen avainta 3. kolme tytärtä 4. Esercizio 9
kaksitoistatuhattakaksisataa askelta 5. kaksisataakolmekymmentäviisi porrasta 2. silta, sillan, –, sillalla 3. Pekka, –, Pekassa, Pekalla 4. –, tavan, tavassa, tavalla 5. tunti, tunnin,
D: 1. kaksi valetta 2. seitsemänkymmentäseitsemän lentokonetta 3. neljäkymmentäkaksi virhettä 4. tunnissa, – 6. konsertti, konsertin, –, konsertilla 7. –, Turun, Turussa, Turulla 8. kirkko, –, kirkossa,
kaksituhattakuusisataakahdeksankymmentäkahdeksan hernettä 5. yksitoista kappaletta kirkolla

Esercizio 17
2. neljäkymmentäyhdeksän vuotta vanha 3. seitsemänkymmentäkaksi vuotta vanha 4. seitsemän vuotta
vanha 5. yhdeksänkymmentäkuusi vuotta vanha 6. viisitoista vuotta vanha
Esercizio 18
2. Hän on 60-vuotias. 3. Hän on 100-vuotias. 4. Hän on 33-vuotias. 5. Hän on 42-vuotias. 6. Hän on 5-
Esercizio 10
1. anta-/anna-; annan; annat; antaa; annamme; annatte; antavat; anna 2. puke-/pue-; puen, puet, pukee,
puemme, puette, pukevat; pue 3. oppi-/opi-; opin; opit; oppii; opimme; opitte; oppivat; opi 4. tietä-
/tiedä-; tiedän; tiedät; tietää; tiedämme; tiedätte; tietävät; tiedä 5. oivalta-/oivalla-; oivallan; oivallat;
oivaltaa; oivallamme; oivallatte; oivaltavat; oivalla
Esercizio 11
2. luette 3. ota 4. oppii 5. lue 6. kerron 7. tietää 8. uskalla 9. tinkivät 10. leivo
Esercizio 12
1. F; He syövät lohikeittoa iltapäivällä. 2. V 3. F; Hän ostaa kolme lippua. 4. V
Esercizio 14
2. syö 3. vie 4. imuroi 5. tuotko/tuotteko 6. uivat 7. juot 8. myymme 9. käyttekö 10. voit
Esercizio 15
2. lukea 3. ottaa 4. myydä 5. juoda 6. käydä 7. uida 8. soida 9. antaa 10. imuroida 11. oppia 12. tehdä
Esercizio 16
1. –, katsoo 2. juon, aamulla 3. aamupäivällä, käy 4. yöllä, päivällä 5. syö, päivällä 6. käyvät, illalla 7.
näemme, iltapäivällä 8. luetko, aamulla 9. aamuyöllä, nukkuvat, ei saa 10. soi, aamulla
Esercizio 17
1. La sera Meri guarda la televisione sul divano. 2. Bevo due caffè la mattina. 3. In mattinata Tuuli va
al mercato. 4. I pipistrelli si muovono di notte e dormono di giorno. 5. Anneli mangia la zuppa di
salmone di giorno. 6. Petra e Maiju vanno in sauna la sera. 7. Vediamo Marjo nel pomeriggio. 8. Leggi
il giornale di mattina? 9. A notte fonda tutti dormono ma Matti non riesce a prendere sonno. 10. La
sveglia suona presto la mattina.
Esercizio 19
1. aamulla 2. käy 3. odottaa 4. tuo 5. lukee 6. syö 7. kuppia 8. herättää 9. iltapäivällä 10. tehdä 11. vie
12. aamupäivällä 13. lähtevät
Esercizio 20
1. aamulla 2. Sulon 3. iltapäivällä 4. kolme 5. repussa 6. kirkko 7. yöllä 8. neljä euroa viisikymmentä
senttiä
Capitolo 5
Esercizio 1
1. V 2. F; Heillä on nälkä. 3. F; He käyvät ruokakaupassa. 4. F; Silvia hakee leivän. 5. V 6. F; Salami
on tarjouksessa. 7. F; Lennillä on juomapullo.
Esercizio 4
2 Minulla on pyörä; Minulla ei ole pyörää 3 Alexilla on vyö; Alexilla ei ole vyötä 4 Sinulla on laukku;
Sinulla ei ole laukkua 5 Hänellä on pipo; Hänellä ei ole pipoa 6 Niillä on jano; Niillä ei ole jano 7
Teillä on kuuma; Teillä ei ole kuuma 8 Kenellä on takki?; Kenellä ei ole takkia? 9 Sillä on nälkä; Sillä
ei ole nälkä 10 Lennillä on reppu; Lennillä ei ole reppua
Esercizio 5
2. Sinulla on kaunis/hieno/kiva takki. 3. Hänellä on pieni matkalaukku. 4. Sillä on jano. 5. Kenellä on
kengät? 6. Silvialla on iso voileipä. 7. Tuolla tytöllä on valkoinen neule. 8. Minulla on ongelma. 9.
Heillä on kaksi koiraa. 10. Mirkolla on farkut.
Esercizio 6
2. Onko Heikillä tänään kiire? 3. Onko Lennillä ja Silvialla hauskaa museossa? 4. Onko sinulla uusi
tyttöystävä. 5. Eikö Sulolla ole nälkä? 6. Onko vauvalla kuumetta? 7. Eikö meillä ole tuntia huomenna?
Esercizio 7
2. On Meillä on maitoa; Ei Meillä ei ole maitoa 3. On Meillä on tentti huomenna; Ei Meillä ei ole
tenttiä huomenna 4. On Hänellä on pyörä; Ei Hänellä ei ole pyörää 5. On Sinulla on suomen tunti nyt;
Ei Sinulla ei ole suomen tuntia nyt
Esercizio 8
1. –; (Noi) guardiamo la televisione. 2. nousee; Lui/lei si alza alle 7 del mattino. 3. opiskelee; Astrid
studia il finlandese. 4. eivät kävele; Loro non camminano sulla strada. 5. ajattelen; Ti penso spesso. 6.
kuunteletko; Ascolti la radio? 7. juoksee; Jari corre ogni mattina. 8. ette mene; (Voi) non andate in
Finlandia domani. 9. tuleeko; Viene(/torna) a casa tardi? 10. en tappele; Non litigo mai.
Esercizio 9
2. hän imuroi 3. hän ui 4. hän käy kaupassa 5. he riitelevät/tappelevat 6. hän herää 7. he kävelevät 8.
hän myy 9. hän kirjoittaa 10. hän nukkuu 11. hän lukee 12. hän soittaa
Esercizio 10
1. –; Ci svegliamo presto la mattina. 2. putoaa; Il vaso cade dal tavolo. 3. pelaavat; Sulo e Lenni
giocano a calcio. 4. hyppää; Il gatto salta sulla sedia. 5. ette vastaa; Perché non rispondete? 6. ei pelkää;
Suvi non ha paura del buio. 7. haluan; Voglio viaggiare in India. 8. tykkäätkö; Ti piace il caffè
finlandese? 9. kiipeävät; Loro scalano una montagna alta. 10. treenaan; Mi alleno due volte alla
settimana.
Esercizio 11
2. f; IV 3. d; III 4. b; IV 5. k; IV 6. j; III 7. c; IV 8. e; III 9. i; IV 10. g; III 11. a; IV
Esercizio 12
1. –; leipää 2. kaunis päivä 3. cappuccinoa 4. kitaraa; viulu 5. historiaa; tietoa 6. minua 7. viestiä; kiire
8. sinua 9. ähköpostia; sanakirjaa 10. musiikkia; Astridia
Esercizio 13
2. Ettekö puhu englantia? 3. En osta pöytää vielä. 4. He soittavat hyvin pianoa. 5. Tuo poika inhoaa
matematiikkaa. 6. Maistan pastaa. 7. Maija ottaa vähän kakkua. 8. Etsimme hyvää sanakirjaa. 9. Silvia
rakastaa Suomea. 10. Odotamme bussia/linja-autoa.
Esercizio 14
2. nome massa 3. odottaa 4. rakastaa 5. monta 6. numerale 7. auttaa 8. negazione
Esercizio 15
2. saunaan, saunassa, saunasta 3. asemalle, asemalla, asemalta 4. Helsinkiin, Hensingissä, Helsingistä 5. 9. Hän oli leipuri. 10. Sinä olit myöhässä.
torille, torilla, torilta 6. Turkuun, Turussa, Turusta 7. pankkiautomaatille, pankkiautomaatilla,
pankkiautomaatille 8. Italiaan, Italiassa, Italiasta 9. Venäjälle, Venäjällä, Venäjältä 10. yliopistolle,
yliopistolla, yliopistolta 11. puistoon, puistossa, puistosta 12. museoon, museossa, museosta
Esercizio 5
Helsinki: On lämmin; On helle; Tulee ukkonen Loviisa: Tuulee; Sataa Joensuu: Sataa räntää; Sataa
lunta; On huono keli Turku: On yli + 30°C; Ukkoskuurot tulevat Vaasa: On pakkasta; Sataa lunta
Esercizio 16
1. -; sohvalla 2. kaupassa; kioskilla 3. Tommille; Emmalle 4. tiellä; polulla 5. Tampereella;
Hämeenlinnassa 6. ikkunalaudalta; pöydältä 7. saunasta; keittiöstä 8. Rovaniemellä; Sodankylässä 9.
Esercizio 7
1. viisitoista/varttia/vartin yli viisi 2. kaksikymmentä vaille kaksitoista (päivällä) 3. (tasan) kaksitoista
kapealla kadulla; moottoritiellä 10. pihalla; puistossa
4. tasan yhdeksän (illalla) 5. kaksikymmentä yli yhdeksän (aamulla) 6. kymmenen yli kahdeksan
(aamulla) 7. puoli kaksitoista (yöllä) 8. kaksikymmentäviisi yli seitsemän (aamulla) 9. puoli seitsemän
Esercizio 17 (aamulla) 10. viisitoista/varttia vaille kuusi (aamulla)
2. Pekalla on kaksi opettajaa. 3. Veikko kävelee asemalle. 4. Timo saapuu Roomasta Helsinkiin. 5.
Muutan kaupungista maalle. 6. Pöydällä on lamppu. 7. Mistä Paul ja Matt tulevat? 8. He menevät
pihalle/puutarhaan. 9. Tulemme asemalta. 10. Näen neljä kissaa tiellä/kadulla.
Esercizio 8
1. 13.30 2. 23.00 3. 11.05 4. 7.15 5. 19.00 6. 7.30

Esercizio 18 Esercizio 9
1. Pelle; junassa; –; Malmöstä 2. –; lentokoneessa; Milanoon; Helsingistä 3. Colin; –; konserttiin;
1. Tiistaina menen yliopistolle. 2. Ensi maanantaina en mene suomen kurssille. 3. Minun kurssini on
Lontoosta 4. Minna; Rovaniemellä; kauppaan; –
keskiviikkoisin. 4. Sunnuntai on pilvinen päivä. 5. Kaisa ja Ville käyvät joogassa torstaisin. 6. Tänä
lauantaina soitan pianoa. 7. Tuleeko Kaisa perjantaina? 8. Viime viikonloppuna olin Firenzessä. 9.
Esercizio 19 Lauantaina sataa (vettä). 10. Maanantaina menemme pankkiin.
1. V 2. V 3. V 4. F; Sulo ei matkusta usein Italiaan. Hän ei ole käynyt Italiassa. 5. F; Astrid pitää
enemmän vaaleasta leivästä. 6. F; Suomessa päivällinen syödään klo 17 tai 18. 7. F; Hän ei syö koskaan
iltapalaa.
Esercizio 11
1. F; Keväällä ei voi poimia marjoja eikä sienestää. 2. F; Kesällä yö on lyhyt. 3. V 4. V 5. F; Talvella
päivä on lyhyt.
Esercizio 22
2. teetä 3. suolaa 4. maitoa 5. pulla 6. viiniä 7. pinaatista 8. leipää
Esercizio 15
Ville: kesällä; lomalle Ranskaan Miia ja Venla: tiistaisin; he uivat uimahallissa Pete: maanantai; hän ei
Esercizio 24 voi nukkua pitkään / kello 7; hän herää Toni: viikonloppuna; äidin luokse Ouluun / lauantaina; äiti
1. sieni 2. kana 3. kala 4. peruna 5. kahvi 6. omena 7. sipuli 8. valkosipuli 9. appelsiini 10. leipä tekee pullaa Susanna: syksy; valmistautuu olympialaisiin / kevät; olympialaiset

Esercizio 25 Esercizio 16
a. torilla; kalaa, perunaa, pullaa. b. kaupassa; ruisleipää, 6 karjalanpiirakkaa, maitoa, feta-juustoa, 1. –; rakkaan; rakkaassa; rakkaalla 2. puhdas; puhtaan; –; puhtaalla 3. varas; –; varkaassa; varkaalla 4.
kinkkua. c. kioskilla; hampurilainen, limsaa. d. isossa ruokakaupassa; leipää, maitoa, 2 omenaa ja 6 sade; sateen; sateessa; – 5. –; renkaan; renkaassa; renkaalla 6. vaate; vaatteen; –; vaatteella 7. –;
kananmunaa. tehtaan; tehtaassa; tehtaalla 8. parveke; –; parvekkeessa; parvekkeella

Capitolo 6 Esercizio 17
Esercizio 1 1. tarvitsen; Ho bisogno di una nuova giacca. 2. merkitset; Tu significhi molto per me. 3. lämpenee;
1. V 2. F; Italiassa on kesällä kuuma. 3. V 4. F; Torstaina on pilvistä ja sataa (vettä). 5. V L’aria si riscalda velocemente. 4. valitsemme; (Noi) scegliamo questo libro. 5. merkitsee; Cosa
significa questo? 6. pimenee; La sera si oscura. 7. pitenevät; In Finlandia, le giornate si allungano
velocemente in primavera. 8. tulkitsee; Liisa interpreta la cosa in modo sbagliato. 9. mainitsetko; Glielo
Esercizio 2 accenni tu? 10. pakenevat; I prigionieri scappano in barca.
2. d 3. a 4. e 5. b 6. f 7. h 8. c
Esercizio 18
Esercizio 4 harkita: V; pensarci, considerare kävellä: III; camminare tanssia: I; ballare loppua: I; finire,
1. Minä olin töissä. 2. Olitteko te lomalla? 3. Viime vuonna olimme Tallinnassa. 4. Oliko Ville kotona? concludersi nousta: III; alzarsi myydä: II; vendere vanheta: VI; invecchiarsi imuroida: II; passare
5. Eilen oli kaunis päivä. 6. Leena ja Ville olivat postissa. 7. Harjoitus oli helppo. 8. Olitko sinä torilla? l’aspirapolvere aloittaa: I; iniziare herätä; IV; svegliarsi pelata: IV; giocare tuoda: II; portare selvitä:
IV; sopravvivere; chiarirsi istua: I; essere seduti; sedersi hävitä: IV; scomparire; perdere 2. keskellä 3. väliin 4. alta 5. oikealla puolella 6. viereen 7. keskellä 8. vasemmalla puolella 9. takaa 10.
oikealla puolella
Esercizio 19
menevät: mennä; III; andare tulet: tulla; III; venire uin: uida; II; nuotare avaamme: avata; IV; aprire Esercizio 8
katsot: katsoa; I; guardare haluat: haluta; IV; volere, desiderare valkenee: valjeta; VI; schiarirsi 1. parveke, sauna 2. työhuone, keittiö, piha 3. keittiö, piha, sauna, autotalli
pyöräilevät: pyöräillä; III; andare in bicicletta nauraa: nauraa; I; ridere häiritsee: häiritä; V; disturbare
vievät: viedä; II; portare via (con sé) kerrotte: kertoa; I; raccontare siivoan: siivota; IV; pulire pesette:
pestä; III; lavare ajamme: ajaa; I; guidare
Esercizio 10
2. –; kirjoitetaan; ei kirjoiteta 3. syödä; –; ei syödä 4. –; sanotaan; ei sanota 5. valita; –; ei valita 6. –;
otetaan; ei oteta 7. maksaa; maksetaan; – 8. –; etsitään; ei etsitä 9. nousta; –; ei nousta 10. –; juodaan; ei
Esercizio 20 juoda 11. saapua; saavutaan; –
1. makaamme 2. hyppää 3. tarkene 4. kertaa 5. työskentelette 6. eivät riitele 7. kuuntelen 8. valehteletko
9. kampaa 10. meikkaa
Esercizio 11
1. –; juostaan 2. käydään; ostetaan 3. ei kysytä; yritetään 4. juodaan 5. lähdetään; rentoudutaan 6.
Esercizio 21 soitetaan; tilataan 7. ei lähdetä; jäädään 8. ei tarvita 9. jäädään; pelataan 10. leivotaan 11. ei nousta;
2. korkeat katot 3. hyvät presidentit 4. ne valot 5. mukavat työt 6. pitkät tylsät elokuvat 7. isot vihreät nukutaan 12. mennään; tehdään 13. ei heitetä; annetaan 14. laitetaan; myydään 15. soitetaan; kysytään
talot 8. nuo autot 9. nämä hyllyt 10. mitkä päivät
Esercizio 12
Esercizio 21 2. e 3. b 4. i 5. h 6. a 7. f 8. g 9. d
2. Talot ovat kaukana. 3. Nuo tytöt syövät paljon pullaa. 4. Liikkeet menevät kiinni klo 17. 5. Ketkä
kävelevät sillalla? 6. Nämä bussit menevät Turkuun. 7. Nämä viikot tuovat mukanaan paljon uutta. 8.
Pallot verivät nurmikolla. 9. Leveät kadut ovat lähellä. 10. Mukavat muusikot soittavat kitaraa.
Esercizio 13
1. V 2. V 3. F; Lenni on valokuvassa. 4. V 5. V

