Sei sulla pagina 1di 41

Hoddiro Alla ina

Heewi Sababuuji
Tonngoode Dimmere
Abdullaay Mooliio
Mooliio Bah

Konngol Binnduo
Binnduo
Ko ardii fof mio
mio yetta kaano yetteede, mbo njettoor mum
gasataa e hunuko ii Aadama, hono Joomiraao, joom
baawe
baawe e hoddirooji, mio
mio yetta een haane yetteede.
een e njettoor mumen timmataa, so wonaa ande leli en
e paaka
paaka peccuka reedu leydi paliika naange, heblaniika
jaaade
jaaade kala iy Aadama.

een ngoni jinnaae men, e

sabaabu moen, woodni goodal men e oo aduna, kaawnii


kaawniio,
kuliniio,
kuliniio, keewo ngoaaji i ngaldaa ciirol.

So uum

ennii ko yettude seerene men, een e mual


mual mumen
woodni ganndal men.
men
Leol kala e pinal mum.
Pinal noon njeyaa ko e cuaari
cuaari leol.
leol.
Cuaari
Cuaari noon ko maa topitee, yarnee waasa firde, wolla
waasa
waasa majjude. Banndiraae,
Banndiraae, hol no topitorto en ndii oo
cuaari
cuaari leol
leol arundi?
arundi? Mbela ko mbayla ndi nawetee? Alaa
ndii oo cuaari jeyaaka e cuaaje naweteee mbayla, ndii
oo jeyaa ko e cuaaje janngeteee ndesndee binndol o
majjataa maayataa haa abada.
abada.
Banndiraae
Banndiraae

teddue,

ngaree

njanngen

emngal

men,

mbiten
mbiten ngal, mbinnden ngal, nde keen nafoore maggal.

Paamen een wiooe eh jade pulaar alaa ko nafata ko e


majjere urnde fof bonde e ngoni, ko e dunduure urnde
sukkude, urnde angude
angude e aade
aade e ngoni.
Sabu so neo
neo wii alaa ko emngal mum nafata, oon
majjere waawaa oon yawtude. Paamen wonde alaa ure en
pinal, wolla eeal, woodi tan ko e uren, to pinal, eeal,
ganndal, jaambareegal, mbadi fof ko e men fuii,
fuii, enen
Fule.
Fule.

Wade
Wade paamen,
paamen, een
een njogii ko een paarnoroo haa abadan.
E nder ko min teskii noon, min mbiti,
mbiti, min tawii ko heewi
wayliima e finaa tawaa men.

Hol ko saabii uum?

Mbela

een nganndi? Yoga e aadaaji men hannde majjii, eew to


duufel, waatara, maabuungel, cuuo
cuuo cuu
cuuongel,
uuongel, gullu, tabbu,
woppaama yietaake.
E nder galleeji, wori, tengo, gude iooji, sukaae yahde e
galleeji ina njima ngarda innde cukalel e nder galle ina mbia
min ngarii oo cellal, mien ngaddi bei kae e kaalis, haa
kaariyel diwtoo resa so
so ko gorko, so ko debbo e mbia
haa kaariyel diwtee resee, ee oo gee fof, hannde
ustiima, yoga heen nii mbien majjii.
Mbela uum so jokkii leol
leol waasataa ngal mum e ngalu
mum?

Banndiraae
Banndiraae

teddue,

musie

renndaae

nguurndam, ngaree celen e wide


wide eh alaa ko nafata. JolJol-jole
3

ee keewii, ndeeno en hade men jolde o en mbaawaa


suutaade mboomo en.
Mio
Mio wai juue am caggal am, ngam aagaade yaafuya,
sabu won adiie
adiie mi e ee oo golle. Pulaar noon ina heewi
wide ko gadiio
gadiio ma e suudu wiatmaa reeno
reeno jaalal.
Ngenndiyakoo
Ngenndiyakooe
kooe ee ne, ina njii wullidiie e wallidiie,
sabu ko kame
kame ngoni gite leol.
leol. Ko alaa hoore yahataa wolla
so yahiine wooytaa.
wooytaa.
eewee gumo alaa o waawi nawde hoore mum, so wonaa
o nawaa.
Ndaro en ndokkondiren juue, amten
amten leol men,yonta am
ngummee eewee um ko woni e oo aduna, peerten gite
men mbela njien ko woni jeese men, nanngen e konngol
Aadi piden
piden wota piirten, elliten ngal men.
Nanngen e oggol ural e amtaare, mbela een mbaasa
boomoyaade, jogii leol ko pinal
pinal mum, so en nanngaani
pinal men, hol nanngoowo ngal? So en amtaani koe men
hay gooto amtataa en.
Paamen hay gooto arataa ina amta emngal men e pinal
men so wonaa enen, yoo leol ngol jaran en pittaali men,
jaweele
jaweele men e kala nokku men,

Teddungal am kuutindinngal
kuutindinngal fade e een ngenndiyakooe
leol, yoga e mae
mae noon cuddiima leppi leydi, kono golle
mae
mae teddue, jooe, hareeji mae ngam amtaare leol
leol
maa njahdu e njuuteendi aduna haa abadan, ko waino Yero
Dooro Jallo, Tijjaan Aan, Aamadu HamHam-Paate Bah, Teen
Yusufen hono mumen ina keewi limotaako, kono alay sago
njubben e golle mae
mae paayondine e e ngollani leol
leol
ngol.
Nde wonnoo leol jaraniino e huunde fof, haeede,
haeede
haeede e wareede, leepteede leepte cattue, kono fof
haaano
haaano e hataade,
hataade, haa aduna kala seedtii darnde mae.
E een ngenndiyakooe dariie e koye mumen haa e
allunge, ko waino Bah Sammba Pulal, Jallo Sammba
Koliyaajo, Bah Basiiru, Aamadu Tijjaan, oon mawniraao
mawniraao
tedduo
tedduo gio denndaao nguurndam e ngoaaji aduna,
hono
hono Hamma Kan e mawniraae
mawniraae mum Aamadu Kan e
miiraae
miiraae mum wondude e suddiie e esngu mae kala
hay gooto en njejitaani too e Kaay Mali o wietee leegal
segu.

Bah Cebaa Mammadu, Saane Aamadu Kode, Jaawo

Yero Bala too e leydi Pari oon


oon teddiniraa ndee oo deftere
Jallo Moodi Bilaali.
En

njejitaani oo

ONGONG-FANNDEEMA

Bammba Keytaa e wondiie


wondiie makko kala.

gardagol

POOL

AKKADEMI e

heblooe
heblooe mum hono IBIRAAHIIMA Sakaree e Fanta Njaay,
golle mae
mae paayondine e darnde mae e eme
ngenndiije, Kordinateer STOP SAHEL hono Konnaate e
Abdullaay Sakaree,
Sakaree, Jallo Sawadi ENNDA Mali denndaangal
5

daraniie
daraniie amtaare eme ngenndiije ina teddiniraa ndee
oo deftere Tonngoode immere Hoddiro Alla Ina Heewi
Sababuuji.
Dial
Dial Jaalal Gelluwaar e gardagol Bah Demmba Faakuru,
Sow Yero Aamadu, Saane Sammba Demmba, Bah Silaa
Yaagel, Bah Demmba Daal,
Daal, Gaajigo Demmba Maalaw labbo
labiio
labiio pulaar, BaaBaa-Siidi en njejitaani.
Mi yejitaani een e ndenndu mi meccal dimal keewngal
nafoore woni janngingol, Hono Bah Demmba Morel, Bah
Umaar Aali, Gorel sow, Yaayaa Silla, Suufi Silla, Yero
Tarawore, Sammba Kulibali, Ndommo Jallo, Yaay Jallo, Faati
Jallo, aaru Siisoko, Aliw Gannge, Aadama Tarawore, Waali
sii, Sow Abdullaay Baydi e kala ngenndiyake,
ngenndiyake, een
een um
aagii ballal, en njawaaki hay gooto,
gooto, en paltaaki hay gooto so
wonaa paltiio
paltiio hoore mum, hay oon enen een mbattorii
um, yoo wuur ellitoo emngal Pulaar.

Jokkugol Koorka Jade


Jade
Ndeen awndale ee peewnaama, Koorka heii e woii e
anndu, jooni kay ko rokanoo daaama
daaama so cellal Koorka.
Koorka.

