Hoddiro Alla

ina Heewi

Sababuuji
Abdullaay Mooliio
Mooliio Bah

EeheyEehey-maa mbo janngaani

Faam dey a timmaani
So a witaani
witaani a winndaani
Ko heewi majjirmaa a yitaani
Sabu ko a aaniio mbo aduna finanaani
Faam tan hannde ko aan woni solndu buumaandu e nie
niere
ere
uum dey yooaani
YurminiimaYurminiima-Yurminiima haa woynii o neo hollaa binndol
emngal mum jasjas-jasna wia hadtanaani
Paamaa uum hay so ina yooi o maa um amtaani
Minen eewniie
eewniie pinal e ellitaare leol
leol hono maa min aaani
Minen min ai ko ganndo maw
mawo mbo famaani
Cuunnotooo
Cuunnotooo ceeo mbo muddiaani
Darotooo
Darotooo balloo kala ganndal tawa aamaani
Diiwoowo luural artira kawral o majjaani
EeheyEehey-maa mbo janngaani
umum-oo yonii e maa waaju mbo suuaaki
Ummo daro fooyo um ko arata o woaani
Yimi Winndi
Winndi ko Bah Abdullaay Mooliio
Mooliio
ande 13 lewru sappauru
sappauru hitaande 1994 Hakkunde Aasum e
Demmba Jaara Mali

Loowdi
NJETTOOR ------------------------------------------ 6
Konngol Binnduo
Binnduo ---------------------------------- 7
Naatgol Neene Takko E Hoannde
Hoannde ---------------------- 9
Ndiwaagu Takko ------------------------------------ 10
Kumal Hakkunde Sekko E Neene Takko ------------------ 11
iiwoonde alawma Altine ---------------------------- 12
Duaawu gorko Nayeejo oo ----------------------------------------------------- 13
Yeewtere Hakkunde Neene Takko E Ceerno Sekko ------ 14
Naatgol Koorka e Jade
Jade Farayse ----------------------- 15
awu Koorka -------------------------------------- 16
Njillu Neene Takko To Suudu Safrirdu ------------------ 17
Hannde Ko Uditgol Due
Due ---------------------------- 19
Binndangol Koorka e Jade
Jade Faraysee ------------------- 20
Litegol
Litegol Koorka e awu makko ----------------------- 25
Neene Takko Wai
Wai Sadak ---------------------------- 26
Naatangol Neene Takko e Njeeygu -------------------- 28
Nawegol Buri To Suudu Safrirdu ---------------------- 31
Keddagol Buri E esngu ----------------------------- 33
Ndonu Kaake Buri ---------------------------------- 36
Litegol
Litegol Koorka to Suudu Janngirdu ------------------- 43
Garal Doktoreee
Doktoreee Subaka ---------------------------- 47
Hakkunde Koorka e Debbo nayeejo o ------------------ 51
Yeewtere Hakkunde Koorka e Neene Takko ------------- 57
Tagoore ndee Rokki Koorka awdagal ----------------- 58
Salminaango Seernaae
Seernaae ee e Duawuuji mae --------- 61
Jaltugol Neene Takkoen Suudu Safrordu --------------- 64
Koyol
Koyol Koorka ------------------------------------- 64
Dutta Neene Takko to Suudu Saforordu ----------------- 65

ataake njettoor Fade e een Gure Njannginnoomi

Njannginnoomi Pulaar.
hono Demmba Jaara, Gurel Ndamndi, Hayte Mali, Ateysaan Mali,
Digija Mali, Beeta Mali, Madinel sara Kaay Mali, Hamdallaay
Jommbugu, denndaangal e njokkondirnoomi e eeee-oo gure
haa e saraaji mum, mio
mio rutta e mae teddungalteddungal-am
kuutindinng
kuutindinngal,
tindinngal, sabu golle mae
mae paayondine, mi yejitaani
noon Kolommenaae
Kolommenaae e gardagol Jallo Hammadi Neene e galle
mum kala, Idi Abaa Tarawore e suddiie
suddiie mum e mawniraae
mum e miiraae
miiraae mum kala. Mio oo rutta teddungalteddungal-am
urngal teetude e tiide e denndaangal Ateysaannaae
Ateysaannaae hay
gooto mi faltaaki mio
mio on teddiniri ndeendee-oo defteredeftere-am
wieteende Hoddiro Alla Ina Heewi Sababuuji. Paamen wonde
njiwinndere ndee tagaa ko e dow sabaabu, ndeka noon kala ko nji
en ngannden ina jogii sabaabu.

NJETTOOR
Fade e kala gio
gioo-am
Fade e kala ceernoceerno-am
Fade e kala sehelsehel-am
Fade e kala ngenndiyake
ngenndiyake
Fade e kala witiyake
witiyake
Fade e kala amtoowo eme ngenndiije, teeti e nga Pulaar
Mio
Mio nelduneldu-maa ndeendee-oo deftere haawniinde, sande faamde,
nde nganndu
nganndunndu-aa ina wela haa ooya yurminoo, kono ko um
tinndol aduna ina wona goonga, ina wona sifaa kadi kono
waasataa ko kawrukawru-aa heen e nder nguurndam maaa.
TeddungalTeddungal-am fade e ngaal dual
dual ellitngalellitngal-am e Aduna hono
Ateysaan Mali o nganndunganndu-aa mi heii oon
oon teddungal
mawngal haa e allunge ee-ngal heddii.
Tonngoode oggi jamejame-am ko 74.73.82.63, 65.16.22.86
Binnduo
Binnduo ko Bah Abdullaay Mooliio

Konngol Binnduo
Binnduo
Ko ardii fof, ko yettude Alla e juulde e nulaao
nulaao makko tedduo.
Tagiraa
Tagiraao mbela winndere ndee ina hisa e boomaare.

Caggal

uum ko yettude jinnaaejinnaae-am teddue,

teddue, mi yejitaani een
seernaae
seernaaee-am teddue
teddue ittueittue-mi e niere
niere mbattimbatti-mi e lewlewlewal ngam yide ko woni e oo aduna.

Paamen noon hannde

weltaare ina wai

waii-mi ngada mbea, sabu
sabu won ko nganniyiinganniyii-mi
waande
waande

Leol
Leolol-am,

ngam

wonanawonana-mi

ciimtol

jahdowol

njuuteendi aduna, so muulde ndeendee-oo deftere, nde tiitoonde

mum woni Hoddiro Alla Ina Heewi Sababuuji, tiitoonde mayre ina
hollaen wonde kala ko alaa sabaabu moaani.
moaani. Pulaar noon wi
ko alaa sabaabu moaani,
moaani, ruttii kadi wi mbo anndaa sabaabu,
wairtaa
wairtaa sabaabunde.

En njettii joom sababuuji cabobino

yooen mba
mba ndee deftere, ngam amtude leol
leol fule.
fule.

Mio

wai
wai juuejuue-am caggalcaggal-am ngam aagaade yaafuya, sabu won
adiie
adiiee-mi e ndeendee-oo lowre. BanndiBanndi-am, gio
gioo-am mio
mio neldu
maa ndeendee-oo deftere wieteende Hoddiro Alla Ina Heewi
Sababuuji.

Kadi mio
mio aagoaago-maa nde ngaddataa heen ballal

maaa
maaa teetungal.

Heewi nde nanaa junngo wooto foataa,

hakkille gooto timmaani, nde wonnoo moo

moo gooto
gooto ko Alla, en
njiaani hono makko. Ina welawela-mi nde mbeltotombeltoto-aa caggal nde
njiimnjiim-aa e mayre njanngunjanngu-aa nde, paamaa ko soomii e nder
oo deftre, nde ngannduaa, ina loowi ure keewe, to bae
pinal e eeal renndo fule.
fule. Haawnaaki wooda o njanngunjanngu-aa
e mayre tawa ina jeyaa e caeele
caeele e meeaa hawrude wolla
yide nder nguurndam maaa.
maaa. Sabu ina heen nguurndam gorko
e debbo meenooe
meenooe sattireede esngu.
hoddiro Alla ko goonga.

Maa a faam heen

Njiaa heen nafa ooftaare konngol

jinnaae.
jinnaae. Njiaa heen
heen nafa ooftaare konngol ceerno mum.
Njiaa nafa duaawu e aagaade Alla.

Mio
Mio teddinira ndee oo deftere, kala ngenndiyake mbo yide
amtaare leol
leol hai
hai aanaade, ina sanjoo
sanjoo e ndee ladde Alla
yoolombere. Mio
Mio oo rutta teddungalteddungal-am kuutindinngal
kuutindinngal e oon
oon
gio
gioo-am, musio
musioo-am mawniraao
mawniraao tedduo, hono Hamma Kan e
mawniraae
mawniraae mum e miiraa
miiraae
iraae mum, wondude e suddiie mae
kala e esngu mae kala.

een ngenndiyakooe suddiie

leppi leydi, e leydi suddi leppi teddungal, hono Yero Dooro Jallo,
Tijjaan Aan, Aamadu
Aamadu Ham Paate Bah, hono mumen ina keewi.
een ngenndiyakooe dariie e koye mumen haa e allunge
ko waino Jallo Sammba Koliyaajo, oon banndiraao
banndiraao debbo
tedduo,
tedduo, mbo mi anndaa, kono golle mum paayodine e gollani
leol mum, ceedtinii katantaagal makko,
makko, hono Jeynaba Buubu
Sow e esngu mum e banndiraae kala ina teddinaa e deftere
ndee, Bah Usumaan Sabbaa too e Bamako Mali, Umaar Sammba
Jallo Lolliro
Lolliro Barel Jallo e Gelongal Bah, Bah Basiiru Aamadu
Tijjaan, njaatiginjaatigi-am tedduo,
tedduo, Bah Umaar Limce e galle mum
mum kala.
Ina teddiniraa ndeendee-oo deftere, musiomusio-am gio
gioo-am jaambaar
leol hono Woogee Jaa, Jallo Maaliki Saara gio
gio mbo acataa
acataa e
jinnaae
jinnaae e miiraa
miiraae
iraae mum kala, Pool Bammba Keytaa e
denndaangal gollooe
gollooe FanndeFannde-maa, Maamuudu Caam e esngu
mum e Yaaya Dambele
Dambele e galle mum Jaakalel. Jallo Moodi Bilaali,
Sammba Kulibali Segge, Mammadu Aan gorko mbo noddiratmi
occoonde, Tijjaan Lii, Aamadu Sow, Aaw Muhaaji Bookaar
Seekna Bertee lolliro
lolliro sakke bewo, musiomusio-am gio
gioo-am Yero
Tarawore e Jallo Aadama ceerno e joom
joom suudu mum Ndommo
Jallo, ina teddiniraa deftere ndee. Aadama Bah, Maahinna, Bah
Sammba Pulal, e een e ndenndundenndu-mi meccal, dimal teddungal,
keewngal nafoore,

woni wonde jannginoowo, hono, Bah

Demmba Morel Pulal, Bah Umaar Aali, Sow Gorel Ndayri, Bah
Sammba Mbewndi e yoga e witiyakooe
witiyakooe ko wayno Ibiraahiima
Sih en, mi yejitaani sehel am mo ngoowmi toraade wasiyaaji,
7

hono Abdu Samadu aas e kala gio

gio mum.

Teeti noon e

Usumaan Bah dokkuo

dokkuo misi ngaandiijo yoo en ngollir, tee o
naamnaaki en hay batte, rutii
rutii ina yoa
yoa kura jaynge kam e Sira
Bah cuddiio
cuddiio makko yoo Alla juutnu bale mae wonda e
mae
mae haa abadan.
Mio
Mio teddinira oooo-oo deftere, tere Dial Jaalal e gardagol
Bah

Demmba

Faakuru

rainkinaade
rainkinaade

denndaangal

ngenndiyake
ngenndiyake Pulaar ina teddiniraa ndee oo deftere.

Hoannde
Naatgol Neene Takko E Ho
annde
Ariino e sahaa gooto, suka debbo gooto ina wiee Takko, ko o
jooo
jooo o wonnoo, jio hoore mum, jiitiniio e renndo mum,
kala nde njiaa
njiaa takko tawataa ko gee mum fof ina laai, tuggi e
anndu haa hei comci,
comci, alaa fof o ndaarataa e takko, mbiaa
sonno wonaa oo.

Takko ko neo coftuo wonnoo, jaloowo

mbo awlaani yeeso. Takko meeaa salaade nelal, ina teskanoo

e takko, o yiaa
yiaa comci tunwui wolla naywui, so comci mum
puinooma
puinooma naywude tan, o rokkirati,
rokkirati, hay pae makko ko noon
wanoo, so e taii, o woppate.
Jinnaae
Jinnaae makko ina keewnoo wide mo, ko saabi a yiaa
ornaade ko hii ? Takko heitoo wia e um yiaani e njiki.
Won e sahaaji nii ee
ee calotonoo hettande mo comci, e nder uum
o gedda aamde,
aamde, waa
waa dumunna omo tikki. Ndeen baaba makko
anndii, ko um loowdi makko, o felliti waande mo kala ko wi,
sabu korsa hakkunde jinnaao
jinnaao e iyum. Pulaar noon wi io
waawaa yode
yode jinnaao mum.

Ndeen woni kala nde njiaa

takko, tawataa ko koltu makko

makko fof ko keso, tesko hay boowel
fijirde, ande takko araani fof, alli yime coftataa, nde wonnoo,

ko takko koo, ko dokke Alla. Pulaar noon wi dokkal Alla, uri

dokkal yime.
yime.
Ndeen Takko mawnii, haa yontii yide
yide e yieede.

Hono no

tawangal fule,
fule, io debbo ina heewi rokkeede iy kaaw mum,
baaba makko, hokki mo iy kaaw makko, kono e ndoki
faamondirde, sabu hitteende jinnaae
jinnaae suka gorko
oo, ande fof ko dukooji e ortoorto-orto mbo gasataa, e itti
dewgal ngal gila enam
enam mae bonaani.

NDIWAAGU TAKKO
Ndeen Neene Takko diwii,
diwii, fode duui nayi timmui.
amooe ina ngara ina luuwa, kono kala garo, Takko wiata ko
omo muii tawo, nde wonnoo o seerti ko e iy kaaw makko, o
yiaa
yiaa resteede e wuro hee, o uri yide ko yaltude wuro ngo
kono uum fof e wade haaani
haaani ee ngara amde Takko.
Haa wai
wai sahaa gooto, gorko gooto ummii e gure saraaji hee, ari
amde. Gorko oo ina wiee Sekko.
Sekko, ko gorko dimo, joom konngol, koolaao
koolaao haa wonaa
seea,
seea, yime fof ina nganndiri Sekko nuunere e waawde
timminde aadi, kono o wonaa jogiio
jogiio jawdi, Pulaar noon wi so a
daii hoolaare anndu a daii fof. Kadi ko o jikke wuro, wuddu
leol, ko o ceernaajo kuuo,
kuuo, omo jogii gannde mawe
kaawniie.
kaawniie.
Tee yoga e yime
yime ina njahatnoo ndaartoyde gannde e juue
makko, kako
kako Ceerno Sekko.
Kala ko jiiorinoo
jiiorinoo yime ee keewi yahde sagitoyaade to makko,
ko wayno ndonu, wolla
9

sariya hakkunde hodiie,

hodiie, wolla

hakkunde debbo e gorko ko wayno dewgal haa e ko nanndi e

een gee.
Ceerno Sekko ko waliw wonnoo, mbiataa gannde makko ee ko
Alla lunginta
lunginta um e, kala ko o waawi aawde e sariya
ummotaako ina haawnii haawaani Alla, omo heewnoo wide
yime
yime jawdi ko lekki baasal, kono haataa maayde, ina yaawi ko
sumata joomijoomi-mum. Kala sahaa Ceerno Sekko ina waajotonoo
yime
yime ngam siftindee kala ko tagaa sooraa fittaande maa mee
mee
nde lelii.