Capitolo 7 Esercizio 14
Esercizio 1 2. Hän on Lennin täti. 3. Hän on Lennin pikkusisko. 4. Hän on Lenni serkku. 5. Hän on Antin vaimo. 6.
1. F; Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. 2. F; Oulussa on yliopisto. 3. V 4. V 5. V 6. F; Mummi on Hän on Lennin serkku ja Suvin sisko. 7. Hän on Lennin setä. 8. Hän on Lennin isoveli.
aina valmiina reissuun. 7. F; Mummi asuu keskustassa. 8. V; 9. V 10. V
Esercizio 16
Esercizio 2 2. sinut 3. sanakirjan 4. koirat 5. artikkelin 6. uusi 7. kakun 8. induktiolieden 9. tämän laukun 10. heidät
2. Meidän täytyy käydä kaupassa. 3. Sinun täytyy mennä autolla. 4. Heidän ei tarvitse mennä töihin. 5. 11. sähköposti 12. viestin; sen 13. iso perhe 14. Alex ja Marjo 15. aamupalan
Hänen täytyy syödä. 6. Meidän täytyy siivota. 7. Minun täytyy nukkua. 8. Sen täytyy käydä suihkussa.
9. Sinun ei tarvitse laittaa pipoa. 10. Hänen täytyy mennä lomalle.
Esercizio 17
1. Teidän pitää lukea tämä uutinen. 2. Tapaamme heidät Sonjan luona. 3. Näen kyllä pyörän mutta en
Esercizio 3 Markoa. 4. Tiinan asunnossa on parveke. 5. Täytyykö minun ostaa uusi tietokone?
2. b 3. b 4. c 5. a 6. c
Esercizio 19
Esercizio 4 2. pastaa; pastan 3. heitä; heidät 4. omenaa; omenan 5. jäätelöä; jäätelön 6. elokuvaa; elokuvan 7.
2. Juokse! 3. Älä sitten juo. 4. Älä valita! 5. Lainaa naapurilta. 6. Ota lääkettä ja lepää. 7. Soita hänelle! reseptiä; reseptin 8. asuntoa; asunnon
8. Käy kaupassa. 9. Tee ruokaa! 10. Älä sitten avaa ikkunaa. 11. No, älä sitten katso televisiota. 12. Ota
takki pois!
Esercizio 21
1. –; pullaa 2. kitaraa 3. Tomia 4. syntymäpäivä 5. ruoan6. kappaleen 7. kakkua 8. sen 9. teitä 10.
Esercizio 6 maitoa 11. häntä 12. piirakka
2. television eteen; –; television edestä ٣. kaapin taakse; kaapin takana; – 4. Silvian viereen; –; Silvian
vierestä 5. autotallin lähelle; autotallin lähellä; –
Esercizio 22
2. PART; nome massa, evento in corso 3. ACC; evento risultativo, quantità definita 4. PART; nome
Esercizio 7 massa 5. ACC; quantità definita 6. PART; negazione 7. PART; verbo häiritä richiede il partitivo 8.
ACC; evento risultativo 9. PART; verbo etsiä richiede il partitivo, evento non risultativo 10. ACC; Esercizio 8
evento risultativo Nominali -e
huone: huoneessa; huoneeseen terve: tervettä; tervee-; terveen; terveessä; terveeseen sade: sadetta;
Esercizio 23 satee-; sateen; sateessa; sateeseen
2. Scusa, ma non posso parlare al telefono perché sto preparando da mangiare. 3. Bevo prima il caffè e Nominali i i
poi faccio la doccia. 4. Hai sete? Vuoi del succo? 5. Mi puoi dare una/la penna nera? 6. È buio. Non lo siili: siilissä; siiliin posti: postia; posti-; postin; postissa; postiin mökki: mökkiä; möki-; mökin;
vediamo. 7. Quella zanzara mi disturba. 8. Il cane Musti corre per la strada. Lo prendo? 9. Cerchiamo mökissä; mökkiin
un appartamento a Helsinki. 10. Sono sicuro che troverete una bella casa. Nominali i e (partitivo -e-)
nimi: nimessä; nimeen onni: onnea; onne-; onnen; onnessa; onneen joki: jokea; joe-; joen; joessa;
jokeen
Esercizio 24 Nominali i e (partitivo rad. consonantica)
2. c. 3. a. 4. b. 5. b. 6. c. 7. a. 8. b. 9. b. 10. c kieli: kielessä; kieleen saari: saarta; saare-; saaren; saaressa; saareen vuori; vuorta; vuore-; vuoren;
vuoressa; vuoreen
Esercizio 26 Nominali -si
1. Mika soittaa ovikelloa. 2. Saatatko sinä mummin kotiin? 3. Silvia katsoo perhepotrettia. 4. Minä uusi: uudessa; uuteen vuosi: vuotta; vuode-; vuoden; vuodessa; vuoteen susi: sutta; sude-; suden;
vuokraan auton. 5. Orkesteri soittaa Mozartia. sudessa; suteen
Nominali -nen
punainen: punaisessa; punaiseen suloinen: suloista; suloise-; suloisen; suloisessa; suloiseen Virtanen:
Capitolo 8 Virtasta; Virtase-; Virtasen; Virtasessa; Virtaseen
Esercizio 1
1. V 2. F; Ystävykset eivät lähde kävelylle joen rantaan, koska Lennillä on huono olo. 3. F; Lenni ei voi Esercizio 9
hyvin. 4. F; Lenni ei tiedä, onko hänellä kuumetta. 5. F; Farmaseutti antaa lääkkeen Lennille. 6. V 7. F; 1. –; Lappiin 2. vuoren, lunta 3. punaisesta 4. huoneesi, pieni 5. saarelle, lentokoneella 6. turistit, järven
Silvialla ei ole kuumemittaria. 7. kieltä, unkaria 8. Räikkösen, Häkkistä 9. kotiin, konsertti 10. hirvet, sudet 11. uutta vuotta 12. pienen
kassin 13. nimeni 14. hevosensa
Esercizio 2
1. ospedale 2. poliambulatorio 3. medico 4. dentista 5. infermiere/a 6. sano, in salute 7. infermiere/a di Esercizio 10
poliambulatorio/scuole/aziende 8. malattia, patologia 9. malattia 10. cura, trattamento, rimedio 11. 2. punainen; punaiset; punaisen; punaisella; punaiseen; rosso 3. saari; saaret; saarta; saaren; saareen;
pronto soccorso 12. primo soccorso 13. diarrea 14. influenza intestinale isola 4. lohi; lohta; lohen; lohella; loheen; salmone 5. kuukausi; kuukaudet; kuukautta; kuukauden;
kuukaudella; kuukauteen 6. iloinen; iloiset; iloista; iloisella; iloiseen; felice 7. mäki; mäet; mäkeä;
Esercizio 3 mäen; mäellä; salita/discesa 8. pankki; pankit; pankin; pankilla; pankkiin; banca 9. sieni; sientä; sienen;
2. a 3. b 4. a 5. c 6. c 7. a 8. b sienellä; sieneen; fungo 10. takit; takkia; takin; takilla; takkiin; giacca 11. veitsi; veitset; veistä;
veitsellä; veitseen; coltello 12. sade; sateet; sadetta; sateen; sateella; sateeseen
Esercizio 4
1. –; kurkku 2. posket; otsaa 3. jalka 4. selkä 5. hammasta 6. silmät; silmäripset 7. hartiani 8. kädet Esercizio 11
2. Minnalta 3. kenelle 4. pyörällä 5. pahalta 6. retkestä 7. lahjasta 8. Kimmoon 9. Heliltä 10. Markolle
11. netistä 12. kotiin 13. hänelle 14. Venlalle
Esercizio 5
1. f 2. a 3. i 4. h 5. j 6. c 7. d 8. g 9. e 10. b
Esercizio 12
1. Mi chiami/chiamerai domani? 2. I turisti vanno sull’isola in traghetto. 3. Il professore parla di
Esercizio 6 grammatica. 4. Vuoi conoscere il mio ragazzo? 5. Non posso darti il mio computer perché è rotto. 6.
1. Mikko è dal medico perché ha un’eruzione cutanea sulla schiena. 2. Hai le spalle larghe. Fai nuoto Soile non scrive più a Kalle. 7. Il papà chiede al figlio se ha fame. 8. L’uomo va in soffitta con
(nel tempo libero)? 3. Ville ha la gamba ingessata e non può camminare. 4. Se leggi al buio sforzi gli l’ascensore. 9. Questo film racconta/parla della storia della Finlandia. 10. Jenni risponderà a Matti
occhi / i tuoi occhi si sforzano. 5. Il gatto fa le fusa quando la bambina gli accarezza la testa. 6. Mi cola domani.
il naso e starnutisco. Sono allergico al polline.

Esercizio 13
Esercizio 7 1. Mika ei anna sanakirjaa Tommille. 2. Tomi kysyy luvan Maritalta. 3. Perhe menee saarelle pienellä
1. a, d 2. a, c 3. c veneellä. 4. Tuore pulla maistuu hyvältä. 5. Sanna syö pizzaa haarukalla ja veitsellä. 6. Äiti ei lähetä
kirjettä mummolle. 7. Opettaja korjaa kokeen punaisella kynällä. 8. Sini kirjoittaa viestin ystävälle
iPadilla. 9. Kiitos tästä hienosta taulusta! 10. Mervi saa sähköpostin Robertilta.
Esercizio 14
1. V 2. F; Moni torniolainen asuu Haaparannalla. 3. V 4. F; Joen kummallakin puolella puhutaan
suomea ja meänkieltä. 5. V 6. F; Kukkola on sekä Suomen että Ruotsin puolella.
Esercizio 15
1. –; syömässä, katsomassa elokuvaa 2. uimaan, nukkumaan, tekemään ruokaa 3. auttamasta äitiä,
saunomasta, kalastamasta 4. sukeltamassa, pelaamassa tennistä, ostamassa maitoa
Esercizio 16
2. saunomaan 3. kalastamasta 4. odottamassa 5. tankkaamassa 6. katsomaan 7. tekemässä 8.
opiskelemasta 9. tapaamassa 10. syömästä
Esercizio 17
1. Timo è un giovane alto e di bell’aspetto. Ha i capelli ricci, scuri e abbastanza corti e gli occhi azzurri.
Ha anche la barba. È allegro. 2. Merja è una donna di mezza età. È bella e magra. Ha i capelli lisci a
caschetto. Ha un’espressione seria. 3. Quest’uomo anziano è Harri. Ha 80 anni. È calvo, basso e
robusto. Ha i baffi, gli occhiali e un bastone da passeggio. È arrabbiato. 4. Questa dolce bambina è
Vilma. Ha 4 anni. Ha lunghi capelli biondi e ricci e gli occhi verdi. È timida.
Esercizio 20
1. nuori, iloinen, ystävällinen, hyväntuulinen 2. suloinen, 5-vuotias, pitkä, lyhyt, siniset, ujo, puhelias 3.
keski-ikäinen, ujo, mukava, tummat, parta, komea
Capitolo 9
Esercizio 1
1. V 2. F; Silviaa jännittää mennä Rovaniemelle. 3. V 4. V 5. F; Suomessa jouluna syödään perinteistä
jouluruokaa. 6. F; Silvia viettää joulua yleensä perheen kanssa.
Esercizio 2
2. e 3. d 4. h 5. a 6. i 7. b 8. g 9. f
Esercizio 3
2. mielenkiintoinen 3. virkistävä 4. tylsä 5. tavallinen 6. juhlava 7. rankka 8. epämiellyttävä
Esercizio 4
2. musiikin kuunteleminen 3. metsässä käveleminen 4. kaapin siivoaminen 5. Etelä-Amerikkaan
matkustaminen 6. puutarhan hoitaminen 7. luonnossa telttaileminen 8. lahjan saaminen 9. kirjeen
kirjoittaminen 10. bussilla meneminen
Esercizio 5
2. On tylsää tiskata. 3. On vaikeaa leipoa täytekakkua. 4. On kivaa maalata taulua. 5. On haastavaa
oppia suomen kieltä. 6. Tämän harjoituksen tekeminen on helppoa. 7. Ystävän kanssa jutteleminen on
hauskaa. 8. Lapissa hiihtäminen on kivaa. 9. Elokuviin meneminen on hauskaa.
Esercizio 7
1. c 2. a 3. c 4. a 5. b 6. b 7. c
Esercizio 8
2. lehden lukeminen 3. maalaaminen 4. riiteleminen 5. nukkuminen 6. ravintolassa syöminen 7.
siivoaminen 8. ulkomaille matkustaminen 9. aikaisin herääminen 10. järvessä uiminen
Esercizio 9
1. F; Hän asuu Pohjois-Suomessa. 2. F; Joulupukin kanssa asuvat joulumuori, tontut ja porot. 3. F; Hän
on vanha. 4. V 5. V 6. F; He käyvät koulua, opiskelevat kieliä, askartelevat, leikkivät ja käyvät retkellä.
7. V
Esercizio 10
1. Joulupukki on kiltti, antelias, hyväntahtoinen ja vanha. 2. Joulupukilla on pitkä valkoinen parta ja iso
maha, hän on hyvällä tuulella ja hymyilee lempeästi. 3. Hän asuu Korvatunturilla, Lapissa. 4. Hän
toivoo, että kaikilla on jouluna iloinen ja onnellinen mieli. 5. Keväällä ja kesällä Korvatunturilla ei ole
yhtä kiireistä kuin joulun alla. Tontut käyvät koulua, askartelevat, leikkivät, opiskelevat kieliä ja käyvät
retkellä.
Esercizio 11
2. ylös 3. ennen 4. ilman 5. vastapäätä 6. lähellä 7. alas 8. kohti 9. lähelle 10. varten
Esercizio 14
1. Tulen ennen talvea! 2. Jeren koti on vastapäätä asemaa/asemaa vastapäätä. 3. En voi elää ilman
sinua. 4. Paketti on keskellä pöytää. 5. Olen väsynyt! En jaksa mennä/kulkea mäkeä ylös. 6. Touhukas
tonttu juoksee keskellä huonetta. 7. Mene alas! Täällä on vaarallista. 8. Ennen joulua joulupukki lukee
joulukirjeet.
Esercizio 15
2. eräällä 3. soitinta 4. kalliissa 5. hitaalla 6. puhdas 7. leivänpaahdin(ta) 8. eväät 9. puhelimesta 10.
tuota eläintä
Esercizio 16
2. Patsaat ovat aukiolla. 3. Haluan kirjoittaa rakkaalle ystävälleni. 4. On hauskaa puhua vierasta kieltä.
5. Kauniilla naisella on punainen takki. 6. Kauriit asuvat vuorilla. 7. Ruumiin lämpötila on 36, 5°C. 8.
Puhelimen laturi on pöydällä.
Esercizio 17
1. Minä pidän/tykkään tästä soittimesta. 2. En löydä avainta! 3. Jäätelö on pakastimessa. 4. Näen hitaan
auton. 5. Hampaassa on reikä. 6. Kerttu puhuu puhelimessa. 7. Vieraalla on pieni koira. 8. Niko
hymyilee kauniille tytölle. 9. En tunne tätä outoa/vierasta kirjainta. 10. Rakkaat ystävät, kirjoitan teille
pian!
Esercizio 18 1. dire 2. asu-; asuin; abitare 3. saa-; sain; avere, ottenere 4. tutustu-; tutustuin; conoscere 5. tee-; tein;
1. opiskelijaan 2. pahalta 3. patsasta 4. kalliiseen 5. järveä 6. vieraat 7. sinua 8. avainta 9. lähelle 10. fare 6. nuku-; nukuin; dormire 7. laula-; lauloin; cantare 8. näe-; näin; vedere 9. etsi-; etsin; cercare 10.
soittimen odota-; odotin; aspettare 11. soita-; soitin; suonare; chiamare 12. tarvitse-; tarvitsin; aver bisogno 13.
sovi-; sovin; accordare 14. halua-; halusin; volere 15. pelkää-; pelkäsin; aver paura 16. tunne-; tunsin;
sentire; conoscere 17. juttele-; juttelin; chiacchierare 18. tiedä-; tiesin; sapere 19. syö-; söin; mangiare
Testaa taitosi A1 20. pyydä-; pyysin; (ri)chiedere