Jooni kay Koorka sellii, o dai ko o sikkaano, so sellude.


Pulaar wi dade ko sikkaano, uri sikkude ko daataa.
daataa.
Ndeen woni kadi nde o wi jinnaae
jinnaae makko, omo yii
amtude jade makko, een ne mbimo baasi fof alaa e
uum.
Nii woni Koorka yahi jokkoyi
jokkoyi jade
jade makko haa o hei
hei
seedanfaagu makko. Koorka woni e ndaartude golle. E nder
ndaartugol makko golle, o nani won eoore
eoore hesre ari e oon
diiwaan ina ndaarta gollooe.
gollooe. Ina woodi noon kaayitaaji i
eoore ndee naamnii, tee ei tawee e kaayitaaji makko
kako
kako Koorka.
Tee kadi golle ee newaaki, nde wonnoo eoore ndee
boniraama golle laabi keewi,
keewi, sabu gollatnooe heen ee
timminaano darnde mae.
mae.
Ndeen Koorka nanii oooo
oooo kabaaru, o felliti ndaartude golle
ee, tee omo joginoo to galle mae too fode
fode ujunnaaje
ujunnaaje yime
yime e hakkillaaji mumen mbeinoo
mbeinoo sabu
baasal e tampere.
Koorka ina wai
wai e toon e nder dingiral jaajngal mahangal
haa toowi ina hurlitinaa, aamdu mae,
mae, yardu mae, gee
mae
mae fof ko toon tawata e, tee uum ko huunde
nanngunoonde
nanngunoonde yime
yime kaawis, Koorka ina toon wai golloowo
laao
laao ernde baawo fuuntude, omo wondi e mae toon.

Kono jooni kay heen heewe


heewe ketii hakkillaaji mumen
mbatii
mbatii nii wallude golloowo gono toon oo e yuinde
aamdu e yardu heddiie
heddiie ee.
Wai
Wai subaka
subaka gooto ari e ernde Koorka, yoo yah hedde to
tagoore ndee rokkunoo um awndal too, o yirloyoo toon.
Ndeen Koorka yahii haa wooyii
wooyii no feewi, miijii yoo o yah
kadi o joooo,
joooo, o tagoore ndee rokkunoo mo awndagal oo
o aagoo oon Alla ballal e kala ko ina amta um nawra
golle makko ee yeeso, omo e ngoo miijo haa o yottii ogge
ii ee, o hei les majje o jooii, haa ooyi henndu welndu
ari e makko, o felliti e ernde makko kadi ko tagoore ndee
arata e makko.

Jiidugol Koorka E Tagoore Ndee


Ndeen yahii
yahii haa waii
waii dumunna tagooore ndee feeani
feeani mo e
mbadi aadee, nde ari haa yottii Koorka nde salmini Koorka,
Koorka salmitii, tagoore hetii
hetii e wide ko miin woni gio maa
hannde e janngo, ko miin woni ceerno maaa
maaa e

aduna, a

anndaano um, kono maami anndine


anndine um hannde, tee maa
mi rokke heen daliilaaji laatui.
laatui.
Tagoore ndee heitii
heitii wi Koorka wonaa awmaa oo hemaa
hemaa
ko to njanngoyno aa.

Koorka wi eey kay, nde jokki e wide mbela wono


wono heddii e
duunde baaba aadama o a nawaaka? Koorka wi oon nokku
alaa?
alaa?
Mbelaa wonaa ko miin rokku maa safaara? Koorka wi eey,
nde wi kadi mbela baaba maa wonaa ceernaajo jogiio
jogiio
gannde haa nanndi e waliw? Koorka wi ko goonga.
Tagoore ndee ina haala Koorka ina eydoo haaweede, haa
nde joofni.
Nde heitii
heitii nde wi, Koorka
Koorka mbela ko kaal mi koo fof wonaa
goonga.
Koorka hetii
hetii wi fof ko noon woori, oon tagoore ndee
heitii
heitii wi Koorka jooni maa mi hokke ko aa reentoroo.
Sabu aduna ina heewi yideeji
yideeji e ngoaaji, mio rokku maa
oo gee ii njogo aa e, kala ko waawi wonde sokla maa
e

aduna so a woogondiriie
woogondiriie maa mi ar e maa ko uri

yaawde, Koorka heitii


heitii wi mi nanii tee maa um wel am.
Sirlu Hakkunde Tagoore ndee E Koorka
Tagoore ndee itti aayre wande no settiraande lamset gila
ina heccii,
heccii, ende jalba e haayre
haayre wonde
wonde murlere raneere,
ende wai
wai mbadi purdi, nde totti Koorka, nde wi kala nde
haaju maa darii e am fof so a woogindirii e, maa mi ar e
9

maa ko uri yaawde, nde rokki Koorka oon tagoore ndee


majji e majjal yitere.
Ndeen Koorka heii
heii um, fati wuro,
wuro, nde yahnoo haa o yottii
o naati suudu makko o moftoyi o hay gooto waawaa yide
so wonaa kako
kako tan e Alla, o yalti o ami deftrere mawnde o
woni e janngude.
Nde yahnoo haa

hitaande ndee jogori timmude ee


ee kaani

wade
wade kawgel, Koorka arti kikiie gooto,
gooto, ngam haalande
golloowo makko oo, kako
kako noon won eoore
eoore hesre ari oo,
omo yii
yii jokkondirde e mae so Alla newnii, oon ne wi
um baasi fof alaa bae keetnuaami oo kay wota jogo
heen sikitaare, ngon aa oo a alaa oo fof foti.
Ko heddii koo yoo Alla won ballo, ndeen oon gaynii haalde
Koorka weltii e jaabawol nani ngol, nde yahnoo haa ooyi
ernde makko addi yoo o eewndo ko tagoore ndee winoo
mo koo, oon tan o naati suudu makko o yaltinoyi ko
tagoore ndee rokkunoomo koo, o fai ladde.
Koorka yahi haa o wooyi,
wooyi, o jooii oon e les lekki mawki
ina wiee cilluki, o etti ko tagoore ndee rokkunoo mo koo o
woogindiri e. o Koorka jooii oo tan haa Tagoore ndee
ari e mum.

Koorka haalani nde sokla mum, nde wii um

feewi Alla jaii.


jaii.

10

Nde yahnoo haa jamma


jamma Koorka noddi jinnaae
jinnaae makko, o
haalani e wonde won eoore ari oo ina ndaarta golle,
omo yii
yii jokkondirde e mae, sabu kaayitaaji e naamnii ii
omo jogii i, Koorka heitii e wide jinnaae makko, paamon
noon mi yiaa
yiaa wade ko on njamiraani.
Ndeen Koorka joofnii haala mum, Ceerno Sekko dirmii yetti
Alla juuli e nulaao
nulaao makko tedduo, o wi uum kay alaa
baasi, ina moi,
moi, sabu ko ko min aaginoo en Alla,
aagaade Alla noon tiiaani,
tiiaani, tiii ko Alla jade ko aagiaa
aagiaa
um koo.
Ceerno Sekko dei
dei ko juuti, ngam miijaade mo no awu
nguu

tampinirnoo

Koorka,

haa

yime
yime

fof

amtindii

nguurndam makko.
Ndeen Ceerno Sekko heitii
heitii wi Takko a nanii ko iya haali.
Neene Takko dimmbi hoore, sabu ernde mum ina heewnoo
njurum, o woniri noon ko juuti, omo ati tonndu makko les,
Neene Takko heitii
heitii wi, mio caggal Alla, mio caggal
maaa,
maaa, kala ko mbi aa heen ko noon wairtee.

oon

Ceerno Sekko wi Koorka jooni so weetii, aa


aa waawi yahde
njidoyaa e mawo
mawo mae.
Koorka heitii
heitii wi Baaba hono ee golle, ko ataake
ataake
winndetee nawee toon, so Alla jaii
jaii subaka maa mi winndu
ataake fade e mawo mae oo.

11

Koorka waaldi e miijooji hol fof no um wonirta? Mbela maa


e nja aagunde makko?
makko?

Wolla maa e calo aagunde

Kono kay subaka fenataa.

