Yurmeende

Yuurmeende
Ngel deftel ko siftinde en haki:
haki: taarik maamiraae
maamiraae men Aadama
e Hawaa. E jannginde en hannde no pot en jaggirde konngol
Alla ngol haa keen
keen dandoore enen e esnguuji men garoyooji.

La Misricorde
Ce petit livre La Misricorde nous rappelle le pass: Lhistoire
de nos anctres Adam et Eve, et nous enseigne comment
entretenir la parole de Dieu pour que nous et les gnrations
futures soyions sauvs.
s

E fuoode aduna, Alla tagi ko Aadama e Haawa. E

oon sahaa ee adinoo Alla no feewi. Alla ina yinoo
e, ina horsinnoo e haa halfini e kala ko o tagnoo e
aduna Alla ina teddinnoo e. Alla wonndunoo ko e
mae.
Alla tagii emmbaani; baylo so ina taga emmbat.

Nde Alla tagi winndere mum ndee fof haa gasi, Alla
wii, Tag en neo; mba en mo hono men. Ndeen o
tagii Aadama e punndi. O eewi, Aadama ina haani
dade mo wallondiri; o tagi Hawaa mbele ina wona
ballodiio makko, hono joom suudu makko.
E goonga Alla hokkiino yime teddungal. E waktu
Aadama e Hawaa; gacce, tuundi - um fof

anndanooka, ngam ko alli mehi e mbanoo. Ko

noon Alla tagirnoo e. e nguurnoo ko e dokke Alla
e nder weltaare e wellitaare.
um fof e wayde noon Alla rokkiino e kala
mbellamma e neema fof no fotirnoo haa heddii geel
gootel. Alla wii Aadama e Hawaa, Nguuree e lee
gesa baa fof haa heddoo e lekki hakkunde gesa baa.
So io fiyii jinnaao mum, anndu ndaartaani
duwaawu.

Kono iin gilli i Alla rokki Aadama e Hawaa

yonaani . Aadama e Haawa luutndii haala Alla kaa.
Alla mettini e ko e calii haala mum, e keii haala
Seyaane. Alla mettinani e. uum laati bonannde.
(So baaba wii, io, wa! io wii, Mi
4

waaani., baaba mettinat.)

e luutndiima haala

Alla. Gite mae peerti; e nganndii ko e boliie.

Barke nanndii e baamun.
Hoolaare, gilli Alla ina mawnunoo e Aadama e
Hawaa haa Alla resndii e kala ko o tagnoo. Aadama
e Hawaa mbonnii hoolaare, luutndii haala Alla. Alla
taii e, itti e e mbellamma mo wanoo e oo; itti e
e nokku mum ceniio o, sabu Alla ko ceniio. Ko
Aadama e Hawaa luutndii haala Alla kaa, addii
taondiral hakkunde mae e Alla. Ko uum woni
bakkaat. Bakkaat ko kala ko yahdaani e yide Alla.
Mbele wonaa: Ko nagge duri; ko uum iyum
muynata? Lella diwataa iyum sora!

Ndeen noon, tawde ko en iwdi Aadama e Hawaa

awu mo e kei walla bakkaat dewo e mae oo,
woppaani en.
Hulde gacce uri hulde maayde, sabi maayde alaa e
jaasre.

Hol

ko

kulirten

gacce

haa

keen

welditde

Joomiraao, joomi men?

Joomiraao jaataa teddinde en sabu bakkaat
(gacce).

Ndeen noon feere hulde gacce (bakkaat)

mbele heta jokkondiral e Alla ko qirlitaade, waajtoo

hoore mum tawde en nganndii luutndaade ina fawa
en gacce (bakkaat). Kala jao qirlitaade bonannde
mum ruttii rewi yide Alla ndee, oon fotaani hulde

maayde.

Ndeke noon aan kulo maayde, ndaartu

dandoore.

Fule mbii : Gaccugol tirataa gacce.

Aadama e Hawaa keiino weltaare, neema wuurde e

weltaare sabu nguura gasii alaano, li am (deppaas)
akkii um fof Aadama anndaano. een gee fof e
kala muuyo ngo e poti jogaade Alla ko ko fewji ina
adini e. Teddungal ina wonnoo hakkunde mae e
Alla. Ngaal teddungal bonii haa ina buujitoo.
Kono mbele Alla ina woppa e melew, tawde tan e
luutndiima um?
Jiknaao ko yoori ernde koo fof haanaani weddaade
iyum, batte io oo waii ko boni. So um wai
7

maa bonannde yaaj.