Esercizio 1 Esercizio 5
1. A. Opiskelijat juttelevat pihalla. B. Opiskelijat eivät juttele pihalla. C. Juttelevatko opiskelijat 2. uskoimme 3. opiskeli 4. ammuit 5. kerroin 6. jaksoin 7. leipoivat 8. ui 9. jäivät 10. veimme 11. myi
pihalla? D. Eivätkö opiskelijat juttele pihalla? 2. A. Sinä haluat tietokoneen. B. Sinä et halua 12. määräsin
tietokonetta. C. Haluatko sinä tietokoneen? D. Etkö sinä halua tietokonetta?
Esercizio 6
Esercizio 2 2. kalastaa 3. opettaa 4. lukea 5. toivoa 6. korjata 7. näyttää 8. perata 9. auttaa 10. osata 11. maata 12.
1. torille 2. postista (postiin) 3. kurkusta 4. autolla 5. asemalta (asemalle) 6. Suomeen 7. puistossa 8. pyytää
Tampereella 9. kaupassa 10. puhelimella
Esercizio 7
Esercizio 4 2. leivoin 3. muutti 4. kävittekö 5. retkeilimme 6. palasivat 7. satoi 8. pyöräilin 9. yövyitte 10. näit
1. tyttöä; tytön; tytössä; tyttöön 2. poika; pojan; pojassa; poikaan 3. rakas; rakasta; rakkaassa;
rakkaaseen 4. huone; huonetta; huoneen; huoneeseen 5. kenkä; kenkää; kengän; kengässä 6. sinistä;
sinisen; sinisessä; siniseen Esercizio 8
1. oli 2. tapasi 3. tutustuivat 4. tunsi 5. oli 6. kiinnostui 7. vaikutti 8. oli 9. oli 10. ihastui 11. voi 12.
vaikutti 13. ajatteli 14. rohkaisi 15. oli 16. pyysi 17. sopivat 18. rakastuivat 19. alkoivat 20. asuivat 21.
Esercizio 5 menivät 22. viettivät
1. b 2. e 3. a 4. c 5. f 6. d
Esercizio 9
Esercizio 6 2. emme ottaneet 3. eivät ostaneet 4. ei uskonut 5. et kirjoittanut 6. emme juoneet 7. en tavannut 8. ette
1. b 2. a 3. a 4. c 5. c 6. a 7. c 8. c maksaneet 9. ei löytänyt 10. eivät juosseet 11. ette nukkuneet 12. en tarvinnut 13. ei myynyt 14. emme
halunneet 15. et häirinnyt 16. emme tunteneet 17. en vastannut 18. et tiennyt 19. ette kysyneet 20. eivät
Esercizio 7 grillanneet
1. heille 2. puhelimen 3. opettajalle 4. miltä 5. häneltä 6. kotiin 7. Jereen 8. italialaisen
Esercizio 10
Esercizio 8 2. et asunut 3. emme saaneet 4. ette kysyneet 5. en istunut 6. eivät nukkuneet 7. ei vanhennut 8. et
1. katsomassa 2. ostamassa 3. lukea 4. juosta 5. uimasta 6. kävelemään maksanut 9. et etsinyt 10. eivät odottaneet 11. ei paennut 12. emme tarvinneet 13. ette voineet 14. eivät
halunneet 15. et pelännyt 16. emme tunteneet 17. en vastannut 18. ei tiennyt 19. ette syöneet 20. en
juonut
Capitolo 10
Esercizio 1 Esercizio 13
1. F; Lennin serkun mökki on Inarissa. 2. F; Suvi hakee heidät bussiasemalta. 3. V 4. F; He kävivät 2. 104. 3. 13. 4. 600. 5. 72. 6. 18. 7. 36. 8. 98.
kalastamassa Antin veneellä. 5. V 6. F; Mökillä on puusauna. 7. F; Aurinko pysyi horisontin
yläpuolella koko ajan. 8. V 9. F; Lapissa ei ole usein hellettä. 10. V
Esercizio 14
2. kuudeskymmenesneljäs 3. yhdeksäskymmenesyhdeksäs 4. seitsemäskymmeneskuudes 5.
Esercizio 2 sadasviidestoista 6. sadaskolmaskymmenes 7. kolmaskymmenesensimmäinen 8.
1. Koska Silvia halusi nähdä keskiyön auringon. 2. Hän perkasi kalat, hakkasi puut ja lämmitti saunan. kolmassadasseitsemäskymmeneskahdeksas
3. He saunoivat ja uivat järvessä. 4. He söivät ulkona, makasivat aurinkossa ja kävivät kävelyllä
metsässä.
Esercizio 16
1. F; Ystävänpäivä on sekä ystäville että rakastavaisille. 2. F; Ylioppilaslakki on valkoinen. 3. F;
Esercizio 4 Tuparilahjan ei tarvitse olla kallis. 4. V 5. V 6. F; Ne järjestetään parin viikon kuluttua kuolemasta. 7. V
Esercizio 17
1. Vappuna juhlitaan ulkona, mennään piknikille tai konserttiin. 2. Se on hyödyllinen ja käytännöllinen.
3. Lapsi voi olla ilman nimeä kolmekin kuukautta. 4. Lapsi voi saada neljä nimeä. 5. Ne järjestetään
parin viikon päästä kuolemasta. 6. He lukevat adressit, pitävät puheita, laulavat tai soittavat.
Esercizio 18
2. 26. joulukuuta 3. 14. helmikuuta 4. 1. tammikuuta 5. 24. joulukuuta 6. 6. tammikuuta 7. 31.
joulukuuta 8. 25. joulukuuta
Esercizio 20
2. vappuna 3. jouluna 4. uutenavuotena 5. loppiaisena 6. isänpäivänä
Esercizio 23
1. nimijuhla/ristiäiset 2. häät 3. hautajaiset 4. syntymäpäivä
Esercizio 25
2. päivitys; päivityksen; päivityksessä 3. päätös; päätöstä; päätöksessä 4. sormus; sormusta; sormuksen
5. ilves; ilveksen; ilveksessä 6. rikosta; rikoksen; rikoksessa 7. rakennus; rakennusta; rakennuksessa 8.
veistos; veistosta; veistoksen
Esercizio 26
2. uudenvuodenlupauksen 3. vihannekset 4. kerroksessa 5. jäätelöannosta 6. juurekset 7. yllätyksen 8.
ilves 9. blogipäivityksen 10. sormuksensa
Esercizio 27
2. mielenkiintoista kurssia; mielenkiintoiset kurssit 3. uutta yritystä; uudet yritykset 4. iloista uutista;
iloiset uutiset 5. vakavaa rikosta; vakavat rikokset 6. edullista majoitusta; edulliset majoitukset 7.
uteliasta varista; uteliaat varikset 8. ensimmäistä kerrosta; ensimmäiset kerrokset 9. viihtyisää
parveketta; viihtyisät parvekkeet 10. kiharaa hiusta; kiharat hiukset 11. likaista kättä; likaiset kädet 12.
tuoretta kasvista; tuoreet kasvikset
Capitolo 11
Esercizio 1
1. V 2. F; Bussikuski on ollut yli kymmenen vuotta työssä. 3. V 4. V 5. V 6. F; Lauri opettaa musiikkia.
7. V 8. V
Esercizio 2
1. Aamulla he ovat Kuopiossa. 2. Lenni haastattelee ja Silvia kuvaa kameralla. 3. Lenni haastattelee
neljää paikallista henkilöä: bussikuskia, sairaanhoitajaa, opettajaa ja tutkijaa. 4. Hän haastattelee heitä
blogia varten.
Esercizio 3
1. Lenni ja Silvia aikovat haastatella bussikuskia. 2. Tuo nainen on sairaanhoitaja ja on töissä
sairaalassa. 3. Opettajan työ on mukavaa mutta rankkaa. 4. Bussikuski viihtyy töissä. 5. Työ on
haastavaa. 6. Minä aion matkustaa paljon. 7. Pidän ammatistani. 8. Tutkija aikoo vaihtaa ammattia.
Esercizio 5
2. hoitaa 3. näyttelee 4. vartioi 5. kirjoittaa 6. laulaa 7. maalaa 8. viljelee 9. opettaa 10. siivoaa 11.
tarjoilee 12. myy 13. tulkkaa 14. kääntää
Esercizio 6
2. sähköasentajalle/sähkömiehelle 3. fysioterapeutille/hierojalle/lääkärille 4. kampaajalle/parturille 5.
palomiehelle 6. poliisille 7. kääntäjälle 8. automekaanikolle 9. myyjälle 10. farmaseutille
Esercizio 7
2. a 3. g 4. h 5. b 6. d 7. f 8. e
Esercizio 8
1. sairaanhoitaja 2. kääntäjä 3. näyttelijä 4. palomies
Esercizio 9
1. olen syönyt; olet syönyt; on syönyt; olemme syöneet; olette syöneet; ovat syöneet 2. puhua; olet
puhunut; on puhunut; olemme puhuneet; olette puhuneet; ovat puhuneet 3. paeta; olen paennut; on
paennut; olemme paenneet; olette paenneet; ovat paenneet 4. pestä; olen pessyt; olet pessyt; olemme
pesseet; olette pesseet; ovat pesseet 5. tarvita; olen tarvinnut; olet tarvinnut; on tarvinnut; olette
tarvinneet; ovat tarvinneet 6. opiskella; olen opiskellut; olet opiskellut; on opiskellut; olemme
opiskelleet; ovat opiskelleet 7. haluta; olen halunnut; olet halunnut; on halunnut; olemme halunneet;
olette halunneet 8. olen antanut; olet antanut; on antanut; olemme antaneet; olette antaneet; ovat
antaneet 9. tulla; olet tullut; on tullut; olemme tulleet; olette tulleet; ovat tulleet 10. merkitä; olen
merkinnyt; on merkinnyt; olemme merkinneet; olette merkinneet; ovat merkinneet 11. matkustaa; olen
matkustanut; olet matkustanut; olemme matkustaneet; olette matkustaneet; ovat matkustaneet 12. purra;
olen purrut; olet purrut; on purrut; olette purreet; ovat purreet 13. kirjoittaa; olen kirjoittanut; olet
kirjoittanut; on kirjoittanut; olemme kirjoittaneet; ovat kirjoittaneet 14. tehdä; olen tehnyt; olet tehnyt;
on tehnyt; olemme tehneet; olette tehneet
Esercizio 10
2. ovat asuneet 3. en ole tehnyt 4. on tuonut 5. et ole tarvinnut 6. ei ole pitänyt 7. on punninnut 8. on
pureskellut 9. on opiskellut 10. emme ole leiponeet
Esercizio 11
2. olette asuneet 3. eivät ole maistaneet 4. ovat maistaneet 5. et ole vienyt 6. on valmistanut 7. ovat
käyneet 8. ei ole halunnut 9. olemme heränneet 10. olen suunnittelut
Esercizio 12
1. –; azione terminata nel passato, espressione temporale. 2. puhuimme; narrazione di evento passato. 3.
olen opiskellut; azione iniziata nel passato ma non ancora terminata. 4. matkustimme; azione terminata
nel passato, espressione temporale. 5. tein; espressione temporale. 6. on syntynyt; evento che ha un
risultato nel presente. 7. ovat menneet; azione iniziata nel passato ma non ancora terminata. 8. leikkivät;
azione terminata, espressione temporale. 9. kävitkö; azione terminata, espressione temporale. 10. oletko
katsonut; tempo non specificato
Esercizio 13
1. syntyi 2. oli 3. muutti 4. alkoi 5. pelasi 6. pääsi 7. opiskeli 8. valmistui 9. tapasi 10. rakastuivat 11.
ovat olleet 12. oli 13. sai 14. syntyi 15. on asunut 16. on opiskellut 17. ovat jääneet (jäivät)
Esercizio 14
2. Matti ei ole imuroinut vielä tänään. 3. He ovat kirjoittaneet kaksi kaunista runoa. 4. Pieni tyttö ei ole
nukkunut hyvin. 5. Minä olen yrittänyt soittaa Päiville monta kertaa. 6. Tänään kokki on tehnyt meille
hernekeittoa ja pannukakkua. 7. Työmiehet ovat rakentaneet uuden museotalon. 8. Etkö (sinä) ole
nähnyt tätä vanhaa elokuvaa?
Esercizio 15
1. V 2. F; Paula on Lennin hyvä ystävä. 3. V 4. F; Paula opiskelee yhteiskuntatieteitä. 5. V 6. F; Kun
käy töissä ja on lapsia, on vähemmän aikaa harrastaa.
Esercizio 16
1. Suomalaiset voivat harrastaa liikuntaa, kielten opiskelua, ruoanlaittoa, musiikkia, teatteria,
tietotekniikkaa, vapaaehtoistoimintaa, kirjoittamista, kuvataidetta, neulomista ja muita käsitöitä. 2.
Aikuiset löytävät helposti oman asuinpaikkansa kansalaisopistosta itselleen sopivan kurssin. 3. Paula
on joogaohjaaja ja opiskelee yhteiskuntatieteitä. 4. Harrastusten avulla oppii paljon uutta ja tapaa uusia
ihmisiä. Lisäksi voi myös pitää kuntoa yllä, ja harrastukset vaikuttavat positiivisesti mielialaan ja
hyvinvointiin. 5. Koska hän etsi jotain rentouttavaa mutta samalla myös vaativaa.
Esercizio 20
2. joka 3. jossa 4. jolle 5. joka 6. jossa 7. jolla 8. jotka 9. josta 10. jota
Esercizio 21
2. Me tarvitsemme uuden tabletin, jolla voi kuunnella musiikkia. 3. Tavaratalossa on kahvila, joka on
tänään kiinni. 4. Terveysasemalla on lääkäri, jolla on monta potilasta. 5. Suomessa asuu Tuula-tätini,
jolle kirjoitin kirjeen tänään. 6. Pohjakerroksessa on sauna, jossa voi käydä lauantaisin. 7. Lapset
tarvitsevat uuden pallon, jolla he voivat pelata. 8. Ostin uuden tietokoneen, joka toimii hyvin. 9. Sari ei
halua maistaa ruokaa, jossa on valkosipulia. 10. Tämä on kirja, jota rakastan.
Esercizio 23
2. Opiskelijat menevät huomenna mielenkiintoiselle kurssille. 3. Liisa perustaa/perusti uuden yrityksen
tammikuussa. 4. Minä kuulin iloisen uutisen illalla. 5. Poliisi puhui vakavasta rikoksesta aamulla. 6.
Etsitkö (sinä) edullista majoitusta? 7. Asutteko te ensimmäisessä kerroksessa? 8. Meidän asunnossa on
viihtyisä parveke. 9. Onko hänellä kiharat hiukset? 10. Puutarhuri pesee/pesi/on pessyt likaiset kädet.
Esercizio 24
1. matkustanut 2. kirjoittanut 3. jota 4. valokuvannut 5. tutustuneet 6. jossa 7. jutelleet 8. oppinut 9.
josta 10. opettanut
Capitolo 12
Esercizio 1
1. V 2. V 3. V 4. V 5. F; Lenni ei pidä vihreästä. 6. F; Lenni löytää sopivan hupparin. 7. V
Esercizio 2
1. Saimaa on Suomen suurin järvi. 2. Se sijaitsee Pohjois-Karjalassa. 3. He saapuvat junalla
Joensuuhun. 4. Silvia etsii tuulitakkia ja Lenni etsii jotain lämmintä. 5. Lenni ei tykkää vihreästä.
Esercizio 3
Part: tuollaista; sellaista; Gen/Acc: tällaisen; tuollaisen; sellaisen; Ine: tällaisessa; tuollaisessa;
sellaisessa; Ela: tällaisesta; sellaisesta; Ill: tällaiseen; tuollaiseen; sellaiseen; Ade: tällaisella;
tuollaisella; sellaisella; Abl: tällaiselta; tuollaiselta; All: tällaiselle; tuolliselle; sellaiselle
Esercizio 4
1. –; Una brioche come questa. 2. sellaisen takin; Desidero una giacca come ce l’ha Mari. 3. sellaisella
tarinalla; Per fortuna, le storie come questa hanno un lieto fine. 4. tuollainen ruoka; Un cibo come
quello può essere molto piccante. 5. tuollaiset pyörät; Quanto costano le biciclette come quelle? 6.
tällaisella autolla; Con una macchina come questa non arriviamo prima di domani! 7. sellaisen; Che bel
cane! Ne vorrei uno come quello! 8. tuollaisen paidan; Mamma, puoi comprarmi una maglietta come
quella? 9. tällaisesta tyylistä; A noi piace uno stile come questo. 10. tuollaista taloa; Non so disegnare
una casa come quella.
Esercizio 7
1. Kirsi opiskelee englantia intensiivikurssila neljä kertaa viikossa. 2. Yrjö katsoo aina televisiota. 3.
Sami käy uimassa (uimahallissa) kerran viikossa. 4. Hannele käy lenkillä tosi harvoin.
Esercizio 8
2. ystävälleen 3. meille 4. kivalta 5. sinulle 6. heille 7. Laurilta 8. miltä 9. herkulliselta 10. teille 11.
opettajalle 12. sinulle
Esercizio 9
1. Mika sembrava arrabbiato al telefono. 2. Marika invia una mail al suo amico. 3. Sirkka ci ha
mostrato le foto della vacanza. 4. La nuova fidanzata di Pekka sembrava molto simpatica. 5. Non so
spiegarti la cosa. 6. Hai già raccontato a loro del viaggio? 7. Veera ha preso in prestito il computer da
Lauri, perché il suo è rotto. 8. Come sono/mi stanno questi pantaloni? 9. La crostata di mirtilli ha un
profumo buonissimo! 10. Non avete una penna? Posso prestarvi questa. 11. Abbiamo detto
“buongiorno” all’insegnante. 12. Non ti posso promettere nulla.
Esercizio 10
1. F; Lenni ja Silvia heräävät aikaisin. 2. F; He käyvät ensin torilla ostamassa ruokaa retkeä varten. 3.
F; Kaikki vihannekset ja marjat ovat kotimaisia. 4. V
Esercizio 11
1. He pyöräilevät torille ostamaan ruokaa retkeä varten. 2. He menevät torille polkupyörällä. 3. Kyllä,
mustikat ovat kotimaisia. 4. He ostavat kurkun, muutaman tomaatin, nipun porkkanoita, kaksi litraa
herneitä, litran mansikoita ja puoli litraa mustikoita.
Esercizio 12
A. 2. kauppoja 3. peltoja 4. poliiseja 5. isoja 6. tätejä 7. hulluja 8. tyttöjä 9. kirjoja 10. makuja 11.
hotelleja 12. yliopisto
B. 2. opettajia 3. puhelimia 4. mukavia 5. punaisia 6. yllätyksiä 7. pieniä 8. naisia 9. ongelmia 10.
ihania 11. eläimiä 12. meriä
C. 2. kirjailijoita 3. huoneita 4. öitä 5. mustikoita 6. ravintoloita 7. kalliita 8. veneitä 9. opiskelijoita 10.
rikkaita 11. puita 12. vaatteita
Esercizio 13
2. tehtävä 3. vastaus 4. laulu 5. soitin 6. kauppa 7. kysymys 8. työ 9. suu 10. joki 11. laatikko 12.
puolukka 13. tori 14. suloinen 15. hammas 16. käsi
Esercizio 14
2. lapsia 3. mustikoita 4. keltaisia 5. vaatteita 6. kesäöitä 7. poliiseja 8. ystäviäni 9. kaloja 10. kuvia
Esercizio 15
1. sinisiä paitoja 2. kauniita maisemia 3. pieniä tyttöjä 4. mustia koiria 5. hyviä sanakirjoja 6.
herkullisia pullia 7. isoja huoneita 8. pieniä valkoisia kiviä 9. avaimia 10. puhtaita villapuseroja
Eserizio 16
1. vaatteita; vaate 2. poikia; poika 3. ravintoloita; ravintola 4. veneitä; vene 5. lämpimiä; lämmin 6.
sivuja; sivu
Esercizio 18
2. turistina; turisteina 3. pienenä; pieninä 4. isona; isoina 5. juhannuksena; juhannuksina 6. maana;
maina 7. mukavana; mukavina 8. lapsena; lapsina 9. tehtävänä; tehtävinä 10. uutena; uusina
Nuori mies osallistuu laulukilpailuun. 5. V 6. V 7. F; Silvia ja Lenni menevät katsomaan laulukilpailua.
Esercizio 2
1. Silvia ja Lenni ovat Savonlinnassa. 2. Oopperajuhlat alkavat ylihuomenna. 3. Lenni ja Silvia puhuvat
nuoren miehen kanssa. Hän on laulaja. 4. Laulukilpailun nimi on Timo Mustakallio -laulukilpailu. 5.
Laulukilpailun tarkoitus on auttaa uusia lahjakkaita suomalaisia oopperalaulajia kehittämään kykyjään.
Esercizio 4
1. Nuori mies osallistuu laulukilpailuun. 2. Silvia ja Lenni aikovat mennä katsomaan laulukilpailua. 3.
Tänä iltana on laulajien karsinta. 4. Risteilylaiva kiertää Savonlinnan ympäri. 5. Mennään ihmeessä!
Esercizio 5
1. koirien 2. kivojen 3. mattojen 4. kuppien 5. tomaattien 6. tuntien 7. kivien 8. ovien 9. sienten 10.
vuosien 11. huoneiden/huoneitten 12. töiden/töitten
Esercizio 6
1. saari 2. nähtävyys 3. he 4. nuori 5. suomalainen 6. oopperalaulaja 7. uusi 8. lahjakas 9. kyky 10.
kilpailija 11. ne 12. laulaja 13. karsinta
Esercizio 7
2. teitä; teiden 3. rakas; rakkaiden 4. naisia; naisten 5. puhelin; puhelimia 6. rikkaita; rikkaiden 7. kone;
koneiden 8. suomalaisia; suomalaisten 9. kuukausi; kuukausien 10. kokouksia; kokousten 11. vieras;
vieraiden 12. miehiä; miesten 13. kaunis; kauniita 14. lohia; lohien 15. pilvi; pilviä

Esercizio 19 Esercizio 9
2. isona 3. sairaana 4. professoreina 5. lämpimänä 6. oppaana 7. kesänä 8. innokkaina 9. viimeisenä Saara: Saaraa suututtaa. Taru: Tarua ahdistaa. Samuli: Samulia ihmetyttää. Kaisa: Kaisaa kyllästyttää.
päivänä 10. nuorena
Esercizio 10
Esercizio 20 1. V 2. F; Silvialla ei ole paljon vaatteita mukana. 3. V 4. V 5. V
1. Me juomme kahvin mustana. 2. Vili on yliopistolla tutkijana. 3. Hän on täällä apuna. 4. Anni lähtee
rohkeana matkaan. 5. Toisena päivänä Hessu käy museossa.
Esercizio 11
1. – ; Mi credi pazzo? 2. viikonlopuksi; Marko viene per il fine settimana da noi. 3. kuukaudeksi;
Esercizio 21 Andiamo in Finlandia per un mese. 4. mustikoiksi; Pensavo che fossero mirtilli. 5. vuodeksi; Roberto
1. kahdella 2. kolmea 3. viisi 4. neljääsataaseitsemääkymmentä 5. sadallaviidelläkymmenellä 6. rimane in Finlandia per tutto l’anno. 6. Rossiksi; Airi chiama Rosa-Maria “Rossi”. 7. lääkäriksi; Suvi è
kuusikymmentäneljä 7. kaksisataa 8. kolmellakymmenelläkahdella 9. neljä 10. kahdessatoista 11. diventata (si è laureata come) medico. 8. punaiseksi; Il semaforo è diventato rosso. 9. italialaiseksi;
viiteen 12. yhden Pensavo che fosse italiano. 10. fysioterapeutiksi; Mari studia per diventare fisioterapista.