Ndeen weetii subaka,


subaka,

Koorka winndi ataake aaande fade e mawo mae oo,


Ceerno Sekko e Neene Takko keitii
keitii mbi yoo Alla newnu,
Koorka heitii
heitii wi aamiin.
Nde yahnoo haa subaka janngo mum, Koorka fini noddi sehel
makko debbo oo, Koorka wi mbo gio,
gio, miin ko e laartude
laartude
golle ngonmi, won eoore
eoore hesre arnde oo ina ndaarta
gollooe,
gollooe, mi anndaa so a nanii haala mayre ina haalee.
Sehel makko oo ina ndaara um tan, ina yirla hoore e
miijaade mo ande o tawata Koorka to suudu safrordu too
wuuraani maayaani, tee oon so
so o aatiino
aatiino hunuko tan e
wide eey, o woyat, Koorka ne tinii, wonde won ko ernde
sehel makko ndee awata, tan Koorka deiri
deiri noon, o yalti
fati galle mae.
mae.
Koorka yottii naati suudu Neene Takko lelii, haa ooyi, o
etti deftere makko o woni e winndude.
winndude.
ataake Fade E Hooreejo Eoore Golle.

Fade e oon hooreejo tedduo


tedduo
Hooreejo tedduo
tedduo mio ara e sara maa, ngam laartude golle
e juue
juue maaa.
12

E neaagal
neaagal maaa timmungal, mio laardu maa, golle e
naamni aa ee, sabu mio waawi timminde e gollude ko
mbiaa
mbiaa koo. Mio felliti gollude kala ko mbiaa no haaniri.
Tinno mio
mio aagimaa nde njaantaami
njaantaami ndee oo aagunde.
Hooreejo tedduo
tedduo joo calminaali am uri teddude e
teetude
teetude fade e maaa.
maaa.
Nii woni Koorka winndi ataake mum haa gasi, fini subaka
nawi
nawi mbo toon joini
joini mbo o keotooo atakuuji oo, o
arti galle.
Ndeen hooreejo oo heii
heii ataake Koorka, o janngii mbo, o
faamii loowdi makko e ko o yii
yii wide fof, hooreejo oo
faamii, Hooreejo oo wai
wai e Koorka nelal wonde yoo ar toon.
Garal Koorka To Suudu
Suudu Gollirdu
Ndeen Koorka heii
heii jaawol wonde yoo ar.
Koorka noddi Ceerno Sekko e Neene Takko, o wie
wie mi heii
jaawol ummoraade e hooreejo golle ee, o wi wonde yoo mi
ar toon min njida, Ceerno Sekko e Neene Takko mbi yoo
Alla wa
wa newuya.
Ndee weetii subaka, Koorka dawani toon ngam yidoyde e
mae,
mae, Koorka ari haa faandii nokku oo, o yi ina winndaa
oon

on

ngarii

jam

nokku

eoore

riiwtoore

humambinnaagu e haaade
haaade baasal.

13

Koorka anndi ko oo woni nokku oo, o ari haa o damal oo,


o tawi gorko gooto
gooto ina jooii
jooii oon, Koorka naamnii mo e
wide ko oo woni nokku eoore hesre arnde oo ko
ooyaani ina ndaarta gollooe?

Oon jaabii wi eey ko oo

kay.
Koorka heitii
heitii wi miin dey ko hooreejo nokku oo neli wonde
yoo mi ar gaay, gorko oo heitii
heitii wi ar njahen, oon ardii
Koorka rewi heen haa njottii o mawo oo woni oo, gorko
oo honngi baafal, e naati, e tawi mawo oo ina jiimi masi
ngaandiijo ina winnda, Koorka salmini, o salmitii, nii woni e
calmondiri haa sai
sai joofi.
Ndeen woni nde Koorka wi ko miin wietee Koorka,
binndunooo
binndunooo on ataake aagunde golle, haa njaabti on
wonde yomi ar, jooni mi arii.

Mawo
Mawo oo heitii wi a

bismaama, ko ndeen mawo


mawo oo haalani Koorka ko golle ee
naamnii, gila e mbaawka, mual, tampere haa e ko nanndi
heen.
Ndeen
Ndeen o joofnii haala makko, Koorka wi kala no golle ee
mbaawi sattirde, heewde tampere, mio
mio yarlitii, tee paamaa
wonaa mio
mio fuoo hannde mi acca janngo, ko mbimaami
koo wota jogo heen sikke, ko mi pellito.
pellito. Pulaar noon wi
pellito
pellito aanaani.
Ndeen woni nde Koorka fuii
fuii golle. Yime wonnooe oon
e suudu gollirdu nduu fof haa e saraaji mum fof ina koolii
14

Koorka e

golle

mum,

tee

kala sahaa Koorka

ina

rokkatnooe
rokkatnooe wasiyaaji laatui.
uum nii ina jeyanoo e ko eydunoo hoolaare mae e
Koorka, sabu yananeede
yananeede e so neo yiaama yianaama
jam wattataama e laawol, ndeka noon e paamii wonde e
keii
keii gio mbo suuaani yide mum e gilli mum.Pulaar
noon wi so yide
yide suuaama anndu nde timmaani, ruttii kadi
wi gilli ngonaa naafige.
Heddii kala o Koorka yi
yi ko feewaani feewnita, kala ko
jiioriie
jiioriie e golle hee, ko maa e njottoo Koorka e kollita
um, tee kala ko Koorka hanoo, so waaama feewataa, ko
oo kame fof, e pelliti, e ndokki Koorka hoore, mawo oo
e hoore mum, jaani
jaani Koorka e darnde mum, e lewru
goauru
goauru nde ndu maayi, Koorka soodi njawdi mawndi ngam
wade
wade sadak.
Koorka wai
wai sadak
E alawma jeeaiijo
jeeaiijo e nder lewru makko iaiiru, ina hawri
e alkamisa, Koorka wai
wai sadak, o noddi gollidiie makko e
denndaangal yime
yime wuro ngo, hay gooto o faltaaki,
faltaaki, yime
yime
notitii e keewal, mawe
mawe ina mooyta bahe ina njetta Alla,
sukaae
sukaae e luukaali mumen ina ndiwa ina cirpoo ko gasataa.
Ndeen yime
yime fof aamii haa kaarii nduiima kootii galleeji
mumen, Ceerno Sekko e kurusal makko nana tappa jabe e
15

aagaade Alla ko
ko gasataa, Neene Takko ina nder suudu mum
ina duanoo iyum, ina yetta Alla sabu ko sikkanooka daaa
daaa
woni oo.Pulaar noon wi dade
dade ko sikkaano, uri sikkude
ko daataa.
Nde wonnoo Koorka ko mum koo ko dokke Alla. Pulaar ina
e konngol e wide mbo Alla
Alla rokki ina haani wasaade, ruttii
kadi wi so Alla rokkiima teettoowo woodaani, tee alaa ko
haasidi waawi e dokke Alla.
Cafrugol Hakkillaaji mbeiii
mbeiii
Toon to galle mae
mae too Koorka ina moofti toon fode
ujunnaajeujunnaaje-ujunnaaji yime
yime e hakkillaaji moen mbeii,
mbeii, ko
toon e aamata, njarata, gee
gee mae fof ko toon tawatae,
tee yoga e mae
mae puiima hetude hakkillaaji moen. Hono
noon yime
yime ee fof, ina njetta Koorka e ee golle makko e
ndee darnde makko.
ande wootere noon Koorka ina dawi ina fai gollirdu, tan
haa e tawi suka gorko, ina oon lappii e dow laawol hee,
anndu makko ina wonti gaaan
gaaane
anee-gaaane,
gaaane, alaa fof o
junngo waawi memde e makko, tee o wuuraani o maayaani,
omona o hakkunde oo toskoo, kadi alaa fof ko wai mo
noon so wonaa njaram mbonam.
mbonam. Pulaar noon wi so yide
yide
heccii daal jibinta nimsa.