Kumal Hakkunde Sekko E Neene Takko

Ndeen Sekko arii ndaartude junngo Neene Takko o rokkaa, amal
waaa
waaa haa timmi, dewgal humaa. Neene Takko hurtoyii ko
leelaani. Ndeen Neene Takko huurtiima,
huurtiima, o wai
wai e galle hee duui
joyi, o woni cowiio,
cowiio, ndeen o esnii, Alla rokki mo io gorko,
kono io oo heddaaki, Neene Takko jootii duui jeegom
caggal mum o woni cowiio
cowiio kadi, o esni kono kadi io oo
heddaaki.
Ndeen woni nde Neene Takko fuii
fuii miijaade
miijaade maa taw yiaaka
yiaaka
io guuroowo, haaani noon kala nde o juuli, omo aagotonoo
Alla esngu, ina teskanoo won e sahaaji Neene Takko ina
yahatnoo nder ladde saanga

nde waktu adii, yime ina

kaawanoo ko naata
naata oo debbo nder ladde, won e sahaaji kadi
yime
ime ina mbaa neo wolla yime io tewna mbo ngam
eewde ko o golloyta e nder ndee ladde.
Kono e tawata ko ombo juula wolla ombo nanngi e kurus makko
omo wirda tee ko uri heewde heen tawataa ko omo mui gite
makko haa tiii
tiii omo huciti funaange, nde
nde wonnoo o
10

roki
roki

dade io guuroowo, ko urnoo heewde e njuulu makko wolla

wirdu makko wonnoo ko aagaade Alla esngu.
Nde wonnoo kala nde o esni um heddotaako, e ndogi e
safaruuji aleee haa e leke doktoreee alaa ko nafi, nde
wonnoo hoddiro araani,
araani, noon fof e wade haaani
haaani ee njokki
ndaartude, kala o e nani golloowo hono een gee maa e
njoto joomijoomi-mum, tampaama kono ko ndaartetee koo daaaka
tawo so dade io guuroowo, hannde noon ngonen ko e
naatire ndunngu toaani
toaani hannde toa janngo.

iiwoonde alawma Altine

Oooo
Oooo alawma altine Asamaan oo ina sikii
sikii duule aleeje, oo
gorko nayeejo ina yahree e duui
duui capane jeeii e ko fawi, ina
dawi wuro mumen ina fai wuro sekkoen, ndeen yahii haa o
feccii yolnde ndee o nani Asamaan oo ina rigoo,
rigoo, digaali naati,
naati,
Fule
Fule noon ande jogori tode
tode hebaaru alaa, o toat tan, oon
tan henndu mooyi ko waino duluuji ina yiotonoo heen, um toi
too
too heewngo ndiyam, gorko nayeejo oo ina yaha yahde ina yana
ina umitoo haa Alla yottini um, o adorii galle sekko
sekko o tawi oon
neene takko.
Ndeen o yottiima too
too ina fiyi mo tan haa natti waawde haalde,
huani
ani mo
omo leppi cebek, Neene Takko itti comci hokki mo, hu
jaynge o itii, Neene Takko addani mo aamde, o aami o wertani
mo leeso o waali oon omo waaldi e miijooji
miijooji keewi,
keewi, sabu ko
wiaama o watii
watii annaade koo o meeaa hede njaatige
moiro
moiro no eeee-oo teeti noon e oo debbo, kono tampere
makko e mawnude haaani
haaani oo gorko nayeejo waali ko juulde e
nder

11

njuuteendi

jammaagu

ngu,

kabbiraali

calminaali

taondir
taondiraani,
ondiraani, kala nde Neene Takko umminoo omo nana oo
gorko ina habbira wolla ina silmina.
Neene Takko haawaa sabu kay nde o arata e makko ndee taa ko
tampuo
tampuo haa wonaa seea, noon ne o waali ko juulde haa pooli
weetndoogo ndilli, come ciiki, buulol fajiri feeri,
feeri, ngoriije
weetndoogo njoggi um fof dey oo gorko woni tan ko e juulde
haa weeti subaka gite laai,
laai, ko nde yime ngimmii ndee oo
gorko acci njuulu.

Duaawu gorko Nayeejo oo

Ndeen weetii subaka haa yime
yime fof pinii ndawii e golle mumen,
gorko nayeejo oo noddi
noddi Neene Takko, o wi um, jooni dey mio
enna yeeso, on njaaraama, o duii, o wi, yoo Alla rokku on
dono, pooftinoowo on uunoowo ere mon, e mbi aamiin,
ndeka oon Alla e baawe mum ko ko jaabii duaawu gorko
nayeeji oo, ndeen o ennii, e njootii
njootii fode
fode hitaande.
Neene Takko woni cowiio,
cowiio, o esni io gorko, kono kadi oon
ne heddaaki, e njoottii duui nayi caggal mum, ndeen woni nde
Neene Takko waino amtiniio esngu, um nanngi mbo ngoa
mawka, oon meseer hoii
hoii e makko no feewi, o yarti haa
haa wonaa
seea.
seea.
Neene Takko ina miijotonoo maa taw ko hai
hai mo esnude koo
wonaa meere, ande wootere omo lelii jamma o hoyi
hoyi omo jogii
cukalel kono e nder koyol
koyol hee kadi omo yia cukalel ngel ina
fooi,
fooi, omo yia heen kadi omo yarna ngel leke keewe sifaaji,
sifaaji, o
finii o wai
wai sadak o rokki sukaae, Neene Takko ina heewnoo
haalande joom galle mum iin koyi.

12

Ceerno Sekko ina heewnoo wide mo koyol

koyol ina holla ko jogori
aroyde yeeso e nder nguurndam, yaama maa a daoy io awawawto wolla bannda addanmaa io
io awaw-awto, kono so a
hoyii
hoyii koyol ngol huliniima wa sadak bone maggol ina hasii
fuuya.
Neene Takko seeraano e aagaade Alla moere,
moere, uum ina
jeyanoo e ko o aadorinoo, kadi ina teskanoo e makko yide
yide
sukaae
sukaae sabu alaa fof cukalel gonngel oon e wuro hee ngel o
wammbaani, tee ina tekanoo kadi sukaae
sukaae ee ko Neene tan
mbiatnoo Takko ina haawnoo yime
yime no sukaae ee njaairnoo
e makko.

Yeewtere Hakkunde Neene Takko E Ceerno Sekko

Ndeen esngu sattirii Neene Takko, o noddi joom galle makko e
cuu
cuundi, wium,
wium, mio aagimaa,
ndaartu debbo goo
goo esnoowo, paamaa aduna iaaki
iaaki koko-ko
aarii, baasal duumaaki nganndaa daal
daal e baasal mbaddi junngo
e faandu, waasataa so a resii debbo goo
goo ndaen
ndaen heen dono,
Sekko dei
dei ko uri juutde ina miijoo.
Ndeen de
deere ndee juutii, Neene Takko heitii wi mate ko
kaalmi koo welaanima, Sekko heitii
heitii wi,wonaa wonde welaani
kay, ko mi alanaa um doole, ko ndeen woni nde Neene Takko
itti cuaari
cuaari mum, hokki Sekko, yoo ndaartu kala mo yii, o resa
um.
Ndeen Ceerno Sekko
Sekko ndaartii, haa heii
heii debbo immo. Ndeen o
huurtiima e galle. Takko woni cowiio,
cowiio, gila o ohetenoo haa
laati
laati cer, ndeen Takko esnii, Alla rokki mo io debbo,
alaande fiiltii io innaa, iniraa Koorka. Ndee Koorka mawnii,
daii duui
duui jeeii timmu
timmui,
mui, Sekko naatni mo alluwal, o janngi
13

haa o dai hijibaaji tati timmui,

timmui, kono ko o gooto balloowo
yumma makko e golle galle.
Ndeen Koorka daii duui
duui sappo e goo, ernde makko ina
joginoo kiram, sabu omo yiatnoo, sukaae
sukaae janngooe Farayse ko
laae
laae e ngonnoo, wonaa no janngooe uraana ee nii, ko e
leydi njoootonoo,
njoootonoo, tee ee tunwunoo, Koorka ina felliti nawde
hoore mum, to due
due janngooe Farayse too.
Ndeen weetii subaka, Koorka haalani sehel makko debbo, wonde
hannde ko o janngoyoowo Farayse, oon
oon jali wi jinnaae
jinnaae maa
njaataa
njaataa njanngaa faraysee sabu e mbiata jade faraysee ko
jade
jade heefereee,
heefereee, ndeen noon Koorka wota tapin hoore maaa,
so a naatii ne e njaltinte, Koorka wi yoo e njaltin am kono mi
naatat ko miin wimaa noon.

Koorka
Jade
Naatgol Koor
ka e Ja
de Farayse
Ndeen janngooe
janngooe ee ndawii payii to due mae too, Koorka
nawi hoore mum, to suudu janngirdu too. Ndeen o yahii haa o
yottiima,o tawi oon debbo gooto, ina wiee Maariyata Wan.
Ndeen o yottiima, Maariyata Wan jaiimo,
jaiimo, Maariyata Wan wi
hol ko njiaa?
njiaa?

Koorka wii njimi ko janngude, mbela mio

nannda e sehelsehel-am njodi.

njodi.

oon tan Maariyata Wan ndaari

Boomel ngel o teyaani e yide

yide ngel.
laati
ti
Tawi noon gilli mum ina mawni e cukalel ngel, sabu e ngel laa
e njiki. Nii woni Maariyata Wan,
Wan, winndi innde maggel e doggol
ine
ine janngooe, o wi Koorka jooo so Alla jaii, maa a janngu
haa ngataa jade,
jade, Koorka jali turi hoore.

Nii woni, Koorka

heddii ina jannga, Koorka ko belo

belo hakkille jio jade no feewi,
14

woni finnde mum, kala ko o rokun

rokunoo
kunoo faamde, o yahtaa o
naamnaaki jannginoowo makko, uum wai jannginoowo oo
eydii horsinde mo.
Sabu omo yananaa so oo suka wallaama, maa firtoy huunde. Ko
ndeen woni nde Maariyata Wan felliti watude
watude hakkille mum e
een janngooe yie janngude haa wonaa
wonaa seea,
seea, kako
Maariyata Wan o feccie
feccie e goomuuji tati, goomu waawe e
goomu samore
samore e goomu e mbaawaa hay batte, kono aataano
kala heen mo o nanngi cikkataa ko oon o urata jannginde nde
wonnoo omo waawi meccal makko ngal, nde yahta haa hitaande
timma taw
taw yaga e mae
mae paamii.

awu Koorka.
Waiino
Waiino sahaa gooto, e nder lewru mbooy, Koorka ina jooinoo
tan haa woodi ko naati e hinere mum, Koorka woni e islude, ina
isla tan ina isla, haa ooyi tan, hoore muusoore lii mo, gila o
wonnoo sabu Alla, haa urtii
urtii ganndal mae,
mae, nde Koorka mui
gite mum fof, ko yime
yime huliniie yiataa, tan o luuka o wia
mballee kam, yime
yime nani njogii lae, ina mbia ina kirsakirsa-mi.
oon woni o Sekko miijii yoo taw wonaa aleee nanngi iyum,
omo winnda aayaaji tan, omo mooma
mooma e anndu Koorka, wondude
e coneele ureteee,
ureteee, kala nde Koorka moomii aayaaji wolla urii
coneele ee samorat, rafi oo muusii no feewi, rafi oo kadi ko
kuliniio
kuliniio wonnoo, kulino jinnaae e seernaae kala, o
waanaama
waanaama kala sifaa safaara, kono rokaama yoo Koorka hetu
hetu
cellal mum kudinngal.
kudinngal.

15

Hannde noon ko e lewru korse ngonngon-en, um wai nguleeki

mawki, weeyo ngoo huyi niii,
niii, kuuro_huurongal cuddi e duule
nanngi weeyo ngoo, haa seea
seea um wati rigaade.
Digaali naati
naati sanne, nde ooynoo henndu mooyi, ina
ina yiotonoo
heen, ko wayno duluuji, haa seea
seea um lomtini baade tiie,
ande heen um toi, haa um toi marndalle.

Caggal too

ngoo, um lomtini uuol mawngol, tagoore kala weltii, sukaae

e weltaare mumen, ina ndoga, ina cirpoo, fotde waktuuji joni
joni
ndartaaki, ina hudinnoo
hudinnoo wuro ngoo fotde dille keewe e
nanndaani e dummunna juuto
juuto caggal nde too ngoo dartii haa
seea
seea tawi leydi yarii ndiyam am.
Alaa o heddinoo, sonaa o koye werlaaji aastinoo wolla biore
gertooe,
gertooe, saanga nde nguli mawni, ina ndaarta uuol.

Njillu Neene Takko To Suudu Safrirdu

E oooo
oooo alawma Talaata 24 Lewru Korse, ande heen noon
Neene Takko ina yahnoo njillu to suudu safrirdu too, ko njillu
bettuo,
bettuo, nde wonnoo o jootoraaki, kono kadi ko njillu jiio no
feewi, oo sagataa
sagataae
ataae io ina njeewta ko faati e politik e diinaaji
ngoni
ngoni e oo yonta, ee njedtotira ee mbeesoo juue ko aldaa e
hakkilantaagal.
Haa heen gooto junngo mum yanoyi e cukalel Neene Takko
wammbunoo, ina wammbiri um wudere kosi tiide. Ngel woni e
woyde, Neene Takko ina yea
yea ngel, ina wia deudeu-deu
deu jooni
njottonjotto-en. oon e mbedda werlaa o darii, woodi gorko gooto
abbi oon, ina ornii kufune cilmbaao e wutte keewo eddaaji,
omo jogii uuranteeri keewndi, ina heen latiiji e moomanteeri

16

ngonndi, omo fooftindira

fooftindira juue
juue makko yahde, yime wonnooe e
werlaa oo, ina peerotira, ngam yide
yide soodde e ndii uuranteeri.
oon tan Neene Takko kaum,
kaum, etti misoor mum, sukki e hinere
mum, yaltiniri hoore mum e henorde werlaa, omo ndaara ko
enneta e ii mbeddaaji. Ndeen
Ndeen e ngarii haa e adiima galle oo
Neene Takko telli, jokkitiri ko heddii ko koye
koye mum.

Neene

Takko ari haa adii galle oo, o tawi ko golloowo galle oo tan,
woni o damal galle oo, oon ummii, uditani mo galle oo.
Neene Takko naati, o tawi galle oo ina deei,
deei, a wiat neo alaa e
nder makko, ndeen o naatii, o fai nder suudu makko, o naati, o
oorti wutte makko, o weddii e leydi, o weddii hoore makko e
dow ndaudi,
ndaudi, o fortii, o hippii, nde wonno omo tampi, o
miijaaki nii won ngono
ngono e suudu hee, ndeka
ndeka esiiko ina toon o
tinaani, nde wonnoo io oo sellaani. Hakkille makko fof ina
jiiii,
jiiii, o woni e woyde, sabu rafi Koorka oo ina muusnoo, haa
wonaa seea,
seea, oon tan gorgilaao oo ummii wium woppu, ii
bojji alaa ko nafata, oo mbo ngoyataa, maa watu
watu dogde
dogde e koye
koye
mum, gollana hoore mum, deu
deu wota woy, mio yananaa e
joomjoom-am o sellat.
No woownoo wade
wade ni, hono gorgilaao oo, ina wondi e saawdu
defte janngooe,
janngooe, e o haani saataade, omo joinijoini-e e dow
kaggu makko, o ndaari ngel cukalel, no wai yoode
yoode e teddude
iiam nii, gorgilaao oo wi, e nder

ndeendee-oo yontere, ko e

aagaade Alla e duaade tan mbaalatmi, tee mio

mio anndi, eeee-oo
aagule alla e duawuuji memataa leydi.
Maa o sellu, haa waa no meeaa
meeaa awde nih.

Neene Takko

heitii
heitii wi, Aah goggoo a jaaraamajaaraama-a jaaraama. Gorgilaao
Gorgilaao oo

17

wi denndaangal almude
almudee-am ko kako
kako urmi yide, tee mio
sikki, gilli goni
goni hakkunde amen ii wonaa meere.
Takko wi kadi, Kono goggoo ina haawnii, haawaani Alla, ko
yummiraae
yummiraae e meeaa janngude, tan haa jooni, nanngata
nanngata e
juue
juue sukaae mae, nawa to suudu janngirdu, tawa baabiraae
ina njooii.
njooii.
Ndaar, een
een teskoo

yontere ko adii uditgol due ee,

yummiraae
yummiraae ee, ina ngadda kaae, ina mbaa gorigori-gori,
jooore
jooore ko adii alngu uditgol ngol, moni fof nana e yeeso
haayre
haayre mum.
Jinnaae
Jinnaae

sukaae

nana

njooii

ina

cabbii

garaangal

jannginooe,
jannginooe, moni fof ina nanngi e juugi e juue mum ina
ndaara laawol haa e cooynii jannginooe ina ngara, ina kaala ina
njala ina tappondira juue.
juue.