Esercizio 23 Esercizio 12
1. In dieci macchine c’erano già gli pneumatici invernali. 2. Otto studenti avevano l’influenza. 3. 2. a 3. g 4. b 5. h 6. c 7. f 8. e
Abbiamo viaggiato in cinque paesi l’estate scorsa. 4. I ricercatori hanno trovato 12 batteri diversi. 5. Il
ragazzo ha più di 2000 francobolli.
Esercizio 13
1. viikonloppuna 2. matkaoppaana 3. vuonna, matkaoppaaksi 4. neljäksi päiväksi 5. Pipsaksi 6. iloiseksi
Capitolo 13 7. jouluna 8. lapsena; ystävänäni 9. vappuna 10. viikoksi
Esercizio 1
1. V 2. F; Silvia ei tiedä linnan nimeä. 3. F; Lenni ja Silvia menevät ylihuomenna oopperaan. 4. F; Esercizio 14
2. j 3. a 4. g 5. c 6. d 7. i 8. f 9. h 10. e 1. Tiedätkö, milloin on Markon syntymäpäivä? 2. Luulen, että meidän pitää ostaa lahja hänelle. 3.
Kysy, voitko tarjota hänelle illallisen. 4. En muista, mihin aikaan näytelmä alkaa. 5. Niina tarkistaa,
onko ravintolalla hyvät arvostelut. 6. Steven kertoi minulle eilen, että hän rakastaa teatteria.
Esercizio 15
1. talveen 2. jalkapallosta 3. helmikuussa 4. naimisissa 5. kahdeksasta viiteen 6. uuteen työhösi 7.
tammikuusta 8. tähän kirjaan 9. minuun 10. Suomesta Esercizio 7
A. Inessivo 2. kirkkoi-; kirkoissa 3. tunnei-; tunneissa 4. kadui-; kaduissa; 5. kaloi-; kaloissa
B. Elativo 2. Väisäsi-; Väisäsistä 3. toisi-; toisista 4. suomasuomalaisi-; suomalaisista 5. ukkosi-;
Esercizio 16 ukkosista
1. biologiksi 2. Oulusta 3. lapsena 4. erämaasta 5. matkustamisesta 6. tutkijana 7. isäänsä 8. siihen 9.
C. Adessivo 2. uusi-; uusilla 3. joi-; joilla 4. vesi-; vesillä 5. poji-; pojilla
selviytymistä 10. eläimistä 11. joulukuussa 12. kesään
D. Ablativo 2. satei-; sateilta 3. konei-; koneilta 4. perhei-; perheiltä 5. kappalei-; kappaleilta
E. Allativo 2. ilveksi-; ilveksille 3. päätöksi-; päätöksille 4. tehtai-; tehtaille 5. avaimi-; avaimille
Esercizio 18
1. lehmää 2. kanat 3. ankanpoikanen 4. leijona 5. Ankan 6. lammasta 7. porsaita 8. kukko 9. kirahveja Esercizio 8
10. porot 11. hevosella 12. kiliä
A. -hin 2. koului-; kouluihin 3. kauppoi-; kauppoihin 4. torei-; toreihin 5. töi-; töihin
B. -in 2. onnellisi-; onnellisiin 3. yllätyksi-; yllätyksiin 4. eläimi-; eläimiin 5. lehti-; lehtiin
Esercizio 19 B. -siin 2. osoittei-; osoitteisiin 3. kaunii-; kauniisiin 4. huonei-; huoneisiin 5. hampai-; hampaisiin
2. kanan poikanen 3. hevosen poikanen 4. sian poikanen 5. ankan poikanen 6. poron poikanen 7.
lehmän poikanen 8. aasin poikanen Esercizio 9
2. uusi paita 3. upea ranta 4. suuri tehdas 5. ahkera opiskelija 6. hieno kirjasto 7. ikävä ajatus 8. iloinen
Esercizio 20 poika 9. pitkä kirje 10. vanha professori
1. ankkojen 2. haiden 3. kukkojen 4. vuohien 5. valaiden 6. aasien 7. sikojen 8. lampaiden 9. leijonien
10. tiikereiden 11. seeprojen 12. kirahvien 13. lehmien 14. hevosten Esercizio 10
2. koneisiin 3. kivissä 4. kirjoilta 5. sormuksilla 6. liikenteissä 7. onnista 8. töihin 9. merille 10.
Esercizio 21 laukuista
2. katu 3. kirahvi 4. järvi 5. Pekka 6. piirakka 7. kukka; 8. puhelin
Esercizio 11
Capitolo 14 1. kaduilla 2. lentokoneilla 3. kirpputoreilta 4. puissa 5. tytöille 6. pojilla 7. opettajista 8.
Esercizio 1 omenoissa/omenissa 9. puhelimilla 10. kirjastoista
1. V 2. F; Jyväskylä on noin 270 kilometriä Helsingistä pohjoiseen. 3. V 4. V 5. F; Lenni on ostanut
liput teatteriin. 6. V Esercizio 13
1. Sari ha ricevuto regali di compleanno dai suoi amici. 2. Jenni siede/è seduta sulle scale e legge le
Esercizio 2 mail. 3. Sulle medicine c’è scritto il nome dei pazienti. 4. I poliziotti hanno trovato nelle borse solo
1. Alvar Aalto on suunnitellut monta rakennusta Jyväskylässä ja lähiseuduilla. 2. Se on kuuluisa. 3. delle caramelle. 5. Gli studenti non hanno tempo di studiare per l’esame.
Tänään on Silvian syntymäpäivä. 4. Silvia täyttää 24 vuotta. 5. He syövät sushia. 1. Sari sai syntymäpäivälahjan ystävältään. 2. Jenni istuu portaalla ja lukee sähköpostia. 3. Lääkkeessä
lukee potilaan nimi. 4. Poliisi löysi laukusta vain karamellin. 5. Opiskelijalla ei ole aikaa lukea tenttiin.

Esercizio 3 Esercizio 14
2. mutta, jos 3. että, tai 4. jos, ja 5. etten, kun 6. että, vai 7. koska, jotta 8. etten 9. vaikka, jotta 10. eli
1. V 2. V 3. F; He ovat retkeilleet myös luonnossa. 4. V 5. F; He eivät tiedä vielä, menevätkö suoraan
Vaasaan vai pysähtyvätkö Seinäjoella. 6. V
Esercizio 4
2. tulevatko 3. tarvitsemmeko 4. sataako 5. voitteko 6. onko 7. lähteekö 8. osaako
Esercizio 15
1. Silvia piti erityisesti Lapista. 2. Koska hän haluaa nähdä myös revontulet. 3. Matka jatkuu Vaasaan
Esercizio 5 tai Seinäjoelle. 4. Koska hänellä on ystävä siellä. 5. Helsingissä on satanut koko viikon. 6. Reissulla on
2. missä 3. minne 4. mikä 5. missä 6. kuka 7. kenen 8. miksi ollut melko aurinkoista ja lämmintä melkein koko ajan.

Esercizio 6 Esercizio 16
A. Inessivo 2. viidennessä 3. kymmenennessä 4. kahdennessakymmenennessä 5. neljännessätoista 6.
ensimmäisessä
B. Elativo 2. toisesta 3. yhdennestätoista 4. kahdeksannestatoista 5. seitsemännestä 6. kuudennesta 7.
kahdennestakymmennestäneljännestä
C. Illativo 2. viidenteentoista 3. yhdeksänteen
4. yhdeksänteentoista 5. kahdenteentoista 6. kuudenteentoista 7. kahdenteenkymmenenteentoiseen
D. Partitivo 2. seitsemättätoista 3. kahdettakymmenettäviidettä 4. kahdeksatta 5. kolmattatoista 6.
neljättä 7. kahdettakymmenettäensimmäistä
Esercizio 17
1. ensimmäisessä 2. toinen 3. kolmannessa 4. neljännessä 5. viidennestä 6. kuudennen 7. seitsemänteen
Esercizio 19
1. Anteeksi, että me olemme vähän myöhässä. 2. Suvi ja Anttiko? He tulivat jo eilen kotiin. 3. Oletko
nähnyt tätä elokuvaa? 4. Menemme illalla katsomaan sitä. Tule mukaan! 5. Odota, minun pitää tehdä
vielä yksi asia. 6. Minulla on kaksikymmentäkuusi opintopistettä. Entä sinulla?
Esercizio 20
a. 6; b. 4; c. 1; d. 2; e. 3; f. 5
Esercizio 21
1. Moi! Mikä sun nimi on? 2. Mun nimi on Mikko. Entä sun? 3. Mun oikea nimi on Carlos, mut mun
suomalainen nimi on Kalle. 4. Sulla on espanjalainen nimi. Ootko espanjalainen? 5. En oo. Mä oon
portugalilainen. Entä sä? 6. Mä oon suomalainen, mut mun äiti on ruotsalainen. 7. Minkäikäinen sä
oot? 8. Mä oon kakskytviis. 9. Mäkin. Ootko sä tällä kurssilla? Mä en oo nähny sua aiemmin. 10.
Joo...tai oikeestaan tää on eka kerta. 11. Kiva, tervetuloa sitten! 12. Kiitti! 13. Mennään istumaan. 14.
Oota, mä otan mun repun.
Esercizio 22
1. Lauri Koski 2. Elisa Karttula 3. c 4. b 5. c 6. a 7. d 8. a 9. a 10. c 11. b 12. c
Capitolo 15
Esercizio 1
1. F; Heidi on kutsunut Lennin ja Silvian kahville. 2. V 3. F; He aikovat nähdä viimeistään ensi kesänä.
4. F; Vaasa perustettiin vuonna 1606. 5. V 6. F; Nainen neuvoo tien poliisilaitokselle.
Esercizio 2
1. Koska Silvian ystävä, Heidi, oli kutsunut heidät kotiinsa kahville. 2. Koska he eivät olleet tavanneet
pitkään aikaan. 3. He tutustuvat Vanhan Vaasan raunioihin, syövät eväät puistossa ja menevät
poliisilaitokselle. 4. Se tuhoutui tulipalossa./Tulipalo tuhosi vuonna 1852 vanhan Vaasan kaupungin. 5.
Koska Silvian puhelin on kadonnut. 6. Silvia ei muista, mutta aivan varmasti raunioilla. 7. Koska akku
on loppunut.
Esercizio 3
2. tehkää; älkää tehkö 3. menkää; älkää menkö 4. juoskaa; älkää juosko 5. tavatkaa; älkää tavatko 6.
hypätkää; älkää hypätkö 7. harkitkaa; älkää harkitko 8. vanhetkaa; älkää vanhetko
Esercizio 4
1. Syökää kakku/kakkua. 2. Älkää pelätkö pimeää. 3. Kirjoittakaa osoite. 4. Menkää nukkumaan. 5.
Tulkaa kotiin. 6. Älkää etsitkö avainta. 7. Ostakaa uusi tietokone. 8. Älkää häiritkö äitiä. 9. Lukekaa
(yksi) kappale. 10. Siivotkaa huone.
Esercizio 5
1. tulkaa; vie; tyhjennä 2. muistakaa; älkää olko 3. älä häiritse 4. älkää auttako 5. lukekaa; vastatkaa 6.
älä odota
Esercizio 6
1. Vai/cammina diritto per questa strada e quando arrivi a un grande incrocio gira a sinistra. 2.
Guidate/passate oltre la piscina, girate poi su Asemakatu e siete arrivati. 3. Attraversate questo ponte e
continuate dritto fino alla chiesa. 4. Girate poi a destra e il mercato delle pulci sarà davanti a voi. 5.
Cammina lungo Rantakatu finché arrivi al ponte. 6. Cammina/Vai (fino) alla piazza e vedrai la banca
che si trova davanti alla posta.
Esercizio 7
1. Käänny vasemmalle liikennevalojen jälkeen. 2. Mene koulun ohi ja käänny oikealle. 3. Olette perillä.
4. Kävelkää suoraan kunnes saavutte kirjastolle. 5. Älkää menkö sillan yli. 6. Käänny Yliopistokadulle.
7. Kävele Isokatua (pitkin) kaksi korttelia. 8. Bussipysäkki on paloaseman jälkeen.
Esercizio 9
1. Camminate diritto fino al ponte. 2. Non girate a destra. 3. Girate poi su Koulukatu. 4. Gira a sinistra
all’incrocio. 5. Non andare oltre la stazione di rifornimento. 6. Il supermercato è in fondo alla strada.
Esercizio 11
2. Posti on paloaseman ja apteekin välissä. 3. Huoltoasema on Annankadulla, lähellä siltaa. 4. Kirjasto
on paloaseman takana 5. Terveyskeskus on Uusikadulla, ruokakaupan vasemmalla puolella. 6. Tori on
pankin vieressä.
Esercizio 14
1. nukkua olit nukkunut; oli nukkunut; olimme nukkuneet; olitte nukkuneet; olivat nukkuneet
2. mennä olin mennyt; olit mennyt; oli mennyt; olimme menneet; olitte menneet; olivat menneet
3. pelätä olin pelännut; olit pelännyt; oli pelännyt; olimme pelänneet; olitte pelänneet; olivat pelänneet
4. tarvita olin tarvinnut; olit tarvinnut; oli tarvinnut; olimme tarvinneet; olitte tarvinneet; olivat
tarvinneet
Esercizio 15
1. tehdä et ollut tehnyt; ei ollut tehnyt; emme olleet tehneet; ette olleet tehneet; eivät olleet tehneet
2. ymmärtää en ollut ymmärtänyt; et ollut ymmärtänyt; ei ollut ymmärtänyt; emme olleet
ymmärtäneet; ette olleet ymmärtäneet; eivät olleet ymmärtäneet
3. jutella en ollut jutellut; et ollut jutellut; ei ollut jutellut; emme olleet jutelleet; ette olleet jutelleet;
eivät olleet jutelleet
4. huomata en ollut huomannut; et ollut huomannut; ei ollut huomannut; emme olleet huomanneet; ette
olleet jutelleet; eivät olleet jutelleet;
Esercizio 16
2. j 3. g 4. a 5. b 6. h 7. d 8. e 9. f 10. i
Esercizio 17
2. olitko opiskellut 3. oli käynyt 4. oli ostanut 5. ei ollut nähnyt 6. olivat tavanneet 7. oli unohtanut 8. ei
ollut ymmärtänyt 9. oli saanut 10. oli jättänyt
Esercizio 18
1. F; Poliisilaitokselle oli helppo löytää 2. V 3. F; Virkailija uskoo, että se on pudonnut. 4. F; Silvian
puhelimessa on vihreät kuoret. 5. V 6. F; Puhelin näyttää ihan ehjältä.
Esercizio 19
1. Silvia asioi virkailijan kanssa. 2. Siinä on vihreät kuoret. 3. Silvian pitää näyttää henkilökortti tai
passi. 4. Hänen pitää allekirjoittaa kaavake.
Esercizio 20
2. riuscito; onnistua 3. sciolto; sulaa 4. impazzito/confuso; seota 5. trovato; löytää 6. morto; kuolla 7.
fuggito; paeta 8. separato; erota 9. scaldato; lämmetä 10. spaventato; säikähtää
Esercizio 21
1. Singolare rakastunut; rakastunutta; rakastuneen; rakastuneessa; rakastuneesta; rakastuneeseen;
rakastuneella; rakastuneelta; rakastuneelle; rakastuneena; rakastuneeksi. Plurale rakastuneet;
rakastuneita; rakastuneiden; rakastuneissa; rakastuneista; rakastuneisiin; rakastuneilla; rakastuneilta;
rakastuneille; rakastuneina; rakastuneiksi
2. Singolare tottunut; tottunutta; tottuneen; tottuneessa; tottuneesta; tottuneeseen; tottuneella;
tottuneelta; tottuneelle; tottuneena; tottuneeksi. Plurale tottuneet; tottuneita; tottuneiden; tottuneissa;
tottuneista; tottuneisiin; tottuneilla; tottuneilta; tottuneille; tottuneena; tottuneiksi
3. Singolare eronnut; eronnutta; eronneen; eronneessa; eronneesta; eronneeseen; eronneella;
eronneelta; eronneelle; eronneena; eronneeksi. Plurale eronneet; eronneita; eronneiden; eronneissa;
eronneista; eronneisiin; eronneilla; eronneilta; eronneille; eronneina; eronneiksi
Esercizio 22
2. Väsyneet turistit menevät hotelliin lepäämään. 3. Joku oli löytänyt Silvian kadonneen puhelimen
aamulla. 4. Hessu vei kaatuneen vanhuksen sairaalaan eilen. 5. Rakastunut Teemu ostaa kauniita
ruusuja Annalle. 6. Kirsti nosti pudonneen korvakorun pöydälle. 7. Opettaako opettaja kiinnostuneita
opiskelijoita? 8. Mummo heitti kuolleet kukat pois. 9. Onko talvella kiva hiihtää jäätyneellä järvellä?
10. Kellastuneet lehdet putoavat maahan syksyllä.
Esercizio 23
1. korkeutta; korkeuden; korkeudet; korkeuksiin 2. jäsentä; jäsenen; jäsenet; jäseniin 3. kevyttä;
kevyen; kevyet; kevyisiin 4. kevättä; kevään; keväät; keväisiin 5. hyvyyttä; hyvyyden; hyvyydet;
hyvyyksiin 6. askelta; askeleen; askeleet; askeliin 7. lyhyttä; lyhyen; lyhyet; lyhyisiin 8. sydäntä;
sydämen; sydämet; sydämiin 9. mannerta; mantereen; mantereet; mantereisiin 10. tytärtä; tyttären;
tyttäret; tyttäriin 11. ohutta; ohuen; ohuet; ohuisiin 12. rakkautta; rakkauden; rakkaudet; rakkauksiin
Esercizio 24
1. tästä oluesta 2. koko totuuden 3. kauneus 4. pitkä askel/pitkät askeleet 5. kaikille jäsenille 6.
suomalaisten sävelten 7. tuolla ohueella mekolla/tuossa ohuessa mekossa 8. korkeutta 9. lyhyellä
lenkillä 10. kauneuden; viisauden 11. taskuvarkauksia 12. onnellisuutta
Esercizio 25
1. Markus oli lukemassa tenttiin, kun ovikello soi. 2. Siellä oli Markuksen hätääntynyt naapuri. 3. Hän
kertoi, että hän oli hukannut kotiavaimensa. 4. Markuksella oli onneksi naapurin vara-avain. 5. Mies oli
helpottunut, että hän pääsi kuitenkin kotiin. 6. Seuraavana päivänä mies lähetti Markukselle viestin. 7.
Avaimet olivat löytyneet työpaikalta. 8. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
1. Markus stava studiando per l’esame quando è suonato il campanello. 2. Era il vicino spaventato di
Markus. 3. Disse di aver perso la sua chiave di casa. 4. Markus per fortuna aveva una copia di riserva
della chiave del vicino. 5. L’uomo era sollevato di poter comunque entrare in casa. 6. Il giorno dopo
l’uomo mandò un messaggio a Markus. 7. Le chiavi erano state trovate sul luogo di lavoro. 8. Tutto
bene quel che finisce bene.
Capitolo 16
Esercizio 1
1. F; He ovat Kristiinankaupungissa. 2. V 3. V 4. F; He menevät ensin kahville ja sitten tutustumaan
keskustaan. 5. F; Lenni pyytää Silviaa lukemaan blogipäivityksensä. 6. V
Esercizio 2
1. Hän haluaa tutustua mahdollisimman moneen suomalaiseen puukaupunkiin. 2. Se on säilynyt
tulipaloilta. 3. Siitä, että Kristiinankaupungissa kuulee enemmän ruotsia kuin suomea. 4. Se on ruotsia,
jota puhutaan Ruotsissa. 5. Myyjä vastasi hänelle ruotsiksi. 6. He matkustavat ympäri suomea ja käyvät
erilaisissa kesätapahtumissa.
Esercizio 4
1. ikkunaton; senza finestre 2. huoleton; senza preoccupazioni, spensierato 2. mieletön; tremendo 3.
virheetön; senza errori 4. nimetön; senza nome, anonimo 5. eloton; senza vita 6. rahaton; senza soldi 7.
rajaton; senza confini, illimitato 8. kasvoton; senza volto 9. luvaton; senza permesso, clandestino 10.
laiton; illegale 11. päätön; senza senso (lett. senza testa) 12. mausteeton; senza spezie 13. gluteeniton;
senza glutine 14. savuton; senza fumo, smoke free 15. koruton; senza decorazioni; semplice 16.
mutkaton; senza curve; schietto 17. äänetön; senza rumore, silenzioso
Esercizio 5
2. laktoositon 3. langaton 4. naimaton 5. alkoholiton 6. mauton 7. hajuton 8. rasvaton 9. perheetön 10.
hihaton
Esercizio 6
2. hihattomassa 3. naimattomilla 4. hajutonta 5. laktoosittomia 6. työttömillä 7. rasvattomat 8.
ikkunattomassa 9. virheettömiä 10. uskomattoman
Esercizio 7
1. F; Silvia ja Lenni aikovat mennä Ruisrockiin ensi viikolla. 2. V 3. F; Silvia ei kysy uima-altaasta. 4.
V 5. V 6. F; Leirintäalueella on kaksi keittiörakennusta, joissa voi valmistaa ruokaa.
Esercizio 8 lähetetään viesti, kun puhelin on valmis.
1. He haluavat olla leirintäalueella torstaista lauantaihin. 2. Kaikissa leirintämökeissä on lämmitys,
sängyt, peitot ja tyynyt. 3. Itse pitää tuoda lakanat ja pyyhkeet. 4. Se tarkoittaa, että leirintäalueella ei Esercizio 2
saa käyttää muovia, kuten muoviastioita. 5. Siinä voi voittaa illallisen kahdelle Ruissalon 1. Tabletin näyttö on mennyt rikki. 2. Korjaus voi kestää vuorokauden. 3. Lenni haluaa pikahuollon. 4.
Herkkutalossa. Lennin tiedostot ovat tallessa muistikortilla (ja kuvat myös pilvessä). 5. Liikkeestä ilmoitetaan
tekstiviestillä, kun tabletti on valmis.
Esercizio 10
2. uteliaampi – uteliaammat 3. halvempi – halvimmat 4. kohteliaampi – kohteliaammat 5. kovempi – Esercizio 3
kovemmat 6. vaikea – vaikeammat 7. vanha – vanhemmat 8. hidas – hitaammat 9. märempi – 1. Puhelimeni on rikki. 2. Olen tallentanut kuvat muistitikulle. 3. Pikahuolto maksaa 45 euroa. 4. Soitan
märemmät 10. ujompi – ujommat 11. rehellisempi – rehellisemmät 12. pitempi – pitemmät 13. teille heti, kun se on valmis. 5. Me tarvitsemme puhelinta mahdollisimman pian. 6. Anteeksi, voisitko
korkeampi – korkeammat 14. lyhyempi – lyhyemmät 15. komeampi – komeammat 16. yllättyneempi – täyttää lomakkeen? 7. Olen hukannut tabletin PIN-koodin. 8. Tietokoneen muisti on tyhjä.
yllättyneemmät 17. terveellisempi – terveellisemmät 18. pehmeämpi – pehmeämmät 19. ahkerampi –
ahkerammat 20. levottomampi – levottomammat
Esercizio 5
1. herättää 2. unohdin 3. sammuivat 4. sulki 5. syttyi 6. liittää 7. jäin 8. avata 9. kaatui 10. pudota
Esercizio 12
2. ystävällisemmillä 3. pitempi 4. nuoremmilla 5. pienempään 6. vanhempana 7. maukkaammasta 8.
miedommista 9. lämpimämmän 10. vaikeammat Esercizio 6
2. a 3. h 4. b 5. g 6. d 7. c 8. f
Esercizio 13
2. korkeammassa; suuremmat 3. romanttisemmista 4. nopeimmille 5. uudempi 6. yllättyneempi 7. Esercizio 7
ujompi 8. terävämmällä 9. halvemmat 10. pehmeämpää 2. kauniimmin 3. kauempana 4. pitempään 5. myöhempään 6. vähemmän 7. iloisemmin 8. enemmän 9.
myöhemmin 10. paremmin
Esercizio 15
1. huonoin; huonoimmat 2. hauskin; hauskimmat 3. iäkkäin; iäkkäimmät 4. itsevarmin; itsevarmimmat Esercizio 8
5. anteliain; anteliaimmat 6. tylsistynein; tylsistyneimmät 7. paras; parhaimmat 8. pimein; pimeimmät 1. hitaimmin 2. huonoimmin 3. tehokkaimmin 4. tyylikkäimmin 5. vähiten 6. useimmin 7. harvimmin
9. kuumin; kuumimmat 10. tuulisin; tuulisimmat 11. yleisin; yleisimmät 12. syvin; syvimmät 13. 8. parhaimmin
valoisin; valoisimmat 14. kuuluisin; kuuluisimmat 15. kallein; kalleimmat 16. pisin; pisimmät 17.
lyhyin; lyhyimmät 18. mukavin; mukavimmat 19. kaunein; kauneimmat 20. iloisin; iloisimmat Esercizio 9
1. yhtä hyvin 2. paremmin 3. parhaimmin 4. helpommin 5. kauniimmin 6. taitavimmin 7.
Esercizio 16 rauhallisemmin
1. viihtyisimmissä 2. suurimmassa 3. korkeimpaan 4. nuorimmat 5. nopeimmalle 6. väsynein 7.
aurinkoisin 8. pienimpään 9. vanhin 10. vanhimmalla Esercizio 11
1. kummassa; en kummassakaan 2. jompanakumpana 3. kummista; molemmista 4. kummalle;
Esercizio 18 molemmille 5. kumpaa; kumpaakin 6. kumman, ei kummankaan 7. kumpi; ei kumpikaan 8. kumpana;
1. pisin 2. tulisin 3. yleisin 4. hauskin 5. kuuluisin 6. kaunein 7. vanhin 8. arvokkain 9. paras 10. jompanakumpana 9. jommassakummassa
valoisin
Esercizio 13
Esercizio 19 1. F; Turun yliopisto perustettiin vuonna 1640. 2. V 3. F; Turku on virallisesti kaksikielinen kaupunki.
1. isompi, 2. suurin, 3. parhaat, 4. makein, 5. pitempi, 6. kalliimpi, 7. isoin, 8. pienimmällä, 9. 4. V 5. F; Mikael Agricola kirjoitti Abckirian 1500-luvulla.
nuoremmalla, 10. surullisin
Esercizio 14
Capitolo 17 1. Keskiajalla Turku oli vilkas kaupan ja merenkulun keskus. 2. Turkuun perustettiin ensimmäinen
yliopisto. 3. Turusta tuli suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. 4. Mikael Agricola julkaisi muun muassa
Esercizio 1 ensimmäisen suomenkielisen kirjan ja käänsi Uuden testamentin suomeksi. 5. Turun saaristo on
1. F; Heillä on ollut mahtava viikonloppu Ruisrockissa. 2. F; Se käynnistyy ihan normaalisti. 3. F; varsinainen luonnonihme. Siellä on tuhansia saaria.
Korjaus kestää korkeintaan vuorokauden. 4. V 5. F; Silvia on tallentanut kuvat pilveen. 6. F; Lennille
Esercizio 16 1. juhannuksena 2. ystäviensä 3. päivä 4. eläinlääkäriksi 5. villieläimiä 6. opettajaksi 7. lapsia 8.
2. a 3. g 4. b 5. d 6. j 7. f 8. i 9. h 10. e kampaajana 9. koiraa 10. teatteria