16

Nii woni nde Koorka yinoo mo tan, wi yoo dognoowo werlaa


oo darto, oon ne ko oon yai e njamndi werlaa oo darii,
Koorka tellii ari jiimi e makko, ernde makko boni njurum
suka oo jaggi mo, Koorka
Koorka ati tonndu makko les ngam
hade
hade goni makko yande, kono o roki, sabu ko o kecco
ernde. Ko oon Koorka wi yoo e naw mo suudu safrordu
ko uri yaawde, o wollondiri e dognoowo werlaa makko oo,
e njolni mo nder werlaa, e nawi mo suudu safrirdu ko
leelaani.
Ndeen e njottiima Doktoreee ee mbodi e suka hee adaa,
sabu ko o tampuo
tampuo haa wonaa seea, e etti mo e naatni
mo e suudu irsaas woni o tampue mbaetee oo, e lelni
mo oon e balngel e cei e makko oggi pooreeji daneeji
e ngoni e eewde
eewde ko woni awu makko, haa o e
kempinoynoo.
e mbaklitii e Koorka, ngam naamnaade mo, ko saabi ee
ngaccira nii neo
neo mae haa ko awu nguu ina hea
hea e
makko ko fotinii tawa e njottaaki suudu safrordu?
oon Koorka jaabii nde wi, miin mi anndaa mo, mi anndaa
to jeyaa, mi anndaa koreeji makko, tee hay innde makko mi
anndaa, ko nde ndawatmi ndee e subaka hee, ngarmi haa
kawral laabi pali, tawmi omo larpii oon o wuuraani o
maayaani, mbimi yoo dognoo werlaa am oo daro min eewa
ko hei
hei oo leliio, kisa min
min tawi omo wuuri.

17

Mbi moo mi yoo min ngaddu mo gaay, mbela so bale


bale
makko ina yeeso o daa safraade, kono wonaa wonde mio
mio
anndi mbo, oon tan yeeso Koorka hawii holliri njurum goni
makko, ngoni
ngoni e simtude, doktoor oo ina ndaara Koorka tan
ina ndaara awo
awo o, doktoor oo e hoore njurum jaggi mo
haa wonaa seea.
seea.
Ndeen Koorka gaynii haalde doktoor oo ne Alla e njurum, o
haalaani hay konngol gootol, oon tan o naatti oon e nder
suudu wondu
wondu o artiri baafal kara.
Doktoor oo woni toon ko uri juutde, o yalti, omo jogii
ereeji daneejo, wiro, cae
cae e ngeo
ngeo
o koko
koko
ko ko sifaa
waawaa lainde,
lainde, ndeen o naatii to suka oo woni too, e cei
e makko oggi ngam eewde tolno nguli anndu makko.
Caggal uum e pesi mo pinngi mo ngam o waawa
aanaade. Koorka nana jooii
jooii hiimohiimo-hiimo e taam
taam eram
ina njaptondira e fittaandu mum, omo miijoo ii mbeddaaji e
ee yime e mbaawaa dognirde seese a wiat ko looci ndewi
caggal mae
mae ina cutta.
Koorka ina e deere
deere mum, haa doktoor yalti ina jogii
erewol alewol ina e maggol
maggol natal aadee jurminiingal, o
yaaani
yaaani Koorka e wide min mbaii neo maaa e rajo
ngam etaade anndude ko awni, erewol ngol nani kono
jaabawuuji iiam ii ciwaa yaltude alaa ko min mbaawmaa
heen wide so wonaa i ngar.
18

Koorka heii
heii erewol ngol, kono
kono ernde makko ina taa
haa wonaa seea,
seea, sabu o alaa miijo so wonaa oo neo mbo
addi ko kawroowo e lajal sikke alaa heen.
oon Koorka mui gite woni e aagaade Alla cellal oo oo
awo,
awo, ndee oo aagunde Alla tiinde,
tiinde, jokki bale oo oo
suka.

Jaabawuuji
Jaabawuuji iiam e ko i ngartiri
Nii woni jaabawuuji ii ngarti kono i ngaddaani ko wai
baasi. Doktoor oo winndani Koorka lee
lee e o haani soodde
ko yaawi, cellal suka ura newaade. Ndeen o yahii o soodoyii
lee
lee ee o arti o rokki e Doktoor oo, Doktoor oo
oo holli
Koorka no e amirtee, Koorka woni e wairde e no
Doktoor oo wiri nii.
Hono noon awo
awo makko ina heta cellal seea seea, o
wati
wati haalde, o wati aamde no haaniri nii, o wati
wati
aanaade, hono noon haa o woni celluo.

Yeewtere Hakkunde Koorka


Koorka e awo
awo mum
Ndeen Koorka heii
heii laandi wonde suka oo sellii, Koorka
noddi mo nder suudu, ngam naamnaade mo to jeyaa, hol no
jinnaae
jinnaae makko mbietee?

Koorka heitii wi aan nde

wonnoo kawru en ko e punndi mi anndaama, mi anndaa to


ummi aa, mi anndaa jinnaae
jinnaae maaa, jooni noon ko uum
19

njimi
njimi anndude, hol no mbieteaa?

To jeyeaa?

Hol e

ngoni jinnaae
jinnaae maaa?
Suka oo heitii
heitii wi mio wiee Hoaandu njeyaami ko wuro
ina ogge puneeje.
Ko sukaae
sukaae njeetato min ngonnoo e nder galle baaba amen,
jooni noon
noon heen tato Alla fawi e mae
mae haajaande mum, min
keddii njoyo, minen njoyo heddiie
heddiie ee ko miin urnooe
welde iiam baeeji ii fof, ko miin wonnoo joom innde,
ko uum saabi so e mbai ee oo golle bone, nguurtaami
tan ko e gee
gee nuskooje aadee, suka
suka oo ina haala Koorka ina
ndaara mo ernde mum ina wi dak njurum, hay haalde
Koorka roki.
roki.
Nurum Hakkunde Koorka e awo
awo mum
Ndeen suka oo gaynii haalde, o turi hoore, o woni e aafde
leydi, Koorka ne na ati tonndu mum les haa tiii
tiii ngam
hade
hade goni mum
mum yande, o ummorii noon o fai boowal omo
dinwa karkar-kar Alla e njurum. Nde yahnoo haa ooyi Koorka
naatti suudu mum, ami oon deftere mawnde ngam
janngude ina winndaa e aro mayre Fodeeji
Fodeeji e hakkeeji banii
aadee, o jiimi e mayre omo jannga.
Njillu Koorka
Koorka To Leydi Tagooje Kaawniie
Kaawniie
Ko oon kadi ernde makko hokki yoo yaltu o yaha, sabu
golle ee nattii wade ngartam, o felliti yahde to uri
20

woude,
woude, ngam hede toon golle, kono Koorka faamaani
wonde ko tagoore ndee woni e waylude miijo makko, ngam
nawde mo to tagooje ee koi too, ndeen Koorka woni e ii
oo miijooji haa juutii, Koorka ummii saligii juuli dare ii,
o lelii, o yii e miijo makko gee
gee kaawniie.
Koorka yi Tagoore wootere ende wai
wai koe jeeii juue
sappo e ii, koye capane tati fof ina seii
seii e Tagoore
wande
wande couli nayi ende yirloo o wootere ko aldaa e
dartaade.

um haawi Koorka, kono o jokki laawol makko.

Koorka

enni haa woi kadi yii kullel ladde bayloyel mbadi anndu
maggel e kala goobu, o ndaari ngel, haa ooyi o yetti Alla o
juuli nulaao
nulaao makko.
Koorka jokki laawol mum, o yi kadi weendu mawndu
heewndu ndiyam, ina reeni ndu bolle utte aleeje. Koorka
yawti kadi o yi kadi weendu wondu,
wondu, mawndu heewndu
ndiyam, leke
leke biltue ina njibini haa ndaasii e leydi a wiat nii
ndu alaa lekki njoorki, fof dey kala ko Koorka yi heen kaawis
jaggat um haa hortoo anndude ko yahata e dow mum.

O yi kadi njawdi mawndi, o sikki ko majjundi, o yii


yii jaggude
ndi, kono nde Koorka adii njawdi ndii, ndi wonti ngaari
mawndi kawoori, gallaa
gallaai
laai mayri ina njuuti, endi seei, kala
21

o allaadu mayri yani sikke alaa waat aanoode, ngaari ndii


naati e wuro, moni fof eewi o danndoyi fittaandu mum, ndi
huciti e makko ndi yii
yii hawde mo, kono yime palii ndi,
ngam fellude ndi, yime
yime ina pella ndi, ndi dogi ndi fai ladde,
ndeen ndi naatii oon e dunduure sukkunde, ndi wonti
fasamere jayngol um wonti cumu urngu fof heewde doole.
Cumu nguu ina hulininoo,
hulininoo, sabu hay gooto suusaano
adaade ngu, saka miijoo ippude ngu.