Due
Hannde Ko Uditgol Du
e
alngu sakket oo arii
arii moni fof waali jooaade
jooaade ko e dow haayre
mum, ina yeea
yeea koode jalbooje dow asamaan, ngam hede no
io mum winndiraa law.

Sukaae nana natii e wutteeji

yummiraae,
yummiraae, ina cabbii e ko jogori wade. Yeeso due too ina
toon, jannginooe
jannginooe moni fof, ina tami karnal e junngo mum.
To dual
dual fuotooe too, debbo gooto nani toon, ina wiee
Maariyata Wan. Ndeen Wan fuiima
fuiima noddude ine janngooe,
nanngunooe,
nanngunooe, cee wutteeji, ina ngopitira gooto gooto, ina naata
nder dual
dual ngal oon tan boomel gootel yaaani Maariyata
Maariyata Wan
ngam hollirde hoore mum, sabu yide
yide winndeede e doggol ine
janngooe
janngooe ee.

18

Mbela ina nannda e mae,

mae, engel ornii wutte ina jalba, ina
yuwaa haa yooi,
yooi, embo yuwiraa gaaraaji ooli, jooi haa wonaa
seea.
seea.
Omo moorii sukundu makko aleeru, juutndu
juutndu jalbooru, endu
jappitoyoo balbe, gite makko ute aleeje, ina kollira kulol seea
gonngol e makko, Maryaama Wan winndii ine
ine mae, haa heddii
boomel ngel aldaa yummayumma-maggel, o huciti e maggel ngam
naamnaade innde maggel.

Ja
Binndangol Koorka e Ja
de Faraysee
Deen jannginoowo oo hucitii e Koorka ngam addude hol ko o
yii?
yii? E naamnaade innde maggel. Maariyata Wan wi.
Hol no mbieteaa?
mbieteaa?
Ngel jaabii ngel wi, mio
mio wiee Koorka, nii woni Maryaama Wan
wi ngel, hol ko njiaa?
njiaa?

Ngel jaabii, ngel wi nji

njimi
jimi ko

janngude.
Nii woni Maryaama Wan, winndi innde maggel e nder doggol ine
ine
janngooe
janngooe ee, ndeen jinaae makko tinii wonde Koorka naatnii
hoore makko e jade
jade faraysee, kono alaa ko e kaali so wonaa
yoo o tinno o waasa wonde caggal, jade
jade bonaani, boni
boni ko wonde
caggal, yoo o tinno no feewi o waasa ureede.
Nii woni e ngoni e jade, kono yime fof ina teskii, gila ande
innde maggel winndaa, yahaa ngaraa mum, tampere mum e lorla
mum, ee sukaae meeaani luuteede jade hay alawma gooto.

19

Hay so ngel
ngel sellaani, ko maa ngel ara, haa ngel yottoo ngel
hollira hoore maggel, iiii-oo sifaaji ina kolla wonde engel
yinoo
yinoo jade.
Maariyata Wan ne ko neo
neo coftuo laao reedu, ponnduo
janngooe
janngooe mum fof e mbadi ngootiri, baawo famminde, uum
wai
wai janngooe ee fof noddirta mbo ko goggoo.
Een tesko saaga nde Jannginoowo mae, janngata ndee, ina
heewnoo wide, so gasnii jade
jade yii
yii wonde ko jannginoowo, ko
meccal ngal o moftunoo e ernde makko, sabu gilli mum ina
mawnunoo e oon fannu, Pulaar noon wi gilli ngonaa naafige, tee
gilli cuuotaako
cuuotaako kala ko njiaa suuotaako a teyataa nde
kollirtaa um.
Ndeka noon o heii
heii ko o yinoo koo, so wonde jannginoowo,
ngaal meccal dimal keewngal nafoore, pamungal
pamungal wune, nde o
henoo
henoo ngal ndee yejitini mbo tampere o da
danoo saanga nde o
wonnoo janngoowo ndee, kadi eum
eum siftina mbo fode capanecapanecapane
capane karne, o hokketenoo yoo sato tuma nde o waanoo
hooreejo janngooe
janngooe ee e heblude karne makko heblo e o
janngirta subaka fof.
Heblude alluwal makko e heblude binndane
binndane kaaldigal
kaaldigal hakkunde
janngooe.
janngooe.
Almuude
Almuude makko ina njaawnoo, ko paamata binndane makko e
newaare, Koorka ina yaawnoo ko faamata binndane
binndane makko, nde
wonnoo omo deei
deei hakkille, kadi huunde fof wonaano haaju
mum, so wonaa yoo faam ko uri yaawde.

20

Kadi ina teskanoo

teskanoo defte Koorka urnoo defte janngooe ee fof
laade.
laade.

Omo yoonoo binndol, nde jannginoowo jiimnoo e

deftere makko fof weltotono no feewi, oon sahaa noon pinal

saraaki sabu koko-ko wietenoo dahaa winndirtenoo, ko um
ndiyam e aleeri barma wadee e acce jiiindiree haa
naatondira winndiree, kui
kui kiriyoaaji pinal yitaaano um tawo.
Noon kala ko jannginnwo oo diidnoo to alluwal too ina tawetenoo
e karnal Koorka, sabu omo yinoo
yinoo eemtinde ceerno makko.
E kala sahaa, Koorka ina yillotnoo e nder dual
dual hee, ngam
hollude sehelaae
sehelaae makko no kuol nanngirtee, eno binndi
lelortoo e dow diidi karnal.
Daaaa defte Koorka ko laae
laae ngonnoo, so wonaa ko ceerno
yamiri yoo winnde a tawataa heen binndol gongol,
gongol, binndi
makko ina peewnoo, hay ceerno makko ina yeeatnoo
yeeatnoo junngo
makko.
ande wootere noon ngam yide
yide y

altinde Koorka e deere

mum, jannginoowo oo werlii mbo naamnal e wide e nder

hitaande, hol no foti bale
bale ngoni heen?
Koorka moosi suuti junngo mum, ngam hollirde omo weltii e
naamnal ngal kadi omo faami ngal, Maariyata Wan wi aan
Koorka. Koorka jaabii e daande deende
deende wi e nder hitaande
een njogii teemedde tati e capane jeegom e joyi alawma.
Nii woni jannginoowo oo wi yoo janngooe
janngooe ee caato Koorka
kelle ngam weltinde um, oon woni nde
nde jannginoowo oo werlii
naamnal kala, ko Koorka yiata
yiata jaabaade ngal, e ngoniri noon
haa wai
wai sahaa gooto, Maariyata Wan arti galle
21

o tawi e dow

kaggu makko catal ina wai

wai piindi njoondi, Maariyata Wan
feccaani sikke o anndi um ko golle Koorka.
Maariyata
Maariyata Wan weltii heen no feewi, o jaarni Koorka, o eydii
horsinde mo, hono ngaal geal
geal eydi tan ko gilli e hoolaare
hakkunde mae.
mae.
Ngam noon ittude Koorka e deere
deere makko haa laaa cer,
Maariyata Wan wai
wai Koorka mawo janngooe, topittooe laaal
dual
dual ngal e kala ko faati e gee
gee njanngiin, Maariyata Wan wai
um e juue Koorka.
Hono noon woni jotondiral Koorka e mawe
mawe jannginooe
heddiie
heddiie ee, heddii Koorka ina nawanae karne jannginooe
due
due les ee e karne kaane saateede kala alawma, wondude e
karne
karne heblooji e kala ko due
due ee kaani soklude e kaore
jannginire.
jannginire.
Ndeen so Koorka yahiino to mawo
mawo jannginooe too, omo
haaldatnoo e makko konngi Faraysi juui.
juui. Koorka ina joginoo
sehel debbo, ee
ee mbaawri nde wonnoo e ngoowondirii no feewi,
ko kame
kame nanndi jikkuuji, sehel makko oo, ko deeo
deeo jio
jade
jade no Koorka nii, omo wiee Aljumaa.
Aljumaa honoo
honoo ko o woaani galleeji Koorkaen, sabu ko
galleeji tati lommbinoo hakkunde mae,
mae, kadi kame io fof
ndenndi e dual
dual gootal, e ngoniino sehelaae no
no feewi, gila e
nganndondiri ko kame
kame ngondi e meeaa seertude so wonaa
lele.
lele.
Tee e meeaa hade, ko tiii e yonta sukaae koo, e meeaa
luurdude, kala o njiaa gooto e mae a yiat goo oo, hono
22

noon kadi hay pijirlooji mae

mae njiidaa e pijirlooji
pijirlooji heddiie
heddiie ee,
kadi e pijata ko fijirde rokkoore ganndal e pinal, so e
ndokkanooma pooftel, kame
kame e njootonoo
njootonoo ko bae,
bae, heddiie
heddiie
ee ina ndiwa ina cirpoo, ina luuka, ina ndoga.
Kono kame
kame ko deee e ngalaa dillere, Koorka alaano cakacakacakaleegal heddii
heddiie
ddiie ee njoginoo ngal, Koorka faami tigi e
nanndaani neesu, kako
kako o uratnoomo yide tan ko fijirde
deende
deende ko wonaa diwde ina luuki yaha, kame e urnoo yide
tan ko teelde, kaen io tan, e pija ko aldaa e dillere, e
njeewta ko aldaa e luukaali, e ceertataano so wonaa lele njonti.
So weetii subaka wooda e mae,
mae, jaho to goo too, mbela e
ndawa janngoyde. Ee
Ee njuinoo ko e potata wade e ali
ali i
e njanngataa ii, gooto e mae yahatno to goo oo, e etta
defte mae
mae janngire, e ngona e eemtinde no jannginoowo
oo wairatnoo
wairatnoo nii.
Nii woni hitaande enni alaa ko muusi Koorka, hitaande wonde
Yide
de
rewi heen ina yahra noon haa wiaa jooni kay Koorka sellii. Yi
jade
jade e ade
ade wonde caggal yejitinii mbo kala muusalla o
wondunoo, ko tampere yahaa
yahaa ngaraa jade
jade ndee tan wanoo
wanoo e
mum gewol.
Kala hitaande arnde, so e mbaii kawgel, ko kame io
ngarata hoore, e ngoniri noon fode duui jeegom, tawi
hakadi
hakadi ganndal ngal iiii.
iiii. Jooni kay Maariyta Wan, humpitiima
tigitigi-rigi ganndal sukaae
sukaae makko janngooe
janngooe ee iiii.
iiii.
Jooni noon Koorkaen mawnii, haa e naatanii nguurndam no
feewi, e njontii yide e yieede, kono haaani ee njokki jade
23

mae,
mae, e ngaccaani. Koorka ko suka debbo jio jade belo
hakkille no feewi, nehiioo,
nehiioo, deeo, mbo ore mum
mum wai
wai
kellifaao
kellifaao gila e cukaagu.
Koorka ko joom hurum wonnoo, so gite maa njaniino e makko,
ko alaysago njiaa
njiaa mbo. Neene Takko acciino golle galle ee
fof e junngo Koorka.

waa
a
Koorka lootnatnoo, unoyatnoo, wa

huunde fof, ko faati e gee

gee hiraande galle
galle ndee, won e sahaaji nii
ko Koorka suotonoo
suotonoo ko e kaani defde.

Litegol
Li
tegol Koorka e awu makko
ande wootere ee
ee pija, ee ndiwa, ee mbaa sigisigi-rago tan haa
Koorka luuki, yani e leydi, fortii faaa
faaa yoori ko, alaa fof o
dillatnoo e anndu makko, yime ndogi ngari, njiimi e makko,
ina njuura mbo ndiyam. Neene Takko wi noddanee kam, baaba
makko ara ko yaawi, Neene Takko ina woya tan, ina wia
mballeekam iyiy-am, iyiy-am, nana maaya, oon e oon Sekko
noddoyaa ari tawi Koorka ina faaa
faaa ina yoori ko, alaa fof o
dillatnoo e anndu makko.
Kala ko njoornjoor-aa ernde, so a jiimii e makko, erndeernde-maa
bonatno, sukundu makko juutndu aleeru, ina jalba, omo luurta
gite makko utte aleeje, omo haylita daande makko juutnde
sewnde, omo wai
wai cakka kae njooka e daande.
daande. Neene Takko
so mi miijiima ndii mbadi haki.
haki.
Hannde noon ko sunaare janngotoo e yeeso makko, sabu iyiiko
sellaani, omo wondi e miijooji, mbela o sellat?
maayoowo, yeeso makko ngoo ko
janngotonoo e maggo.

24

Wolla ko o

mette e sunaare tan

Ndeen Neene
Neene Takko woyii haa ooyii, o miijii, bojji ii ngalaa
nafoore, yoo o wakkilo o nannga e jabbaaru waahidu, baawo
baawo
baoowo
baoowo ko welaa, waira no weliraa, tawa alaa ko neo waawi
heen.
oon tan Neene Takko turii moomti goni mum haa laai. O
turii e leydi, o woni e aagaade Alla, o mui
mui gite makko haa
tiii,
tiii, o wi yaa aan joom baawe, joom semmbe e hattaan, jeyo
kala tagoore, mio
mio aagiaagi-maa accanaccan-am iyiy-am bajjo mbo
ndokkundokku-aami, mi tinaani, mi maataani, komi aagio
aagio ma, wota
naw mo, ndeen aagunde Alla tiinde,
tiinde, Alla jaabii um oon e
oon.
Koorka wuuri duui
duui jeetati caggal mum, e nder nguurndam
makko o Neene Takko

amnoo anniya makko mawo, omo

wasiytonoo joom galle oo, hono Sekko yoo eew debbo goo,
tawa ko sukaajo, mbo o yiondiri,
yiondiri, e ndesondira, sabu
sabu ko um
tawangal e nder renndo fule,
fule, e ooftaare joom galle mum, nde
wonnoo esngu ko e juue Alla woni, tawde wonii ko io
gooto e ndadi,
ndadi, hay oon ne rokaama
rokaama yoo sellu, tee kako
Neene Takko o fitinooma
fitinooma cellal io oo.

Wai
Neene Takko Wa
i Sadak
Hakkille
Hakkille makko fof boniino no feewi, woki
woki makko jiiiinooma.
jiiiinooma.
Oo subaka Alkamisa, Neene Takko wai
wai sadak kodde e kosam, o
wai
wai heen suukara haa haai, o noddi sukaae wuro ngoo fof,
yoo ngar aama sadak. Ndeen sukaae
sukaae wuro fof ngarii aamii
haa deedi ma
mae
e keewii, Alla e weltaare ee
ee ndiwa, ee cirpoo,
ee mbiaa yoo Alla ja sadak Neene Takko, Neene Takko ina
wia aamiin, yoo Alla jaabo duaawu, e mbia yoo Alla wa
njahaa makka, omo wia aamiin.
25

Kono Neene Takko wonnoo ngoa

ngoa mum, ko cellal io mum oo,
oo,
sabu ko kako
kako gooto o jogii, oon tan heen gootel wi yoo alla
wa,
wa, njibinaa funeee noogaas, tan Neene Takko jali wi aamiin,
sabu omo yinoo
yinoo esnude haa heewa, kono alla hoddiraani um
tawo, woodi gootel mbingel yoo Alla wa
wa Koorka sella haa
njejjitaa
njejjitaa o awiino Neene Takko wi aamiin kono tawi ernde
makko ina heccii
heccii no cukalel ngel haaliri um nii.
Tee o ooyii wade sadakeeji e tinndinooje fof alaa ko Neene
Takko heddi, kala ko wiaa o waat
waat um.

Gorooje gafleteee

jamma aljumaa, so finii moomaa e anndu makko o rokka kala

mbo adii hawrude sakkaade kosam, alaa heen fof ko Neene
Takko waaano,
waaano, huude kui sappo e ii ngam aagaade
ural e amtaare, ko aroyta janngo e nguurndam, sakkaade
comci.
E oon sahaa noon, tawi Ceerno Sekko woni ko e atngal
atngal to leye
leye
goe.
goe.

Ndeen Sekko artii ina ardi e jombaajo.