Ciftoree!

Seyaane daa sago mum.

Ko Seyaane addunoo luural hakkunde

Aadama e joom suudu mum e Alla.

Tee ko oon

Seyaane kadi wondi e men haa hannde. Hay kako

Seyaane ko dow o wonnoo, ko e neema mawo Alla
wanoomo, Alla rokkiino mo darja; ko oon darja dey
murtini mo haa o yedditii Alla. Ndeen gacce keii
Seyaane, wutte laao mo Alla oornunoo mo; Alla
itti oon wutte, weddii Seyaane les mbele yalta e
nokku mum ceniio oo. Seyaane mettinii, heddii ina
ndaara fedde; o fuorii ko Aadama e Hawaa.
Hol feere njogi aa aan e hoore maa, so gooto e
esngu maa woofi laawol? Mbele wonaa a haalat, so
o nanaani njagga piya?
8

Ngaal gollal wonii kuugal.

Caggal ngaal kuugal

mbele foti wonde hakkunde mon ko tikkere walla

ngagu haa abada?
Alaa!
Hol feere caggal kuugal ngal?
Ko welnaade cukalel ngel haa hakkille mum arta
kollaa ngel feere no ngel foti woorude. Aadama e
Hawaa ne ko noon hakkunde mumen e Alla wayi.
Nde e luutndii haala Alla ndee, gite mae peerii, e
nganndii ko e alli oli. Ndeen e nani teppe, e
oli berfetti lee ko e cuurdi tere mae. Kono
ndeen feere nde e njogii alaa ko gaynata heen.
Alla Joomiraao hesitini gilli mum e mae.
Joomiraao ne anndi neo ko tagoore mum, saabii o
9

feewnani e comci guri. iin guri ummii ko e kullon

maayno

kon

caggal

nde

Aadama

Hawaa

mbakkodini.
Joomiraao ko joom peewal, joom njurum.

Nde

Joomiraao lii aawoore e Aadama e Hawaa, o fawi

e kuugal. Ngaal kuugal saabii um ko bakkaat mo
e mbai oo. Ko oon bakkaat kadi woni mo men
hannde.
Mbele een njogii safaara bakkaat men? Maa wood
wii e: mio juula, wooda wii e: mio hoora, ee
mbiya: ande fof walla Aset fof mio hirsa ngaari mi
waa sadak walla jumaa mio defa iiri mi sakko
walla juulde fof mio waa kae kaalis mio hokka
yime. ee gee fof ina mbeli yiide, ina mbeli nande.
10

Kono mbele golloowo een gee oo mbele omo laai

cer, mbele gee ee ina laai?
Ko laai ummotoo ko to Alla. Alla neldii en ko laai
ko aldaa e tuundi; Alla neldii en sadak timmuo mo
alaa ella. Alla neldi en ko Iisaa mbele wonaa laawol
men fayde e makko, mbele Iisaa ina wona maande
guurtingol gilli, cehilaagal gila e fuoode ngal.
Fule mbii: Jey gacce ko tawaao e wiidnde.
En keii anndude hay so seea e fuoode aduna no
waynoo.
wiidnde.

Fule mbii: Jey gacce ko tawaao e

Ko tinndol coomngol maanaa.

Een

nganndi maamiraae men Aadama e Hawaa, fodde

duui keewi ina ilii hakkunde men e mae kono
ko foti no gabbel ceenal seerndaani en e mae to
11

bannge bonannde nde e mbanoo hono bakkaat oo.

E ballal Alla jokkondiral waii caggal nde Alla holli
e bonannde mae.

Enen fof en keii hede e

beldital ngal e barke gilli i Alla jogii e men. Ko iin

kadi woni i pot en reende e siftorde sadak mo Alla
wai finnde jokkondiral men e mum. Ndeen noon
enen ne miijo en hakkunde men e esnguuji
garoyooji feere no keirta yaafuya Alla.
Alla hokkii en yide haa timmi nde o wii: Iisaa, aan
ko a iyam mo korsin mi; ko aan kadi feranta mi
laawol ngol...
Tawde kadi een nganndi rewde Alla ko qirlitaade
bonannde mum, waa yide Alla ndee, ooftoo
konngol Alla, en keii laawol. Gollal men ko yo en
12

njanngin kala mo heaani oon kabaaru haa yettoo e

esnguuji men, mbele een ne ina njanngina
esnguuji mum en. Saabi Iisaa al Masiihu cuaao
Alla oo wii: Njehee mbatton lei ii fof almue
am.
Ko saabi?
Sabu laawol dandoore fof alaa so wonaa e makko
ngam ko kako rokki en yarlitaare makko mbele ke
en jokkondiral belngal e Alla. Ko iiam Iisaa rufi
batte bonanndeeji men.