E nder dumunna

dao
dao tawi fof wontii ndoondi.
Koorka haawaa noon, hol no yime
yime ee ndairi e oo bone
kuliniio
kuliniio kaawniio, garduo firtude kala ko feewnoo,
Koorka jokki
jokki laawol makko fode
fode bale

capane jowi o

fooftaaki, jamma e alawma ko o jahoowo o daraaki, haa o


aroyi e nokkuure haawniinde yaajnde heewnde goobuuji,
waylotoonde e kala mbaadi.
Jottagol Koorka e Nokkuure Ngalu
Ndeen Koorka yottiima oon e nokku, kaawnii o kadi nokku
oo ina yaaji, ina weli wonde, sabu nde Koorka yottii oon
ndee a wiat ko guttaao
guttaao nguurndam kesam, woki makko
weeytii, kako
kako hoore makko, o anndi maa wood ko kewani
mo, sabu nii no o waI, won ko hollata.
Tan haa sawtaango ardi mo e nder kaawniindi dow weeyo ina
wia mbo, hol to njahataa? Hol ko eewataa? Ko oo woni
22

hoorde
hoorde Tagooje ladde ee kala, sawtaango ngoo wimbo
wota sostu o ngon aa oo, tawa a haalaani ko addumaa,
oon tan sawtaango ngoo arti dei, alaa fof o Koorka nani
dillere, hay henndu mooyaani, um wi tan cel.
Koorka weddii ndaarki mum haa o yi ngaska ina fai nder
leydi, o naati e makka, Koorka tawi toon kadi wero aatngo
yaajngo ngo goobuuji keewi,
keewi, Koorka tawi toon kadi
Tagoore, ende wai
wai koe sappo e ii,
ii, juue
juue jeeii, koye
capane
capane tati ende yirloo ko aldaa e dartaade, ende wayloo e
kala goobu.
Ndeen Koorka faami wonde o yottiima hoorde
hoorde tagooje ee.
oon kadi sawtaango ardi mo e nder mbirniindi engo wia
mo ko miin woni joom nokkuure ndee, ko miin woni joom
kaawisaaji.
Hol ko nji
nji aa? Hol to njahataa? Hol ko woni ngoa maaa?
Aan ingel Aadama.
oon kadi Tagoore ndee heitii wi, maa mi rokke gelooi
tati dimndaai
dimndaai kae dimo. Koorka e kulol mum ina dinwa
karkar-kar, Koorka darii ko uri juutde
juutde dillaani, a wiat ko
jooro
jooro o woni oo, gootol hunuko makko occitiimo e
wide mio
mio yii aagaade ma yaafuya, aan kaaloowo e der
mbirniindi, kadi mi sujja e yeeso maaa,
maaa, ngam rokkude ma
nehdi, gila ummiimi e ngal oo anngal, ina wai no oggi

23

mbaa
mbaaa
pooee fade gaay, haa njottiimi oo e
aa e kine am ina pooee
baawe
baawe Alla.
Kono kadi paamaa won kaawisaaji, i njimi e laawol mio
yii
yii aagaade ma, aan joom nokkuure so won ko kumpiti aa
heen yoo a firtanam ko i ngoni, sabu mio yananaa ko e
njiimaandi maa i ngoni, sabu ko ganndal e laaal mbaawi
moftude ngaluuji e kaawisaaji poi
poi nii heewde.
oon Tagoore ndee heitii wi Koorka gollir laaal, oo kae
ndokkatmaa mi, kala ko njiaa
njiaa e aduna, maa a he, paamaa
ko mbo awndagal.
Senaare e laaal
laaal woodanii Alla bajjo geno gooto, mbo alaa
nanndoore.
o ndee tagoore jooii oo koko-ko yirlotoo daraaki, ina
tammbii nde koye
koye nayi, tee heen koyngal fof won ko
hollata.
eew heen koyngal gootal ina holla henndu mawndu,
koyngal immal ngal ina holla yerugol leydi,
leydi, koyngal tataal
tataal
ngal ina holla ndiyam pusam, koyngal nayaal
nayaal ngal ina holla
cumu mbonngu ngu ippotaako.
Koorka ina sokti tere
tere mum fof ina ndaara ndee Tagoore ina
hetii
hetii ko nde haalata koo, Koorka ina huli haa wonaa seea,

24

tee kala ko o yinoo e laawol,


laawol, o tawii um o ndee Tagoore
woni oo, nokkuure ndee ina yooi haa haawnii.
oon hakadi, Koorka felliti naamnaade, kala ko yinoo e
ngol laawol e kaawniie,
kaawniie, ngam anndude hol nafoore wolla
firooji wolla sirluuji mum?

Ndeen gelooi
gelooi ii ngaddaama,

Tagoore
Tagoore ndee yamiri yoo ngelooi
ngelooi ii eyde heen, tawa iin
ne ko kae
kae dimo i ndimndi, wairaa hono no Tagoore
ndee wiri nii.
Tagoore ndee

wi Koorka maa mi wade


wade e reenooe haa

njaltaa ndii leydi amen, tawa hay huunde heaani


heaani ma, tawa
kadi ko e nder ngaska
ngaska kootirtaa, kono ernde Koorka ina
yedditii, sabu o siwaa hede
hede laandi e ko o yi koo e laawol.
oon Koorka sujji hucciti e Tagoore ndee, Koorka wi yaa aan
ceerno joom gannde e kaawisaaji, joom ngaluuji, mio
mio
aagomaa yaafuya, ko mi banii Aadee, nji
nji
ji mi ko laaeede
hade am yahdude e kumpa, wonanoyami nimsa, nji
nji mi ko
naamnaade ma kaawniie
kaawniie e nji mi e laawol ee, mi
faamanae
faamanae huunde.
Tagoore ndee heitii
heitii wi Koorka naamno kala ko woni sokla
maaa
maaa e yide maaa, maa mi itte kumpa. Koorka heitii
heitii wi
mi ariino e wuro wooto nji
nji mi fooftaade oon, kono yime
wuro ngoo mbikam, koo
koo alaa e maggo jippunde, yoo mi
ennu.

25

Mio
Mio yalta wuro ngoo, haa njimi gorel dael perlel ina rewi
e am, ina luuka ina wia mbiaaa
mbiaaa ko yoo a yah les eya
ogge gone
gone funaange
funaange wuro poofto aa toon, ko toon woni
jippunde hoe,
hoe, ogge ee ko tati, darnde majje wai kono
kaae
kaae kaatane nii, ee mbilti haa e ngubii, a yiataa e majje
sereendu, oon ngel gorel majjiri mi e majal yitere.
oon tan minne pami e majje, nde njottiimi e ndee leliimi
nde wonnoo ko mi tampuo,
tampuo, kooynii mi hay asamaan oo
ndokumi
ndokumi yide alla e majje sukkude, o leliimi oo, mi
tinaani haa oyngol wi kam cas aaniimi.
Findinoyimi ko nguleeki naange kaaki
kaaki rok, taw mi okki
cakkinoo mi kii yoorii
yoorii ko,
ko, kaawaa mi costu mi e les ngoki
ngoki
kono oon kam ndoku mi aanaade, sabu ngonnoo mi ko e
hetaade
hetaade daae colli cirkooji ko aldaa e taondiral.
Haa njimi to dow okki too ko waino aadee ina jooii e dow
mbarallu ina yirloo e ce
cee Alla nayi ee kala,
kala, ko aldaa e
dartaade, njiki makko ina hucciti funaange
funaange ellee ndaaroowo
huunde jogornde feede wolla hoodere jogornde yaltude e
weeyo, haa ooyi, ngel dartii kak, alaa fof o dillatnoo e
tere
tere maggel, wonaa mbarallu o ngel jooii oo, paammi
kadi um jeyaa
jeyaa ko e kaawisaaji maaa.
maaa.
Nii woni noon aditiimi gorel ngel e nehtaare, ngam
salminde ngel, Koorka heitii
heitii wi mbimi ngel, jam waali
baaba, kono a wiat ko ngel pahel, sabu ngel jaabaaki, oon
26

