çré-madhusüdana-sarasvaté-praëétaà

çré-bhagavad-bhakti-rasäyaëam

tad-viracitä prathamolläsasya öékä-matallikä ca |

--o)0(o--

Text used : (ed.) Janardan Shastri Pandeya. Vidyabhavan präcya-vidyä-grantha-mälä 91.

Varanasi : Chowkhamba Vidyabhavan, 1998 (3rd edition).

prathama ulläsaù

nava-rasa-militaà vä kevalaà vä pum-arthaà

paramam iha mukunde bhakti-yogaà vadanti |
nirupama-sukha-saàvid-rüpam aspåñöa-duùkhaà
tam aham akhila-tuñöyai çästra-dåñöyä vyanajmi ||1||

öékä:
pada-nakha-niviñöa-mürtibhir ekädaçatäm ivävahann iñöäm |
yaà samupäste giriças taà vande nanda-mandire kaàcit ||

granthärambhe sambhävita-vighna-niväraëa-buddhyä bhagavad-anudhyäna-rüpa-maìgalm

aìgékurvann ädau prekñä-pürvakäri-pravåtty-aìgatayäbhidheya-prayojana-sambandhän äcañöe
çiñöägraëé-grantha-käro nava-raseti |

karma-yogo’ñöäìga-yogo jïäna-yogo bhakti-yoga iti catväraù pumarthatvena prasiddhä

yogäù—
yogäs trayo mayä proktä nèëäà çreyo-vidhitsayä |
jïänaà karma ca bhaktiç ca nopäyo’nyo’sti kutracit || (11.20.6)

iti bhagavad-vacanenäñöäìga-yogo’pi jïäna-yogäntargato drañöavyaù |

mana ekatra saàyuïjyäj jita-çväso jitäsanaù |

vairägyäbhyäsa-yogena dhriyamäëam atandritaù || (11.9.11)

ity api tasyäpi vyutpädanät | tatra—garbhädhäna-puàsavana-sémantonnayana-jätakarma-

näma-karaëänna-präçana-caulopanayanäni, catväri veda-vratäni, snänaà sahadharma-cäriëé-
saàyogaù, païca-mahä-yajïänäm anuñöhänam añöakäpärvaëa-çräddha-çrävaëyägrahäyaëé
caitry-äçva-yujé ceti sapta-päka-yajïa-saàsthä, agnyädheyam agnihotra-darça-paurëamäsäv
ägrayaëaà cäturmäsyäni nirüòha-paçu-bandhaù sauträmaëé ceti sapta havir-yajïasthäù,
agniñöomo’tyagniñöome ukthyaù ñoòaçé väjapeyo’tiräträptor yäma iti sapta soma-yajïa-
saàsthäç ca ity ädi-çästra-vihito varëäçrama-dharma-rüpaù karma-yogo’ntaù-karaëa-çuddhi-
sädhanatvena tävat-paryantam anuñöheyaù—

tävat karmäëi kurvéta na nirvidyeta yävatä |

mat-kathä-çravaëädau vä çraddhä yävan na jäyate || (11.20.9)

iti bhagavad-vacanät |

antaù-karaëa-çuddhi-sädhanatvaà ca—tasya dharmeëa päpam apanudati tasmäd dharmaà

paramaà vadanti, yena kena yajïenäpi vä darvi-homenänupahata-manä eva bhavati ity ädi
çruti-siddham |

tataç cädrutacittasyanirveda-pürvakaà tattva-jïänam | druta-cittasya tu bhagavat-kathä-

çravaëädi-bhägavata-dharma-çraddhä-pürvikä bhaktir ity avadhitvena dvayam apy upättam |
tato’ntaù-karaëa-çuddhyäñöäìga-yogam anuñöhäya taila-dhärävad avicchinna-bhagavad-
ekäkära-pratyaya-paramparätmakaikägratä-yogyaà manaù sampädayet |

yad-ärambheñu nirviëëo viraktaù saàyatendriyaù |

abhyäsenätmanä yogé dhärayed acalaà manaù ||
dhäryamäëaà mano yarhi bhrämyad äçv anavasthitam |
atandrito’nurodhena märgeëätma-vaçaà nayet || (11.20.18-19)

ity ädi-bhagavad-vacanät |

tasmiàç ca sati amänitvam adambhitvaà ity ärabhya etaj jïänam iti proktam [gétä 13.7-11]
ity antena granthena çrémad-bhagavad-gétopaniñad-upadiñöo jïäna-yogaù pratiñöhito bhavati
dehendriyädy-anäsaìgätmakaù | asya ca jïäna-yogasya bhakti-yogo’vadhiù |

säìkhyena sarva-bhävänäà pratilomänulomataù |

bhaväpyayäv anudhyäyen mano yävat prasédati ||
nirviëëasya viraktasya puruñasyokta-vedinaù |
manas tyajati daurätmyaà cintitasyänucintayä ||
yamädibhir yoga-pathair änvékñikyä ca vidyayä |
mamärcopäsanäbhir vä nänyair yogyaà smaren manaù || (11.20.22-24)

ity ädi-bhagavad-vacanät |

proktena bhakti-yogena bhajato mäsakån muneù |

kämä hådayyä naçyanti sarve mayi hådi sthite || (11.20.29)

ity ädi-bhagavad-vacanänusäriëyä sädhana-bhakti-niñöhayä nikhilam api viñaya-niñöha-

premäëaà bhagavaty eva pratiñöhäpayataù sakala-viñaya-vimukha-manaso mahäbhägasya
kasyacid bhagavad-guëa-garima-granthana-rüpa-grantha-çravaëa-janita-druti-rüpäyäà
manovåttau sarva-sädhana-phala-bhütäyäà gåhéta-bhagavad-äkäräyäà vibhävänubhäva-
vyabhicäri-saàyogena rasa-rüpatayäbhivyakto bhagavad-äkäratä-rüpo raty-äkhya-sthäyi-
bhävaù paramänanda-säkñätkärätmakaù prädurbhavati | sa eva bhakti-yoga iti taà paramaà
niratiçayaà puruñärthaà vadanti rasajïäù |

tasmän mad-bhakti-yuktasya yogino vai mad-ätmanaù |

na jïänaà na ca vairägyaà präyaù çreyo bhaved iha ||
yat karmabhir yat tapasä jïäna-vairägyataç ca yat |
yogena däma-dharmeëa çreyobhir itarair api ||
sarvaà mad-bhakti-yogena mad-bhakto labhate’ïjasä |
svargäpavargaà mad-dhäma kathaïcid yadi väïchati ||
na kiïcit sädhavo dhérä bhaktä hy ekäntino mama |
väïchanty api mayä dattaà kaivalyam apunar-bhavam ||
nairapekñyaà paraà prähur niùçreyasam analpakam |
tasmän niräçiño bhaktir nirapekñasya me bhavet ||
na mayy ekänta-bhaktänäà guëa-doñodbhavä guëäù |
sädhünäà sama-cittänäà buddheù param upeyuñäm || (11.20.31-36)

ity ädi-vacanäni, tad-anubhavitäraç ca |

duùkhäsambhinna-sukhaà hi paramaù puruñärtha iti sarva-tantra-siddhäntaù dharmärtha-

käma-mokñäç catväraù puruñärthä iti prasiddhis tu läìgalaà mama jévanam itivat sädhane
phalatva-vacanäd aupacäriké | ato na sukham eva puruñärtha iti pakña-häniù |

sukhaà duùkhäbhävaç ca dvau puruñärthäv iti tärkikäù | tan na, läghavena sukha-
mätrasyaiva puruñärthatva-kalpanät | icchä-janakatve hi jïänasya sukha-viñayakatvam
evävacchedakam | na tu sukha-duùkhäbhävänyatara-viñayakatvaà gauravät | duùkhäbhävasya
tu sukha-paricäyakatvenaivopayogaù |

yat tu nyäya-nibandhana-käraiù çaìkitam—duùkhäbhävasya

sukhärthatvenaivopayoge’bhihite sukhasyäpi duùkhäbhävärthatvenopayogo vaktuà çakyate,
vyäpya-vyäpaka-bhävasyaiva vinigamakatvät | yadä sukhaà tadä duùkhäbhäva iti hi vyäptiù
sarva-sammatä, nirupädhi-sahacära-darçanät | ato duùkhäbhävasya sukha-
käle’vaçyambhävitvät, sukha-paricäyakatvam upapadyate, tad-vyäpakatvät tasya | yadä
duùkhäbhävas tadä sukham iti na tad-vyäptiù | suñupti-pralayädau vyabhicärät | ato
duùkhäbhävasya sukhävyäpyatvän na tat-paricäyakatvaà sukhasya | vyäpakaà hi vyäpya-
sthiti-hetutvenänyathä-siddham | sukhaà ca na duùkhäbhäva-vyäpakam atas tad eva
svatantraù puruñärthaù |

duùkhäbhävasya sukhärthatvenopayoge sarva-sukha-çünyasya duùkhäbhävasya mokñasya

puruñärthatvaà na syäd iti cet, déyatäà jaläïjalis tasmai | paramänanda-rüpatvena tu tasya
puruñärthatvaà vedänta-vido vadanti |

ato bhagavad-bhakti-yogasyäpi duùkhäsambhinna-sukhatvenaiva parama-puruñärthatvam ity