Esercizio 17 Esercizio 9
1. sen, siitä 2. tuolla 3. häntä 4. hänellä 5. niistä, niitä 6. hänen 1. abl/all 2. all 3. all 4. ela 5. ill 6. ill/all

Esercizio 18 Capitolo 18
1. sinne 2. täällä 3. siellä 4. siellä 5. täällä 6. tuolla 7. täällä 8. tässä 9. tuolla 10. siinä 11. täällä 12. Esercizio 1
tuolta 13. tänne 14. sinne 1. V 2. F; Puutalot ovat erivärisiä. 3. F; Jäätelömyyjät eivät ole jättäneet koulua kesken. He ovat nyt
kesätöissä. 4. F; Alaikäisetkin voivat olla kesätöissä. 5. F; Nuoret etsivät itse aktiivisesti kesätöitä. 6. V
7. V 8. V
Esercizio 20
1. jossa 2. jolle 3. jonka 4. joka 5. joille 6. jolle 7. jonka 8. jossa 9. jotka 10. joista
Esercizio 2
1. Naantali on idyllinen kesäkaupunki, joka on täynnä historiaa, romantiikkaa ja muinaisia tarinoita. 2.
Esercizio 21 Silvia ja Lenni käyvät ostamassa pehmikset jäätelökioskista ja menevät rannalle istumaan. 3. Koska
1. laturi 2. huono 3. pukea 4. viisi 5. juoda 6. lämmin 7. selkä 8. norsu
näin he saavat taskurahaa ja arvokasta työkokemusta. 4. Nuoret voivat etsiä kesätöitä lehdistä ja netistä.
Myös tuttavilta ja sukulaisilta voi saada hyödyllisiä vinkkejä. 5. Lenni on ollut mansikanpoimijana,
Testaa taitosi A2 lastenvahtina, varastoapulaisena, paikkallislehden assistentina ja toimittajan kesälomasijaisena. 6.
Esercizio 1 Koska hänellä on säästöjä ja tänä kesänä hän tekee vain muutaman freelance-jutun.
1. kävimme 2. herätti 3. oli tehnyt 4. oli pakannut 5. ei tarvinnut 6. kävelimme 7. ihailimme 8.
nautimme 9. pysähdyimme 10. söimme 11. oli valmistanut 12. palasimme 13. en jaksanut 14. tilasin 15. Esercizio 3
kävi16. menimme 1. Olitko töissä viime kesänä? 2. Missä olit töissä? 3. Miten löysit kesätyön/kesätöitä? 4. Kuinka monta
viikkoa olit töissä? 5. Mikä oli työaikasi? 6. Kuulin/sain tietää työpaikasta tuttavalta. 7. Näin
Esercizio 2 työilmoituksen netissä. 8. Löysin työpaikan TE-toimiston kautta. 9. Otin yhteyttä työnantajaan. 10.
1. kävi 2. olet harrastanut 3. muutamme 4. ovat asuneet 5. en ole nähnyt 6. on satanut 7. oli 8. ovat Lähetin työhakemuksen ja ansioluettelon työnantajalle. 11. Mitä työtehtäviisi kuului? 12. Onko sinulla
olleet kokemusta lastenvahtina?