kadi kesitinmi
kesitinmi salminaango am e maggel, mbimi ngel jam
waali baaba, uraani bonde so wonaa ndeen, kadi ngel
jaabaaki, noon fof e wade haaani
haaani mio jokki e salminde
ngel gorel, ngel ngannduaa
ngannduaa feccere e maggel ko aadee
feccere heddiinde ndee ko baajol leydi.
oon kadi ernde ami mi e miijaade, yoo taw wonaa
jogoro
jogoro haangeede, sabu mio haalda e ndee Tagoore kono
nde jaabaaki, fof dey haaani
haaani mio jokki e haaldude e mayre,
kono nde wonnoo ko e hoddiro Koorka yahata haaani
haaani mo
jokkude e golle mum, Koorka eydii additaade ngel, ngam
laatindaade
laatindaade ngel, Koorka tawi
tawi hoore maggel ina wai
wai jombo
mbaal mbaal e kuru juru, piindi leke
leke ina saii
saii e sukundu
maggel.
Tiinde maggel, uri tere maggel keddiie ee mawnude e
juutde, kadi bae
bae maggel nano oo, uri bae maggel
aamo oo wuurde e mawnude, gite maggel ko lette, heen
wootere ko dow tan nde ndaarata, wonde
wonde ndee ko les tan
nde ndaarata, kadi ngel alaa mbadi ngootiri, ina janngoo e
mbadi maggel sunaare e weltaare e baawe
baawe Alla.
Ndeen ngel amtii gite, ngel ndaari kam, oon ngel salmitii,
ngel salminimi salminaango
salminaango ganndo, heddii hakadi
hakadi ngon mi
najo,
najo, sabu mi ooyii salminde ngel gorel, ngel jaabaaki,
jooni engel salmina mi, salminaango ganndo.

27

oon kadi nanmi reedu maggel ina hooa, cikkumi ko heege


ngel wondi. oon kadi mbimi ngel, baaba mio aagimaa
nde nja
njaantaa
jaantaa mi, accaa mi eewanmaa ko aamaa,
aamaa, sabu
reedu maa ina hooa
hooa heege.

Gila haki een ngondi mi

yiaani aa
aa aama, ndah ii oo buui kae coodaa ko
aam aa, kadi aa waawi soodde heen comci koltiraa.
oon gorel ngel jai dokkal Koorka wondude e weltaare,
sabu alaa ko ngel meei
meei waande Koorka e moere ko e
njidi koo. oon tan gorel heitii kadi wi Koorka nganndaa
mi wonaa aadee saka mio
mio aama, kono a jaaraama, sabu a
suuri tere
tere am, yoo Alla suure e bone a
ae bonnooe, oon
nda mi cuusal
cuusal eydiimi adaade gorel ngel e wide baaba
mio
mio yii aagaade ma yaafuya, sabu won ko nji
nji mi
naamnaade ma.
Gorel ngel heitii
heitii wi Koorka yoo jam Alla e kisal mum ngon
e men, mi yamiriima naamnaade kala ko njiaa
njiaa gila nde
ummi aa haa e ko taw aa oo fof,
fof, maa mi rokke kumpital
mum, kono wota leel, sabu waktu yahdu am koko-ko ari.
Koorka wi mate njeyaaa
njeyaaa ko e Tagooje kaawniie koe e
ndii leydi?
Gorel ngel heitii
heitii wi ko miin mawo majje, kala ko njiaa e
ndii oo leydi jeyaa ko e njiimaandi am.

28

Koorka
Koorka heitii
heitii wi ko adii fof nji mi ko janngineede e
reentineede gee
gee nuskooje wolla boomooje aadee, sabu won
ko humpito am yottaaki.
Gorel ngel wi mio
mio waawi jannginde ma, reentide ma, kala
ko njiaa,
njiaa, kono ko e dow sari, so tawii aa waawi yode
mi. Koorka
Koorka heitii
heitii wi eey mio yo maa kala ko um waawi
jarde.
Gorel ngel wi aa
aa waawi rokkude mi ngelooba ndimndu ba
kae
kae dimo, Koorka wi eey mio
mio waawi, gorel ngel heitii
wi en puiima.
puiima.
oon gorel ngel yirlii e dow mbarallu o ngel jooinoo oo
ngel sujji laabi tati, ngel tappi tiinde maggel laabi joyi, ngel
wi Koorka abada wota hirndir kikiie
kikiie ndunngu, Koorka wi
mi jaii.
jaii.

Kono ina haawi Koorka e kala ko ngel gorel, ina

golla wonata ko ngaalda. Koorka yoi


yoi ngelooba ndimndu ba
kae
kae dimo. Koorka
Koorka heitii
heitii wi, haa jooni jokku ceerno maa
mi rokke ngelooba ngoba
ngoba ndimndu ba kae dimo.
Gorel ngel jali ngel tuutti laabi tati, ngel wi Koorka abada
wota yeddu sariya kaaldaao
kaaldaao haa hawraa, so yiii tawa ko
ooyo wolla keso.
Koorka wi mi jai,
jai, mi
mi wontaa yeddude sariya hasii lelnaama,
Koorka jokki e wide haa jooni mio
mio aagimaa, aan ceerno
joom gannde, gannduo
gannduo ko wirnii e kaawniie Alla, joom
29

kaawisaaji yoo a jokku e jannginde mi e wasiyaade mi e ii


wasiyaaji maa, i nafoore mumen gasataa so wonaa
wonaa ande
neo
neo maayi. Sabu ure majji uri kae e kaalis.
Gorel ngel jali ngel sujji, ngel lappi leydi laabi tati, ngel yirlitii
e ce
cee Alla ee kala, oon o ngel jooinoo, haa gite
maggel ngaddi goni
goni mbaanji e wahre maggel raneere, no
kosam nder ndunngu.
Wahre ndee ko juutnde haa nde jappoyii e ernde, gorel ngel
heitii
heitii wi, Koorka abada wota sikitaare wolla yaawre wolla
nananti naatne e fitina, haa mbaaa
mbaaa heen ko aa nimsa,
oon kadi Koorka weltii, kono ko joginoo fof gasii, pulaar
noon wi ko
ko nii potmi heataa
heataa debbo.
Nii woni, Koorka heddii ina jala, ina ndaara ngel gorel Alla e
weltaare, sabu kay ina felliti e joomi mum, ngal ganndal, ngal
hei
hei maa mee nde ngal nafoyi um e nder nguurndam
makko.
E nder alawma mae
mae tataiijo oo, gorel
gorel ngel yahi acci oon
Koorka.

Ndeen yahii haa kikiie,


kikiie, Koorka miijii yoo hirndu

yaha, tawde ko kaum gooto heddii oon, kono kadi ernde


makko holliti mo wonde won ko aadondiranoo e gorel
ceernel ngel, wonde o hirndirtaa kikiie
kikiie ndunngu, tee oon
waktu ko e nder ndunngu wonaa.

30

Nii woni Koorka ami pellital heddaade oon haa weeta, o


dawa, kono ko adii nde hiirata woodi tawe
tawe mo oon, e
mbium
mbium ar mbadden laawol, o wie jooni ko ndunngu
kirndol moaani,
moaani, sabu en nganndaa no too hetortoo en e
laawol tawa
tawa en ngalaa o uwi en, ko ndeen kadi Koorka
fillaniie
fillaniie no waddi e gorel ngel, haa e ko e ngaadondiri e
dow mum, een ne ngoni e jalde Koorka, ee mbia um, aan
ko a kaangaao,
kaangaao, ko a najaa
najaao,
aao, minen min ennii, hade
ceerno maa arde fuunta min, wolla najoo
najoo min.
Koorka wadi
wadi e mae haa tampi woppi, kame kam e
mbi, e kaajaaka soodde wolla yeende jawdi haa e kea
ganndal, ko e njogii koo e ganndal tan yonii e, oon e
enni, kono so e nganndiino e mbataa ko wai noon.
Ndeen e ennii, nde yahnoo
yahnoo haa ooyi mbajjiri ndii hawi
yeeso, ndi irinii
irinii ko leelaani, duule ndiiwondiri pai
funaange,
funaange, nde yahata haa wona dumunna tawi iiwoonde
feiima
feiima funaange.
funaange.
Nde nanngi saahal e aleeri, Koorka o jooinoo oo ina
miijoo no um jogri wade, sabu alaa o suuii nduu henndu
niuri
niuri aleeru huliniindu, tan haa debbo gooto ari e
makko salmini um, wi um ar uwoyo en suudu am.
Koorka ne yedditaaki ummii rewi e debbo, oon ardii um haa
e naatoyi oon e suudu mawndu yaajndu welndu balngol,