Ko Iisaa Alla neli mbele

owa en e peewal mum ngal. Ko Iisaa, Alla huutorii

yo won sabaabu ittude en e macungaagu bakkaat.
Nde o neli Iisaa, Iisaa ari ko ina laai cer, o ari ko
tuundi alaa e makko; kako mo tuundi alaa o, o arii
13

roondaande tuundi men o watti um e hoore makko,

ngam hollude en gilli baaba oo jogii e men ii. Saabii:
O wii: Ngaree e am onon roondiie dole teddue mi
rokka on fooftere. um teetini Alla ina ii en nde
rokki en Iisaa cuaao makko oo yo won sabaabu
dandoore men. Ndeen noon enen fof haa e esnguuji
men garooji ko fayi, laawol men dandoore ko Iisaa
ngam ko Iisaa tan woni mo aldaa e bakkaat. Jogiio
bakkaat ina woaa hoore mum waawaa roondaade ko
goo.
Fule mbii: Woi uutaao ko dolde.
Iisaa ko Alla suii um yoo ar o laatoo sadak mo alaa
ella. Ko um saabii o jai yarde mette nde o feaa,
comci makko cindondiraa, juue makko peaa um
14

fof sabu bakkaat mo mba en oo. een lepte e o

yari ko een wonnoo e podanano en.

Ko oo

bakkaat dey woni maayde nde kul en ndee.

Ndeen ne dey so tawii een ngooini ko Alla haali
koo; wonde ko Iisaa o suii, ko Iisaa woni konngol
ngol, ko Iisaa woni laawol peewal ngol. Ko Iisaa woni
fuoode, woni wortoode, woni peewo, timmuo,
njurumdeero, dandoowo, Ruuhu Alla no Quraana
wiiri, ee ine cuaae fof ko Iisaa heerorii e, ko
um saabii en potaani hulde maayde.
Pot en ko hulde bakkaat sabu aan gooino
konngol Alla ngol, Iisaa maayanii ma hakadi a
hulaani maayde, hul hade maa ruttaade e bakkaat
sabu a heii baawe Alla.

A yii no Iisaa fooliri

15

maayde; kadi Iisaa wuurtii hakkunde maaye, Iisaa

sellinii awe e innde mum, Iisaa wuurtinii maaye.
ee dokke fof e mba en gaarawol alaa fof nulaao
keo e gila Nuuhu haa wortoode. Baawe e dokke
Iisaa ngasataa; ko uri laade e sellude e yaajde ko e
deftere ina wiyee Linjiila tawetee.
Fule mbii: So gacce nattii ko wuurdetee weeat.

Mbele so neo wonndii e gacce ina feewnitoo?

Bao ko boni feewnittaako sabu ernde mum
deeataa, waktu fof ina hula hade aawoore rewde e
mum, kuugal cattungal fawee e mum.
bakkodino ne wayi.

Ko noon

o bakkodino jooi fof

wonata ko e wiide, Miin so Alla wallaani mi, ko

jaynge payi mi.
16

Ko gilli, Alla addiri ballal nde o neldi Iisaa mbele

faayre ina gasa, moni kala weltoo, wuura. um noon
miin e maa e enen gooine Iisaa.

Iisaa momtii

gacce men, en keii nguurndam am aldaa e faayre.

Sabu en njaii Iisaa maayanii en.
Fule mbii: Jaabiio gumo holli um ko laawol.
E goonga Alla ina yii en nde o suii en e nder
tagoore makko fof no fotirnoo.

Enen fof e bonde

anniyaaji e golle, Alla ina jokki e hollude en yide

kadi omo jokki e aadiyakaagal makko ngal o fodnoo
gila e Nuuhu.

Yime salinoo e gila e jamaanu

Nuuhu ee haa hannde hono mae ina njibinee.