äha—nirupama-sukha-saàvid-rüpam aspåñöa-duùkham iti |
etena bhaktir na puruñärtho dharmärtha-käma-mokñeñv anantarbhäväd ity ädikaà sarvam
apästam | dharmärtha-kämänäà svataù puruñärthatväbhävät taj-janya-sukhasyaiva
puruñärthatve gauravädananugamäc ca dharma-janyatvädi-viçeñaëaà parityajya sukha-
mätraà puruñärtha iti sthite samädhi-sukhasyeva bhakti-sukhasyäpi svatantra-
puruñärthatvät | tasya mokña-samépa-vartitayä mokñäntarbhütatve yogaja-dharmajanyä
dharmäntar-bhütatve vä bhakti-sukhasyäpi bhägavata-dharma-janyatayä dharmätarbhävasya
çraddhä-jaòän prati vaktuà çakyatvät | bhaktasya saàsära-mokñasyävaçyakatvän mokñäntar-
gato vä bhakti-yogaù | tasmät puruñärtha-catuñöayaäntargatatvena vä svätantryeëa vä bhakti-
yogaù puruñärthaù paramänanda-rüpatväd iti nirvivädam |

tasya paramänanda-rüpatäm upapädayann aväntara-vibhägam äha—nava-rasa-militaà vä

kevalaà veti | spañöam etad upariñöät kariñyate | mukunda iti bhakti-yogasya viñaya-nirdeçaù |
sarväntaryämé sarveçvara eva bhakti-rasälambana-vibhäva iti vakñyate | granthädau cedaà
maìgalam äcaritam |

sarvadä sarva-käryeñu nästi teñäm amaìgalam |

yeñäà hådi-stho bhagavän maìgaläyatanaà hariù || iti småteù |

tam ahaà vyanjmi ity abhidheya-sambandha-nirdeçaù çästra-dåñöyety amülatva-niväraëam |

akhila-tuñöyai iti prayojana-nirdeçaù | sädhünäà hi tuñöiù sväbhäviké | anyeñäm apy etad
granthokta-yuktibhir asambhävanä-viparéta-bhävanädi-nivåttyäntaù-karaëa-çuddher hetor ity
abhipräyaù |

ke punar bhakti-yogasya pumarthatva-vädäù ? çåëu tän—

na hy ato’nyaù çivaù panthä viçataù saàsåtäv iha |

väsudeve bhagavati bhakti-yogo yato bhavet || (2.2.33)

dharmaù svanuñöhitaù puàsäà viñvaksena-kathäsu yaù |

notpädayed yadi ratià çrama eva hi kevalam || (1.2.8)

däna-vräta-tapo-homa- japa-svädhyäya-saàyamaiù |
çreyobhir vividhaiç cänyaiù kåñëe bhaktir hi sädhyate || (10.47.24)

bhagavän brahma kärtsnyena trir anvékñya manéñayä |

tad adhyavasyat küöa-stho ratir ätman yato bhavet || (2.2.34)

etävän eva loke’smin puàsäà niùçreyasodayaù |

tévreëa bhakti-yogena mano mayy arpitaà sthiram || (3.25.44)

yä nirvåtis tanu-bhåtäà tava päda-padma-

dhyänäd bhavaj-jana-kathä-çravaëena vä syät |
sä brahmaëi sva-mahimany api nätha mä bhüt
kià tv antakäsi-lulität patatäà vimänät || (4.9.10) ity ädayaù |
atra hi sarva-sukåta-sädhyatvena tätparya-viñayatvena cärthän niùçreyasa-nirvåti-çabdäbhyäà
ca säkñäd eva puruñärthatvaà darçitam | çrémad-bhagavad-gétäsu ca—

yoginäm api sarveñäà mad-gatenäntarätmanä |

çraddhävän bhajate yo mäà sa me yuktatamo mataù || (gétä 6.47) ity ädinä |

nanu bhakti-yogasya sädhanatvam api bodhayanty anye vädäù—

väsudeve bhagavati bhakti-yogaù prayojitaù |

janayaty äçu vairägyaà jïänaà ca yad ahaitukam || (1.2.7)

akämaù sarva-kämo vä mokña-käma udära-dhéù |

tévreëa bhakti-yogena yajeta puruñaà param || (2.3.10)

kecit kevalayä bhaktyä väsudeva-paräyaëäù |

aghaà dhunvanti kärtsnyena néhäram iva bhäskaraù || (6.1.15)

çrémad-bhagavad-gétäsu ca—
bhaktyä mäm abhijänäti yävän yaç cäsmi tattvataù |
tato mäà tattvato jïätvä viçate tad-anantaram || (11.55) ity ädayaù |

atränya-sädhanatvena säkñäd apuruñärthatvaà spañöam evoktam |

atrocyate—phala-sädhana-bhedena bhakti-dvaividhyopapatter adoñaù | tathä hi—bhajanam

antaù-karaëasya bhagavad-äkäratä-rüpaà bhaktir iti bhäva-vyutpattyä bhakti-çabdena
phalam abhidhéyate | tasya ca niratiçaya-pumarthatvät pürvokta-vädänäà prämäëyam
avyähatam | tathä—bhajyate sevyate bhagavad-äkäram antaùkaraëaà kriyate’nayeti karaëa-
vyutpattyä bhakti-çabdena çravaëa-kértanädi-sädhanam abhidhéyate, tasya
puruñärthatväbhävät sädhanatva-vädänäm api prämäëyam aviruddham | yathä—vijïaptir
vijïänam iti bhäva-vyutpattyä vijïänam änandaà brahma [bå.ä.u. 3.9.2] ity atra vijïäna-
çabdo brahmaëi vartate | vijïäyate’neneti karaëa-vyutpattyä vijïänaà yajïaà tanute [tai.u.
2.5.1] ity ädäv antaùkaraëe vartate tadvat | etac ca spañöékåtaà prabuddhena—

smarantaù smärayantaç ca mitho’ghaugha-haraà harim |

bhaktyä saïjätayä bhaktyä bibhraty utpulakäà tanum || (11.3.31) iti |

atra karaëa-vyutpattyä prathama-bhakti-çabdo bhägavata-dharmeñu prayuktaù, dvitéyas tu

bhäva-vyutpattyä phale |

iti bhägavatän dharmän çikñan bhaktyä tad-utthayä |

näräyaëa-paro mäyäm aïjas tarati dustaräm || (11.3.33)

ity upasaàhäre prathama-bhakti-pada-sthäne bhägavata-dharma-çabda-prayogät | na

cayathädhyayanasyäkñare-grahaëätmakasyäpy akñara-grahaëam eva phalam | gurv-adhénatva-
tad-anadhénatväbhyäà viçeñät | evam aträpi bhägavata-dharma-rüpä bhaktir eva gurv-
adhénatvena sädhanam | tad-anadhénatvena ca niñöhäà präptä saté saiva phalam iti na
sädhana-phala-bhedena bhakti-dvaividhyopapattir iti väcyam |