31

endu uuri endu


endu laai,
laai, kono kadi Koorka anndaa wonde ko
joom suudu Tagoore nde wadatnoo
wadatnoo ndee woni oo debbo.
oon baylo uditii biifi mum, henndu sarii e baeeji ii
kala, um toii too heewngo ndiyam e kartaali kuliniii
haa o ngo siltoynoo, baeeji ii fof ngonti
ngonti weendu
wooturu, alaa fof o ndaarataa haa njiaa leydi, fof ko
ndiyam, oon tan wore ee ndutitii to Koorka ngam
ndaardoyde um yaafuya.
Ndeen e ngartii haa e nji Koorka heen gooto sujji wi yaa
aan banndiraao
banndiraao tedduo a yiiino watude min e laawol,
laawol,
kono faam banii aadee ina tiii
tiii hoore. Kala ko accataa arde e
hakkille mum ko uum waata.
Wade
Wade haa jooni amin aago maa yaafuya, kadi mba
mba taa
min e laawol. Koorka heitii
heitii wi yoo jam Alla won e mon,
nde nimsu on ngartu on e am, jooni njahee on ngontaa
yide hono ndee tampere, Koorka sujji mui
mui gite ko uri
juutde ina hooynii ellee aagotooo
aagotooo Alla ballal, oon kadi
gorel ari e Koorka ngam firtande um kaawisaaji i yinoo ii
nde arata ndee.
Firo Maale Jiaae
Jiaae
Ndeen Koorka yi gorel ngel, Koorka hetini
hetini ngel, Koorka ari
attii ngel wi jam waali ceerno, ngel jaabaaki, Koorka
hesitini
hesitini salminaango makko e wide jam waali ceerno joom
32

gannde e kaawisaaji, fode


fode laabi jeeii Koorka ina salmina
ngel gorel, ngel nganndu aa tagoodi maggel ko feccere
feccere
aadee e feccere baajol leydi.
Ko nde yahnoo haa ooyi, gorel ngel heitii wi, yoo ndenka
e moere
moere Alla won e maaa ande kala, ngel wi ngarmi ko
timminde aadi hakkunde men, sabu wonko naamno aa
humpito mum, mio
mio ndaardu maa, nde kaalantaa mi kaawisa
gadanano mbo kawruno aa.
oon Koorka wi ngadii mi yide fof ko dooorgal
dooorgal e ngal
wayloo e kala goobu, tee ngal yahrata ko yeeso e caggal,
caggal uum nji mi kadi kullel ngel wai kono ndiwri nii,
ngel yiataa so wonaa jamma, alawma ko ngel gumngel.
gumngel.
oon gorel ngel waani Koorka maande yoo deu, hakadi
faamii fof.
Gorel ngel heitii
heitii wi Koorka so tawii ko dooorgal
dooorgal ngal,
um firti ko neo dokketeeo sirluuji keewi, kono alaa
heen sirlu mbo o waawi moftude, tee kala mbo o hawri ko e
giiraae,
giiraae, ee mbaawi sirlondirde, kadi ko neo belo
iiam jiitiniio, kono so a eewii a tawat neaagal makko
e ndimaagu makko fof timmaani, kadi kala ko omo waa
waa
tawat omo reentii.
So tawii ko solndu yiooru jamma yiataa alawma, uum firti
ko neo
neo jioowo goonga saloo, wata
wata um fenaande aleere
33

kurum, mbo yiaa


yiaa ko laai, jaataa yahde e lewlewal, joomi
mum yii
yii tan koko-ko jiiii.
jiiii.
So tawii ko yahre ndee, nde hollata ko neo
neo aleejo ernde
haasidi, mbo yianaa
yianaa hay gooto jam, won e sahaaji ina ara e
ernde makko warde hoore.

oon kadi tagoore ndee turi

hoore ko juuti, nde woni e ainde


ainde peeeli mayre e kala o
jokkorgal wonnoo e mayre woni e aude.
aude.
Nde rutii
rutii Koorka haa ooyi. Nde hucciti e makko, nde wi
so tawii ko weendu mawndu ndu bolle otte
otte aleeje ndeeni
nduu, ina holla neo
neo joom ganndal, joom konngol, maro
esngu mum e njiimaandi ngootiri, moni e mae fof ina
anndi darnde mum e fotde mum, ndiyam am hollata ko
hakkille deeo.
deeo.
Sabu omo anndi alaa ko waawi naatde hakkunde esngu
makko nguu ko ina bonna ngu.
So tawii ko deeelel
deeelel ndiyam jarnungel aduna ngel, ngel firti
ko neo
neo jao renndee kala ko jogii so heew so famu,
jonaao
jonaao mbo wonaa haasidi nuunuo tee omo yarlitii
rokkirde kala ko o jogii, o heddoo baaso,
baaso, jagiio ganndal
ganndal
mbo aanaani ngal hay gooto, kala nde ngaraa
ngaraa ndaartude
ganndal e juue
juue makko a heat, tee maa ngal nafoye e nder
nguurndam maaa.
maaa.

34

oon kadi Tagoore ndee, ummii darii, nde tolnii e henorde,


ngam eewde so alaa ketiio ko e ngoni e haalde wolla
wade
wade koo, nde arti nde jootii
jootii nde ferlii, nde hucciti e
Koorka.
Tagoore ndee wi kadi so tawii ko ndawu mbo koyngal
gootal, wibjo wooto, kono hay gooto waawaa hetaade
hetaade wolla
jaggude mo, uum firti ko aduna. Kala aadee so fini wiata
ko maa nannga caeele
caeele pawiie
pawiie e dow hoore mum, kono alaa
ko waawi heen gaynude.
Kala heen ko poolaa,
poolaa, maa ko uri uum feeanma
feeanma uum
uum
wai
wai Fule mbi aduna ko mbir liotaako. Paamaa ngal oo
ndawuyal ina jogii rewe
rewe nayo e darnde gooto.
Koorka heitii
heitii wi uum ne ko firti,
firti, rewe
rewe nayo e darnde
gooto, Tagoore ndee heitii
heitii

wi gorko ina haani resde

debbo kuutindino,
kuutindino, dariio e leydi, mbo wonaa mbaadi,
tawa kala o ndaar aa mo, omo tawee toon, so uum rokii
omo haani nawlireede haa timma nayo no sariya addiri.
eew gorko
gorko ina haani resde debbo jooo,
jooo, joom lasli, moo
jikku, juulo,
juulo, ngam reende ndimaagu e neaagu galle o
resaa oo.
Tagoore ndee heitii
heitii wi, so a resii debbo bono jikku,
bonna innde maa, taa
taa enam maa, seerndu maa e yime
maa, yie
yie maa, sehlaae
sehlaae e wondiie
wondiie maa kala, wonanmaa
mette sappo e goo. Tagoore ndee wai
wai peeeeli e gine, nde
35

sukki foofaango mayre ko uri juutde, nde woniri noon nde


foofaani, nde hooynii dow asamaan, ellee ko toon jaabawuuji
mayre ngardata, nde juniti hoore e leydi, wiat
wiat ellee won ko
nde yiata toon, nde heitii
heitii nde wi a yii ee ina ngoya
anndu won bone wai,
wai, eya ina njala anndu won jam mbo e
kei,
kei, sabu ko amtaare mae e cooynii, ko hono nii woni
aduna ee ngoyat tan eya njala.
Koorka anndu leke
leke ii gostondirooje
gostondirooje biltugol ee ko uum
e kollata.
So tawii ko ngori gontoowo njawndi, wonta ngaari, kadi
wonta cumu ladde, suma fof haa wonta ndoondi, um firti ko
neo
neo baawo moftude sirlu, kono ande fof o saakti sirlu
oo, bone mawo
mawo kewat ande mum.
oon kadi Tagoore ndee sujji e leydi laabi tati e ce
cee Alla
nayi ee kala, bae fof laabi tati, nde hucciti e Koorka nde
wi, so tawii ko mbeelo pooondirat
pooondirat ko
ko ndiyam ko, firti
ko hakkunde Tagooje Alla ee, Aadeeen, Jawdi e kala ko
wuuri e leydi, gorel e dewel
dewel ko maa ndennda nde esngu
waawa heeede,
heeede, too hakkunde leydi e Asamaan huo fua
leke
leke mbilta esna, nguura yime e jawdi daee,
daee, leke
leke ai
mum kawra nder leydi, caayaale majje ngona dow, ngam
uuri heee, ko hono nii mahorii aduna, gorko e debbo
ndennda
ndennda njibina.