Esercizio 3 Esercizio 6
1. makeita mansikoita 2. kotimaisista vihanneksista3. ystävilleen 4. lasten, tonttujen 5. opiskelijoilta 6. 1. posti, apteekki, kahvi 2. viisi, uusi, vuosi 3. huone, parveke, perhe 4. hevonen, nainen, suomalainen
suomalaisiin puukaupunkeihin 5. ajatus, rakennus, väsymys 6. hidas, kirkas, vieras 7. kaunis, ruumis, kauris 8. avain, puhelin, tulostin
9. levoton, huoleton, työtön 10. väsynyt, pudonnut,ilmestynyt 11. hyvyys, rakkaus, totuus 12. lyhyt,
olut, kevyt 13. kannel, askel 14. nuori, suuri, pieni
Esercizio 4
1. eronneen parin 2. kivaa uutista 3. suloiselle vauvalle 4. rikkaalla miehellä
Esercizio 7
1. olue-, oluetta, oluen, olui-, oluita, oluiden 2. vuode-, vuotta, vuoden, vuosi-, vuosia, vuosien 3.
Esercizio 5 vihannekse-, vihannesta, vihanneksen, vihanneksi-, vihanneksia, vihannesten 4. perhee-, perhettä,
1. uudempi 2. suurin 3. väsyneimmille 4. parhaalta 5. kalleimman 6. tuulisimmat perheen, perhei-, perheitä, perheiden 5. hotelli-, hotellia, hotellin, hotellei-, hotelleja, hotellien 6.
savuttoma-, savutonta, savuttoman, savuttomi-, savuttomia, savuttomien 7. italialaise-, italialaista,
Esercizio 6 italialaisen, italialaisi-, italialaisia, italialaisten 8. kyynelee-, kyyneltä, kyyneleen, kyyneli-, kyyneliä,
kyynelten 9. rikkaa-, rikasta, rikkaan, rikkai-, rikkaita, rikkaiden 10. lapse-, lasta, lapsen, lapsi-, lapsia,
1. kävelkää, kääntykää 2. muista 3. kysykää 4. älkää pelätkö 5. istu 6. älä häiritse, mene
lasten 11. totuude-, totuutta, totuuden, totuuksi-, totuuksia, totuuksien 12. saare-, saarta, saaren, saari-,
saaria, saarten 13. rakastunee-, rakastunutta, rakastuneen, rakastunei-, rakastuneita, rakastuneiden 14.
Esercizio 7 velje-, veljeä, veljen, velji-, veljiä, veljien 15. kasvikse-, kasvista, kasviksen, kasviksi-, kasviksia,
1. jonka 2. jota 3. jolla 4. joita 5. jonka 6. joita 7. joissa 8. joita kasvisten 16. kevye-, kevyttä, kevyen, kevyi-, kevyitä, kevyiden 17. Niemise-, Niemistä, Niemisen,
Niemisi-, Niemisiä, Niemisten 18. sisare-, sisarta, sisaren, sisari-, sisaria, sisarten 19. pehmikse-,
pehmistä, pehmiksen, pehmiksi-, pehmiksiä, pehmisten 20. laittoma-, laitonta, laittoman, laittomi-,
Esercizio 8 laittomia, laittomien 21. tyttäre-, tytärtä, tyttären, tyttäri-, tyttäriä, tytärten 22. jäsene-, jäsentä, jäsenen,
jäseni-, jäseniä, jäsenten 23. miehe-, miestä, miehen, miehi-, miehiä, miesten 24. soittime-, soitinta,
soittimen, soittimi-, soittimia, soitinten
Esercizio 8
1. keltaisessa puutalossa 2. eräänä päivänä 3. herkullisen mustikkapiirakan 4. sairaalle mummollesi 5.
tuoreita sämpylöitä 6. punaisia omenoita/omenia 7. makeita mansikoita 8. sokeritonta puolukkamehua
9. laktoositonta maitoa 10. pahaa sutta 11. pienessä sinisessä mökissä 12. suurta metsää 13. korkeita
kuusia ja mäntyjä 14. monenlaisia kasveja 15. kapeaa polkua 16. sinisiä mustikoita 17. punaisia
puolukoita 18. kauniita kukkia 19. ison karvaisen suden 20. lipevällä äänellä 21. iäkkäälle isoäidilleni
22. vanhan koivun
Esercizio 10
1. V 2. F; Astrid lähti Ruotsiin kuukaudeksi. 3. V 4. F; Sulo ei soittanut Astridin vanhemmille vaan osti
liput Ruotsiin. 5. F; Kevin on Theon poikaystävä. 6. F; Astrid ei suuttunut Sulolle. Hän olikin tosi
iloinen.
Esercizio 11
1. Koska hän oli mustasukkainen Astridista. 2. Koska hän haluasi puhua Astridin kanssa, mutta
Astridin puhelin oli pois päältä. 3. Koska heidän piti käydä katsomassa paria kämppää. 4. Koska hän oli
luullut, että Astridilla ja Theolla oli suhde. 5. Koska hän oli ihastunut Suloon ja luuli, että se oli
yksipuolista. 6. He seurustelevat.
Esercizio 13
A. Imperfekti 2. juotiin, ei juotu 3. etsittiin, ei etsitty 4. rakastettiin, ei rakastettu 5. asioitiin, ei asioitu
6. juteltiin, ei juteltu 7. vietiin, ei viety 8. pelattiin, ei pelattu
B. Perfekti 2. on pesty, ei ole pesty 3. on tehty, ei ole tehty 4. on kirjoitettu, ei ole kirjoitettu 5. on
uskottu, ei ole uskottu 6. on annettu, ei ole annettu 7. on juostu, ei ole juostu 8. on häiritty, ei ole
häiritty
C. Pluskvamperfekti 2. oli hymyilty, ei ollut hymyilty 3. oli paettu, ei ollut paettu 4. oli saatu, ei ollut
saatu 5. oli harkittu, ei ollut harkittu 6. oli noustu, ei ollut noustu 7. oli varastettu, ei ollut varastettu 8.
oli lainattu, ei ollut lainattu
Esercizio 14
2. ymmärtää; ymmärrettiin, ei ymmärretty; oli ymmärretty, ei ollut ymmärretty 3. uskoa; on uskottu, ei
ole uskottu; oli uskottu, ei ollut uskottu 4. löytää; löydettiin, ei löydetty; on löydetty, ei ole löydetty 5.
kysyttiin, ei kysytty; on kysytty, ei ole kysytty; oli kysytty, ei ollut kysytty 6. täyttää; täytettiin, ei
täytetty; oli täytetty, ei ollut täytetty 7. saunoa; on saunottu, ei ole saunottu; oli saunottu, ei ollut
saunottu 8. vastata; vastattiin, ei vastattu; on vastattu, ei ole vastattu 9. annettiin, ei annettu; on annettu,
ei ole annettu; oli annettu, ei ollut annettu 10. tulla; tultiin, ei tultu; oli tultu, ei ollut tultu
Esercizio 15
1. julkaistiin 2. ei tarjottu 3. nimitettiin 4. opetettiin 5. nähtiin 6. ei rakennettu 7. ei ollut 8. valittiin
Esercizio 16
2. Ei, asiasta ei tehty sopimusta. 3. Ei, jouluksi ei saatu lunta. 4. Ei, saunaa ei ole lämmitetty. 5. Ei,
pojille ei ollut ostettu vaatteita. 6. Ei, mökillä ei tarvittu villasukkia. 7. Ei, Kaurismäen uudesta
elokuvasta ei pidetty. 8. Ei, pihaa ei ole haravoitu. 9. Ei, pelin sääntöjä ei ymmärretty. 10. Ei, auto ei
ollut pysäköity hyvin.
Esercizio 18
1. Questa cosa non è stata capita bene. 2. Quel telefono non era stato caricato da molto tempo. 3. Non ci
è stato detto che il corso era stato cancellato. 4. Si credeva che le renne di Babbo Natale sapessero
volare. 5. In Finlandia si fa la sauna almeno una volta alla settimana. 6. Era stato deciso che la lezione
inizia alle 10?
Esercizio 19
2. sinä olet tullut 3. me olimme pelänneet 4. te olitte syöneet 5. me teimme 6. te olette nukkuneet 7. sinä
olit uskonut 8. he saunoivat 9. hän kysyi 10. he ovat ostaneet 11. minä olin asioinut 12. hän on
ymmärtänyt 13. minä opiskelin 14. minä olen ajatellut 15. hän oli tiedostellut 16. me olimme toivoneet
Esercizio 20
1. Ulla-Maija ja Sanna tulivat kotiin eilen. Ulla-Maija e Sanna sono venute a casa ieri. 2. He sanoivat,
että (he) olivat nähneet hirven. Hanno detto che hanno visto un alce. 3. He kertoivat, että se oli
hypännyt yhtäkkiä tielle. Hanno raccontato che era saltato improvvisamente sulla strada. 4. Me olimme
varoittaneet, että siellä on usein hirviä. Li avevamo avvisati che là ci sono spesso le alci. 5. Minun
työkaverini oli myös ollut hirvikolarissa siellä lähellä. Anche un mio collega di lavoro aveva avuto un
incidente con un alce là vicino. 6. Onneksi hänelle ei käynyt mitenkään. Per fortuna non gli è successo
niente. 7. Hänen autonsa meni vain ihan ruttuun. La sua macchina si è solo accartocciata. 8. Hän
säikähti tietenkin todella paljon. Si è spaventato ovviamente moltissimo.
Capitolo 19
Esercizio 1
1. V 2. F; Lenni vain näyttää Silvialle vanhanajan leluliikkeen näyteikkunaa. 3. V 4. F; Lenni ei asunut
keskustassa. 5. V 6. V
Esercizio 2
1. He kävelevät keskustassa ja käyvät tuomiokirkossa. Sitten he aikovat mennä lounaalle. 2. Koska
heille tuli yllätysvieraita, eikä hänelä ollut mitään tarjottavaa. 3. Hän asui keskustan ulkopuolella
rivitalossa. 4. Hän kertoo, missä hän asui ja miten hän meni kouluun. 5. Silvia ihmettelee, että Lenni ja
hänen ystävänsä menivät kouluun aivan itse, ilman vanhempiaan.
Esercizio 4
1. viipaloi 2. sulata 3. lisää 4. taikinaa 5. ripotellaan 6. sekoita 7. voideltuun 8. asettele 9. ripottele 10.
paista
Esercizio 7
1. tuloslause 2. intransitiivilause 3. omistuslause 4. intransitiivilause 5. eksistentiaalilause 6.
transitiivilause 7. tilalause 8. predikatiivilause 9. geneerinen lause 10. predikatiivilause
Esercizio 8
1. F; Ihannekoulussa lapset saisivat liikkua vapaasti ja istua, missä haluaisivat. 2. V 3. F; Lapset eivät
jäisi vain sisälle vain viettäisivät paljon aikaa myös ulkona. 4. V 5. F; Lapset saisivat huilia pehmeillä
patjoilla, eikä heidän tarvitsisi olla kiukkuisia väsymyksestä.
Esercizio 9
1. Opetustilassa ei olisi pulpetteja. Se olisi värikäs ja viihtyisä tila, jossa olisi esillä lasten piirroksia ja
käsitöitä. 2. Lapset söisivät lihapullia ja perunamuusia, mutta myös vihannespatoja sekä tuoreita
hedelmiä. 3. Lapset saisivat kokeilla hiihtämistä, suunnistusta, retkeilyä, tanssimista ja palloleikkejä. 4.
Kyllä. Lapset leipoisivat keksejä ja piirakoita. 5. (domanda aperta)
Esercizio 10
2. siirtäisivät 3. osaisitko 4. emme ostaisi 5. tarvitsisin 6. söisivät 7. ottaisitko 8. voisimme 9. en joisi
10. olisin, muuttaisin
Esercizio 11
2. voisitteko 3. haluaisitko 4. menisimmekö 5. ottaisitko 6. joisimmeko 7. tulisitteko 8. sanoisitko 9.
soittaisitko 10. soittaisitteko
Esercizio 14
1. voisitko 2. voisit 3. pitäisi 4. olisiko 5. kävelisin
Esercizio 15
1. Jos Marja olisi täällä, menisimme elokuviin. 2. Lukisin tämän kirjan, jos minulla olisi aikaa. 3.
Voisitko sanoa minulle, kun olet valmis? 4. Jos meillä ei olisi nälkä, emme söisi nyt. 5. Jos hän olisi
sairas, hän menisi lääkäriin. 6. Tulisitko huomenna auttamaan minua? 7. Voisiko Liisa lainata
sanakirjan Marjalle? 8. Minun pitäisi nukkua enemmän. 9. Koulun pitäisi olla tässä lähellä. 10. Jos
Markku olisi nuori, hän ilmoittautuisi yliopistoon.
Esercizio 16
1. voitko 2. ehdi 3. pidätkö 4. pääsin 5. pitää 6. pystytkö 7. joutui 8. pääsetkö 9. pääset 10. eivät saa 11.
sain 12. en jaksa
Esercizio 18
1. saivat 2. voitko 3. saavat 4. saatte 5. voin 6. saanko 7. saavat (voivat) 8. voi
Esercizio 19
1. pitävät; A molti finlandesi piace la natura. 2. pitävät; Ritengono la natura importante. 3. pidän; Lo
ritengo una persona regionevole. 4. pidä, pitää; Sbrigati! Dobbiamo camminare più veloce se vogliamo
arrivare in tempo al cinema. 5. pidät; Ti ritieni sempre più intelligente degli altri. È irritante! 6. pidätkö;
Ti piacciono le opere di Akseli Gallen-Kallela? 7. pitää; Hai letto il post di Vilma? Può essere vero? 8.
pitävät; La mamma e il papà tengono il bambino per la mano. 9. pitää; Non racconto più niente a
Maija! Non sa tenere i segreti! 10. en pidä; Non mi piace il formaggio, mangio più volentieri il pesce.
Esercizio 20
1. aiotteko; Avete intenzione di andare in Finlandia in estate? 2. taidat; Mi sa che hai torto./Forse ti
sbagli. 3. osaatko; Sai giocare a tennis? 4. tietää; Sa cosa sta dicendo. 5. en tunne; Non conosco questo
brano. Di chi è? 6. taidan; Quasi quasi preparo/sforno i korvapuusti nel finesettimana. 7. eivät taida;
Forse non sono ancora pronti per questo. 8. tunnemme; Noi conosciamo quel saltatore con gli sci
finlandese che ha vinto il campionato finlandese/nazionale lo scorso inverno. È il migliore amico di
mio cugino. 9. en osaa, osaatko; Non so suonare la chitarra. E tu? 10. en tiedä; Vorrei studiare la poesia
giapponese del 1800, perché non ne so niente.
Capitolo 20
Esercizio 1
1. F; He haluavat myydä retkeilytarvikkeet kirpputorilla. 2. V 3. V 4. F; Lenni on aika varma, että he
saavat myytyä kaikki tavarat. 5. F; He menevät Lennin pikkuserkun häihin.
Esercizio 2
1. He aikovat myydä retkeilytarvikkeitaan kirpputorilla ja lauantaina he menevät Lennin pikkuserkun
häihin. 2. Lauantaina on Jimin ja Anniinan häät. 3. Silvia haluaa myydä makuupussin, makuualustan
sekä muita retkeilytarvikkeita, joita hän ei enää tarvitse. Hän haluaa myydä myös osan vaatteistaan,
koska hänellä on liikaa tavaraa mukanaan. 4. Lenni muistuttaa Silvialle, että lauantaina on Jimin häät.
5. Silvian mielestä se on hieno asia. 6. Lenni ja Silvia voivat antaa ne Jimille ja Anniinalle.
Esercizio 4
1. Olisin mennyt uimaan, jos ei olisi ollut liian kylmä. 2. Et olisi ottanut lisää teetä, jos sinulla ei olisi
ollut vielä jano. 3. Hän olisi soittanut useammin Irmalle, jos hän olisi ehtinyt. 4. Olisin matkustanut
Pariisiin, jos minulla olisi ollut lomaa. 5. Olisimme lukeneet tenttiin, jos olisimme halunneet päästä
siitä läpi. 6. Olisitte tulleet meille, jos olisitte halunneet viikonloppua yhdessä. 7. En olisi käynyt
kaupassa, jos en olisi tarvinnut mitään. 8. He olisivat menneet nukkumaan aikaisin, jos heidän olisi
pitänyt herätä aikaisin. 9. Ette olisi valvonneet myöhään, jos olisitte olleet väsyneitä. 10. Jos olisimme
voittaneet lotossa, olisimme ostaneet kauniin mökin järven rannassa.
Esercizio 5
2. Olisinpa syönyt välipalaa! 3. Olisit ilmoittanut, että olet myöhässä! 4. Olisit sammuttanut musiikin
aikaisemmin! 5. Olisitte siivonneet rappukäytävän! 6. Olisipa paistanut aurinko! 7. Olisit lainannut
minulle polkupyörää! 8. Olisinpa nukkunut enemmän! 9. Olisipa koira hiljaa! 10. Olisinpa ostanut
enemmän kahvia!
Esercizio 6
2. vesi ei olisi kaatunut lattialle/lasi ei olisi mennyt rikki. 3. hän ei olisi unohtanut avaimia kotiin 4. he
voisivat lähteä matkalle. 5. hän olisi ottanut hienon/paremman kuvan 6. luonto ei olisi likainen.
Esercizio 8
1. olisin; olisit soittanut Sarei ora più felice se tu mi avessi chiamata ieri. 2. tekisit; pitäisi Cosa faresti
se dovessi trovare un nuovo appartamento? 3. matkustaisivat; olisi Auli e Reino festeggiano il loro 50°
anniversario. Farebbero un viaggio da qualche parte se avessero un po’ di soldi. 4. olisi ostanut; ei olisi
satuttanut L’anno scorso avrebbe comprato una mountain bike se non si fosse fatto male al ginocchio.
5. olisimme tulleet; emme olisi sopineet Saremmo venuti con voi al cinema stasera se non avessimo
avuto altri programmi. 6. menisi/olisi mennyt; olisi/olisi ollut Il primo ministro andrebbe/sarebbe
andato alla riunione se fosse/fosse stato in salute. 7. olisi lukenut; olisi tiennyt Päivi avrebbe letto quel
libro se avesse saputo che sarebbe stato chiesto all’esame. 8. ei sataisi; voisimme Se non piovesse
sempre potremmo andare a fare una passeggiata/corsa.
Esercizio 10
2. Lähdettäisiinkö ulos syömään? 3. Pestäisiinkö auto? 4. Syötäisiinkö sushia tänään? 5. Uitaisiinko
järvessä? 6. Mentäisiinkö mökille viikonlopuksi? 7. Matkustettaisiinko junalla Praahaan? 8.
Tehtäisiinkö pihatöitä? 9. Kutsuttaisiinko kavereita kylään? 10. Kuunneltaisiinko uutiset?
Esercizio 11
1. suunniteltaisiin 2. hankittaisiin 3. tarvittaisiin 4. ostettaisiin 5. otettaisiin 6. ei otettaisi 7. pakattaisiin
8. punnittaisiin 9. ei kannettaisi 10. matkustettaisiin 11. nukuttaisiin 12. poimittaisiin
Esercizio 12
1. V 2. F; Suomessakin on havaittu kasvihuoneilmiöitä. 3. F; Ihmisen toiminnallakin on suuri vaikutus.
4. V 5. F; Suomea voidaan pitää Euroopan metsäisimpänä maana.
Esercizio 13
1. Koska ympäristönsuojelu ja taloudelliset intressit menevät usein ristiin. 2. Osa lämpenemisestä on
luonnonilmiöiden aiheuttamaa, mutta viime aikoina myös ihmisen toiminnalla on ollut suuri vaikutus.
3. Koska puut sitovat hiilidioksidia ja tuottavat happea ilmakehään. 4. Saasteita syntyy muun muassa
teollisuudesta ja autojen päästöistä. 5. Koska luonnossa liikkuminen parantaa vastustuskykyä sekä
tuottaa niin sanottuja hyvän mielialan hormoneja.
Esercizio 15
1. c 2. f 3. a 4. b 5. e 6. d
Esercizio 18
2. Jäätelö, jonka Kalevi osti, on jääkaapissa. 3. Nämä keksit, jotka leivoit, ovat tosi hyviä. 4. Bussi, jota
odotamme, saapuu vihdoinkin tuolta. 5. Eeva luki meille sadun, jonka hän keksi. 6. Haluatko katsella
kuvia, joita/jotka otin kesällä? 7. Opettaja korjasi kaikki virheet, jotka teimme. 8. Tuossa on lahja,
jonka Eetu on tuonut. 9. Rakastan mustikkapiirakkaa, jota mummi tekee. 10. Istuinpaikka, jonka
halusin, on jo varattu.
Esercizio 19
1. Elokuva, jonka näin eilen, oli melko huono. 2. Piparkakuissa, jotka Eetu ja Varpu leipoivat, on
paljon kardemummaa. 3. Retkeilyvarusteet, jotka he hankkivat, olivat juuri sopivat. 4. Suositteletko tätä
kirjaa, jonka olet lukenut? 5. Potilas, jota lääkäri hoiti, on parantunut. 6. Huvilassa, jonka arkkitehti
suunnitteli, on isot lasiovet. 7. Lomasuunnitelmissa, jotka teitte, ei ole yhtään lepohetkeä. 8. Sukkaan,
jonka korjasin, tuli taas reikä. 9. Postikortti, jonka sinä lähetit, sai minut itkemään. 10. Juhlat, joita
nuoret järjestävät, ovat aina riehakkaita.
Esercizio 20
2. Tämä Sibeliuksen Tuusulassa säveltämä kappale on aika surullinen. 3. Opiskelijan kirjoittama essee
on liian lyhyt. 4. (Sinun) valmistamasi illallinen oli herkullinen. 5. He olivat tyytyväisiä tekemäänsä
päätökseen. 6. Aapon tekemä piirros voitti koulun kilpailun. 7. Isoäidin kutoma villapusero on hyvin
lämmin. 8. Me suosittelemme eilen illalla näkemäämme elokuvaa. 9. Minä otin valokuvia Aleksin
ostamalla kameralla. 10. Aleksin minulle lahjoittama kamera on todella hyvä.
Esercizio 22
1. aiheuttamat 2. emme olisi lähteneet 3. olisimme säästyneet 4. korjaama 5. toimimasta 6. kääntämään
7. odottamaan 8. tekemiämi 9. olisimme tienneet 10. olisimme pysyneet
Capitolo 21
Esercizio 1
1. V 2. F; Lappeenranta sijaitsee Saimaan etelärannalla. 3. V 4. V 5. F; Silvia pyysi Lenniä ottamaan
avaimen. 6. V 7. F; Lenni soittaa Mikalle ja pyytää apua. 8. V 9. F; Lenni pyytää anteeksi Silvialta. 10.
F; Silvia ei haluaisi takaisin arkeen.
Esercizio 2
1. Koska kumpikaan ei ottanut asunnon avainta. 2. Koska hänellä oli roskat yhdessä ja eväät toisessa
kädessä. 3. Lenni soittaa Mikalle, joka sanoo, että kukkaruukun alla on vara-avain. 4. Hän on todella
helpottunut, mutta häntä harmittaa, että hän menetti malttinsa Silvian kanssa. 5. Hän antaa anteeksi ja
sanoo, että hänelläkin on hermot kireällä. 6. Koska loma alkaa olla lopussa, ja pian pitää palata arkeen.
Esercizio 3
1. juokseva poika 2. nukkuva kissa 3. lähtevä juna 4. keskustelevat miehet 5. itkevä lapsi 6. liikkuvat
autot 7. myyjää kiittävä asiakas 8. paikalle saapuvat poliisit 9. nopeasti kasvavat puut 10. jatkuvasti
riitelevä pari
Esercizio 4
1. Huomasin tietä ylittävän hirven. 2. Poliisi pysäytti ylinopeutta ajaneen miehen. 3. Tuomas osti vasta
rakennetun talon. 4. Raija puhuin juuri miehestään eronneelle ystävälleen. 5. Äiti nosti kaatuneen
lapsen ylös. 6. Jarmo nousi juuri lähtevään junaan. 7. Mummo istui hänelle tarkoitettuun nojatuoliin. 8.
Venla kirjoitti avostelun juuri julkaistusta kirjasta.
Esercizio 6
1. Minun on luettava tenttiin koko päivä. 2. Meidän on istutettava taimet tällä viikolla. 3. Sen on
käytävä ulkona kolme kertaa päivässä. 4. Teidän on ymmärrettävä asian vakavuus. 5. Jussin ja Eeron
on ehdittävä seuraavaan junaan. 6. Heidän on ilmoitettava montako lippua he tarvitsevat. 7. Sinun on
laitettava pyöräsi talliin ennen sadetta. 8. Isovanhempien on haettava Veera päiväkodista iltapäivällä.
Esercizio 8
1. V 2. F; Norppa on pieni hylje. 3. V 4. F; Sitä esiintyy vain Saimaalla. 5. F; Se on sopeutunut elämään
järvessä. 6. F; Norppia tapettiin ennen, mutta nyt laji on rauhoitettu. 7. V 8. V
Esercizio 9
1. Koska se elää järvessä eli makeassa vedessä. 2. Jääkauden jälkeen maa kohosi, ja saimaannorppa jäi
eristyksiin Saimaan vesistöön ja kehittyi omaksi alalajikseen. 3. Koska niitä on vain reilut 400 yksilöä.
4. Koska ennen norppia tapettiin ja nyt niitä uhkaa verkkokalastus. 5. Ilmaston lämpenemisen myötä
talvikausi on lyhentynyt eikä se kohta riitä norpan pesintään. 6. Erityisesti kuutit voivat jäädä kiinni
verkkoihin ja haavoittua tai kuolla.
Esercizio 10
1. metsien 2. järvien 3. eläinten 4. karhujen 5. niiden 6. puiden 7. jänisten 8. poikasten 9. lintujen 10.
mustikoiden, 11. sienten
Esercizio 11
1. Metsässä on pöllöjen pesiä. 2. Karhun jäljet ovat isot/isoja. 3. Muurahaisten reitti on pitkä. 4. Hirven on eri vuorot. 5. V 6. F; Silvia ei tunne pelisääntöjä.
sarvet ovat isot. 5. Ketun poikaset ovat suloisia. 6. Käärmeiden pituus on noin 30 cm (senttimetriä). 7.
Leppäkertun siivet ovat punaiset. 8. Oravan hännät ovat pehmeitä. 9. Siilin poikaset juovat maitoa. 10.
Muurahaisten määrää on vaikea laskea.
Esercizio 7
1. Koska matkan (reissun) alussa he eivät oikein ehtineet tutustua kunnolla Helsinkiin. 2. Lenni
ehdottaa, että tänään he voisivat poiketa Oodissa ja huomenna käydä Yrjönkadun uimalassa. 3. Silvia
Esercizio 14 on iloinen. 4. He menevät katsomaan pesäpallo-ottelua.
1. kuin luuta ja nahkaa 2. puhua suusi puhtaaksi 3. on aina matti kukkarossa 4. hänen hissi ei nouse
aivan ylös asti 5. kolmantena pyöränä 6. rautaa tulessa 7. päin mäntyä 8. kuin apteekin hyllyltä 9. pää
kolmantena jalkana 10. et osta sikaa säkissä
Esercizio 9
1. V 2. V 3. O 4. V 5. O 6. O