Ceerno Sekko

noddi Neene Takko, o wi Takko mi resii oooo

oooo debbo, hono no
mbiirunombiiruno-aami nii, yoo mi eew debbo sukaajo, tawa kadi ko
esnoowo, jooni noon mi addii oooo debbo, o wona e les
njiimaandi
njiimaandi maaa
maaa sabu alaa ko mi haalanaani um e gee
patue
patue e maaa, so o saliima, mi reggina mo, mi nawta to
ittunomoomi, e ngoni e jalde ee tappondira juue, nde
wonnoo Ceerno ina horsini Neene Takko tee omo faamondiri e
makko haa ko oon tan waawi haade.
haade.
Neene Takko ina suurnoo Ceerno Sekko e waasde mum wonde
jogiio,
jogiio, kadi alaa nde Ceerno Sekko nani Neene Takko ina haala
baasal makko ngal, kako
kako e wonde miskiino ee
ee cuurondirnoo
26

kala nde Neene Takko aaginoomo huunde, so o wii o alaa ko

oon

haaata,

Neene

Takko

meeaa
meeaa

woytaade

neo

miskineegal Ceerno Sekko ngal, uum kala nde Ceerno henoo

gollanteeo
gollanteeo golle binndol kala ko o dai
dai heen o waata
waata um ko e
juue
juue Neene Takko, waiino sahaa gooto Ceerno dai
dai hoe
hoe
teddue.
teddue. Neene Takko itti njawdi wiI yoo
yoo oon teddinir hoe
hoe
ee.

Naatangol Neene Takko e Njeeygu

Ndeen nde Neene Takko miijii tawde joom galle mae
mae wonaa
jogiio
jogiio yoo eew ko yeeyi mbela ee mbaawa suuraade heen, so
o yeeyii maa e mbaaw heen humtude haajuyo
haajuyo moen cewko.
oon woni o Neene
Neene Takko naatani njulaagu, ngam hede
hede no
aytondiri e Buri, hono nawliiko oo.

Buri ne ko neo
neo baawo

ooftaade no feewi, omo ooftii Neene Takko ooftagol joongol

Buri teetti denndaangal golle galle ee e juue Neene Takko. Ko
kako
kako Buri tan gollatnoo,
gollatnoo, o defa, o una, o lootnoya, o teenoya, ko
kako
kako wuppoyta comci nawata laroge,
laroge, fitta galle e kala ko
golletenoo e golle galle ko Buri gollatnoogollatnoo-um. Haa Alla wai o
woni cowiio
cowiio tedduo, Neene Takko heitii golle ee, sabu
deboreedu haanaani gollude golle
golle kiise.
kiise.
Neene Takko ina anndunoo joom galle makko wonaa

jogiio,
jogiio,

kala sahaa ko kame

kame ndarodinoo, ngam hataade caeele
nguura, ndeka won e rewe
rewe ko wallooe, een ngoni rewe
galleeji, kono ko uri haawnaade so a yidiino Neene Takko e Buri
a miijotaako
miijotaako ko e nawliraae, sabu Neene Takko urnoomo
27

mawnude, yoga e yime

yime cikkatnoo ko o miiraa
miiraao
iraao Neene Takko,
so wonaa naamninooo
naamninooo waawataano anndude ko woni hakkunde
mae.
mae.
Ko uri heewde Neene Takko joootonoo ko damal galle, huufa
njeeygu mum, ernde mum
mum meeaa
meeaa um rokkude yoo yah
ukindaade ko e ngoni e wade nder galle, omo anndi kala ko o
wi yoo Buri wa,
wa, ko uum waata, teddungal e korsa mawka
wonnoo hakkunde mae,
mae, kala o Buri wiaa yoo haa ko oon
haaata,
haaata, kadi Neene Takko meeaa ndaarde mo, yitere
yitere nawliigu.
Hitaande fiiltii

Buri woni cowiio,

cowiio, um wai e ere mae

weltaare mawnde no feewi, gila io yiaaka, Alla resie,

reenie
reenie haa o jibini, o hei io gorko, alaande fiiltii io
innaa, inniraa maccuo.
maccuo.

Maccuo noon ko soowoore e nder

renndo fule.
fule.
Kono o wuuraano ko juuti, sabu ko feccere lewru tan ngel
wuurnoo.

Neene Takko ina darinoo, kala darnde jeewo galle.

Sekko ina horsinie

horsinie kame io fof. Neene Takko ina darinoo
darnde sagata, sabu o yiaano
yiaano galle oo akkee huunde tee o
yiaano
yiaano Buri annda misneegal Sekko, uum wai e kala sahaa
kako
kako Neene Takko omo naamnotonoo so wonko Buri sokli, oon
wia huunde fof mi soklaani.
Buri ina haawaa ndee darnde Neene Takko darii, sabu omo yia
kala subaka beeto
beeto ko centecente-cente yime
yime ngarata aagaade mo,
eeee-e caabune, ee gaa ko lamam, eeee-too ko soransoran-am
comci ko aldaa e taondiral,
taondiral, kala ko neo arnoo oon
ndaartude, yahdii heen oon e oon.

28

Neene Takko ina joginoo ngoa

ngoa mawka sabu kala ko jibinanoo e
galle hee wuurataano.

Ndeen Buri jootiima

jootiima haa bale makko

capane
capane nayi timmii, Buri heitiima golle hiraande.
Neene Takko amti njeeygu mum, e ngoniri noon haa woni
duui
duui tati pawi, wai alawma gooto Buri faawngi, paawngal
muusngal no feewi, Neene Takko dadii haa tiii
tiii eewoyi werlaa,
nawi mbo to suudu safrirdu too, gila joom galle mae
mae artaani
ladde, nde wonnoo Neene Takko ko debbo coftuo
coftuo tiio, omo
felliti e ernde makko wallondirde e joom galle makko ngam
timminde fotde wonnde oon ndee, ko ndeen galle welata kadi
enam
enam jaaloo, uum
uum wai
wai Buri woni deeo mbo howlaani.
uum fof e wade noon haaani Neene Takko eydii ko daraade
darnde tiinde,
tiinde, haa yime fof ceettii darnde makko, kala gorko
jiinooo
jiinooo mo wonnoo sago mum yoo taw ko kaum
kaum resi Neene
Takko.
Duui
Duui seea caggal mum Buri woni cowiio,
cowiio, yime ina ngara
salminde, ina naamnoo no Buri wadi
wadi e anndu. Neene Takko
anndi so fewjaani feere, ee njogori ko aamde oo tiggu gila
jibinaaka, o haalani Sekko, yoo eew suudu wondu e ngonoya
toon, haa o hea
hea hoore makko.
Ceerno Sekko
Sekko ndaarti suudu e ngonoyi toon, Ceerno Sekko ina
wiatnoo bojji moaani
moaani ina karmi sariya yiaa bojji keewi, so
woodii ko metti tagoore Alla yoo nde woyru ernde mum ko
uum uri moude.
ande fof so e kirtinooma, kame rewe io ee, ee
njahatnoo foo
footoyde
ootoyde koye e softinde tere mae, ngam
29

ooftaade tawangal aleee.

Ina waawi newnande Buri haa o

esna e dow jam, Neene Takko ina rokkatnoomo wasiyaaji bai

faayiida, won heen sahaaji nii, Buri ina yejitatnoo ko e
nawliraae,
nawliraae, hay so neo yiii no mbaadi nii, miijotaako ee ko
nawliraae,
nawliraae, sabu e ngalaa caeele gone e nawliigu ee.
Gondigal mae
mae ko joongal wonnoo.

Sekko no anndondiri e

Neene Takko nii fof, haataano

haataano e kala sahaa, omo manta um e
darnde makko, Sekko wia mbo, yoo eydu tinnaare, omo
heewnoo wide Takko, anndu aduna alaa ko woni,ko beelel jeeri
ina yaawi ko horata kala ko njiaa
njiaa e aduna ko mual
mual gasnata
um.
Duui
Duui nayi timmi, Buri heitii golle, kono ande heen kadi o
aanaaki nde wonnoo ko o cowiio, Buri waali woyde, ina wia
anndu mum ina muusa, e mbaali daraade e ngoa cattuka haa
weeti subaka, e nganndi nii tan alaa battane, e nawi mbo
suudu safrirdu, nde wonnoo gila o liaa
liaa paawngal ngal, Ceerno
Sekko yani e yarnude mo aayeeji, kono alaa ko nafi, esnugol
makko ngol tii
tiiii hoore, kono haaani ee ndarii kaadi baawe
mae,
mae, kono kadi hakkillaaji mae ndokkaanoe, yoo e
nawmo to suudu safrirdu too.
Nde wonnoo um aadoranooka gila e puepue-pue
pue muusalla
atawere ndee. e urnoo yide tan ko o esna e nder galle hee.
Kono
Kono um satiriinosatiriino-e no feewi.

Nawegol Buri To Suudu Safrirdu

Ndeen haalaaji ii keewii yoo nawe to doktoreee moni fof ina
haala miijo mum e ganndal mum, Takko felliti yeewoyde werlaa.
30

Neene Takko yahi ndaartoyde werlaa to mbedda to, ngam nawa

e to suudu
suudu safrirdu too ko yaawi, Alla e wonde moo
moo o hei
werlaa, weddoyiie
weddoyiie toon ko uri yaawde.
e njottii, Buri naatnoyaa to debo deedi ngonata too, nde
wonnoo omo tampi leelaani e noddi mawo safrooe oo yoo ar
ko yaawi, sabu won gaddaao
gaddaao oo, kame e paamanaani mo
huunde, toon to suudu safrirdu too ina toon kala sifaa balngol
mettungol, ko waino poe
poe haa e iiameeje ko balngol ngol
nganndunganndu-aa ina eefna ere yime, neestiningol haa wonaa
seea.
seea.
Ndeen Doktoor mawo
mawo oo tintinaama won tampuo naato
nokku oo.

Doktoor oo

giddiri noon o ornii wutte makko

daneejo, o ardi e heaaru mawndu, sabu o wonnoo ko e dogde.

Ndeen o yottiima, o rokki yamiroore, yoo gollooe
gollooe ee ndew e
makko. Ndeen e naatii nder suudu safrirdu too, o wi yoo heen
io keddo oon ndeena awe
awe wone oon ee, o yalti, o artiri
baafal ngal kara.
kara.

Sekko e Neene Takko ndaarotiri naji, sabu

nduu heaaru o gorko ko jogori jibinoyde, tee neo

neo mae
heptaama e juue
juue mae, o naatii e juue woe e o anndaa o
meeaa
meeaa yide, njurum e kulol ina njap njaptondira e ere
mae,
mae, ngam Buri naatii e sahaa muuso kuliniio.
Neene Takko e Ceerno Sekko ina njooii
njooii ina peemtondiri e nder
ngal nokkuyal mawngal, bieteengal suudu sabbordu.

Gooto e

mae
mae fof ina janngotonoo e yeeso mum ngoa mawka
mawka e kulol
urtungol, moni e mae fof ina ndaara goo oo gite njurum.

31

Keddagol Buri E esngu

NdeeNdee-oo deere gasiroyi, ko nande dille koye to woi, oon
tan Sekko mui
mui gite haa tiii, kono aanaaki.

Dille koye

Doktoor gounooe
gounooe ina aditoo haa
haa einie. Doktoor oo ari
haa o darii e dow mae,
mae, o ndaarie haa juuti, o fiiniie nde
wonnoo e nanondirtaa, omo suuta juue omo tellina, ngam
habrude e ko kewi koo.
Hono neo
neo mae heddaaki, Ceerno ndaari mo, kono roki
faamde ko o yii
yii wide.
Doktoor oo reftii eno wanoo
wanoo o rutii, o faati nder suudu to o
wonnoo too, ngam suude
suude sunaare makko e mae.

Neene

Takko refti e makko ina taaoo

taaoo no feewi, o damal oo, woodi
debbo gooto falii Neene Takko, nanngi e walabo makko wimbo
tiino,
tiino, tiinaa fittaandu
fittaandutaandu-maaa
maaa e ko Alla wai koo um juutii, tee
alaa no min mbaaani,
mbaaani, kono min ndokii yoo fittaandu heddo e
makko.
io oo nani alaa ko wondi, kono yumma oo heddaaki, eew ko
io debbo o woppi. oon tan koye Neene Takko mbai no
pertaae
pertaae o wii e leydi
leydi wirip.
O woni e woyde, omo luuka, o woyi gite cimcim-cim goni,
goni, anndu
mum ina dinwa, Ceerno e deere
deere mum, ummii nanngi junngo
makko nawti nder galle.
Ceerno wi joom suudu mum, Alla holliien hoddirnoo yottiima
paddal alaa, kako
kako woni tagoowo woni joom
joom podooje e
hoddirooji,

32

goodnuo
goodnuo

kala

ko

woodi,

noditoowo

mbo

diisnondirtaake, kala timmino

timmino aadi oo ko jahoowo nootoyaade
noddaandu joomijoomi-mum.
Mio
Mio gooini Alla e hoddiro mum, o wairi um ko siftinde en
wonde kala tagoore ko e mum ruttotoo. Ina gasa so banii aadee
hulii Alla goo
gooinii ko maayoowo, gooinii ko Alla koo, so o
aagiima um maa woo ko o jaani um heen.
Takko njetten Alla, ngoo
ngooinen Alla, aagoaago-en mbo waasataa
udditanaen damal gongal,
gongal, o ittanaen ee mette e ere men,
hay gooto miijanooki
miijanooki um, enen ngoa men wonnoo tan kono
Buri seertiri e oo muusalla, kono ko nii Alla hoddiri yoo wa,
njaren
njaren mo jetten mo.
Ndeen e ngartii galleeji, Ceerno Sekko wai nelaae e wuro
hee, kam e jinnaae
jinnaae e hodiie e banndiraae kala, ngam
tintinde
tintinde e, oooo kabaaru

mettuo muuso, jurminiio,

kaaniio
kaaniio ketiio e.
Ndeen yime
yime ngullaama allii arde, ee heen mbaalii arde,
janaysa waaama
waaama haa gasii, yime kootii, nde yahnoo haa
jammaagu nguu jenngi, yime
yime njebbilanii oyi haa heddii
Ceerno Sekko,
Sekko, oon nana uddi hoore makko nder suudu ina
aagoo Alla.
Ceerno ko turinooo
turinooo e dow nguru mbaalu, feeendu makko
junngo aamo ina nanngi yabere joyaere
joyaere e kurus makko
timminannoonde teemedere, njiiki makko ina iii
iii dow faade
funnaange baade goni
goni mawe ina cimtatnoo e ernde makko,
o o waawaano heitaade e, noon haa o hifoyii
hifoyii e dow salli
nguru makko o teyaani.
33

E miijo makko oo joom suudu makko cakii

cakiio
kiio ina yaha ina arta
fode
fode laabi sappo, omo yia oo debbo e nder kaawniie Alla e
nder nduunduu-oo suudu,
suudu, haa o felliti ummaade, o

haalanoya

Neene Takko.
Ndeen jenngii, haa tataal
tataal jamma ennii, Neene Takko ummii
boowal ari naati nder suudu, ina wia yoo Ceerno ar oosa becce
makko nana muusa. Ceerno ummii riddi Buri, woni e moccude
becce Neene Takko, kono
kono omo tina, foofaango Neene Takko ina
sukkatnoo heen sahaaji.
Haa ooyi Ceerno ummii hesitini salligi mum, o juuli dare ii,
o woni e aagaade Alla yaafuya, ko uri juutde e njuulu makko,
ko o aagotonoo joomiraao
joomiraao ko yaafuya wonnoo, sabu o waasii
cuddii
cuddiio
diio makko ko ooyaani tee oo-mona e miijo makko haa woni
goonga, o aagii Alla nde ittata ndee sunaare e nder fittaandu
makko.
Ceerno ina miijotonoo saanga nde Buri wiatnoo
leldotaako,

sonaa

njanngannjanngan-aami,

mbo, en

cimooje bele e

nder

uraana haa mi weltoo. Ceerno irgita ngaandi mum, haa yitoya

cimooje ure welde e yamiroore joomiraao, tawa ko simoore
welnde Ceerno Sekko wona e janngude nde no haaniri nii, haa
nde naata e nder hakkille Buri, o nde yaltataa haa yuma
yubaasuuna.
Fode
Fode bale tati, banndiraae
banndiraae e wondiie ina ngara duaade to
galle Ceerno Sekko too, fof noon wairaa
wairaa kono Alla yamiriri e
nder defte haala makko ceniika kaa, alaa no dente, alaano
aamnduru, e alawma tataiijo
tataiijo wolla nayaiijo, haa yottii
34

alawma jeetaiijo
jeetaiijo oo, alaa fof ko waaa
waaa heen, so wonaa
duawuuji duusooji neo
neo e nder yanaande mum.