kvacid rudanty acyuta-cintayä kvacid

dhasanti nandanti vadanty alaukikäù |
nåtyanti gäyanty anuçélayanty ajaà
bhavanti tüñëéà param etya nirvåtäù || (11.3.32)

iti madhye kåta-kåtyatva-parämarçät |

yadä hy adhyayana-phalasyäkñara-grahaëasyärtha-jïänänuñöhänädivad bhägavata-dharma-

janitäyä bhakter api phaläntare sädhanatvam abhaviñyat, tadä paraà puruñärthaà präpya
nirvåtäs tüñëéà bhavantéti kåtärthatäà nävakñyat | api tu, tad-anantaram anuñöheyänantaraà
niradekñyat, na ca niridçati | tasmät sädhana-phala-bhedena bhakti-dvaividhyopapatteù
sädhanatva-vacanänäà phalatva-vacanänäà ca viñaya-vibhägena sarvaträvirodhaù siddhaù |
aghaà dhunvanti kärtsnyena ity ädi tu phala-sädhanayoù samänam | phala-rüpäyä api
bhakter dåñöa-phalakatäyä vakñyamäëatvät | evaà ca—

idaà hi puàsas tapasaù çrutasya vä

sviñöasya süktasya ca buddhi-dattayoù |
avicyuto’rthaù kavibhir nirüpito
yad-uttamaçloka-guëänuvarëanam || (1.5.22)

nivåtta-tarñair upagéyamänäd
bhavauñadhäc chrotra-mano-'bhirämät |
ka uttamaçloka-guëänuvädät
pumän virajyeta vinä paçughnät || (10.1.4)

ity ädau sädhana-vacanaà phala-paratayä yojanéyam | gobhiù çréëéta matsaram itivat | tatra hi
go-prabhavaiù kñérair matsaraà soma-rasaà miçrayed ity arthaù sthitaù pürva-tantre | uttara-
tantre ca mahataù param avyaktam ity aträvyakta-çabdas tat-prabhava-çaréram äcañöa iti
sthita-mänuña-mänikädhikaraëe sükñmaà tu tad-arthatvät ity atra | evam aträpi
guëänuvarëana-guëänuväda-çabdau ca taj-janya-préti-paratayä yojyau | anyathä para-
puruñärthatväyogät |

nanu tarhi nänäntareëa brahma-vidyaiva bhagavad-bhaktir ity uktam | tathä hi—tam etaà
vedänuvacanena brähmaëä vividiñanti yajïena dänena tapasä’näçakena ity ädi çrutyä sarva-
sukåta-sädhyatvena brahma-vidyä pratipäditä | sarväpekñädhikaraëe ca tathaiva nirëétä | ihäpi
pürvodähåta-vacanaiù sarva-sukåta-sädhyatvena lakñaëena bhagavad-bhakter brahma-vidyä-
rüpatäyäù pratipädanät tasyäç ca niratiçaya-pumarthatvasya caturlakñaëa-
mémäàsayäpratipatti-vipratipatti-niväraëena vyavasthäpitatväd vyartho’yaà vicärärambha iti
cet ?

na, svarüpa-sädhana-phalädhikäri-vailakñaëyäd bhakti-brahma-vidyayoù | dravé-bhäva-

pürvikä hi manaso bhagavad-äkäratä savikalpaka-våtti-rüpä bhaktiù |
dravé-bhävänupetädvitéyätma-mätra-gocarä nirvikalpaka-mano-våttir brahma-vidyä |
bhagavad-guëa-garima-granthana-rüpa-grantha-çravaëaà bhakti-sädhanam | tat tvam asy ädi
vedänta-mahä-väkyaà brahma-vidyä-sädhanam | bhagavad-viñayaka-prema-prakarño bhakti-
phalam | sarvänartha-müläjïäna-nivåttir brahma-vidyä-phalam | präëi-mätrasya bhaktäv
adhikäraù | brahma-vidyäyäà tu sädhana-catuñöaya1-sampannasya paramahaàsa-
parivräjakasya |

yajïa-dänädi-sarva-sukåta-sädhyatvaà tu samänaà bhakti-brahma-vidyayoù svarga-

vividiñayor iva | yathä, svarga-kämo darça-pürëamäsäbhyäà yajeta iti sthita eva svarga-
sädhanatve svargebhyaù kämebhyo darça-paurëamäsau iti väkyena phaläntaratvam api
bodhyate | tathä, tam etaà vedänuvacanena [bå.ä.u. 4.4.22] ity ädinä vividiñä-sädhanatvam
api saàyoga-påthaktva-nyäyena bodhyate, tathä bhakti-brahma-vidyayor api bhaviñyati |
sämagryaikyaà hi käryaikye na tu käraëa-mätraikye, atiprasaìgät | evaà bhakti-brahma-
vidyayor api svarga-vividiñayor iva phala-sädhana-bhäväbhävaç ca tulya-sädhana-sädhyatvaà
ca bhaviñyati |

nanu, brahma-vidyätiriktatve bhakteù svargädivan niratiçaya-puruñärthatvaà na syäd iti cen

na, svargäder niyata-deça-käla-çarérendriyädi-bhogyatvena sarvatropabhoktum açakyatvät
kñayitva-päratantrya-lakñaëa-duùkha-dvayänubiddhatvena niratiçayatväbhäve’pi bhakti-
sukha-dhäräyäù sarva-deça-käla-çarérendriyädi-sädhäraëyena brahmavidyä-phalavad
upabhoktuà çakyatvät kñayitva-päratantrya-lakñaëa-duùkha-dvayänuvedhäbhävena
niratiçayatvopapatteù |

tad uktam—
tyaktvä sva-dharmaà caraëämbujaà harer
bhajann apakvo’tha patet tato yadi |
yatra kva väbhadram abhüd amuñya kià
ko värtha äpto’bhajatäà sva-dharmataù ||

tasyaiva hetoù prayateta kovido

na labhyate yad bhramatäm upary adhaù |
tal labhyate duùkhavad anyataù sukhaà
kälena sarvatra gabhéra-raàhasä ||

na vai jano jätu kathaïcanävrajen

mukunda-sevy anyavad aìga saàsåtim |
smaran mukundäìghry-upagühanaà punar
vihätum icchen na rasa-graho janaù || (1.5.17-19)

sakån manaù kåñëa-padäravindayor

niveçitaà tad-guëa-rägi yair iha |

1 nityänitya-vivekaù ihämuträrtha-phala-bhoga-virägaù çamo mokñaç ceti sädhana-catuñöayaà vedäntibhiù

kathyate |
 na te yamaà päça-bhåtaç ca tad-bhaöän
svapne’pi paçyanti hi cérëa-niñkåtäù || (6.1.19) ity ädi |

ata eväpattäv api duùkhäsaàsparçitva-pratipädanäyäspåñöa-duùkham iti viçeñaëam upättam |

ata eva ca na pariëati-virasena svargädinä sämyam | etena laukika-rasa-vailakñaëyam api
vyäkhyätam | tasyäpi çästrävihitatvena päpa-kñayähetutvenäpattau duùkha-saàsparçitatvät |
bhaktes tu dåñöädåñöa-phalatayä mahän viçeño vakñyate |

nanv evaà sati bhakti-sukhäd vairägyäsambhavena mumukñutväsambhavät tad-adhikärika-

catur-lakñaëa-mémäàsärambho na syäd iti cet, satyam | bhakti-sukhäsaktän prati tasyä
anärambhät | bhajanéya-svarüpa-nirëayärthaà bhaktänäm api tad-vicärasyävaçyakatväc ca |
bhakti-sukhäd vairägyaà na syäd iti tv iñöam eva näpäditam |

ätmärämäç ca munayo nirgranthä apy urukrame |

kurvanty ahaitukéà bhaktim ittham-bhüta-guëo hariù || (1.7.10)

ity ädinä jévan-muktänäm api bhagavad-bhakti-pratipädanät ||1||

[iti vakñyamäëa-sarvärtha-saìgraha-rüpa-prathama-kärikä-vivaraëam |]

--o)0(o—

saàsära-rogeëa baléyasä ciraà

nipéòitais tat-praçame’tiçikñitam |
idaà bhavadbhir bahudhä vyayätigaà
nipéyatäà bhakti-rasäyanaà budhäù ||2||

tasmäd asya granthasya nämakanathadvärä prayojanam upadiçati—saàsäreti | spañöam ||2||