Kono Alla teftaaki golle mae e salaare mae sabu
won aadi O fodnoo. So wonaa uum Alla ina jogii
17

baawe halkude fof e majannde yiitere, hono no o

wairnoo e jamaanu Nuuhu, nde o boomi salinooe e
jamaanu Nuuhu. Ndeen ko Nuuhu e ko yamirnoo tan
danoo e musiiba ilam uufan. Gilli Alla ina mawni e
men no feewi, o nelii e men Iisaa yo ar owa en, itta
en e niere sabu ko en wume. Ngumndam men ina
mawni sabu haa hannde won e men ndokii faamde
maande nde Alla holli en ndee. Ndeen maande ko
Iisaa. Iisaa ko timmuo; timmal makko ko o alaa
bakkaat. Ko kako woni sadak ummiio e Alla.
Mbele wonaa neo sakkortonoo ko haa riiwta
tuundi, baasal, haa teetina jokkondiral mum e Alla?
Ndeen noon yiaa ko yo oon sadak won ceniio, sabu
Alla ko ceniio tee tuundi yahdataa e ko senii. Ndeke
18

noon so en ndaii ko senii ummoraade e ceniio golle

ngasii kadi yide timmii.
Fule mbii: Mo amti caggal faaru ko les fayti.

Mbele wonaa! awo ina ndaara o maayi renndina

kakurteeje mum wiya ina safra awe. Doondiio
fenaande haa teddi e iooje daroo wiya ina waajo e
peewal. Waye noon ko reentetee e. Kala keo
hoolaare gooini konngol Alla ngol, qirlitii e ernde
mum e tere mum fof wonde jaii Iisaa maayanii
um, yo reento gila ruttaaki e tuundi, niere nde
wonnoo ndee. So uum waii, maa oon dewo e een
dariie ina kaii haa yooi, walla ina njooii e jone
toowe tawa nder mum en ko tooke, boowal mum en
ko suukaara, joomum maa he ndee ioore: Mo
19

amti caggal faaru ko les fayti. Iisaa amtii en e

nder gilli mbele ke en yurmeende, nda en e leepte
janngo.
Fule mbii: aayo ennaani amtindiio moere
Alla.

Alla ko joom baawe, ko joom yurmeende, ko joom

aadi. Alla ko peewo; ko e peewal o tagi tagoore
makko. Alla ina yii tagoore mum haa teeti e neo.
Ko um woni yeru Aadama e Hawaa. Maamiraae
men Aadama e Hawaa ko e jam ngonnoo e fuoode.
Ko Seyaane rewi e mae haa itti e e jam mo e
ngonnoo oo.

Alla hollii en laawol; laawol ngol ko

Iisaa. Iisaa mo Alla huutorii yo won sadak timmuo

ngam artirde jam mo o waannoo maamiraae men.
20

Mbele een poti amtindaade moere Alla?

Alaa!

Alla lelnii sariyaaji mum, sariya oo ko

jamirooje e o lelni ngam tafto en koye men. Ndeen

noon miin e maa walla enen fof hay so en mbarii
hoore walla ko en bone hoto mbiyen tan jaande
men ko jaynge.

Een mbaawi hede ballal,

yurmeende Iisaa so tawii en qirlitiima, en pawii

hoolaare men, en ooftiima Iisaa e yide mum. Alla
ina weltoo e so neo waajtiima hoore mum.
Waajtaade hoore mum ko nimsitde gee bone e
njahdaani e konngol Alla ngol walla mbiyen sariya
mo Alla lelni oo. Kala ko tunwi ummii ko e seyaane.
Yoo Alla dandu en e Ruuhu bono oo!

21

En aagiima Alla yoo rokku en hakkille, ernde no

pooliren Aduna sabu ko seyaane jey.
Yoo Alla owru en hakilantaagal mum .
Yoo Ruuhu Alla oo gollu e nder ere men mbele
golle men ina laato ceniie .
Yoo konngol makko ngol saro e leydi no ngol sarorii e
nokku makko ceniio oo nii.
Baawe e Teddungal ngoodanii Alla.
Fof ko Iisaa Almasihu wiyi walla wai woni ko e nder
deftere makko wiyeteende Linjiila. So a janngii ndee
deftere maa eydu faamamuya maa e ko fayti e Iisaa.
Gila e kaawis, baawe, gilli, yurmeende, teddungal e
kala ko Alla haali .
22

KO SA MAA FOF HOLLU ALLA

SO ALLA ROKKII, GAO WAAWAA TEETTUDE

SO A YETTII AMMINO MA WOTO YEJJIT ALLA

23