Ndonu Kaake Buri

E alawma jeegaiijo
jeegaiijo hee, Ceerno noddi yime to galle mum too,
ngam wade
wade ndonu, yummayumma-mum suka debbo cakii
cakiio
kiio oo noon
ariino, tee o ummii ko to woi,
woi, e nder alawma
alawma joyaiijo
joyaiijo hee, o
woyiino no feewi, kono ko bojji ernde, o woyratnoo iyiiko
cakii
cakiio
kiio oo.
Ellee omo hersa yime
yime njia goni
goni makko, hono noon o yiaano
nii tawtoreede esnugol io debbo oo. E nder dingirel tokosel,
kucitno ngel e galle hee, ina joowanoojoowanoo-oon kaake e

Buri

acci caggal makko ee, hono no barmaaji, bakane e kala ko o

woppunoo.
Neene Takko ina oon e leeso jooii,
jooii, o woaano ina fatti e ko
jogori waeede
waeede koo, Ceerno e jonnde mum kurus nana sinndii e
junngo makko, ina taarii um sehelaae mum, hono Ceerno
Juboo e Ceerno kooceen e wondiie
wondiie mae heewe, ina njooii
oon e dow jooore.
Gooto e mae
mae fof
fof ina majjiti e nder miijooji mum. Neene Takko
e deere
deere mum, ina yia dartinde ernde makko diwoore ina
taa,
taa, o turii, o woni e aagaade Alla, omo wi yaa aan Alla, mio
mio
aagimaa e manngumanngu-maaa
maaa ngu alaa keerol, nde ngartirantaama
oo io, ko miin mbo arani,
arani, mi waawa jogaade mo, ko uum
saabi nelduneldu-aami Buri, ngam lomtaadelomtaade-mi, tee ngaddirnongaddirnoaamo tan ko haa o rokkarokka-mi mo, noditaa mbo e baawe
baawe maaa,
35

e paddal waawanaa, mi yiaano Buri maaya, kono alaa ko

mbaawmi heen, tawde ko noon hoddiraa yoo wonir. Tee alaa fof
ko njimi
njimi ronde e ko o acci koo, wonaa comcol, wonaa kae,
wonaa kaalis daneejo, hay huunde mi soklaani heen so wonaa
io oo, ko oon tan njimi, mio aagimaa e baawe
baawee-maaa,
maaa,
mbela o arta e junngojunngo-am, woto o yahdu e taaniiko oo, to ndii
leydi ngoundi,
ngoundi, ndi o meeaa yide, oon tan Neene Takko
foofi, foofaango liggingo
liggingo e nder fittaandu makko.
Kako
Kako Neene Takko e Ceerno Sekko gite mae
mae kawri, Ceerno
faami, ko Neene Takko wonnoo e aagaade koo fof. oon tan
Ceerno Sekko wii, mi salminii on banndiraae,
banndiraae, mi yettii on, mi
jaarnii on e garaangal mon oo e gallegalle-am hee, onon fof, hannde
yoo Alla yo
yo on moere, Ceerno tai accere dei ko juuti ina
ati tonndu mum les ngam hade
hade goni mum yande, o wi, yoo
moere
moere Alla won e men, yoo Alla rokkuen
rokkuen battane moe,
moe,
een mbaa ndonu, ko oo koro Alla acci e juue men koo.
Ngam ie mum uua e nder yanaande mum.

oon kadi

Ceerno dei
dei seea, o ndaarondiri e Neene Takko gite njurum, o
jokki e wide Neene goggoo uri, mi anndaa no foti njettiratnjettiratmaami wolla njaarniratnjaarnirat-maami, ngam hoolaare pawpaw-aa e dow
am, ngittungittu-aa iya debbo ndokkundokku-aamimo, yoo mi addu mo
min nguurda ko Alla haaji, a alaa heen sikitaare e haalaaji
ceweeram.
Haa hoddiro jabti mbo e juue
juue men o en teyaani, mbaawatmi
tan ko innirde
innirdenirde-ma ngelngel-oo cukalel, ngel o acci e juue meeen,
ngam rontude jikkujikku-maaa
maaa e neaagal maaa timmungal. So
Alla jaii
jaii janngo subaka, alawma innde makko, maamaa-mi wuttu e
nofru makko aamru innde maaa,
maaa, goggoo Buri.
36

oon tan yeeso goggoo uri hawii, holliri

holliri sunaare e njurum
ngonam
ngonam e ernde makko ndee, neene uri yii haalde kono
roki,
roki, sabu gite mum ina mbaanjatnoo goni,
goni, heddii daande
makko ndee, ina de
de-dena,
dena, o yirli hoore ko uri juutde, ngam
suno ina mawni e makko, o dei
dei tan o turi hoore o woni e
aafde leydi haa ooyi, Ceerno wi aan Takko, mio jaarnujaarnu-maa,
sabu ko wiaa koo Buri naatii oooo
oooo galle, a meeaa um ndaar
yitere nawliigu, tee yime
yime ina ceedii um.
Mbo anndaa so arii oo yidii on, miijotaako koon nawliraae,
sonaa wonaa nde wiaa
wiaa noon, yime
yime fof ina ceedtii yide maaa e
makko, ina ceedtii kadi darnde ndaraninoaa
ndaraninoaa mo, njiaa Buri no
feewi, korsinaa
korsinaa um, e kala waktu ko peeje moe pewjantaa
mbo, laabi moi
moi kollatnoaa mo, mi halfiniima oooo io,
teewuteewu-maamaa-iiamiiam-maa kalfinir
kalfinirir-maami mo, tee paamaa ko Alla
halfinmaa mo, wonaa miin, mio
mio anndi ne kay nimsa wonoytaa
heen.
Nii woni Neene Takko natti hetaade
hetaade ko haaletee koo, e no
ndonu ngu yahrata, ko o o jooinoo oo e dow daago no lekki
demminaare, piindu ki ina toaa,
toaa, too heso nii, oon tan Neene
Takko weltii, ernde makko sukitii, o weeytii no feewi, ko o
rokkaa oo io, o anndi yide wontii dade
dade o luppal alaa.
Caggal mum bale
bale seea, cukalel ngel sakii. Neene Takko ina
wondi e suno sakaare
sakaare cukalel ngel, mette ina e ernde mum,
sabu io gooto mbo o jogii oo ne rokaama yoo sellu. Kaa
oo ngonka ina tampini mo no feewi, kala ko njooraa ernde,
so a yii Neene Takko a joganto um njurum.

37

Ndeen e njolii e werlaa, taccinoowo e gure e poostooji, omo

miijoo ali
ali ennui, o wii fof ko nii enniri e baawe Alla ii
dumunnaaji, muusi,
muusi, mettui, kiisi, kaamniii, boomel makko
ina e dow buhe makko lelii.
Miijooji

ina

palpal-paltondira

ernde

makko

miijagol

dumunnaaji, ennui i o feeri, e sahaaji mettui i Alla holli

holli
mbo, e nder uum sehel makko debbo ina artitnoo e Ceerno
Sekko, oo gorko ina hoomtatnoo Koorka, ko o olinooo, omo
moccira anndu Koorka nebbamnebbam-kaare, ina jillaa e majjam
conndi aleeri, o moomiino anndu Koorka fof haa fotti, haa
yottii becce makko ee, omo jannga aayeeje uraana omo tuutta
e noppi Koorka, oon tan Koorka feerti gite mum ndaari yummayummamakko o weeii
weeii yummayumma-makko, oon tan Neene Takko heii
Koorka mai
mai e becce mum, o moomtiri wareende
wareende Koorka ceal
ceal
wutte makko.
Oon sahaa noon ernde
ernde makko kako
kako Neene Takko ina addana
mo miijooji boni
boni i neo waawaa seertude. Sabu Pulaar wi
ernde ko gao
gao joomijoomi-mum.
Ceerno hokkiino Neene Takko tekkere ina wai
wai conndi mboeeri
ndi Ceerno Sekko feewnunoo, ngam Koorka ina moomee heen,
kadi yarnee heen subaka e kikiie,
kikiie, Ceerno Sekko wii kadi maa
wa
wa listeliste-kaar, ngam eewde sabaabu awu Koorka oo.
Janngo mum subaka, e tawteregol Neene Takko e goggoo Buri,
Ceerno Sekko wie,
wie, mi waii listeliste-kaar e jamma hee, ko aleee
nanngi Koorka, gila e nder yumma
yummamma-makko, yummayumma-makko
meeiino
meeiino hulde taw ina lootoo nder taarorde saanga futuro haa
luuki tawi oon sahaa ko cowiio
cowiio ko ooyaani kulol ngol nanngi
38

mbo haa wonti paawngal, ko ande heen e nanngi Koorka,

konokono-noonnoon-no foti awndule mbaaa?
mbaaa? No foti wileee njottinjottiaa? No foti seernaae njottinjotti-aa um waawaa anndeede.
Kono minne

maamaa-mi ha
ha e mae kaadi doole am mi waa

heen ko mbaawmi.
Nde wonnoo alaa fof ceerno wolla fiuru
fiuru baaji nanaao mbo
Neene Takko yottanooki oon alaano, kono alaa ko nafi, ina wayno
wayno
ee fof, ko ordaae.
Kono Ceerno ina felliti daraade e hade
hade e nguu awu haa o sella,
o aagii miiraae
miiraae makko, mual
mual sabu e ngaadoraaki hono
noon, wade
wade talki, moomaade aayeeji wolla coneele. Hono noon
fuitorii
fuitorii Neene Takko e lekeele mum, no Neene Takko
noddiratnoo ingel mum, hono ingel leke. Hono een gee
joom galle makko, hairatnoomo
hairatnoomo nootaade kewuuji, sabu
anndude mo, yime
yime ngonaa gootum, ere potaani, won heen
ina moi,
moi, kono yaga heen titi moaani tee alaa ko welatae
sonaa bonande.
Ndeen Ceerno Seeko feewnii lekki mum haa gasii, o wai
wai talkuru,
o hai
hai e daande Koorka, o rokki Neene Takko butel ina wai
ndiyam aaye ceniceni-am ko Koorka haani yarneede subaka e
kikiie,
kikiie, ko adii nde Ceerno Sekko naattata e suudu makko kam e
kurusal makko mawngal, omo jannga aayeeji aluraana
aluraana omo
tuutta e dow hoore Koorka.
Nii woni Koorka ina samora, ina samora, haa e puii yejitde
sahaaji mettui,
mettui, i e peernoo saanga nde Koorka rafaa ndee,
kono hitaande caggal mum, awu nguu arti e makko, nde
wonnoo ko seerene
seerene ee, mbanoo koo ustiima. Sabu Pulaar wii
39

awndagal ko maa apitee, so uum alaa, so ooyii tan heewi ko

orde.
Nii woni Koorka ina yarta tan, ina yarta, haa yime
yime fof teskii kadi
ko o awo,
awo, tee wai makko fof wayliima, aame
aame ustiima, doole
doole
makko fof ustiima, tee ko heewi wayliima e nguurndam makko.
Hay haalde ina satiri
satiri mo, kadi omo wonda e ngaameela urtuka,
tee so futuro juulanooma, Koorka ina firetenoo,o
firetenoo,o natta yide,
neaagal
neaagal makko fof waylinooma, haa yime cikki ko o jogoro
haangeede.
haangeede.
Tee no Koorka wai nii, ina tampinnoo jinnaae
jinnaae makko ee. No
Neene makko wanoo daraade e hafeere cellal makko, kam e
hoore mum wonti awo,
awo, sabu balngol gonngol to suudu
safrirdu too, heewii e ernde makko, een nganndi kadi
doktoreee
doktoreee mbaawaa safrude
safrude aleee, oon woni hakadi
hakkillaaji fof kucitani seernaae
seernaae e fiuru baaji en.

alawma

meeaa
meeaa ennude, tawa Neene Takko addanaani Koorka conndi
kesri wolla aaye keso, wolla piol
piol kesol.

Wai sahaa gooto e

nder hejjere jammaagu Neene Takko ummini Koorka,

Koorka, o mai
mai
um e becce makko, gite makko e ernde makko ina mbii dak
njurum e korsa, oo suka awo,
awo, Neene Takko woniri noon ko
uri juutde e jammaagu ngu.
Joom galle makko, umminooma ngam hesitinde
hesitinde sallige mum, o
yii Neene Takko ina jooii,
jooii, ina etti
etti Koorka, Ceerno Sekko
wimbo, aan kam, a lelotaako, ngaccaa ii bojji nafataa, ko Alla
wai
wai koo, alaa ko bojji nafata e mum, yettu Alla, nganndaa ko
guuro
guuro awata, maayata, waasata

hay cellal mum, ar lelo

ngustaa ii bojji e ndee sunaare moaani oon Neene Takko

ummii hetoyi
hetoyi nder suudu ina wuundii Koorka.
40

Neene Takko ina yahatnoo to seernaae

seernaae woe, tee joom galle
makko hono Ceerno Sekko ko joom daliilu mawo,
mawo, kono o
rokaniino
rokaniino oo awu, gila e seerene
seerene wondaae haa anndaae,
haa e

njottoyii

lei goi
goi alaa fof o Neene Takko

memmbaaki, kono alaa ko nafi. Nde wonnoo um diwtii gannde

mae.
mae.

e njaltiino ndaartoyde safaare haa e nokke ure

woude.
woude. Alaa fof joom ganndal, mo e njottaaki, kono kame
yottaae
yottaae ee fof, e mbayi kono rokane nguu awu, heddii ko
kala o Neene Takko nani ganndo maa o yottoo um.
Neene Takko rokkiriino kaeeji,
kaeeji, kaalisaaji, comci dimi, ngam
hede
hede cellal ngel cukalel, Neene Takko nde wonnoo ooyii
hataade
hataade tawi amtiniima cellal Koorka, sabu alaa o dogaani e
safroo
safrooe tee ko jokkuo
jokkuo haa Koorka sella wolla haa hodiro itta
mo e juue
juue makko. Kono o wonaa dartotooo e yiilaade safaara
e kala nokku o o nani cafroowo ko maa yottoo mbo.
Tee alaa ko woni faandaare makko kako
kako Neene Takko e yide
yide
makko, sonaa cellal Koorka,
Koorka, tee dartaade alaa e ernde makko,
yime
yime fof ina njurmotonoo Neene Takko, ngam darnde makko e
ii safaruuji. Baaba makko ina yinoo Koorka haa urti, tee kala
sahaa, omo rokkatnoo Neene Takko, aayeeji yoo moom e anndu
Koorka, haa yottoo e becce ee.
Ceerno Sekko ina hollunoo Alla nguunguu-oooo-awu rokanaangu,
rokanaangu,
kala sahaa, omo naatanatnoo aagunde Alla e nder pecce
jammaagu, o hay gooto dillataano.
Koorka e kaa ngonka tiika,
tiika, kono o fuinooma mawnude, sabu
o daiino duui
duui jeenayi pawi lebbi jeeii, kadi
kadi o joofniino
41

alluwal makko uraana, ngal o janngatnoo e juue sehel baaba

makko, fode
fode duui nayi timmui, tee e kala sahaa, oon ina
eewndotonoo mbaawka makko.
Ndeen Koorka joofnii jade
jade makko uraana, Koorka felliti
naatnude hoore makko e jade
jade Farayse,
Farayse, kono o haalanaani
jinnaae
jinnaae makko.

Pulaar noon wii pellito aanaani.

Nii woni

Koorka yahi naatoyi jade

jade Farayse,ndee jinnaae
jinnaae makko tinii
Koorka naatnii hoore mum jade
jade Farayse e miijii maa
jokkondiral makko e een sukaae janngooe, maa ustan mo
yoga e miijooji o jogii e rafi makko oo.
Jokkondiral makko e een sukaae, wonani Koorka sabaabu
moo
moo hakkille makko weeytii, meseer ina ustoo e makko, cellal
ina arda seea
seeaa-seea
seea e nder duui joyi tawi hakadi o wai no
celluo,
celluo, sabu alaa ko o woytotoo, e ngoniri noon fode duui
sappo, awu nguu arti e makko.

Litegol
Li
tegol Koorka to Suudu Janngirdu
Ceerno Sekko e Neene Takko ina galle tinaani maataani tan haa
nelal ardi e to dual janngooe too wonde Koorka nawaama to
suudu safrirdu mawndu too, oon tan e ummii, kono e
ummodaaki e hakkillaaji, sabu Ceerno Sekko yahi ko ina orni
pae
pae makko e juue.
Neene Takko, ina ornii fao wooto, tee o alaa musoor haalahaalahaalaaka wutte.

Ndeen e njahii, haa e njottiima, e tawi

Koorka naatii suudu safrirdu.