--o)0(o--

drutasya bhagavad-dharmäd dhärävähikatäà gatä |

sarveçe manaso våttir bhaktir ity abhidhéyate ||3||

bhagavad-bhakte rasa-rüpatayä pumarthatäà vaktuà prathamaà sämänya-lakñaëam

äcañöad—drutasyeti | bhagavad-dharmo’tra bhagavad-guëa-çravaëam | na tu dharam-buddhyä
tad-anuñöhäna-paryantaà vivakñitam | tasmät kenäpy upäyena manaù kåñëe niveçayet ity
aträpi kenäpy upäyeneti dharma-buddhyä’nuñöhitenäyatna-siddhena vä bhagavad-guëa-
çravaëenety arthaù | tena çiçupälädau nävyäptiù bhagavad-guëa-çravaëena vakñyamäëa-
käma-krodhädyud-dépana-dvärä dravävasthäà präptasya cittasya dhärävähiké yä sarveça-
viñayä våttiù | bhagavad-äkäratety arthaù | tad-äkärataiva hi sarvatra våtti-çabdärtho’smäkaà
darçane | sä bhaktir ity abhidhéyate çästra-vidbhiù | tathä ca çästram—

mad-guëa-çruti-mätreëa mayi sarva-guhäçaye |

 mano-gatir avicchinnä yathä gaìgämbhaso’mbudhau ||
lakñaëaà bhakti-yogasya nirguëasya hy udähåtam |
ahaituky avyavahitä yä bhaktiù puruñottame || (3.29.11-12)

aträvicchinneti dhärävähikatä darçitä | yathä gaìgämbhasa iti dåñöäntena därñöäntike’pi manasi

dravävasthä | mayi sarva-guhäçaye mano-våttir iti sarveçäkäratä | tenädravävasthäyäà
dhärävähiky api våtti-dravävasthäyäm apy äçu vinäçiné sä | dravatva-dhärävähikatva-yuktäpy
asarveça-viñayä na bhaktir ity uktam ||3||

--o)0(o—

citta-dravyaà hi jatuvat svabhävät kaöhinätmakam |

täpakair viñayair yoge dravatvaà pratipadyate ||4||

tad eva spañöayituà citta-ceñöitam äcañöe—citteti | jatuno hi dahanätmaka-täpaka-yogam

antareëa käöhinya-çäntir na bhavati | saurälokädi-yoge tu çithilé-bhäva-mätraà na drutir iti
sarva-siddham | evaà cittasyäpi vakñyamäëa-kämädi-viñayätmaka-täpaka-saàyoge vinä na
dravébhävo, viñaya-mätra-saïoge tu çithilébhäva-mätram iti täpaka-padopädänena sücitam ||4||

--o)0(o--

käma-krodha-bhaya-sneha-harña-çoka-dayädayaù |
täpakäç citta-jatunas tac-chäntau kaöhinaà tu tat ||5||

tän eva täpakän äha—kämeti | eñäà pratyeka-lakñaëa-bhedäàç ca vakñyati | yad-viñaye

kämädénäm udrekas tad-viñaye cittasya dravébhävaù | punar viñayäntara-saïcärädinä kämädi-
tirobhäve käöhinyam evety arthaù ||5||

--o)0(o—

drute citte vinikñipta-sväkäro yas tu vastunä |

saàskära-väsanä-bhäva-bhävanä-çabda-bhäg asau ||6||

dravébhäva-prayojanam äha—druta iti | na tu vinaçyatä jïänena janitas tärikädi-parikalpita

ätma-guëa ity arthaù ||6||

--o)0(o--

çithilé-bhäva-mätraà tu mano gacchaty atäpakaiù |

na tatra vastu viçati väsanätvena kiàcana ||7||
naï éñad-arthaù | atäpakair éñat täpakaiù saurälokädi-sthänéyair viñayair yoge sati manaù
kiïcid avayava-viçaraëa-mätraà präpnoti | ataù çithilébhüte jatunéva tädåçe manasi na kiïcid
vastu väsanätvena viçati | kintu väsanä-vailakñaëyena tad-äbhäsatvenaiva viçatéty arthaù ||7||

--o)0(o--

dravatäyäà praviñöaà sad yat käöhinya-daçäà gatam |

cetaù punar drutau satyäm api tan naiva muïcati ||8||

citta-drutau bhavati väsanä, çithilé-bhäve tu väsanäbhäsa ity atra vinigamakam äha—

dravatäyäm iti | dravävasthä-praviñöa-hiìgulädi-raìgasya jatunaù punaù käöhinyäpanayena
käñöhädi-saàyoge jäyamäne yathä sa eva raìgaù pratibhäsate, çaithilyävasthä-praviñöas tu
raìgo na tathä | evaà dravävasthe cetasi yad vastu-svarüpaà praviñöaà sat käöhinya-daçä-
paryantaà sthitaà tat punar dravébhäväntareëa viñayäntare gåhyamäëe’pi prakäçamänatväc
cetasä na tyajyate | ataù sä väsanety ucyate çaithilyävasthä-praviñöaà tu käöhinyävasthä-
paryantaà na tiñöhati | tiñöhad vä viñayäntara-grahaëa-samaye cittena tyajyata iti sa
väsanäbhäsa ity arthaù | ata eva yasyaikadä drute citte bhagavad-äkäratä praviñöä, sa sarvadä
tad-bhänät kåta-kåtyo bhavatéty uktam—

sarva-bhüteñu yaù paçyed bhagavad-bhävam ätmanaù |

bhütäni bhagavaty ätmany eña bhägavatottamaù || (11.2.45) iti |

sarva-bhüta-grahaëa-samaye’pi dravävasthä-praviñöa-bhagavad-äkäratäyä eva prakäçamänatväj

jatur aìgavat sarva-bhüteñu bhagavad-bhänopapattiù | sa ca bhägavatottamaù, etädåça-
saàskärasyävinäçitväd iti bhävaù | ata eva brahmavid evaitädåça ity apästam | tasya
brahmavido dravävasthäyä anapekñitatvenottama-madhyama-präkåta-bhakteñv agaëanéyatvät
| atra tu dravävasthä-paripuñöau sarva-bhüteñu yaù paçyed ity avasthäyäà bhägavatottama
uktaù | éñad-dravävasthä-yutän väsanäbhäsena—

éçvare tad-adhéneñu bäliçeñu dviñatsu ca |

prema-maitré-kåpopekñä yaù karoti sa madhyamaù || (11.2.46) ity uktaù |

etädåg-avasthävato’gre dravävasthäyä utpatsyamänatväd ity arthaù | yasya tu citte na

dravävasthä puñöä, näpéñad utpannä, kintu svayaà tad-arthaà bhägavata-dharmän
çraddhayänutiñöhati, sa käöhinyävasthä-vinäça-sämagré-viçiñöaù—

arcäyäm eva haraye püjäà yaù çraddhayehate |

na tad-bhakteñu cänyeñu sa bhaktaù präkåtaù småtaù || (11.2.47) ity uktaù |

prakåtir ärambhas tasyäà vartamänaù präkåtaù | sämprataà prärabdha-bhakti-

sädhanänuñöhäna ity arthaù | iyam eva ca dravävasthä praëayänuräga-snehädi-çabdair api
saìkértyate | yathä—

visåjati hådayaà na yasya säkñäd

 dharir avaçäbhihito’py aghaugha-näçaù |
praëaya-rasanayä dhåtäìghri-padmaù
sa bhavati bhägavata-pradhäna uktaù || (11.2.55)

praëayo dravävasthä sa eva raçanä rajjuvad bandhana-sädhanam | tasyäà dravävasthäyäà

praviñöasya punar nirgamanäbhäväd ity arthaù | dravävasthä-praviñöa-bhagavat-svarüpa-
bhänasya trividhatväd uttama-bhägavato’pi trividhaù | taträdyaà prapaïca-satyatva-bhäna-
sahitam, yathä—

khaà väyum agnià salilaà mahéà ca

jyotéàñi sattväni diço drumädén |
sarit-samudräàç ca hareù çaréraà
yat kià ca bhütaà praëamed ananyaù || (11.2.41) ity ädi |

anena präkåto bhägavatottamaù | dvitéyaà prapaïca-mithyätva-bhäna-sahitaà, yathä—

tasmäd idaà jagad açeñam asat-svarüpaà

svapnäbham asta-dhiñaëaà puru-duùkha-duùkham |
tvayy eva nitya-sukha-bodha-tanäv anante
mäyäta udyad api yat sad ivävabhäti || (10.14.22)

anena madhyamo bhägavatottamaù | tåtéyaà prakära-dvayenäpi prapaïca-bhäna-rahitaà,

yathä—
dhyäyataç caraëämbhojaà bhäva-nirjita-cetasä |
autkaëöhyäçru-kaläkñasya hådy äsén me çanair hariù ||
premätibhara-nirbhinna- pulakäìgo’tinirvåtaù |
änanda-samplave léno näpaçyam ubhayaà mune || (1.6.17-18)

anenottamo bhägavatottamaù | nirantara-sädhanäbhyäsa-paripäkeëottama-bhümi-läbhaù ||8||