Esercizio 15
1. b 2. a 3. e 4. g 5. c 6. d 7. h 8. f
Esercizio 16
1. paljon, monta 2. monet 3. yhä useampi 4. vajaan minuutin 5. monta 6. muutaman 7. yllättävän paljon
8. paljon 9. moni suomalainen 10. yksi romaanin päähenkilöistä
Esercizio 18
1. La foca del lago Saimaa partorisce il cucciolo in una tana scavata in un cumulo di neve. 2. Se vuoi,
puoi partecipare alla protezione della foca del lago Saimaa. 3. Gli orsi e molti altri animali del bosco
vanno in letargo. 4. La volpe è considerata un animale furbo nelle favole. 5. Quando la principessa ha
baciato il rospo, questo è diventato un principe. (sammakko “rana”; rupisammakko “rospo”) 6. Prima la
lepre era classificata come roditore, ma non più.
Esercizio 19
1. vesi 2. kymmenen 3. kirjoittaa 4. hiiri 5. virkailija 6. lehmä 7. tammikuu 8. hevonen
Capitolo 22
Esercizio 1
1. F; Hän lukee uutiset (paperisesta) sanomalehdestä. 2. F; Sanomalehtipaperia alettiin tuottaa jo
aikaisemmin. 3. F; Toisen maailmansodan aikana oli sanomalehtiä. 4. V 5. F; Työntekijöiden mielestä
Kaipolan tehdas on edelleenkin kannattava. 6. V
Esercizio 10
1. Annika harrastaa hiihtämistä talvella. 2. Hän harrastaa sauvakävelyä ja maastopyöräilyä kesällä. 3.
Hän harrastaa uintia ympäri vuoden. 4. Koska se oli liian rankkaa ja ahdistavaa. 5. Hänestä nykytanssi
on todella hauskaa.
Esercizio 11
2. että myöhästyn 3. että saavat paljon lahjoja joulupukilta 4. että ehdin illalla elokuviin teidän
kanssanne 5. että Saila tulee tänään 6. että hän odottaa lasta 7. että naapuri huutaa/huusi apua 8. että
puhuimme opettajan kanssa
Esercizio 12
2. pandemian kestävän vielä kauan 3. hänen jaksavan opiskella ahkerasti myös kesällä 4.
valmistautuvansa tenttiin aina hyvin 5. olevansa taitava jääkiekkoilija 6. saavansa palkankorotuksen
tänä vuonna 7. Kirsin ja Tuomaksen eroavan 8. saapuvamme ajoissa Turkuun
Esercizio 13
2. että he muuttivat/ovat muuttaneet/olivat muuttaneet 3. että hän otti/on ottanut/oli ottanut 4. että
unohdin/olin unohtanut 5. että oli voittanut 6. että Minna osti/on ostanut
Esercizio 14
2. opettajan lähteneen lomalle 3. meidän maalanneen mökin oven 4. ottaneensa tabletin mukaansa 5.
rokotteen toimineen hyvin 6. meidän olleen sairaina

Esercizio 2 Esercizio 15
1. Se on ollut yksi Suomen tärkeimmistä tulonlähteistä jo 1950-luvulta lähtien. 2. Metsä- ja 2. kun Mikko oli käynyt kaupassa 3. kun olin puhunut lääkärin kanssa 4. Leivottuani kakun 5. Naisten
paperiteollisuus tarjosivat töitä suomalaisille ja rikastuttivat Suomea. 3. Hän oli Yhtyneiden saavuttua töihin 6. Hänen käytyään suihkussa
paperitehtaiden yksi omistaja. Hän perusti Kaipolan tehtaan. 4. Koska sanomalehdet ovat
digitalisoituneet. 5. (risposta libera)
Esercizio 16
2. kuultuanne tenttitulokset 3. saatuasi palkan 4. Palattuaan matkalta 5. Janin mentyä nukkumaan 6.
Esercizio 4 Käytyäni lenkillä menimme saunaan
a. 4 b. 3 c. 5 d. 2 e. 1
Esercizio 17
Esercizio 6 2. kun puhun puhelimessa 3. kun käveli yliopistolle 4. kun nukuin 5. kun Kalle siivoaa 6. kun he
1. F; Silvia ja Lenni haluavat mennä Oodiin. 2. F; Siellä on muun muassa kokonainen verstaskerros, ylittivät risteystä
joka on täynnä muita palveluita. 3. V 4. F; He voisivat tavata uinnin jälkeen, koska miehillä ja naisilla
Esercizio 18 Esercizio 3
2. kirjoittaessasi sähköpostia 3. käydessänne kioskilla 4. juhliessaan hääpäivää 5. ajaessasi autolla 6. 1. Vellun siivonneen pihan 2. vuokraamillamme pyörillä 3. Teidän on luettava 4. rannalla
mummin nukkuessa lekotteleminen 5. pianoa soittavasta koirasta 6. äidin paistamista letuista 7. meidän lähteneen jo ennen
teitä 8. saavamme lunta jouluksi 9. kuunnellessaan musiikkia/musiikkia kuunnellen 10. viime viikolla
tehdystä päätöksestä
Esercizio 19
2. punastuen 3. pitäen 4. itkien 5. odottaen 6. pyöräillen 7. nauraen 8. kävellen
Esercizio 5
moi, oon, ei oo, me ollaan, et oo käyny, terkkuja, sulle, mulle, mun, sunkin, mut
Esercizio 21
1. Linnut lähtevät kohti etelää, kun talvi tulee. 2. Lähdimme kaikki Nairobiin, kun olimme lukeneet
Karen Blixenin romaanin. 3. Kun lapset olivat tehneet kotitehtävänsä, Airi ja Sami antoivat heidän
katsoa piirrettyjä. 4. Me kaikki tiesimme, että hän lähti/oli lähtenyt Sailan takia. 5. Luulin, että Saila
tulee/tulisi tänään. 6. Jotkut pikkulapset itkivät, kun lentokone laskeutui.

Esercizio 22
1. Kuulin Nikon muuttaneen Lahteen. 2. Tytöt ottavat aurinkoa lukiessaan. 3. Levättyämme menimme
kävelylle. 4. Iida luuli tehneensä kotitehtävät/läksyt. 5. Näin Maijan pesseen ikkunat. 6. Reeta ja Tarja
tulivat kävellen. 7. Nainen katsoi miestä nauraen. 8. Imuroituasi voit mennä ulos ystäviesi kanssa.

Esercizio 23
1. g 2. a 3. d 4. b 5. h 6. f 7. e 8. c

Esercizio 24
1. Mainoksessa esitellään erilaisia tuotteita, joita voi ostaa tuosta kaupasta. 2. Suomessa luetaan paljon
sanomalehtiä sekä paperisena että digitaalisena. 3. On hyvä kierrättää vanhat tavarat, joita ei tarvita
enää. 4. Tehtyäni kotitehtävät loppuun lähden kävelylenkille. 5. Miisa tuli kävellen, koska myöhästyi
bussista. 6. Veeti pelasi koripalloa viisi vuotta, mutta nyt hän harrastaa yleisurheilua. 7. He ovat
lukeneet tämän kirjan tenttiin. 8. Toimittajan kirjoittama lehtijuttu kertoo ilmastonmuutoksesta
Suomessa.

Esercizio 25
1. kurpitsa 2. puisto 3. kallio 4. koulu 5. sanoa 6. sopivasti 7. posti 8. puolue

Esercizio 26
1. Metsät 2. järvet 3. Järvissä 4. lukuisia kaloja 5. Saimaannorppia 6. Suomalaisissa metsissä 7. mäntyjä
8. kuusia 9. koivuja 10. metsäpolkujen 11. metsämansikoita 12. mustikoita 13. vadelmia 14. sieniäkin
15. herkkuruokia 16. villieläimiä 17. linnut 18. hirviä niityillä 19. kumisaappaat

Testaa taitosi B1.1

Esercizio 1
1. kuluttaisivat 2. ei olisi 3. riittäisivät 4. eläisivät 5. tarvittaisiin 6. voitaisiin/voisimme 7. auttaisi 8.
tekisit

Esercizio 2
1. pitävät 2. osasitko 3. saammeko 4. pääset 5. tunnetko 6. taidan 7. ehditkö 8. en voi 9. aiotte 10. eivät
tienneet 11. joutuu 12. en jaksanut
 Capitolo 5
Esercizio 18
1. Pelle on ruotsalainen liikemies. Nyt hän istuu junassa ja puhuu puhelimessa kolleegan kanssa. Pelle
on työmatkalla Tukholmaan. Junamatka Malmöstä Tukholmaan on melko pitkä – se kestää viisi tuntia.
Juna on jo melkein perillä ja saapuu Tukholmaan aivan pian.
2. Tuomas on historianopiskelija. Hän istuu lentokoneessa ja lukee kirjaa. Hän matkustaa Helsingistä
Trascrizioni degli esercizi audio Milanoon, koska hänellä on italialainen tyttöystävä, joka asuu Milanossa.)
3. Colin on englannin opettaja. Hän on kotoisin Lontoosta, mutta nyt hän asuu Oulussa. Hänen
tyttöystävänsä on suomalainen. Colin menee illalla konserttiin tyttöystävänsä kanssa.
4. Minna on suomalainen nuori nainen. Hän asuu Rovaniemellä. Hän kävelee yliopistolta ja menee
kauppaan ostoksille. Minna ostaa limsaa ja olutta, koska illalla Minnalle tulee vieraita.

Esercizio 25
Capitolo 1 a. Tänään on kaunis päivä ja Päivi menee torille. Hän menee polkupyörällä. Hän haluaa ostaa tuoretta
kalaa, noin kymmenen perunaa ja pullaa. Hänelle tulee vieraita illalla ja hän haluaa tehdä hyvää ruokaa.
Esercizio 17 b. Anna ja Kari asuvat yhdessä Helsingin keskustassa. Tänään on lauantai ja Anna menee
1. tuuli, 2. meri, 3. viisi, 4. Martti, 5. äiti, 6. hyvin, 7. helikopteri, 8. koti, 9. vähän, 10. metso joogatunnille. Kari menee kauppaan. Hän ostaa ruisleipää ja kuusi karjalanpiirakkaa. Sitten hän hakee
maitoa ja feta-juustoa. Hän ostaa myös kinkkua, koska Anna haluaa leipoa piirakan lapsille.
Esercizio 18 c. Timo on nuori mies ja hän opiskelee Hämeenlinnassa. Tänään hän on kirjastossa ja lukee biologian
1. Tervetuloa! 2. Minä olen Ella. 3. Kuka hän on? 4. Me olemme kurssilla. 5. Mitä kieltä sinä puhut? tenttiin. Hän on kirjastossa koko päivän ja juo vain vettä ja kahvia. Illalla Timolla on kova nälkä. Hän
kävelee kioskille ja sanoo: ”Yksi hampurilainen ja limsa, kiitos.” Sitten hän menee kotiin.
d. Laura asuu Tampereella. Hän tulee lomalta kotiin ja huomaa, että jääkaappi on ihan tyhjä. Hän lähtee
Capitolo 2 isoon ruokakauppaan, joka on ihan lähellä. Hän haluaa ostaa leipää, maitoa, kaksi omenaa ja kuusi
Esercizio 5 kananmunaa. Hän ei osta kahvia, koska sitä on kotona
1. Lentokone on oranssi. 2. Talo on punainen. 3. Pöytä on ruskea. 4. Tänään taivas on harmaa. 6.
Suomen lippu on sinivalkoinen.
Capitolo 6
Esercizio 5
Esercizio 14 Helsinki: Lämmintä ilmaa leviää etelästä Suomeen. Lämpötila kohoaa viimeistään viikonloppuna
1. Liisa puhuu hyvin suomea. 2. Asumme Roomassa. 3. Silvia istuu Annan vieressä. 4. Asuuko Lenni hellelukemiin etelässä. Torstai-illan ja perjantain aikana voi tulla ukkonen maan eteläosassa.
Kemissä? 5. Minkävärinen kynä on? 6. Onko hän Kimi Räikkönen? Loviisa: Sunnuntaina merellä tuulee kovasti ja voi tulla myrsky. Runsaita sateita liikkuu Loviisan yli.
Joensuu: Yön aikana sataa räntää ja lunta maan itäosassa. Keli on huono ja tiet ovat jäässä. Lämpötila
Capitolo 3 laskee nollaan.
Turku: Sää on edelleen hyvin lämmin ja +30 asteen lukemia mitataan monin paikoin. Viikonloppuna
Esercizio 10 ukkoskuurot yleistyvät etelästä alkaen.
1. Anteeksi, onko tämä sinun kynäsi? 2. Tämä paikka ei ole minun. 3. Ei se haittaa. 4. Minun reppuni
Vaasa: Viikonloppuna pohjoistuuli tuo kylmää ilmaa ja koko maassa on sataa lunta. Ensi viikolla on
on lattialla. 5. Missä minun kirjani on? 6. Kenen tuo auto on?
pakkasta ja lumisateet jatkuvat.

Esercizio 19
1. Arto on 29 vuotta vanha. 2. Minna on 16-vuotias. 3. Lasse on 98 vuotta vanha. 4. Mirri on 7 vuotta.
5. Lapsi on 8-vuotias.
Esercizio 20
1. Hei Suvi, mikä sinun osoitteesi on? Se on Aleksanterinkatu 18. 2. Mikä sinun osoitteesi on? Minun
osoitteeni on Siilitie 12. 3. Hei, mikä Terhin osoite on? Terhin osoite on Kuparikuja 80. 4. Tiedätkö
mikä Villen osoite on? Joo, se on Yliopistokatu 21. 5. Minun osoitteeni on Suvikuja 15. Tervetuloa! 6.
Moi Matti, mikä sinun osoitteesi on? No, se on Maahistie 77.
Esercizio 8
1. Moneltako syömme tänään? -Ruoka on valmis puoli kahdelta. 2. Moneltako menet yleensä
nukkumaan? -Yritän mennä nukkumaan viimeistään kello 11 illalla. 3. Huomenta! - Huomenta...
Paljonko kello on? - Kello on viisi yli yksitoista. 4. Voi ei! Olen myöhässä koulusta! Kello on jo vartin
yli seitsemän! 5. Hei rakas, moneltako tulet kotiin? - Hei, tulen kotiin seitsemältä. - Selvä. Nähdään
illalla. - Hei hei. 6. Mihin aikaan lähdette huomenna merelle? - Luulen, että lähdemme aikaisin
aamulla. Ehkä puoli kahdeksalta.
Esercizio 15
Ville on nuori opiskelija. Hän opiskelee Helsingissä. Nyt hänellä ei ole aikaa mutta kesällä hän lähtee
lomalle Ranskaan. L: Onko sinulla ollut kuumetta?
Miia ja Venla ovat koulukavereita. He ovat kahdeksan vuotta vanhoja ja he leikkivät joka päivä P: Ei.
yhdessä pihalla. Tiistaisin he uivat uimahallissa. L: Katsotaanpas. Joo, sinulla on korvatulehdus. Sinun pitää ottaa antibioottikuuri. Minä kirjoitan
Pete on työssä koulussa. Hän on opettaja. Tänään hän ei voi nukkua pitkään, koska on maanantai. Hän reseptin, niin voit käydä ostamassa sen apteekista.
herää kello seitsemän aamulla. 3. TKvirkailija: Terveyskeskus. Miten voin auttaa?
Toni on kotoisin Oulusta mutta hän asuu Hämeenlinnassa. Hän opiskelee englantia ja on töissä Virpi: No täällä on Virpi Salmela hei.
kaupassa. Viikonloppuna hän menee Ouluun äidin luokse. Lauantaina äiti leipoo hänelle pullaa. TK: No hei.
Susanna on urheilija. Hän on maratonijuoksija. Hän on 25 vuotta vanha. Nyt on syksy ja hän juoksee V: Minulla on pieni ongelma... Minulla on ihottumaa poskissa. Sitä tulee aina kun syön tomaattia.
joka päivä, koska hän valmistautuu olympialaisiin. Olympialaiset ovat keväällä. TK: Onko sinulla muita oireita, esimerkiksi nuhaa?
V: Ei.
TK: No, olet sitten ehkä allerginen tomaatille... tai jollekin muulle ruoka-aineelle. Sinun pitää mennä
Capitolo 7 allergiatestiin. Ensi tiistaina olisi vapaa aika kello 12. Käykö se sinulle?
Esercizio 8 V: Käy hyvin.
1. Minun nimeni on Heli. Asun kerrostalossa keskustan lähellä. Minun kotini on kiva pieni yksiö. TK: No varaan sen sinun nimelläsi.
Minulla on siis vain yksi huone ja keittokomero. Onneksi minulla on kuitenkin iso parveke, jossa on V: Kiitos paljon! Nähdään tiistaina!
kaksi tuolia ja pöytä. Kesäisin istun usein parvekkeella ja luen kirjaa. Minulla on myös sauna. Käyn TK: Hei hei.
saunassa ainakin kaksi kertaa viikossa. 2. Minä olen Niko. Opiskelen biologiaa yliopistossa. Asun
opiskelija-asunnossa yliopiston lähellä tyttöystäväni Annen kanssa. Meillä on makuuhuone, työhuone
ja keittiö. Asuntomme on rivitalossa, joten meillä on myös pieni piha. Anne pitää puutarhanhoidosta, ja Capitolo 9
pihamme onkin täynnä kauniita kukkia. Kun kutsumme ystäviä kylään, istumme iltaa pihalla. 3. Hei, Esercizio 7
olen Susanna. Asun mieheni ja kolmen poikani kanssa paritalossa joen rannalla. Meillä on neljä 1. Ainon mielestä lasketteleminen on vaikeaa. 2. Tutkijan mielestä artikkelin kirjoittaminen on
makuuhuonetta ja keittiö. Meillä on iso piha, jossa pojat leikkivät. Meillä on autotalli, vaikka haastavaa. 3. Varpun mielestä opiskeleminen on uuvuttavaa. 4. Kaikkien suomalaisten mielestä
käytämmekin sitä vain talvella, kun on lunta ja pakkasta. Meillä on tietenkin myös sauna. Koko perhe saunominen on rentouttavaa. 5. Hänen mielestään laulaminen on rauhoittavaa. 6. Nuoren naisen
rakastaa saunomista, emme voisi elää ilman sitä. Kesällä uimme saunan jälkeen joessa. mielestä tanssiminen on hauskaa. 7. Minun mielestäni matkustaminen on ihanaa.