42

Haa doktoree
doktoreee
oktoreee ee puiima golle mae nde wonnoo omo ardi
e kaayit seedantaagal wonde ko o janngoowo, omo seaa
seaa oggi
daneeji ina cimtina mbaado ndiyam seea
seeaa-seea,
seea, o ernde
makko oo kako ina waaa ko waino helto daarotgal ina loocel
cewngel ina dimmboo sahaa fof.
oon tan e ndiwi e maii e Koorka ee ngoya ko gasataa.
oon woni o doktoor oo furiie, wii ndeon, wolla njalton
nokku, ngaccon min ngolla golle amen, nde wonnoo oon ko
doktoor jaanaao
jaanaao no feewi.
Een nganndi won e gollooe njiaa hawjineede
hawjineede e golle mae,
mae,
nii woni e ndei. Gooto e mae fof, ina momtira goni mum
bae.
bae.

Doktoor oo jokki e golle mum, ndeen o wie

wie kako

doktoor oo, keee

keee e nduunduu-aa suudu ngonon oon, ina e maayru
daule
daule ii, caggal nde e njoi erewol suudu ndu haa
haa timmi.
e ngoni oon feccere lewru, ande wootere, e ngartiri Koorka
ina awu nguu ina iirtii e makko, e jottii e tawi nokku oo ina
wii dak yime,
yime, Neene Takko hei oon e jooorde, wii ina
joooo,
joooo, ina wuundii Koorka, Koorka ina lisiti daande, no
jogoro
ogoro hawrude e lajal, gorko gooto aleejo ina oon wonnoo,
oon wium
wium ennu ko tampuo njogiaa, a waawaa heddaade e
gorol, oon e enni fade nder ngam tawoyde toon doktoor oo
gila ine
ine noddaaka.
Doktereee
Doktereee ee keii Koorka, e lelni um e ndaugel o
yime
yime seeketeee lelneteelelnetee-oo, oo-e ngoningoni-oo debbo nayeejo
ina oon lelii, anndu makko fof ko uube e aale, ina hulinii hay
ndaarde, alla e no oo debbo nayeejo wai yurminaade, e njejiti
ko addi e koo, tintinnoo Ceerno ko sehel Neene Takko, oon ko
ko

43

malaao
malaao wietee, nii woni o ardi ko e heaaru
heaaru mawndu, to suudu
safrirdu too.
Caggal nde o yirlii toon haa o yiti e, o tawi Koorka ina aanii,
caggal nde o rokkaa leke
leke ustooje muuseeki e o amnoo, ngam
muusalla oo ustoo e makko.
Jooni kay foofaandu Koorka sukkatnoondu, ina yahra no haanirii
nii, kono noon jinnaae
jinnaae ee ina ndei tan, nde wonnoo ee
kuli, sabu muuseendi ndii mawniino e Koorka haa wonaa seea,
seea,
tee urtiino ganndal mae.
E yeeso Ceerno Sekko, ina yiotonoo heen sunaare mawnde, kono
ina janngotonoo e makko mette mawe.
mawe.

Nde jannginoowo

mae
mae arnoonde, o etti Koorka, ngam eewde so omo wuuri,
Koorka ina soomaa e wutte daneejo ndoondiijo, juuto,
juuto, niuo
no feewi.
Jannginoowo oo yii
yii artirde hakkillaaji mae, nde o salminie e
emngal
emngal neeniwal hono Pulaar, o hollitie
hollitie tigi ko mawum no
feewi, o tampiino, kono jooni yoo ere mae ngartu, o samorii
no feewi, Neene Takko yii
yii jalde, kono tawi ernde makko ndee,
ina teddi sabu o weltanooki, o jali jaleengo teddungo ngo ina
holla o weltaaki,
weltaaki, oon woni o doktoor oo yaniie, e wide ko
mawum
mawum amen, wonaa mawum fule, Ceerno Sekko heitii wii,
fule
fule ngoni afe aduna, gila aduna wiaa aduna, e ngoni e jalde
ngam suude
suude mette mae.
Jannginoowo oo jooinoo
jooinoo ko e sara Koorka. Ndeen Koorka
Koorka finii,
kono ina dei
dei tan, ina ndaara e, Jannginoowo oo naamnii
Koorka wium
wium no woori boomelboomel-am? Ko ngondungondu-aa? E ballal
44

Neene Takko, Koorka ina yii

yii jaabaade, kono o roki haalde,
heddii Koorka ina fiinoroo juue
juue e konngi dai, Neene Takko ari
wallitde
wallitde mo.
Neene Takko haalani Jannginoowo oo, gila fuoode
fuoode rafi oo haa
o e ngoni oo, ko aldaa e cuundi, oon Ceerno Sekko heitii
wii no o wirumaanii, woniri tigitigi-rigi, nii woni jannginoowo oo,
winnda
innda haa
alaa ko naamnii caggal mum, o jiimi e kaayitaaji omo w
o o hempinoynoo,o noddi doktoor oo, o wii um amee oggi
eewirteei yime,mbaon mo wicit eewon ko jaabawuuji ii
njaltinta wota njejitee eewde no ernde makko nde diwirta,
ndeen e ngarii ee ngaddi bicitire mae kala.
Heen gooto ina darii
darii goo
goo oo ina jiimi e makko ina tami huunde
ko wayno daarotgel tokosel, ngam eewde no ernde makko
ndee diwirta e tolno nguli anndu makko e hetaade no
foofaango ngoo yaarata.

Caggal uum, o werliie naamne

keewe,
keewe, juue paatue e safaara makko, kam
kam e cafroowo
makko oo, ngam hede
hede laandi awu nguu, gooto e topitiie
topitiie
cellal aadee ina oon jooii, ko o debbo, kala ko jannginoowo oo
naamnii, omo jogii kuol
kuol makko e karnal makko, kala naamnal
berlangal o winnda ngal e nder karnal he wondude e jaabawuuji
jaabawuuji
keaai
keaai ii kala.
Jannginoowo oo waylitii e cafroowo oo, o wi um peewnaneepeewnanee-mo
ko ina jippina nguli anndu makko, ndokkon mo leke
anninooje, mbela omo aanoo no feewi, wota njejitee amde
iiam makko, mbaon mo rajo, ngam eewde so oon mbaawi
yitude
yitude awu nguu, eewon ko jaabawuuji ii njaltinta e makko,
tee koko-ko uri yaawde njimi yoo on mbaum.

45

Neene Takko ina joginoo heen faayre urtunde no feewi, kono

noon fof e wade o yiaani e yeeso jannginoowo oo ko ina holla
faayre wolla kulol. Kono uum fof e wade noon haaani Neene
Takko naamnaade cafroowo oo e wide hol ko iyam oo wondi?
Cafroowo oo jaabii, nde wimo, alaa ko min njii heen ko woni
baasi, fof ina yahra no haaniri, wota kulee ko ingel pullo,
tampat kono maayataa, maa min mba
mba yoga e eewndore,
ngam hede
hede ko uri laatude e awu nguu, ko adii uum yoo o
rokke eeee-oo leke o yara, yoo o aama no feewi, mbela omo
aanoo, Neene Takko feewnani Koorka ko aami, o walli um
haa yari denndaangal leke
leke doktoreee ee ngaddunoo.
Neene
Neene Takko ina waira
waira jamjam-jam ngam hulde woto leke
leke ee
njiioraade,
njiioraade, sabu ina wieede so doktoor okkiima reeno woto a
amirde ki ni haanaani, sabu won no aa waa ki ina haasii
wontande ma rafi goo,
goo, ngam hulde mo woto ngal iiwa
yaude
yaude ngal mbaroodi Neene Takko noddi oon gorko gooto
jioowo binndi ngam wollude no Koorka yardi ee leke ko aldaa
e juumre e jiiru,
jiiru, gorko oo ne nde wonnoo ina yurmaa Neene
Takko omo wia um Neene deenu ernde maaa maa Alla
rokke sago maaa,
maaa, sabu alaa mo kaawanikaawani-aa moere.
So Alla jaii
jaii maa Koorka sellu haa onon fof njejiton wonde o
meeii
meeii awde, Neene Takko heitoo
heitoo wia uum so waii maamaa-mi
yettu Alla haa ura ko njettatmi mo ko, oon wia wota feccu heen
sikke ko ko wai
wai haa gasi.

Doktoreee
Garal Doktoree
e Subaka
Janngo e mum subaka
subaka heede waktu jeetao,
jeetao, doktoreee ee
ngari ee
ee kebbini juue mae wiro ursaako haa aati e
46

mbutelo kam e ngeo

ngeo
o ngoko
ngoko
ko ko cifotaako, e njottii, e
naati ee
ee mbeeytii e nder suudu safrirdu nduu, ee naamnoo,
ee mbia no ngoorungooru-on, mbaar on aaniima
aaniima tigitigi-rigi.
Koorka wie
wie on mbaii kam pesngu moo. Ndeen woni nde
mawo
mawo doktoreee oo wie, jooni kay min keii daliilu awu
nguu, wonde sellinta mbo ko leke
leke aleee tee nganndon kala ko
mbaawon
mbaawon wade e safaara doktoor wolla goum ko oon
mbonna
mbonna kaake mon e dow mehre, ko leke
leke aleee tan cellinta
Koorka, doktoor oo wasiyii Ceerno Sekko e Neene Takko yoo e
tinno e safaara leke
leke aleee wota e mbonnu jawdi mae e
leke
leke doktoreee, een njaani doktoor oo ko wii koo.
oon woni kadi ande mum jamma, Ceerno naati listeliste-kaar, o yi
heen gorko nayeejo oon ina joopanooe
joopanooe to cafroowo aleee
woni kono kadi Ceerno ina teskinoo e nder hee oon ina wiae
wiae
woto e ngabbo mo maa o ar haa o yottoo nokku mon oo, so on
ngabbiimamo ne on njiataa mo.
Ndeen
Ndeen weetii subaka takko wammbi Koorka weeti yirlaade haa
naange awli, um wai iiwoonde, um toi too heewngo
ndiyam, Koorka litaa
litaa woni e woyde ina wia mballee kam e
aamii kam, e mbarii kam, so on ngaraani dey mi maayat, oon
gorko gooto rokki Neene Takko tekkere ina wai
wai conndi purdi, o
wii yoo Koorka ure ndi, ule ngaddaa mbaaa e pehel, Koorka
uraa ina luuka, ina nodda ine
ine yime heewe haa o deei.
Nii woni gorko oo wie,
wie, jooni kay maa mi rokku on, leke
gureteee
gureteee e looteteee ngittanon mbo sadak
sadak ande alkamisa e
altine subaka e kikiie
kikiie e nder jonte ii, so on mbaii um, maa
on nji heen yitetere, tee hay so o sellaani, maa um usto e
47

makko no feewi, e ngoni e wairde no gorko oo wirunooe nii,

haa woni duui
duui jeeii timmui, alaa ko Koorka woytii.
Ngool kadi nde woni yime
yime fof mbii Koorka sellii, Koorka amti
jade
jade makko Faraysi, nde wonnoo ko o belo
belo hakkille, nde
kawgel waaa
waaa Koorka ari immo e capane njeenayo janngoowo.
Hannde noon, ko dokkirgol njeenaaje janngooe
janngooe gaii
gaiie,
iie, Neene
Takko
Takko yi mboomri mum e nder aantungal joongal
joongal ko Koorka
suusaano wade,
wade, so aantaade, omo rokkee njeenaari makko,
tee ko mawo
mawo jinnaae oo e hoore mum, rokki Koorka njeenaari
makko, junngo e junngo, kelle e luukaali naatondiri pai dow Alla
e weltaare.
Neene
Neene Takko anndi tigi jade
jade ina heewi nafoore, ko e oon
alawma kadi Neene Takko nawi Koorka to cafroowo mum, ngam
hollitde mo teddungal Koorka hei
hei ngal, e oon sahaa leke
woeee
woeee njitaa koko-ko ooyaani.
Tee ina teskanoo ee
ee keewi nafoore, kala ko rafi waawi
waawi muusde
so a memiie
memiie ina hasii njiaa heen yitere.

Oon sahaa kadi ko

cuui
cuui cekki wolla leke caaa
caaae
aae ngoodno, kono kadi ko cuui
cikaa
cikaai
kaai haa yooi nder e boowal majji, ina waetenoo majji
gude caaae
caaae keewe edaaji, boomel makko ina jooii e dow
koye
koye makko, ina haalda e makko ngam weltinde fittaandu
makko.
Koorka ina jala ina talloo e dow gude caaae
caaae haa yooi, ina
wayno meeaa
meeaa rafeede, looe ii ina oo keewi dak ndiyam
gorooje ina e les majje. Neene Takko ina yetta Alla ko aldaa e
gasde, sabu o dai ko ko cikkaano. Sehel makko ina oon sara
mae
mae ina wia yoo Koorka jokku safaara makko wota welsindo
48

mbo hay seea,

seea, mbela awu nguu ina waasa artude e makko,
tawde cafroowo makko wi so woppaani leke
leke ee topitiima e
no haaniri nii awu nguu wontaa e mum artude.
Kadi o miijoo no yumma makko oo tampiri e safaara makko hee
ni, o heitii
heitii wii tee aan Koorka aa anndi no tampirnotampirno-aa e
awu maa hee, aduna fof sooftumaa, tee aa
aa anndi ariino e sahaa
gooto hay maayde urtaniurtani-maama nguurndam, wade
wade jokku
safaara wota welsindo.
woki
ki
Ndeen Koorka lootiima aaye mum ande Alkamisa, o tini e wo
makko won ko iwi e awu makko o weltii sanne.

Koorka ina

wondatnoo e taam
taam eram uum ne iwi haa laai cer.
Wai
Wai kikiie gooto Koorka eewi wutte uro yoode o ornii
ornii
ngam eewndaade hoore mum, so awu nguu accii mbo haa
laai
laai cer, ndeen o yaltii, o woni e yillaade yime ina ndaara mbo
ina mbia goram Koorka dey malaama, o watii
watii aantaade, omo
yilloo e yime,
yime, kooni Neene Takko ina haani ittude sadak, ndeen
Koorka yilliima
yilliima haa jootii, alaa ko hei
hei mo, Koorka arti nder galle
o jooii.
jooii.
Ndeen weetii subaka Neene Takko dawri waande
waande mbo sadak,
sukaae
e
iiri e kosam, kam e kodde suuna, Neene Takko noddi sukaa
wuro ngoo yoo ngar aama sadak.

Ndeen e aamii haa e

ngasnii e ngoni
ngoni e wide yoo Alla ja
ja sadak yoo Alla ja dak
Neene Takko, Neene Takko ina wia aamiin, ee mbia yoo
nawma makka, eya mbia yoo Alla rokku ie haa heewa eya
too mbia yoo Alla holluma ingel Koorka.

49

Neene Takko ina wia aamiin, kono ko urnoo, wonde

wonde ngoa
ngoa
Neene Takko ko cellal Koorka haa abadan.

E nder ngal oo

atngal sahaaji ennu, ina heen waktuuji beli ina heen kadi
sahaaji mettui
mettui kaai. Doktoor oo waiino mo e rajooji keewi
e gargol doktoor oo, Takko acciino ndaudi
ndaudi o o haani lelaade
lelaade
ngam eewde Koorka.

Hakkunde Koorka e Debbo nayeejo o

Koorka ina wondunoo oon e debbo gooto nayeejo, ko e
deniraae
deniraae to bae jettooe, Koorka ndaari mo haa ooyi
naamnii mo wi no Malayka maayde oo wietee? oon nayeejo o
falii, feemti caggal wi aan
aan mate ko a kaangaao?
kaangaao? Woto naamnonaamnomi hono ee naamne, a uusu billaah walawala-hawlahawla-walaa kuuwata
illaa billaahibillaahi-aliyalaliyal-asiim, bissimillaahi arar-rahmaani arar-rahiimi
yoo Alla danndudanndu-am suranami anndude innde makko, saka yide
mo, Koorka jali no feewi wi ko ndinwataa
ndinwataa noon, aan dey aa
aa huli
maayde, kono a daataa
daataa nde, tagiratagira-en ko maayde, kala ko
tagaa sooraa fittaandu koko-ko maayata.
Nayeejo oo heitii
heitii wi mi meeaa anndude ko a Ceerno
baajotooo,
baajotooo, tinno accuaccu-am mi deea,
deea, miin ko hoorehoore-am woimi.
woimi.
Koorka wii hetomi,
hetomi, mi haalanmaa no o wietee. Nayeejo oo wi
mi yiaa
yiaa anndu innde makko, Koorka heitii debbo nayeejo o
malayka maayde o wietee ko jaraaiilu wolla malakal mowti,
malayka maayde, debbo nayeejo o heitii
heitii wi accu haalde um,
nayeejo o wi mi haalanat
haalanat yummayumma-maaa
maaa dey so o finii, mi wia
mbo yoo harto ma, sabu ngonaa
ngonaa ko e faggaade musiiba mbo a
waawanaa e nder nduunduu-oo suudu.