--o)0(o--

sthäyi-bhäva-girä’to’sau vastv-äkäro’bhidhéyate |
vyaktaç ca rasatäm eti paränandatayä punaù ||9||

dravävasthä-praviñöa-viñayäkärasyänapäyitve sthäyi-çabdo’pi tatra mukhya eva na päribhäñika

ity äha—sthäyéti | vibhävänubhäva-vyabhicäri-saàyogenäbhivyaktaù sthäyi-bhäva eva
sabhyäbhineyayor bheda-tirodhänena sabhya-gata eva san paramänanda-säkñätkära-rüpeëa
rasatäm äpnotéti rasa-vidäà maryädä | tad uktam äcärya-bharatena—vibhävänubhäva-
vyabhicäri-saàyogäd rasa-niñpattiù iti | ato bhakter api rasatäà vaktuà sthäyi-bhävo
nirüpyata iti bhävaù ||9||

--o)0(o--
 bhagavän paramänanda-svarüpaù svayam eva hi |
mano-gatas tadäkäro rasatäm eti puñkalam ||10||

sthäyibhävasya rasatvopapattaye paramänanda-rüpatäm upapädayati—bhagavän iti | bimbam

eva hy upädhi-niñöhatvena pratéyamänaà pratibimbam ity ucyate | paramänandaç ca
bhagavän manasi pratibimbita-sthäyi-bhävatäm äsädya rasatäm äsädayatéti bhakti-rasasya
paramänanda-rüpatvaà nirvivädam | näpy älambana-vibhäva-sthäyi-bhävayor aikyam, bimba-
pratibimba-bhävena bhedasya vyavahära-siddhatväd éça-jévayor iva ||10||

--o)0(o--

käntädi-viñaye’py asti käraëaà sukha-cid-dhanam |

käryäkäratayä’bhäne’py ävåtaà mäyayä svataù ||11||

nanv evaà bhagavad-äkärasya paramänanda-rüpasya sthäyi-bhävatvena bhakti-rasasya

paramänanda-rüpatvam astu | käntädi-viñayäëäà tu çåìgärädi-rasäëäm atathätvät kathaà
paramänanda-rüpam ety ata äha—käntädéti | änandäd dhy eva khalv imäni bhütäni jäyante |
änandena jätäni jévanti | änandaà prayanty abhisaàviçanti [tai.u. 3.6] ity ädi çrutyä hi
paramänanda-rüpaà brahma jagad-upädänam iti pratipäditam | janmädy asya yataù [ve.sü.
1.1.2] iti nyäyena tathaiva nirëétam | upädänäbhinnaà ca sarvaà käryaà måd-abhinna-
ghaöavat sarvatra dåñöam | sarvaà khalv idaà brahma, idaà sarvaà yad ayam ätmä [chä.u.
3.15], sad eva somyedam agra äsét [chä.u. 6.2] ity ädi cchändogyädi-çrutibhiç ca tathaiva
pradipäditam | tad-ananyatvam ärambhaëa-çabdädibhya iti nyäyena ca nirëétam | evaà saty
akhaëòänandädvayäkäreëa tad-abhäne hetü mäyä-nimittäv ävaraëa-vikñepäv ity äha—
käryeti | akäryasyäpi käryäkäreëa bhänaà vikñepaù | akhaëòänandäkäreëa svato’bhänvam
ävaraëam | tad uktam—
åte’rthaà yat pratéyeta na pratéyeta cätmani |
tad vidyäd ätmano mäyäà yathäbhäso yathä tamaù || (2.9.33) iti ||11||

--o)0(o--

sad-ajïätaà ca tad brahma meyaà käntädi-mänataù |

mäyä-våtti-tirobhäve våttyä sattvasthayä kñaëam ||12||

kathaà tarhi tasya bhänam ity ata äha—sad iti | ajïäta-jïäpakatvenaiva hi sarveñäà mänänäà
mänatä, anyathä småter api mänatäpatteù | ajïätaà ca sva-prakäçatayä bhäsamäna-caitanyam
eva na jaòam | tasya bhänäprasaktyä taträvaraëa-kåtyäbhävät | ataù käntädi-gocara-mänänäm
ajïäta-jïäpakatvena prämäëyäya tat-tad-avicchinna-caitanyam eva viñayo väcyaù, anyathä
tad-ayogät | tathä ca sättvikyä pramäëa-janitäparokña-våttyävaraëa-tirobhäve sati tat-tad-
viñayävacchinnatvena bhäsate | vastutaù paramänanda-rüpa-viñayopädäna-caitanyam |
anavacchinna-svarüpäbhänäc ca na sadyo-muktiù sva-prakäçatva-bhaìgo vä ||12||

--o)0(o--
 atas tad eva bhävatvaà manasi pratipadyate |
kià ca nyünäà ca rasatäà yäti jäòya-vimiçraëät ||13||

tataù kim ? ata äha—ata iti | viñayävacchinna-caitanyam eva dravävastha-mano-

våttyärüòhatayä bhävatvaà präpya rasatäà präpnotéti na laukika-rasasyäpi paramänanda-
rüpatvänupapattiù | ata evänavacchinna-cid-änanda-ghanasya bhagavataù sphuraëäd bhakti-
rase’tyantädhikyam änandasya | laukika-rase tu viñayävacchinnasyaiva cid-
änandäàçasyäsphuraëät tatränandasya nyünataiva | tasmäd bhakti-rasa eva laukika-
rasänupekñya sevya ity arthaù ||13||

--o)0(o--

iti vedänta-siddhänte sthäyino rasatoditä |

säìkhya-siddhäntam äçrityäpy adhunä pratipadyate ||14||

pratipädyata iti | sthäyinä rasatety anuñaìgaù ||14||

--o)0(o--

tamo-rajaù-sattva-guëä moha-duùkha-sukhätmakäù |
tan-mayé prakåtir hetuù sarvaà käryaà ca tan-mayam ||15||

etävad evopapädayituà vyutpädayati—tamo-rajaù-sattveti | tathä hi säìkhyä evam äcakñate—

sarve bhäväù sukha-duùkha-mohätmaka-sämänya-prakåtikäù | sukha-duùkha-
mohätmakatvena pratéyamänatvät | ye yad-ätmakatvena pratéyante te tad-ätmaka-sämänya-
prakåtikäù | yathä, måd-ätmakatayä pratéyamänä måt-sämänya-prakåtikä ghaöa-çarävädayaù |
anugata-käraëätirikta-sämänyänabhyupagamamän na ghaöatvädinä vyabhicäraù | sukha-
duùkha-mohätmakatvena caite pratéyante | tasmät tat-sämänya-prakåtikä ity anumänena
sukha-duùkhätmaka-prakåti-siddhiù | tatra yat sukhaà tat sattvam | yad duùkhaà tad rajo,
yo moho viñädaù sa tama iti tasyäs triguëätmakatva-siddhiù |

na ca paramäëubhir brahmaëä cärthäntaratä, paramäëu-väde kärya-käraëayor

bhedäbhyupagamena teñäm aténdriyatvena ca tadätmakatayä kasyäpi käryasya
pratéyamänatväbhävät paramäëuñu pramäëäbhäväc ca | sargädya-käléna-
käryopädänänumänasya läghava-tarka-sahakäreëaikopädäna-viñayakatvät kñity-ädi-kartr-
anumänasyaika-kartå-viñayakatvavat | brahma-vädinäà kärya-käraëayor
abhedäbhyupagame’pi na jagato brahmätmanä pratéyamänatvaà sambhavati, brahmaëaù
särvalaukika-mänägocaratväbhyupagamät | sad-rüpeëa brahmäpi sarva-pramäëägocaraù |
tathä ca sad-ätmanä käryasya pratéyamänatvam asty eveti cet, kim anenäkäëòa-täëòavena ?
brahmaëo niùsämänya-viçeñatvena nänä-rüpäsambhava iti säìkhya-saìkhyävatäm
abhimänaù ||15||