36

Koorka ina ndaara Tagoore ndee tan, ina ndaara nde sabu o
rokii
rokii dade
dade e mayre kaadi,
kaadi, haa yi tenba ina aaya e dow
mayre, Koorka yii
yii warde tenba baa, kono Tagoore ndee hai
um warde tenba ba, nde wi mi aamii gertooe
gertooe aamooje
kala ko kawri,
kawri, gili,
gili, koowobbe, teke, uui,
uui, moou e kala
ko e kawri, kono fof kadi ko moou watintoo aamoyde
um e nder ngaska, jamma e alawma ina aamondira e
baawe
baawe Alla.
oon tan nde arti nde dei cel, a wiat ko nde hulnde wolla
najnde.

Tagoore ndee amti hoore, nde wi Koorka een


een

aama, een
een aamtindoo e baawe
baawe Alla, kono maa mee nde
leydi aamien enen fof.
oon noon Koorka wi Tagoore ndee, yaa aan ceernaajo, Holi
aan?

Hol to ummi aa?

Hol no mbieteaa?

Hol ko

mbaawatmi waande
waande ma? Ngam weltide
weltide ma, kono nde salii
jaabaade, ende tuggii salamburu yoondu
yoondu haawniindu, ndu
sifaa waawaa huunude
huunude mbadi mum, ndeen e ngonirii
noon ko uri juutde.
Tagoore ndee heitii
heitii wi Koorka a ummiima gila leydi
aadeee
aadeee haa a yottiima leydi Tagooje kaawniie, a taccii keeri
e leyeele
leyeele keewe, haa a yottiima oo e baawe Alla ina gasa
nii tawa ko hoddiro addumaa oo.
E laawol, Alla holliima kaawisaaji keewi,
keewi, yontii a seertude e
kumpa, lew lewal lomtoo, a yiii tagoore nde koe jeeii,
jeeii,
37

een koe jeeii ina kolla bale


bale jeeii gone e yontere,
ende wai
wai juue capane tati, een juue ina kolla bale
gone
gone e lewru, koye sappo e ii ee ina kolla lebbi sappo
e ii goni e nder hitaande.
Tagoore ndee ina haala Koorka ina eydoo haaweede, Koorka
yii
yii haalde kono Tagoore ndee wium
wium cuk, mate wonaa ko
njiaa
njiaa koo fof ko miin wonnoo, Koorka wi cel tan ina ndaara
ndee Tagoore, nde wi wonaa ko miin danndu maa e ngori
gontuo
gontuo njawdi, wonti ngaari, wontoyi cumu ladde sumi fof
haa rooyti wonti ndoondi.
Paamaa Alla
Alla ina jogii kaawniie
kaawniie capane capane e meeaa
yieede.

Asamaanuuji jeeii,
jeeii, leye jeeii e meeaa

yieede.

Tagoore ndee heitii


heitii kadi wi Koorka eew o

ngon mi oo ina tammbii kam koye nayi. Koyngal heen fof


won ko hollata.
Koyngal goaal
goaal ngal, ina holla henndu mawndu, heewndu
doole.
mawngol.

Koyngal iaal ngal, ina holla jerugol leydi


Koyngal tataal
tataal ngal, ina holla ndiyam pusam,

keewam
keewam doole. Koyngal nayaal ngal, ina holla cumu ladde
mbonngu heewngu doole,

pirtoowu kala ko feewnoo.

Nganndaa
Nganndaa ee oo gee fof, heen gootal fof ina waawi
boomde aduna oo e majal.
oon tan Koorka luuki cujji laabi tati hucciti e ndee Tagoore.

38

Koorka wi, yaa aan ceerno, joom gannde e kaawisaaji,


gannduo
gannduo ko heewi e mbirniindi banii aadee, Holi aan? Hol
no mbiete aa?

Hol ko ngonaa e Tagooje?

Jinne wolla

malayka Alla?
A waanii
waanii kam dokke mawe e kaawniie keewe, nde ngar
mi e sara ngoo maayo e ee lee pooondirooje biltugol e
oooo
oooo jamma a fodanii kam dokke e gannde haa keewi,
Koorka woni e amde Alla e weltaare.
Tagoore ndee heitii
heitii wi, a naamniima hol miin? Tee a fotii
anndude hol miin, sabu ko a dimo baawo
baawo reende sirlu.
Tagoore ndee heitii
heitii wi ko miin woni cuuinooo e punndi
mawndi tuma nde kawru aa e dooorgal
dooorgal ngal, mio
mio wonnoo
sara
sara maa nde kaaldataa e wil wilndu ndu iie
iie yeeso e
caggal, mio
mio adtino maa tuma nde koftaa berem lefol lekki,
ngam yardude e beelel tokosel jarnungel aduna oo kala.
Ko miin woni gorko celluo,
celluo, awo
awo haa anndu mum fof
wonti uube e barmane
barmane muuse e safroo
safrooe
ooe ndokani, ko
miin galo mbo hay huunde makiraaka,
makiraaka, ko miin woni
miskiino mbo alaa hay ko aami so wonaa nde njeloyiimi, ko
miin woni gumo,
gumo, paho, taktak-tako, ko miin woni kulo
kulo reedu,
mbo suusaa hay mbeelu mum, ko miin woni jaambaar
pooloowo kala jaambaar,
jaambaar, ko miin wietee Aduna.

oon

Tagoore ndee majji e majal yitere nii woni Koorka giddi feerti

39

gite mum roki


roki yide tagoore nde. Koorka faami tigi ko nii
Aduna haawnorii.
Yoo Wuur ellitoo eme Genndiije
Bah Abdullaay Mooliio
Mooliio
Hitaande 2013 / 2014
Tonngoode
Tonngoode oggi jame ko 74 73 82 63 wolla 65 16 22 86
kala jio
jio jokkondirde e men ina waawi noddude en, een
keblanii jaaade
jaaade kala gio ngenndiyake hono men.

Deesaamburu, 2014, Kaay, Maali

40

Abdoulaye Molido Bah, n en 1971 a Tabale dans la region de


Lassaba. En 1980 Monsieur Bah a commenc ses tudes Gourel
Fally, dans la region de Lassaba, deppartemant de Kankossa.
Abdoulaye Molido a travaill avec les; ONG PADEV, ONG PARO MALI,
ARED, FANDEEMA, STOP SAHEL, et voil aujourdhuit il nous
nous livre un
petit roman; un homme et une femme qui ont vcu une vie trs
difficile, mari une femme pendant une dizaine danne, ils taient
trs inquits car nayant jusque la, aucune progniture.

Dans ce

soucie, sa femme lordonna de contracter un second


second mariage, elle
sacquitta mme pour contribuer.
trouva un enfant.

Aucours dudit mariage lhomme

Lenfant ntait pas en parfaite sant, il fallait

parcourir tous les horizons a la quete des medicaments. Apres des


annees, un miracle de la nature se presente
presente en forme dhumain pour
le soigner.

Bah Abdullaay Mooliio


Mooliio jibinaa ko e hitaande 1971 o wietee
Tabbaale e nder leydi moritani, hannde

noon o winndanii en oo,

ndee oo deftere, nde oooo gorko e oooo debbo nguuriino


nguurndam cattu am. Gorko
Gorko desnooo
desnooo debbo fode duui sappo,
e esnidaani, um nanngie ngoa mawka sanne.

E nder kaan

ngoa,
ngoa, joom suudu makko yamiri mo yoo o ndaartu debbo goo
waasataa e ndaa
ndaa dono. Caggal nde gorko oo resi debbo immo, e
ndadi cukalel gootel dewel kono
kono ngel sellaano, alaa o e ndgaani e
huliniinde
iniinde
duunde baaba Aadama, kono sellinoyi ngel ko tagoore hul
iwnde e nder ladde, nde ardi e mum kono ayaawo aadee, nde tawi
ngel ko e nder ladde, nde rokki mo lekki, o safrii haa o selli.

41