50

Miin e dade duui

duui capane jeetati e jeegom, njimi ko wuurde
mi yiaa
yiaa maayde jooni. oon tan Koorka wai peeeli mum e
hunuko
hunuko makko, hono no bioowobioowo-mo yoo deu
deuu-nii, o rutii
rutii o
hucciti bae
bae goo,
goo, hono no jio aanaade nii.
Maariyata Wan tintini janngooe
janngooe mum, wonde Koorka ruttinaama
to suudu safrirdu too, ndeen woni nde o wi yoo Jibel am ine
janngooe
janngooe yie yahde salminoyde
salminoyde Koorka ee, kono noon
janngooe
janngooe ee hay gooto yiaa heddaade, sabu moni fof ina yii
yieede toon, tee ko rokere
rokere kono e njiaa sehel mae awa,
haa kona nawee suudu safrirdu, hono noon Jibel yuini
yuini
goomuuji, goomu fof yime
yime sappo, ngam moni fof yiee
yiee toon.
Hono noon e njahri kono kadi ee mbanoo piye, ngam
soodorande sehel mae,
mae, ie leke e gee goe aamteee,
aamteee,
ngam wuurnude anndu makko, ndeen e njottiima e gardagol
Jibel, e naati e calmini, Jibel itti

kaayit seedanfaagu holli

doktoor o ngam anndide mo ko e janngooe, tee awo

awo oo e
mae
mae fof ndenndi suudu janngirdu wooturu, nii woni doktoor
oo hokki e yamiroore, yoo e naat, kono woto e kebbinde
dille, e naati e naati e calmondiri e Koorka e ndokki Koorka,
ko e ngaddannoongaddannoo-mo koo
koo kala, e totti mo e mbaynii Koorka
e nduii yoo Alla rokku cellal.
ande wootere, ina hawri e Alkamisa, no Maariyata Wan
woownoo wade,
wade, so yahde salminoyde yime awe,
awe, wone to
suudu safrirdu too, o ami oon deftere sagitorde mawnde, o
jooii
jooii caggal
caggal biro makko, o yamiri yoo debbo gooto naat, oon
naati o naamnii kabaaru Koorka ko faati e cellal makko.

51

Doktoor oo wi aah eyey-yoo Koorka ko awo

awo tiiniio, jio
haaldude e yime
yime mbo waraani anndu makko tee o yiaa
yeeweende, ko ndeen woni nde Neene Takko
Takko airi doktoor oo,
yoo accu e nawa Koorka, leye woeee, sabu won gooto,
awnooo
awnooo hono nguun awu, nde nawaa toon selluno.
Nde wonnoo awu nguu juutii, tee alaa o e njahaani, kadi suka
oo tampii haa ko oon tan waawi haade. Jooni uranie tan, ko
ko
nawde Koorka leye
leye woeee, mbela ee ceeka mo e njaltina
awu nguu. Denndaangal kaayitaaji makko e gee
gee makko, kala
ko um waawi jarde e kopporeeje, mio darodoo heen, sabu
mium joom galle am ko toon gollata, tee ko kaum woni mawo
mawo
halfinaae
halfinaae ko faati
faati e cellal aadee.
Doktoor oo dei
dei ko uri juutde ina acci

Neene Takko ngam

durnude miijooji mum aawde e ernde mum mbela ko haalata

koo ina waawi wonde.

Ndeen Neene Takko gasnii haalde,

doktoor wimbo banndibanndi-am debbo, oo mbo kaalkaal-aa haala mum,

ina gasa,tawa
gasa,tawa awu mae
mae wonaa gooto, tee faam wonaa
nawaao
nawaao toon fof selli, heewe ina njaha toon, ndoka sellude
ngarta, tawa abbuuji ngonaa gooti, kono Takko urnoo yide
tan, ko iyum nawee leye woeee, nde wonnoo aleee
ndokanii.
ndokanii.
Doktoor oo heitii
heitii wii
wii kadi,mio
kadi,mio felliti o haani waeede ko
eewndagol sinikoloji, ngam hede tigitigi-rigi laandi
laandi awu makko
nguu, ko hai
hai mo sellude, janngo maami ar toon min mbaa mo
oon wicit. A jaaraama, doktoor, moi,
moi, feewii, haala maaa, ina
tiii
tiii faamde, ina tiiirimi,
tiiirimi, kono a waawataa faamde haalahaala-am.
oon tan Neene Takko yalti, ina doga, goni ina mbaanjoo e
yeeso mum, erde makko ina heewi suno, yeeso makko ngoo
52

ina hollira mette urtue, o yaaani damal yaltirde, o ami

werlaa, o feemti galle.
NdeeNdee-oo yontere yaawiri
yaawiri mo kako
kako Takko, nde wonnoo ngoa
ngoa
ina mawni e makko. O amii wiccitaaji keewi kako fof e hulde,
kono fof yahri kono haaniri nii, subaka gooto o yalti omo hoori, o
halfini joom galle makko iyiiko oo, o artaani so wonaa
sallifanaa, ndeen Neene Takko artii, o ami leecel, o werti oon o
lelii, haa ooyi Koorka fini woni e woyde, kono doktoor oo, wie
wonaa baasi, ko njoto
njoto muusalla tan, um ooyataa e makko
nattat jooni, so o aantiima tan um iwat e makko, maa o
ummodo e coftal mawngal.
oon tan ummii to o lelinoo too o ari e yeeso yummayumma-makko,
baabiraao
baabiraao oo ne yaltini kurus makko woni e wirdude. Bale ii
caggal mum, doktoor oo wai
wai nelaao yoo baabiraao oo ar to
makko, to gollata too, ngam hollitde mo kabaaru awu nguu.
Doktoor oo wi mi noddiraanima
noddiraanima baasi, ko ngam humpitde ma,
kabaaru iya debbo, nganndaa min mbaii mo wiccit min ceekii
reedu makko, min njaltinii awu nguu maa um wonan on ural
e amtaare, tee maa o waaw hede esngu ko aldaa e lor, tee
um alaa caeele hay batte, omo waawi dade esngu haa no
njiiron
njiiron fof, so Alla jaii, maa min mba heen ko min mbaawi,
ngam danndude tigguyel ngel, kono kala ko waawi kewoyde
heen, maamaa-min ittuma kumpa ko uri yaawde.
Ceerno dei
dei dumunna juuto jaabaaki, ina turi hoore ina
miijoo, naamne
naamne keewe
keewe ina njapnjap-njaptondira e nder fittaandu
makko, kono nde wonnoo omo wondi e ngoa
ngoa e kulol o
naamnaaki hay batte, oon tan o ummii, o nanngi doktoor oo o
maii
maii e makko, ngam hollirde weltaare makko, kono ina
53

janngotonoo e yeeso makko kadi mette maw

mawe ngone
ngone e ernde
makko.
O wii yoo Alla waane
waane moere e sawtaango teddungo ngo ina
hollira wonde o weltaaki e nofru makko aa
aa yia gooci goni, no
mbaanjortoo heen, kaakaa-oo ngonka tiika, kaaniika, muuska,
ina japjap-japtondira e nder woki
woki makko ko aldaa e njurum.
Kono paamen ngoaaji
ngoaaji e yideeji banii aadee ngasdataa ande
wootere, ina ara e sahaaji beli,
beli, sahaaji muusi, sahaaji
kaaniii,
kaaniii, mettui kono fof ko e juue Alla woni, koko-ko o welaa
heen kala o waa,
waa, oon sahaa noon suudu safrirdu nduu ina
deeno
deenoo,
noo, ina yeewi haa wonaa seea,
seea, hay gooto a yiataa boowal,
awe
awe ee e wondiie mae fof ko nder ngonnoo ina pooftoo.
Ceerno Sekko jottinooo
jottinooo oon e oon hei oon e jooorgal
jooii
jooii huciti e Koorka, Koorka ina oon lelii ina waino aaniio,
yummayumma-makko
makko ina jooii
jooii e ceet palngel,ina jogii bifirgal, ina
wifa Koorka, anndu makko ina mooa uuol ngal bifirgal
addata e makko, oon tan o wayno eiio nii, taafiya kaa
ocitii mo yani e leydi, o woni e dinwude, na wayno mual
mual makko
e tiinaare
tiinaare makko e coftal
coftal makko, cuusal makko, pellital makko e
yide
yide danndude oooo io e nguu awu koko-ko ardi.
Sabu o fitinooma
fitinooma moere Alla, sabu o o woni oo ko o
dokit
dokito,
kito, omo waa yahaa ngaraa e yeeso joom galle makko, tee
o yiaano
yiaano hay gite mae kawra.

Ceerno Sekko
Sekko haawaa ko

Neene Takko wondi, haa wonaa seea,

seea, o felliti naamnaade e wi
Hol ko woni? Ko gonduaa?
gonduaa? Hol ko doktoor oo wimaa? Nee
Takko jaabii nde wi hay batte.

54

Ndeen noon hol ko ngonduaa?

ngonduaa?
mio
mio huli koyol ngol.

Hay batte won ko koyumi,

Sekko de
dei seea wii gaagaa-ga leye
leye

aleee koyi ina kolla ko heewi ko jogori arde e neo wolla e

nokku.
HaalaHaala-am ko koyu
koyuu-aa, omo wondi e ngoa e kulol ko oon
jogori haalde, oon Neene Takko wimbo

Ko to nder suudu

defirdu too ngonnoomi, haa debbo gooto ari e am ina doga ina
wulla ina wia yoo mi ar Koorka yanii e nder woyndu, ngiddirmi
noon ngonmi e eewde oggol ko puntinirmi, mio hatoo, mio
wada
wada e yaltinde um, mio hatoo haa pinmi e nder heen, Nee
Takko arti dei
dei cel, ati tonndu mum les haa tiii ngam hade
hade
goni
goni mum yande.
Ceerno Sekko ummii adtii iyum o janngi aayeeji uraana o
tuuti e hoore Koorka, o arti o mui
mui gite makko ko uri juutde,
caggal uum o yaaani damal yaltirde hay batte o haalaani, kono
omo anndi koyol
koyol ngol moaani, ndeen Ceerno
Ceerno Sekko yaltii, o
soodi kosam o sakkii oon sukaae io een mbii mo yoo Alla
ja
ja sadak rokkuma sago maaa haa nji'a taaniraae maaa.
Ndeka duaawu koko-ko jaabaama to joomiraao.
joomiraao.

Ndeen Nee

Takko no woownoo wade

wade so fini yaltinde butelaaji aayeeji o
moftunoo o mooma anndu Koorka haa fotta, o ami e kala butel
o wooni
wooni mo laabi tati hono wiranoo, o eewi so talki ii fof ina
nokke majji, won heen e daande ii heen e keeci, iya e juue
anndu fof ina wonti ciddeeje ciddeeje talki, o ndaari fof o tawi
alaa ko iwi e nokku mum, ndeen NeeNee-Takko hempinii ko
waatnoo
waatnoo Koorka, ami hoore mum, fawi e dow koye neene
makko, ee
ee ndaarondira tan, ee ndaarondira ee njala, ngam
majjinde haare
haare moni kala.

55

Nee Takko ina weltiniratnoo Koorka eooji,

eooji, i o haani gollude,
gollude,
so o sellii e dow jam, so a sellii, en njaltii oo e dow jam, maami
rokke golle bae
bae ngartam, Koorka wia so mi sellii, mi watii
gollude maamaa-mi nawma kajjoyaa, moni e mae
mae fof ina haala
yide
yide mum e ngoa mum, so Koorka aaninooma heen sahaaji,
Nee Takko findina mo ngam yananeede ko o aaniio tan, so o
finii kadi o yia
yia yoo oon aanto mbela

omo waasa tinde

muuseeki, Nee Takko meeaa

meeaa renndinde yitere hay saaa Alla
gooto, o jiimnoo tan ko e iyii ko, ngam rokkude mo kala ko o
sokli, debbo jannginatnoo
jannginatnooo
atnooo Koorka oo ina jokki e arde yide mo,
heen sahaaji omo arda sukaae
sukaae janngidatnooe e Koorka, um
woniino hakadi
hakadi huunde aadoraande, won e sahaaji hay rewe
rewe
ceerno makko

uraana ina ngartanoo salminde mo, ina

ngaddoranamo kounguuji
kounguuji kam e aayeeji moometee
moometeei
oometeei e gee
goe
goe e e ndokkatnoo Nee Takko e cuundi.
Wore
Wore aratnooe ee ne meeaa yaltude tawa njataaki e hoore
makko. Caggal yahdu mae
mae e acca oon gee keewe bae
aamdu nafooru, ko wayno ie leke haa e ko nanndi heen.
Nii woni Koorka ina heta
heta anndu haa hakadi o woni neo
celluo.
celluo.

Yeewtere Hakkunde Koorka e Neene Takko

Koorka fini subaka gooto noddi NeeNee-Takko wium
wium jooni dey Alla
ko moo,
moo, ina wayno hannde kam hay batte muusaanimuusaani-mi, ko
yettere Alla no feewi, sabu kala jinooo
jinoooo-mi nde awmi ndee so
yiii kam hannde wiata koko-mi sellii, jooni noon won ko
ngaadnoomi so mi sellii, mi heii
heii golle maamaa-mi wa
wa-um mio
aagoo Alla no newniri cellalcellal-am nii yoo newnirannewniran-am noon haa
jooni haa aadi oo timma.

56

Duui
Duui seea caggal mum Koorka hei
hei golle, omo golla omo
yoee,
yoee, haa seea o nawi NeeNee-Takko makka, NeeNee-Takko arti
wonti NeeNee-Hajjaa, hitaande fiiltii

Koorka nawi Ceerno Sekko

makka, oon wonti Alhajji Sekko, ande wootere ee

ee njeewta gee
nguurndam

haa

kunue
kunue

mae

memi

no

awngu

tampinirnoomo,
tampinirnoomo, Koorka ina haala tan NeeNee-Hajjaa ina ndaara mo
ina dimmba hoore ina maandina e wide eey, so o aatiino
aatiino
hunuko konngol gootol, konngol gootol tan o woyatno, ndeen e
njeewtii ko uri juutde Koorka wi ina yaha ngam foottoyde
koye
koye makko seea, nii woni omo yaha haa hei
hei hakkunde ladde
o jooii
jooii oon e les lekki omo fooftoo tan haa tagoore nelaade ari
e makko ina jogii talkuru.

Tagoore ndee Rokki Koorka awdagal

Koorka ina jooii
jooii tan tinaani maataani haa henndu welndu ari e
mum, tee o meeaa
meeaa hede henndu
henndu welirndu nii e aduna heddii
anndu makko ina soora uuol e weltaare haa ooyi ernde
makko wi raw haa o mui
mui gite, ndeen o feertii gite makko o yi
tagoore haawniinde nde hono mum o meeaa
meeaa yide o huli, sabu
ko um tagoore huliniinde, haawniinde, nde sifaa waawaa
sifaade.