Esercizio 17 Esercizio 20
1. Teidän pitää lukea tämä uutinen. 2. Tapaamme heidät Sonjan luona. 3. Näen kyllä pyörän mutta en 1. Lennistä matkustaminen on kivaa mutta kallista. 2. On tylsää opiskella kesällä. 3. Liisan lempikirja
Markoa. 4. Tiinan asunnossa on parveke. 5. Täytyykö minun ostaa uusi tietokone? on Umberto Econ Ruusun nimi. 4. Toivoset asuvat lähellä keskustaa. 5. Tule istumaan minua
vastapäätä. 6. Kitaran soittaminen on vaikeaa.
Esercizio 26
1. Mika soittaa ovikelloa. 2. Saatatko sinä mummin kotiin? 3. Silvia katsoo perhepotrettia. 4. Minä Capitolo 10
vuokraan auton. 5. Orkesteri soittaa Mozartia. Esercizio 15
a. 7.; b. 20.; c. 100.; d. 13.; e. 1.; f. 55.; g. 42.; h. 123.; i. 19.; j. 78.
Capitolo 8
Esercizio 7 Esercizio 22
1. Mies: Anna, mikä sinulla on? Etkö voi hyvin? 1. Onnea nimen johdosta! 2. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! 3. Hauskaa vappua kaikille! 4.
Anna: No en oikein... Minulla on kova pääkipu. En muista, onko meillä särkylääkettä... Voitko Otan osaa. 5. Hyvää ystävänpäivää! 6. Onnea uuteen kotiin!
tarkistaa?
M: (etsii) En löydä lääkettä... Jos haluat, voin käydä ostamassa apteekista. Tarvitsetko jotain muuta?
Onko sinulla kuumetta?
Esercizio 23
1. A: Tiesitkö, että Elli sai vauvan viime kuussa?
A: Ei ole, mutta kurkkuun sattuu myös. Taidan olla vilustunut.
B: En! Onko se tyttö vai poika?
M: Ostan sitten myös kurkkupastilleja apteekista.
A: Tyttö. Ensi lauantaina vauva saa nimen. He pitävät pienen juhlan kotonaan ja menen sinne Markon
A: Hyvä, kiitos!
kanssa.
2. Lääkäri: Seuraava potilas!
B: Tiedätkö, minkä nimen he tytölleen antavat?
Toini: Hei vaan.
A: En, minulla ei ole aavistustakaan...
L: No hei. Miten menee?
2. A: Minun pitää ostaa lahja Miralle ja Leeville, enkä vieläkään tiedä, mitä ostan...!
P: No ei kovin hyvin: minulla on korva kipeä. Siihen sattuu koko ajan.
B: Milloin he menevät naimisiin?
L: Onko sinulla muita oireita?
A: No, ensi viikolla!
P: No, minulla on myös vähän kurkku kipeä.
B: Hmmm. Miten olisi joku lahjakortti... vaikka johonkin kodinkoneliikkeeseen...? Eserizio 16
A: Loistava idea! Tai sisustusliikkeeseen... 1. Ystävykset ostavat kirpputorilta vaatteita. 2. Voitko auttaa poikia? 3. Onko täällä ollenkaan
B: Sekin voisi olla kiva! Menevätkö he naimisiin kirkossa? ravintoloita? 4. Satamassa on paljon veneitä. 5. Pullat ovat lämpimiä. 6. Tässä kirjassa on paljon sivuja.
A: Ei vaan maistraatissa.
3. A: Voi, kuinka surullinen uutinen! Otan osaa. Kuinka vanha sinun mummosi olikaan?
B: Hän oli jo 97-vuotias. Esercizio 17
A: Milloin hänet haudataan? 1. Muista ostaa perunoita, porkkanoita ja tomaatteja! 2. Onko oppikirjassa vaikeita asioita? 3.
B: Kahden viikon päästä sunnuntaina. Toivottavasti voit tulla Sepon kanssa. Opiskelemme uusia kieliä. 4. Minulle on tullut paljon viestejä. 5. Leivomme pullia keittiössä. 6. Älä
A: Totta kai tulemme! häiritse opiskelijoita!
4. A: Mitä teette viikonloppuna?
B: Minun siskoni täyttää 35 vuotta ja järjestämme hänelle juhlat. Esercizio 22
A: Ai, kuinka kivaa! Haluaako hän isot juhlat? 1. Kymmenessä autossa oli jo talvirenkaat. 2. Kahdeksalla oppilaalla oli flunssa. 3. Me matkustimme
B: Oikeastaan hän ei tiedä juhlista... Se on yllätys! viiteen kaupunkiin viime kesänä. 4. Tutkijat löysivät 12 eri bakteeria. 5. Pojalla on yli 2 000
A: Vai niin! Pitääkö hän yllätyksistä? postimerkkiä.
B: Luulen, että pitää, koska viime vuonna hän järjesti yllätysjuhlat äidille.

Capitolo 11 Capitolo 13
Esercizio 8 Esercizio 17
1. Lenni ja Silvia ovat kiinnostuneet matkustamisesta. 2. Monet luulevat heitä pariksi, mutta he ovat
1. Aamulla lähden aikaisin sairaalaan ja hoidan monta potilasta. Osaston lääkäri kertoo joka päivä mitä vain ystäviä. 3. Lenni pitää Silviaa hyvänä kaverina. 4. Silviasta Lenni on hauska tyyppi. 5. Matkan
minun pitää tehdä. Mittaan kuumetta ja annan lääkkeitä. 2. Minulla on kova kiire! Minun pitää aikana ilma muuttui sateiseksi ja viileäksi. 6. Seuraavana päivänä paistoi taas aurinko. 7. Silvian
palauttaa kirjan käännös kustantajalle viikonloppuun mennessä ja vielä on monta sivua, jota minun rinkassa on Suomen lippu. 8. Eilen Lenni kirjoitti blogipäivityksen puolessa tunnissa. 9. Se kertoo
pitää kääntää. 3. Olen näytellyt Turun kaupunginteatterissa 5 vuotta. Nyt luen seuraavan näytelmän Olavinlinnasta sekä Savonlinnan oopperajuhlista. 10. He aikovat matkustaa ympäri Suomea syksyyn
käsikirjoitusta. Tällä kertaa olen pariisilainen köyhä rouva, joka rakastuu rikkaaseen mieheen. Yleensä asti.
pidän roolistani mutta en ihan aina. 4. Kesä on ollut erittäin kuiva ja on ollut paljon tulipaloja. Meillä
on ollut paljon lisätöitä ja olen lähtenyt usein paloautolla sammuttamaan tulipaloja.
Capitolo 14
Capitolo 12 Esercizio 12
1. Sari sai syntymäpäivälahjoja ystäviltään. 2. Jenni istuu portailla ja lukee sähköposteja. 3. Lääkkeissä
Esercizio 7 lukee potilaiden nimet. 4. Poliisit löysivät laukuista vain karamelleja. 5. Opiskelijoilla ei ole aikaa lukea
1. Kirsi - Hei Kirsi, mitä kuuluu? tenttiin.
- Ihan hyvää, kiitos, mutta anteeksi, minulla on nyt vähän kiire. Minun pitää mennä englannin kurssille.
- Ai jaa. Opiskeletko englantia?
- Joo, intensiivikurssilla, neljä kertaa viikossa. Esercizio 22
- No sehän on hienoa. Mies: Lauri Koski.
- Nyt minun on pakko mennä! Hei hei! Nainen: No, Elisa Karttula täällä, hei.
- Nähdään! Mies: Hei.
2. Yrjö - Voi ei Yrjö, katsotko taas televisiota?! Olet aina television edessä! Etkö voisi tehdä jotain Nainen: Näin internetissä ilmoituksen, että sinä myyt vanhan lasten pyörän. Voitko kertoa, minkälainen
muutakin? Minä haluaisin katsoa nyt uutiset, kun en ehtinyt aamulla lukea lehteä. pyörä se on?
- No joo, lähdenkin tästä lenkille. Mies: Joo, se on minun tytön vanha pyörä. Se on jo liian pieni hänelle, joten minä haluan myydä sen.
3. Sami - Moikka Sami! Käytkö sinäkin täällä uimassa? En ole nähnyt sinua täällä ennen. Se on tosi hyvässä kunnossa. Se on oikeastaan melkein uusi. Tyttöni on käyttänyt sitä vain kaksi vuotta,
- No hei. En ole koskaan käynyt tässä uimahallissa. Tämä on ensimmäinen kerta täällä, mutta yleensä eli ei se kovin vanha ole.
käyn kerran viikossa. Minun uimahallini on nyt kiinni, koska siellä on remontti. Nainen: Ahaa. Minkäkokoinen se on?
- Ai jaa. No, oli kiva nähdä! Hyvää uintia! Mies: Se on 24-tuumainen. Se sopii 10-, 12-vuotiaalle.
- Joo, kiitos! Nainen: Minkävärinen se on?
4. Hannele - Hei Hannele, tuletko meidän kanssa lenkille? Mies: Se on oikein kauniin värinen. Se on sininen ja siinä on vähän valkoista.
- Hei. Ai lenkille? En oikein tiedä... Käyn lenkillä tosi harvoin. En ole oikeastaan juossut pitkään Nainen: Paljonko se maksaa?
aikaan, koska minulla sattuu polveen aina kun juoksen. Mies: No, vaimoni maksoi siitä kolme ja puoli sataa euroa silloin kaksi vuotta sitten, mutta myyn sen
- Meidän ei tarvitse juosta vaan voimme kävellä. Kävelylenkki tekee sinulle varmasti hyvää! kahdellasadalla.
- Olet varmaankin oikeassa. No, mennään sitten! Nainen: Okei. Voisitko lähettää minulle pari kuvaa pyörästä?
Mies: Totta kai. Puhelimeni on vähän rikki enkä voi lähettää kuvia sillä, mutta jos annat
sähköpostiosoitteesi, niin lähetän kuvat tietokoneella? nähtävyydet. Tähän on merkitty kaikki taidegalleriat, ja tässä näkyy myös missä ovat kahvilat ja mitä
Nainen: Joo. Se on elli.karttula@opiskelija.fi kauppoja ja pikkuputiikkeja on.
Mies: Siis elli.karttula@opiskelija.com. Mies: Selvä. Minulla on vain tämä iltapäivä aikaa, joten osaisitko antaa muutaman vinkin, missä
Nainen: Ei vaan piste fi. kannattaisi käydä ja mitä ei voi missään tapauksessa missata?
Mies: Aah, okei. Lähetän kuvat heti. Nainen: Nähtävyydet on merkattu sinisellä. Porvoosta ei voi lähteä käymättä tuomiokirkossa. Myös
Nainen: Okei, kiitos! Olen sitten yhteydessä. Porvoon museo on suosittu paikka. Lisäksi täällä on useita taidegallerioita, jotka ovat ikään kuin
Mies: Selvä. Ai niin, huomenna aamulla en voi vastata puhelimeen, koska olen työmatkalla, mutta voit museoita.
soittaa tänään tai huomenna illalla. Mies: Okei, hienoa. Suositteletko erityisesti jotain paikkaa?
Nainen: Okei. Siis tänään tai huomenna illalla. Nainen: Suosittelen kovasti näitä kahta taidegalleriaa tässä! Ne ovat tässä aivan lähellä ja niihin on
Mies: Joo. No niin, kiitos soitosta. ilmainen sisäänpääsy.
Nainen: Kiitos sinulle. Mies: Kiitos paljon! Pidän taiteesta kovasti.
Mies: Hei hei. Nainen: Kun on näin kaunis ilma, niin pelkkä kävelyretkikin vanhan kaupungin mukulakivikaduilla ja
Nainen: Hei. joenrannassa on ikimuistoinen elämys.
Mies: Entä missä voin piipahtaa kahvilla tai syömässä jotain pientä?
Nainen: Kahvilat ja lounaspaikat on merkitty vaaleanpunaisella. Vanhan kaupungin suosituin kahvila
Capitolo 15 on ehdottomasti Rosemarie. Siellä voit maistaa kaupungin parasta lohikeittoa sekä herkutella
Esercizio 8 leivonnaisilla. Ai niin, tältä kadulta löydät hauskoja käsityöläisliikkeitä, jos haluat vaikkapa ostaa
1. Kävelkää suoraan sillalle asti. 2. Älkää kääntykö oikealle. 3. Kääntykää sitten Koulukadulle. 4. tuliaisia.
Käänny risteyksessä vasemmalle. 5. Älä mene huoltoaseman ohi. 6. Ruokakauppa on tien päässä.
Capitolo 21
Esercizio 25 Esercizio 17
1. Markus oli lukemassa tenttiin, kun ovikello soi. 2. Siellä oli Markuksen hätääntynyt naapuri. 3. Hän
1. Saimaannorppa synnyttää kuutin lumikinokseen kaivettuun pesään. 2. Jos haluat, voit osallistua
kertoi, että hän oli hukannut kotiavaimensa. 4. Markuksella oli onneksi naapurin vara-avain. 5. Mies oli
saimaannorpan suojeluun. 3. Karhut ja monet muut metsäneläimet nukkuvat talviunta. 4. Kettua
helpottunut, että hän pääsi kuitenkin kotiin. 6. Seuraavana päivänä mies lähetti Markukselle viestin. 7.
pidetään saduissa viekkaana eläimenä. 5. Kun prinsessa suuteli sammakkoa, se muuttui prinssiksi. 6.
Avaimet olivat löytyneet työpaikalta. 8. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Jänis luokiteltiin ennen jyrsijäksi mutta ei enää.

Capitolo 16 Capitolo 22
Esercizio 20 Esercizio 9
Virve, Jere ja Annika ovat olleet ystäviä lapsuudesta asti. He ovat nyt lähdössä yhdessä lomalle Intiaan.
Annika on 23-vuotias nuori nainen. Hän asuu yksin Vantaalla, ja hänellä on hyvin kiireinen elämä.
Virve haluaa mennä viikon joogaretriitille, Jere haluaa tutustua Pohjois-Intiaan ja Annika aikoo vain
Opiskelun ja töiden lisäksi hän urheilee paljon. Hän suorastaan haluaa hikoilla kunnolla. Hänen
levätä. Virve on ollut kasvissyöjä ja kiinnostunut ravintotutkimuksesta jo pitkään. Hän syö
mielestään ulkona liikkuminen on parasta, ja hän harrastaa hiihtämistä talvella ja sauvakävelyä ja
terveellisempää ruokaa kuin Jere. Hän on myös kiinnostuneempi terveellisistä elämäntavoista.
maastopyöräilyä kesällä. Lisäksi hän käy uimahallissa ympäri vuoden ainakin kolme kertaa viikossa.
Jere on aina urheillut tosi paljon. Hän on kilpajuoksija ja hän on tällä hetkellä vuoden nopein juoksija.
Hän ui mieluiten aamulla aikaisin, koska siitä jää hänelle virkeä olo koko päiväksi. Kesäisin hän käy
Jere on myös aika tarkka omasta ruokavaliostaan, mutta hän on huolettomampi kuin Virve.
uimassa myös meressä, järvessä tai joessa. Nuorempana hän kilpailikin, mutta uimisesta tuli liian
Annika on toimittaja ja joutuu tekemään paljon ylitöitä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Hän on paljon
rankkaa ja ahdistavaa, joten hän lopetti kilpailemisen. Hän voitti 15-vuotiaana nuorten SM-kisat. Ai
väsyneempi kuin Virve ja Jere. Hän on kaikista onnellisin siitä, että he lähtevät lomalle kaikki yhdessä!
niin, viime syksynä hän aloitti myös nykytanssikurssin, jolla hän käy kerran viikossa. Se on hänestä
todella hauskaa ja vapauttavaa.
Capitolo 18
Esercizio 17
1. Tätä asiaa ei ole ymmärretty oikein. 2. Sitä puhelinta ei ollut ladattu pitkään aikaan. 3. Meille ei
kerrottu, että kurssi oli peruttu. 4. Luultiin, että joulupukin porot osaavat lentää. 5. Suomessa saunotaan
ainakin kerran viikossa. 6. Oliko päätetty, että tunti alkaa kello 10?

Capitolo 19
Esercizio 3
Mies: Hei! Haluaisin vähän tietoa vanhasta kaupungista.
Nainen: Hei! Olet ihan oikeassa paikassa. Tältä kartalta näkyy hyvin, mitkä ovat tärkeimmät
 24 28
25 31
26 31
27 31
Indice delle tracce Mp3 28 34
29 34
30 36
31 44
32 48
Tracina Pagina 33 48
1 1 34 49
2 1 35 61
3 2 36 61
4 2 37 64
5 2 38 66
6 2 39 70
7 2 40 71
8 2 41 74
9 3 42 76
10 3 43 82
11 3 44 88
12 5 45 90
13 7 46 94
14 7 47 96
15 8 48 97
16 13 49 98
17 13 50 101
18 15 51 107
19 18 52 111
20 20 53 113
21 23 54 118
22 23 55 119
23 26 56 124
57 127 90 245
58 134 91 251
59 134 92 256
60 138 93 260
61 138 94 263
62 141 95 263
63 144 96 266
64 148 97 269
65 155 98 275
66 157 99 283
67 161 100 289
68 162 101 290
69 166 102 296
70 166 103 298
71 169 104 303
72 170 105 305
73 175 106 309
74 180 107 311
75 183 108 319
76 190
77 190
78 198
79 200
80 205
81 208
82 213
83 215
84 219
85 227
86 227
87 229
88 234
89 237
 Informazioni sul Libro Circa gli autori

Totta kai! è un corso comunicativo della lingua finlandese pensato per Lena Dal Pozzo bilingue italo-finlandese e PhD in Scienze cognitive, è
studenti madrelingua italiani e impostato con un approccio di tipo contrastivo lettrice di lingua finlandese e docente di Lingue e letterature ugrofinniche
che mette in risalto differenze e similitudini tra due lingue profondamente all’Università degli Studi di Firenze.
diverse. Elina Ylinärä, bilingue italo-finlandese e PhD in Linguistica diacronica,
Rivolto a studenti universitari ma adatto anche all’autoapprendimento, il sincronica e applicata, è lettrice di lingua finlandese all’Università degli Studi
volume si apre con una presentazione del sistema fonologico finnico, seguita di Napoli “l’Orientale”.
da 22 unità didattiche volte a sviluppare competenze linguistiche orali e
scritte.
Ogni capitolo inizia con un testo o un dialogo su un argomento connesso
alla realtà finlandese ed è seguito da spiegazioni grammaticali e attività
esercitative dedicate all’ascolto, alla lettura, al lessico, alla grammatica e alla
produzione scritta e orale. A fine capitolo sono inoltre presenti informazioni
su vari argomenti legati alla lingua e alla cultura finlandese.
Alla conclusione di ogni livello di competenza viene proposto un breve test
per verificare le conoscenze apprese.
Completano il volume un glossario finlandese-italiano, le soluzioni degli
esercizi e le trascrizioni dei brani audio non presenti nel volume.
I file audio Mp3 con le registrazioni dei testi presenti nei capitoli e le
tracce per lo svolgimento degli esercizi di ascolto sono scaricabili
all’indirizzo www.hoeplieditore.it nella pagina dedicata al volume.