--o)0(o--
 triguëätmakam ekaikaà vastu try-äkäram ékñyate |
nija-mänasa-saìkalpa-bhedena puruñais tribhiù ||16||

nanu bhavatäm apy asiddho hetuù, sukha-duùkha-moha-nämäntaräëäà bähya-ghaöädi-

tädätmya-sambhavät | sambhave vä sarvaà vastu sarvaà pramätäraà prati try-äkäratayä
prathetety ata äha—triguëeti | na tävad äntara-bähyayos tädätmya-sambhavaù | bähyänäm eva
manaù-pratibimbitatvenäntaratvät | näpi sarvän prati tulya-bhäna-prasaìgaù | tat-tad-väsanä-
rüpa-sahakäri-bhedät ||16||

--o)0(o--

käminyäù sukhatä bharträ sapatnyä duùkha-rüpatä |

tad-aläbhät tathänyena mohatvam anubhüyate ||17||

etad evodäharati—käminyä iti | bhartäraà prati hi käminyäù sattväàça evodricyate |

sapatnéà prati tu rajo’àça eva | täà kämayamänam anyaà ca täm avindantaà prati tamo’àça
eva | ataù krameëa teñu sukha-duùkha-viñädäù prärdubhavanty ato vyavasthopapattiù |
väsanä-bhedenaikasminn api bhäna-bhedo bhaööäcäryair apy uktam—

parivräö-kämuka-çunäm ekasyäà pramadä-tanau |

kuëapaù käminé bhakñyam iti tisro vikalpanäù || iti ||17||

--o)0(o--

evaà sati sukhäkäraù praviñöo mänase yadä |

tadä sa sthäyi-bhävatvaà pratipadya raso bhavet ||18||

phalitam äha—evaà satéti | krodhädi-bhävasyäpi rajas-tamo-miçrita-sattvodreka-nibandhana-

citta-druti-phalitatvät sukhamayatvam ity abhipräyaù | dravébhävasya sattva-dharmatvät taà
vinä ca sthäyibhäväsambhavät sattva-guëasya ca sukhamayatvät sarveñäà bhävänäà
sukhamayatve’pi rajas-tamo’àça-miçraëät täratamyam avagantavyam | ato na sarveñu raseñu
tulya-sukhänubhavaù | upariñöäc ca spañöékariñyate ||18||

--o)0(o--

paramäëv-eka-rüpaà tu cittaà na viñayäkåti |

ity ädi matam anyeñäm aprämäëyäd upekñitam ||19||

aträhus tärkikäù—nityaà niravayavam aëu-parimäëaà manaù | tasya kathaà sävayava-jatu-

dåñöäntena dravébhäva-dvärä viñayäkära-pariëämo vaktuà çakyate ? na hi niravayavasya
hräsa-våddhé sambhavataù | tasmäd ukta-sthäyi-bhäva-nirüpaëam asaìgatam iti | taträha—
parameti | ädi-çabdäd vibhur mana iti präbhäkaräëäà, samanantara-pratyaya evottara-jïäna-
käraëatayä mana iti saugatänäà ca mataà saìgåhétam |
ayaà bhävaù—karaëatvät paraçvädivad indriyatväc cakñur-ädivan manaso madhyama-
parimäëatvam anuméyate | na cäëutvänumäne kiàcil liìgam asti | näpi nityendriyatväc
chortravad vibhutvänumänam, nityatvasyäsiddhatvät | äkäçasyäpi nityatväbhävena tat-kärya-
çrotrasya sutaräà nityatväbhäväc ca | ata eva janyasya vibhutväbhävän madhyama-
parimäëatvänumänasya çrotre na vyabhicäraù | yad-indriyaà yad-guëa-grähakaà tad-
indriyaà tad-guëavad-bhütärabdham iti vyäpter yathä cakñur-ädeù svagrähya-guëavad
bhütärabhyatvaà sädhyate tathä manaso’pi païca-mahä-bhüta-guëa-grähakatvena svagrähya-
guëavat-païca-bhütärabhyatvaà sädhyatäm, viçeñäbhävät | na ca vijätéyänäm
anärambhakatvaà viçeñaù, suvarëa-sütraiù paööa-sütraiù kärpäsa-sütraiç ca vijätéyair eka-
paöärambha-darçanät | taträvayavy-anaìgékäre’nyaträpi tathänaìgékära-sambhaväd avayavino
tat-tajaläïjalitä-prasaìgät | tasmäd apaïcékåta-païca-bhütärabdhaà sattva-pradhänaà
saìkoca-vikäsa-çélaà svaccha-dravyaà cakñurvan-mürta-dravyaäbhighäta-yogyaà ca deha-
parimäëaà mano’bhyupagantavyam, siddhänte sukha-duùkhecchä-jïänädénäà tad-
äçrayatväbhyupagamät teñäà ca sarva-çaréra-vyäpitvenopalambhät tad-äçrayasya manaso’pi
sarva-çaréra-vyäpitvät | aëutväbhäve yugapat sarvendriyeëaikadaikam eva jïänaà janyata iti
niyamas tävad ävayoù samaù | anyathä yugapac cäkñuña-jïäna-dvayotpattiù kià na syät ?
nänendriya-janya-jïänänäà tu yugapad utpattir iñyata eva, dérghäà çuñkuléà bhakñayataù
çabda-sparça-rüpa-rasa-gandhänäà yugapad anubhavät | suñupty-anyathänupapattyä tvaì-
manaù-saàyogasya jïäna-mätre käraëatvena tvayäbhyupagamäd rasanävacchinnatvak-
saàyuktasya guòasya yugapad-rasa-sparçopalambhas taväpi durniväraù | tasmän näsmad-
abhyupagate manasi çruti-småti-nyäya-siddhe vimatiù sambhavati | samanantara-pratyayas tv
atiniryuktikatväd upekñitaù | vistaras tv asmadéya-vedänta-kalpa-latäyäm anusandheyaù ||19||

--o)0(o--

gåhëäti viñayäkäraà mano viñaya-yogataù |

iti vedäntibhiù säìkhyair api samyaì nirüpitam ||20||

ataù svaccha-svabhävasya sävayavasya manaso darpaëädivad-viñayäkära-grähakatvaà

vedänta-çästre säìkhya-çästre ca yan nirüpitam, tat prämäëikatvät samécénam evety äha—
gåhëätéti | yadyapi säìkhyänäm ähaìkärikaà manaù brahma-vädinäà tu mate bhautikam iti
mahän viçeñas tathäpi viñayäkära-grähakatvaà samänam iti tulyavad ubhayor upanyäsaù ||20||

--o)0(o--

müñäsiktaà yathä tämraà tan-nibhaà dåçyate tathä |

ghaöädi vyäpnuvac cittaà tan nibhaà jäyate dhruvam ||21||

dravébhäva-pürvakaà cittasya viñayäkära-bhajanam ity atra bhäñya-kära-vacanam udäharati—

müñeti | müñä puöa-päka-yantram | tad-dvärä dravébhütaà tämraà yatra pratimädyäkära-
ghaöitodare måd-ädi-saàsthäna-viçeñe siktaà bhavati, tat-tad-udara-stha-saàsthänäkäraà
bhavati drutatvät | eva räga-dveñädinä dravébhütaà cittaà cakñur-ädi-dvärä yatra siktaà
bhavati svayam api tad-viñayäkäraà bhavatéti kärikärthaù | yadyapy asmin väkye sämänyata
eva dravébhäva uktas tathäpy anubhava-baläd räga-dveñädi-viñaye vyavasthäpyate, tad-abhäve
tu çithilébhäva-mätram ity uktam adhastät ||21||