57

Kono ko ayaawo aadee nde ardi e makko, tee anndu tagoore

ndee ina wai
wai leei, ende hulinii, ende haawnii, ina ara e sahaaji
ende yalmitoo, ina waa no ko koode ngoni e mayre nii, Koorka
huli wi ina doga, kono nde wium,
wium, wota
wota hul ko mi nulaao
nulaao e
maaa,
maaa, ngam rokkuderokkude-ma, kiikii-oo lekki moftaa, sabu bone ina
njobbumaa, kono so a waawii moftude ki, alaa koko-e mbaawata e
maaa,
maaa, tagoore itti talkuru, nde rokki Koorka, Koorka heii
kono ina wondi e kulol, oon tan tagoore ndee majji
majji e majal
yitere.
Koorka lemii, lemii haa tampi alaa fof o o yii batte mayre,
Koorka nanngiti laawol feemti cuui,
cuui, Koorka yottii, o noddi
Neene makko e naati nder suudu, Koorka fillanii Neene Takko
no wadi
wadi e ndeendee-oo tagoore haawniinde huliniinde haa nde itti
58

talkuru nduu oo nde rokki mo, um nanngi Neene Takko kaawis

mawo,
mawo, Neene Takko wi jooni muo
muo mi moftandu haa baaba
maaa
maaa ara mi holla um ndu.
Ndeka oon jamma Alhajji Sekko ina wai
wai listeliste-kaar ina um yi
um heen haa laati, ndeen Ceerno artii noddi NeeNee-Hajjaa
wium,
wium, so woodii ko iya addi e meea moftu haa tiia, nii woni
NeeNee-Hajjaa, heitii
heitii wi won ko o rokkirokki-mi nde o arti foottoyde
koye
koye ndee dey, Alhajji wi ko wayno talkuru o wi eey, Ceerno
wii moftu haa tiia,
tiia, peewnaa um ko yaawi o waa
waa e anndu
makko ko awndagal makko.
alawmaaji ina enna, lebbi ina maaya, kitaale ina lomlomlomtondira, Koorka ina amatnoo leke oyngol jooni hay so o
amaani hataa mo aanaade, NeeNee-Hajjaa meeaano
meeaano woitaa
mo, ko sara makko tan o wonatnoo omo haalndoomo
haalndoomo ngam
softinde anndu makko, kono o roka tan yoo Koorka softir no
yiiri
yiiri nii, ee ndaarondira ko juuti haa gooto e mae fof waa no
jio
jio haalde huunde ina roki, so wonaano debbo Ceerno makko
oo heddiie
heddiie ee fof ko kattanooma arde toon, koreeji mae
mae
keewi
keewi ina ngaratnoo salminde kono ko boowal keddotonoo, ko
e boowal suudu safrirdu nduu e njoootonoo, ko NeeNee-Hajjaa
tan yaltatnoo salmondira e mae,
mae, e ndokka mo kala ko e
mbaawnoo addude e balle gila e koporeeje haa e ko aametenoo.
Jannginoowo
Jannginoowo makko ina ara ande fof eewtaade mo no o wadi
e anndu, omo yanotonoo Koorka ko adii nde omo yaha. Oooo
alawma hannde noon Koorka ina samori no feewi, tee mbo
hawri ko Aljumaa, caggal nde jumaa juulaa, Ceerno Sekko ardi e
sehelaae
sehelaae makko ngam salminde
salminde Koorka, ko e njeenayo e

59

ngonnoo, kame
kame fof e ornii ko comci daneeji, tee ko seerene
nuunue
nuunue humpitiie haala, e duaawu mumen buntataa.
Ceerno Sekko aagii doktoor oo yoo accu e naata e calmina
io mae hono Koorka, doktoor oo jai wii uum
uum kay alaa
baasi, o acci e naati, ngam salminde Koorka, kono omo haawaa
sabu kame
kame njeenayo fof ko comci daneeji e ornii, um ina
haawi mbo haa wonaa seea,
seea, Koorka ina lelii wuuraani maayaani,
NeeNee-Hajjaa ina jiimi e makko ina jogii taafiya ina wifa, tan
tan haa e
naati e suudu hee.
oon tan NeeNee-Hajjaa giddi e eere haa bifirgal yani, o darii
omo dinwa, karkar-kar, Ceerno Sekko takkiimo fai e iyum, kono
sunaare e ngoa
ngoa ina njanngoo e yeeso mum, nde wonnoo omo
wondi e mette mawe
mawe joom suudu mum ummii, nanngi
nanngi e junngo
mum mai
mai um e becce makko, e peemti e Koorka.

Seernaae
Salminaango Seernaa
e ee e Duawuuji mae
Alhajji Sekko wii Koorka a heptinii kaawiraae
kaawiraae maaa na? EeyEeybaaba eeyeey-baaba mi heptiniie
heptiniie kay. Miin e mae fof min ngari
ko aaganaade Alla mbela
mbela aa
aa sella, kadi min aagoo yoo Alla
wondu e men, o dannda en masiibaaji aduna. Kame
Kame njeenayo
fof e ndiccii e leydi, kurusaaji ina juue cinndii e kuciti e
Koorka, oon tan NeeNee-Hajjaa rotii
rotii tukkii e alal ina woya, gila
e puii haa nde e njoofnoynoo
njoofnoynoo aagunde mae
mae ndee, o woni
tan ko e woyde, so tawii ko joom galle makko oo.
Oon kam ko bojji wore
wore tan woyatnoo, sabu ko bojji ernde,
sehelaae
sehelaae Ceerno njalti hay konngol e mbiaani, Ceerno Sekko
heddodii e joom suudu mum e iyiiiyii-ko, joom suudu makko
makko
nanngi mbo mai
mai e becce ko uri juutde alaa ko haali, o yalti
60

hay kelme o wiaani, ndeen deerer

deerer jokki e nder suudu hee,
debbo gooto nayeejo ina oon lelii ko e deniraae to jettooe
omo suddii ina wayno tinaani ko kewi koo fof.
Koorka lelii duui
duui joyi e lebbi jeeii
jeeii e bale jeenayi, um fof ko
o wootere Koorka woni, alaa ko o waawi waande hoore makko.
Ndeen e naatii e calmini, e mbii mbaen duaawu, kame fof
e ndiccii e kuciti e Koorka, moni e mae fof ina sinndi kurusal
e junngo, ndeen e ngasnii duaade tan, Koorka giritii
giritii waino
gimmiio
gimmiio e oyngol mawngol, gite makko ee ina njalba ina
kollira weltaare, anndu makko nduu waino wuttaandu woki
kesi nii, oon tan Koorka jippii e balngel lelinoo ngel fotde duui
e lebbi o wai
wai taae see
seea, kako tan gooto, o wii NeeNee-Hajjaa
mio
mio yirloo e dingiral hee seea.
NeeNee-Hajja wii haa ndaen uum. Fode duui e lebbi aa lelii
o wootere a meeaa umminde hoore, hay waktu gooto hannde
so a ummiima aa
aa yirloo ko yettere Alla no feewi, kooni miin
takko dey mi yettii Alla, kaano
kaano yetteede o, mi yettii nulaao
makko korsuo,
korsuo, bajjo geno, goodo gila alaa ko woodi,
gootnuo
gootnuo kala ko woodi, um fof neenee-Hajjaa ina sujji e leydi, o
ummii, o suuti juue
juue makko, o hooynii asamaan omo duoo.
Ndeen naange fu
fuii sarde ciinciin-ciini
ciini mum e dow leydi e
eestaade dow, awe
awe ee fof mbeltanii Koorka ngoni e duaade
yime
e tan
yoo jam yaaru yeeso yoo jam yaaru yeeso, omo soorii e yim
omo salmina, wore
wore e rewe hay gooto o faltaaki, kame ee
mbeltii, haa teeti
teeti noon e ko o weeti yirlaade koo o o wallitaaka,
ndeka ndeendee-oo aagunde Alla, nde ee Seerene aaginoo ko
jaaande
jaaande gila e njaltaani e suudu safrirdu he. Yoo Alla ooyooy-en
jaande
jaande ko aagiaagi-en mo e moere.
61

Jaltugol Neene Takkoen Suudu Safrordu

E alawma mo e kaannoo
kaannoo yaltude e koota galleeji mae,
Koorka ina yanotonoo oon nayeejo gooto, ko e deniraae to
bae
bae jettooe,
jettooe, omo wia ee maama mi sikkkatno a nootoyiima
noddaandu joomijoomi-ma ko ooyi, oon jaabii wii ee pullo, mi
aaginooma joomijoomi-ma yoo sellinsellin-am, tee so mi selli, maami
tuub, mi naata e diina, mi wonta juulo
juulo kulo Alla hakkan, kadi
mi aaginomaamo mbela mi resmaa mi wamaa
wamaa nayael, hono
noon o jaii
jaii ko aaginomoomi, e ngoni e jalde.
Koorka won ko o jaaani,
jaaani, sabu miin kam njairatmi ko geal
gootal, so
so tawii aa
aa seera heen tato, nayeejo o wii a yii ie
Seernaae
Seernaae liotaako e haala, ee njala ee tappondira juue.
Ndeen yahii haa wai
wai bale e ngarti wicitaade, nayeejo o yi
Koorka o haawaa, kaawis mawo.
mawo.

Sabu Koorka hetii anndu

mum o sikkaano, omo

omo ndaara Koorka tan omo ndaara um, o
roki
roki dade
dade e Koorka kaadi,
kaadi, kono o suusaa haalde, sabu
emngal makko moaani kala nde o haawtii neo oon ina
hasii rafeede ngam hulde woto dade woytoraandu hai
hai mo
haalde, kono o omo ndaara Koorka tan omo ndaara um. Ndeen
e ngaynii wicitaade e kooti galleeji mae.
NeeNee-Takko noddirtenooo
noddirtenooo takko jooni watii noddireede NeeNeeHajjaa, ernde makko ina taatnoo e sikitaare cellal Koorka kono
jooni o fuii
fuii dade
dade cuusal, o yejitiino tigi sakaare
sakaare buri, kaan
ngoa
ngoa iwiino
iwiino e makko haa laai
laai cer, ka wooyiino e nder
ngaandi mum, ko sahaaji goondiri
goondiri ka artatnoo e miijo mum.
O siftora tigi ko kako
kako jibini Koorka e reedu mum, omo
miijotonoo nii ko wonde yummiraao
yummiraao nafata, so wonaa yide e
62

heewde njurum mbo gasataa to Alla e nehde nehdi moiri,

moiri,
hono no sariya wiri nih, ngam wonanoyde kellifaao
kellifaao e nder leol
leol
mum wolla e yonta mum oofteteeo jiaao e yonta mum,
naftoyoowo hoore mum.
NeeNee-Hajjaa waawaano huunude
huunude miijooji mum e yideeji mum e
Koorka.

ande wootere Koorka

Koorka wii ina yii
yii yahde to

jannginoowo makko ngam e njeewtida seea, NeeNee-Hajjaa wiI,

eey, kono wota ooy toon no feewi, Koorka heitii wii mi
ooyataa.

Ndeen Koorka artii, wii NeeNee-Hajjaa mi yidii e

jannginoowojannginoowo-am min njeewtidii ko heewi, tee o weltiima

weltiima e garalgaralam toon.

Koyol
Koy
ol Koorka
Nde yahnoo haa jamma Koorka hoyi
hoyi ina resaa, nde weetnoo o
wii

NeeNee-Hajjaa

mi

hoyii
hoyii

mio

resaa

wuro

mawngo

diiniyakeewo,
diiniyakeewo, sifaa maggo ina nannda e sifaa makka, mio
mio e
nder suudu yoondu,
yoondu, endu sikaa haa yooi, endu heewi
heewi dak
yime,
yime, wore e rewe alue, ee ornii comci aleeji i juue
daneeje, mi yejitii ko heddii koo, um yonii pillaari NeeNee-Hajjaa
wii noon, foofto hakadi
hakadi jam Alla e kisal mum ngoodaniima aan e
ural e amtaare, yoo Alla wa e maa barke, amin njaha haa
haa min
tiimoyi e teeyengal ndiyam a ndaaratndaarat-tan haa fof wontoya
niere
niere kunukunu-munuus, nokku oo ina yaaji ina mawni haa ko
oon waawi haade, ciinciin-ciini
ciini naange ina njalba yahde haa
nanndoya e to koode carii e dow weeyo saanga dabbunde.
OoOo-oo nayeejo ina lelii o wootere tan ina talloo o alaa
balloowo ina woytoo ko gasataa, tee kala leke
leke hokka mbiataa
ko e eydooje oo rafi. NeeNee-Hajjaa ina lelii ina aani, anndu

63

mum ina moa

moa uuol e dow makko ina hoya koyi kuliniii,
kaawniii,
kaawniii, omo accannoo Koorka
Koorka o lelii e sara makko.
E oo oo jamma noon jaraaiilu ina yirloo e nokku hee, sabu won
fittaandu ndu o nelaa yoo ittu, tee luppal alaa ko o nawoowo ndu
kala um jenngi, ina gasa tawa ko nayeejo oo jogori nootaade
noddaandu joomijoomi-mum, to weeyo jalbooyo, jaotoongo
jaotoongo kala
tagoore wuurnde e dow leydi. Ndeen doktoreee
doktoreee ee ngari
eewde oo debbo nayeejo kono e tawi jaraaiilu yahdii e
fittaandu makko gila nder jammaagu, e mbai nelaae e yime
makko wonde yoo ngar sabu neo
neo mae sakiima, een ngari
e keewal
keewal e mbiroyi mbo.

Dutta Neene Takko to Suudu Saforordu

Lebbi jeenayi caggal mum, NeeNee-Hajjaa arti e doktoor oo, o
wium,
wium, doktoor miin dey jooni alaa ko paammi e hoorehoore-am,
mio
mio wonda e njirlo, erndeernde-am ina eefa, mi acii
acii gee
gee keewe
aamatnoomi, kala ko aammi heen mi tuutat a faamii doktoor.
Doktoor oo heitii
heitii wii aa lootna jooni? Alaa mi wayrii lootnude
jooni, jooni mi naywii, mi sikkaani so mio
mio esna hakadi. Hol
nde mbayruaa
mbayruaa lootnude? Ina abboo jooni e lebbi tati. Dumunna
seea
seea caggal mum, haa
haa e nani kelle e luukaali doktoor oo ina
nodda gollidiie
gollidiie mum ina ngaree, ngaree mio on joganii
kabaaru belo,
belo, ndeen e ndogii e ngarii, o wie NeeNee-Hajjaa ko
cowiio
cowiio ina yahra e lebbi tati, e luuki e kolli weltaare mae e
oooo
oooo kabaaru.
Jooni nawee mo doktoor debbo mawo
mawo to woni saas faam,
mbaon
mbaon mo kala wicitaaji, mbatton e makko hakkillaaji no feewi,
ndokkon mo kala leke
leke jahdooje heen, on mbeltiima, sabu oon
64

njogori hede
hede cukalel kesel. EeyEey-min mbeltiima no feewi. NeeNeeHajjaa woni e jalde ngam goo
gooinaani ko e kaalata koo, sabu o
meeaa
meeaa aminaade omo esna e nguurndam makko.
Nde wonnoo alaa o o safraaki kono o rokii. Gila o wonnoo
sikke haa wonti goonga. Ndeka noon maa taw damal esngu kokoko uditanaa Neene Takko, Neene Takko woni cowiio
cowiio Alla resi
um, reeni um haa esni Alla hokki um io gorko, kono oon
ne wuuri ko bale
bale joyi o rutti e joom makko, NeeNee-Takko meeaa
meeaa
seerde e wade
wade sadakeeji e duawuuji, Neene Takko hakkille
mum fof wanoo
wanoo ko e Koorka, omo yinoo Koorka yide
urtunde. um
um wai
wai fule mbii neo wota fito e moere Alla.

65

Abdoulaye Molido Bah, n en 1971 a Tabale dans

la region de Lassaba. En 1980 Monsieur Bah a
commenc ses tudes Gourel Fally, dans la
region de Lassaba, deppartemant de Kankossa.
Abdoulaye Molido a travaill avec les ; ONG
PADEV ; ONG PARO MALI, ARED, FANDEEMA, STOP
SAHEL ; et voil aujourdhui il nous livre un petit roman; un
homme et une femme qui ont vcu une vie trs difficile, mari
une femme pendant une dizaine danne, ils
ils taient trs inquits
car nayant jusque la, aucune progniture. Dans ce soucie, sa
femme

lordonna

de

contracter

sacquitta mme pour contribuer.

un

second

mariage,

elle

Aucours dudit mariage

parfaite
e sant,
lhomme trouva un enfant. Lenfant ntait pas en parfait
il fallait parcourir tous les horizons a la quete des medicaments.
Apres des annees, un miracle de la nature se presente en forme
dhumain pour le soigner.

Bah Abdullaay Mooliio

Mooliio jibinaa ko e hitaande 1971 o wietee
Tabbaale e nder leydi moritani,
moritani, hannde

noon o winndanii en

oo, ndeendee-oo deftere, nde oooo gorko e oooo debbo

nguuriino nguurndam cattucattu-am. Gorko desnooo debbo fode
duui
duui sappo, e esnidaani, um nanngie ngoa mawka sanne.
E nder kaan ngoa,
ngoa, joom suudu makko yamiriyamiri-mo yoo o ndaartu
debbo goo
goo waasataa e ndaa
ndaa dono.

Caggal nde gorko oo

resi debbo immo, e ndadi

ndadi cukalel gootel dewel kono ngel
sellaano, alaa o e ndgaani e duunde baaba Aadama, kono
sellinoyi ngel ko tagoore huliniinde
huliniinde iwnde e nder ladde, nde ardi
e mum kono ayaawo aadee, nde tawi ngel ko e nder ladde, nde
rokki mo lekki, o safrii haa o selli.
66