--o)0(o--

vyaïjako vä yathä’’loko vyaìyasyäkäratäm iyät |

sarvärtha-vyaïjakatväd dhér arthäkärä pradåçyate ||22||

mano viñayäkäram | viñaya-gatävaraëa-nivartakatväd älokavad ity anumänam asminn arthe

pramäëam äha—vyaïjako veti | vyaïjakasya tad-äkäratväbhäve tad-gatävaraëa-nivåtter
adarçanäd ity arthaù ||22||

--o)0(o--

bhagavat-püjyapädänäm iyam uktiù sayuktikä |

tathä värtika-kärai apy ayam artho nirüpitaù ||23||

bhagavad iti | vyaïjako vety ädy uktir värtika-käräëäm api | yuktir anumäna-rüpä darçitä ||23||

--o)0(o--

mätur mänäbhiniñpattir niñpannaà meyam eti tat |

meyäbhisaìgataà tac ca meyäbhatvaà prapadyate ||24||

värtika-käräëäà väkyäntaram udäharati—mätur iti | mätuç cid acid granth-rüpät sacitkäd

antaù-karaëät våtti-jïänäkhyasya dravébhäva-pürvakasya män-çabda-väcyasya parëäma-
viçeñasyäbhiniñpattir bhavati | tac ca pariëäma-viçeñätmakaà mäna-niñpannaà sac-cakñur-
ädi-dvärä ghaöädi-viñaya-paryantaà gacchati çarérävacchinnam antaù-karaëam atyajad eva
kulyä-jalavat | tac ca ghaöädi-sambaddhaà sad-ghaöädy-äkäratäà präpnoti | tataç ca tatra
caitanyäbhivyaktyä ghaöädy-upalabha iti kärikärthaù | sarvä ceyaà prakriyäsmäbhir vistareëa
siddhänta-bindau pratipäditä ||24||

--o)0(o--

evam etädåçaà väkyam udähäryam anekaçaù |

cittasya viñayäkära-grähakatvopapädane ||25||

evam iti | grantha-gaurava-bhayän nodähriyata iti bhävaù ||25||

--o)0(o--

ato mäàsa-mayé yoñit käcid anyä mano-mayé |

mäàsa-mayyä abhede’pi bhidyate’tra mano-mayé ||26||
païcadaçyäà vidyäraëya-pädair apy ayam artho darçitaù | tam upasaàhära-vyäjenäha—ato
mäàsa-mayéti | mano-mayy-äkära-bhedaà vinaikasmin bhautike piëòe bheda-pratyayäyogäd
ity arthaù ||26||

--o)0(o--

bhäryä snuñä nanändä ca yätä mätety anekadhä |

jämätä çvaçuraù putraù pitety ädi pumän api ||27||

bheda-pratétim eva sarva-siddhäm udäharati—bhäryeti | bhidyate ity anuñaìgaù ||27||

--o)0(o--

bähya-piëòasya näçe’pi tiñöhaty eva mano-mayaù |

ataù sthäyéti vidvadbhir ayam eva nirüpitaù ||28||

ekänekatva-vaidharmyam uktvä vinäçitvävinäçitva-vaidharmyäntaram äha—bähyeti | mano-

mayo’vyavahita evety arthaù ||28||

--o)0(o--

evaà sämänyato bhäva-svarüpam upadarçitam |

viçeñeëa tu sarveñäà lakñaëaà vakñyate påthak ||29||

manomayé viñayäkära evävinäçitvät sthäyi-bhäva iti kathitam | tasya tu rati-häsädi-rüpeëa

bhades tal-lakñaëaà ca vakñyate’nantarolläsa ity arthaù ||29||

--o)0(o--

bhagavantaà vibhuà nityaà pürëaà bodha-sukhätmakam |

yad gåhëäti drutaà cittaà kim anyad avaçiñyate ||30||

yasmäd druta-citta-praviñöo viñayäkäro’napäyé, tasmäd ity äha—bhagavantam ity ädi | vibhum

iti sarva-deça-vyäpakatvam | nityam iti sarva-käla-vyäpakatvam | pürëam ity advitéyatayä
sarva-dvaita-bhramädhiñöhänatvam | bodha-sukhätmakam iti niratiçaya-pum-arthatvaà
darçitam | etädåçena bhagavad-äkäreëa manogatenänädi-käla-praviñöäsaìkhya-viñayäkäräëäà
kavalékaraëät tan-mätra-parisphürtyä kåta-kåtyo bhavatéty arthaù ||30||

--o)0(o--

kaöhinä çithilä vä dhér na gåhëäti na väsyate |

upekñäjïänam ity ähus tad-budhäù prastarädiñu ||31||
dravébhävasya prayojanaà pürvoktam eva smärayati tatra prayatna-däåòhyäya—kaöhineti |
kaöhinä dhér na gåhëäty eva | çithilä tu gåhëäty api na väsyate dravébhäväbhävad itaù pürvam
evoktam | éñad apy adravé-bhävaù käöhinyam éñad-dravatvaà çaithilyam | tac ca dravävasthä-
kärya-bhüta-sättvika-bhäväbhäväd avaseyam | te ca—

stambhaù svedo’tha romäïcäù svara-bhaìgo’tha vepathuù |

vaivarëyam açru pralaya ity añöau sättvikä matäù || ity abhihitäù |

ata eva bhagavad-viñaye käöhinyaà nigadyate—

tad açma-säraà hådayaà batedaà

yad gåhyamäëair hari-näma-dheyaiù |
na vikriyetätha yadä vikäro
netre jalaà gätra-ruheñu harñaù || (2.3.24)

kathaà vinä roma-harñaà dravatä cetasä vinä |

vinänandäçru-kalayä çudhyed bhaktyä vinäçayaù || (11.14.23)

bhaktyä vinä katham äçayaù çudhyet ? bhaktiç ca dravatä cetasä vinä kathaà syät ? dravac-
cittaà ca kathaà romaharñaà vinä’’nandäçru ca vinä jïäyetety arthaù | açru-pulakayor
abhidhänaà stambha-svedädénäm apy upalakñaëam | yato dravatväbhäve cittaà na väsyate |
ato budhäù paëòitäù käma-krodhädy-anäspadé-bhütäpäñäëädi-jïänam upekñäjïäna-
saàskäräjanakam ity ähuù | tathä cähur nyäya-värttika-kåtaù—yan na sukha-sädhanaà na
duùkha-sädhanaà, tad evopekñaëéyam iti | sukha-sädhane rägaù saàskära-hetur duùkha-
sädhane dveñas tathä tad-ubhayäbhäve tu citte dravatväbhävän na jäyate saàskära ity arthaù |
etävän hi sarveñäà çästräëäà rahasya-bhüto’rtho yad-viñayäkäratä-niräkaraëa-pürvakaà
cittasya bhagavad-äkäratäsampädanam, sarveñäm api çästräëäm atraiva vyäpära-bhedena
paryavasänät ||31||

--o)0(o--

käöhinyaà viñaye kuryäd dravataà bhagavat-pade |

upäyaiù çästra-nirdiñöair anukñaëam ato budhaù ||32||

nanv anädi-käla-dravac-citta-praviñöa-tat-tad-iñöäniñöa-viñaya-koöi-saìkérëatä cittasya

svabhäva-bhütä çétateva toyasyoñëateva dahanasya saïcariñëuteva pavanasya kathaà
nivartatäà, dharmiëi sati svabhävopamardäsmabhaväd ity ata äha—käöhinyam iti |

viñayäkäratä hi na cittasya svabhäva-bhütä, tasyä ägantuka-hetu-janyatvät | tathä hi—sthüla-

viñayäkäratä-hetur indriya-sannikarñädir jägaraëe, sükñma-viñayäkäratä-hetur manogata-
väsanä svapne, tad-ubhayäbhäve tu suñuptivan nirviñayam eva cittaà bhavati | suñuptau citta-
layäbhidhänaà tu nirviñayakatväbhipräyakam eva | etac ca bhagavatä sütra-käreëaiva
pradarçitam—tadä’péteù saàsära-vyapadeçät [bra.sü. 4.2.8] | apétir layaù | maryädäyäm äì |
apétià layaà maryädékåtya, tasya manaso layät pürva-käle saàsära-vyapadeçaù | na tu tal-laye
satéti süträrthaù | tathä ca suñuptäv api punar utthänena saàsära-vyapadeçasya sattvän na
mano-layaù | vivaraëa-käräëäà tu keyaà sükñmatä näma ity ädinä yan-mano-
layäbhidhänaà, tat paramatäbhipräyeëa na tu sva-matänusäreëa sütra-virodhät iti bhävaù |

bhagavad-äkäratä tu cittasya sväbhäviké tasya citta-käraëé-bhüta-sükñma-käraëänirvacanéya-

viciträneka-çaktiman-mäyädhiñöhänasya nityasya vibhoù sarväntaryämiëaù
sarvatränugatatvät, yathä ghaöasya jalädi-pürëatä käraëa-sädhyä, äkäça-pürëatä tu svataù,
tasya sarva-vyäpakatvät, tadvat | tad uktaà värtikä-kära-pädaiù—

viyad-vastu-svabhävänurodhäd eva na kärakät |

viyat-sampürëatotpattau kumbhasyaivaà daçä dhiyäm ||
sukha-duùkhädi-rüpatvaà dhiyäà dharmädi-hetutaù |
svataù siddhätma-sambodha-vyäptir vastv-anurodhataù || iti |

cittasya bhagavad-äkäratäyäù sväbhävikatvena hetv-anapekñäyä çästrasya kopa-yoga iti ced

anyäkäratä-virodhi-bhagavad-äkäratä-sampädana ity avehi | yä hi sväbhäviké bhagavad-
äkäratä cittasya, sä viñayäkäratä-sahacaritatvät tat-sadhakatväc ca na tad-virodhiné | çästra-
janyä tu sädhanopakrame parokñeva bhäsamänäbhyäsa-krameëa viñayäkäratäà çanaiù çanais
tirodadhaté sädhana-paripäkeëäparokñatäà nétä saté täà samüla-ghätam upahanti | ata
evoktam—
yarhy abja-näbha-caraëaiñaëayoru-bhaktyä
ceto-maläni vidhamed guëa-karma-jäni |
tasmin viçuddha upalabhyata ätma-tattvaà
säkñäd yathämala-dåçoù savitå-prakäçaù || (11.3.40)

yathägninä hema malaà jahäti

dhmätaà punaù svaà bhajate ca rüpam |
ätmä ca karmänuçayaà vidhüya
mad-bhakti-yogena bhajaty atho mäm ||

yathä yathätmä parimåjyate’sau

mat-puëya-gäthä-çravaëäbhidhänaiù |
tathä tathä paçyati vastu sükñmaà
cakñur yathaiväïjana-samprayuktam ||

viñayän dhyäyataç cittaà viñayeñu viñajjate |

mäm anusmarataç cittaà mayy eva praviléyate ||
tasmäd asad-abhidhyänaà yathä svapna-manoratham |
hitvä mayi samädhatsva mano mad-bhäva-bhävitam || (11.14.25-28)

etävän yoga ädiñöo mac-chiñyaiù sanakädibhiù |

sarvato mana äkåñya mayy addhäveçyate manaù || (11.13.14)

sa ca çré-kapila-devenoktaù—
 animitta-nimittena sva-dharmeëämalätmanä |
tévrayä mayi bhaktyä ca çruta-sambhåtayä ciram ||
jïänena dåñöa-tattvena vairägyeëa baléyasä |
tapo-yuktena yogena tévreëätma-samädhinä ||
prakåtiù puruñasyeha dahyamänä tv ahar-niçam |
tiro-bhavitré çanakair agner yonir iväraëiù || (3.27.21-23)

prakåtiù sväbhäviké viñayäkäratety arthaù | haàsa-gétäsu ca—

guëeñv äviçate ceto guëäç cetasi ca prabho |

katham anyonya-santyägo mukukñor atititérñoù || (11.13.17)

iti sanakädi-praçnasyottaraà bhagavän uväca—

manasä vacasä dåñöyä gåhyate’nyair apéndriyaiù |

aham eva na matto’nyad iti budhyadhvam aïjasä || (11.13.24)

jägrat svapnaù suñuptaà ca guëato buddhi-våttayaù |

täsäà vilakñaëo jévaù säkñitvena viniçcitaù ||
yarhi saàsåti-bandho’yam ätmano guëa-våtti-daù |
mayi turye sthito jahyät tyägas tad guëa-cetasäm ||
ahaìkära-kåtaà bandham ätmano’rtha-viparyayam |
vidvän nirvidya saàsära- cintäà turye sthitas tyajet ||
yävan nänärtha-dhéù puàso na nivarteta yuktibhiù |
jägarty api svapann ajïaù svapne jägaraëaà yathä ||
asattväd ätmano’nyeñäà bhävänäà tat-kåtä bhidä |
gatayo hetavaç cäsya måñä svapna-dåço yathä || (11.13.27-31)

yo jägare bahir anukñaëa-dharmiëo’rthän

bhuìkte samasta-karaëair hådi tat-sadåkñän |
svapne suñupta upasaàharate sa ekaù
småty-anvayät tri-guëa-våtti-dåg indriyeçaù || (11.13.32)

evaà vimåçya guëato manasas try-avasthä

man-mäyayä mayi kåtä iti niçcitärthäù |
saïchidya härdam anumäna-sad-ukti-tékñëa-
jïänäsinä bhajata mäkhila-saàçayädhim || (11.13.33)

evaà jijïäsayäpohya nänätva-bhramam ätmani |

upärameta virajaà mano mayy arpya sarva-ge || (11.11.21) ity ädi |

ayam atra niñkarñaù—citte sväkära-samarpakä ye viñayäs te bhagavad-vyatiriktä na bhavanti,

bhagavaty adhyastatvät | bhagavata eva sad-rüpatayä ghaöaù san paöaù san nityädi-sad-
äkäreëaiva sarva-viñayäëäà sphuraëät | sarvaà khalv idaà brahma taj jalän [chä.u. 3.14.1] iti
çrutyä bhagavad-ekodbhavatvena bhagavad eka-sthititvena bhagavad-eka-layatvena ca måd-
ghaöavad abodhanät | svapnädi-prapaïcavad-bädhyatväc ca | ata eva bhagavad-äkära-sphürtyä
te sarve nivartamänäs tad-rüpä eva bhavanti, adhiñöhäna-jïäna-nivartyatväd adhyastänäm |

evaà ca sati viñaya-niñöhaù sarvo’pi premä bhagavaty evärpito bhavati, tad-

vyatiriktäsphuraëät | etädåçé cävasthä prahlädena prärthitä—

yä prétir avivekänäà viñayeñv anapäyiné |

tväm anusmarataù sä me hådayän näpasarpatu || [ViP 1.20.19] iti |

tasmäd etädåça-yukty-anusandhänena sarvädhiñöhäna-san-mätraà paripürëa-sac-cid-änanda-

ghanaà bhagavantam advayam ätmänaà niçcinvantaù sväpnika-viñayeñv iva jägrad-viñayeñv
api tucchatvänusandhänena vairägyaà mahad upajäyate vaçékäräkhyam | etac ca sütritaà
bhagavatä pataïjalinä—dåñöänuçravika-viñaya-vitåñëasya vaçékära-saàjïä vairägyam [yo.sü.
1.15] iti | caturvidhaà hi vairägyaà sädhya-sädhana-bhäväpannam ägama-prasiddham | tatra
mahatä prayäsenäpi citta-doñän avaçyaà niräkariñyäméty adhyavasäyätmakaà prathamaà
yatamäna-saàjïä-vairägyam | tato nirantaram upäyänuñöhäne kriyamäëa etävanto doñä
idänéà kñéëä etävantaç cävaçiñyanta iti cikitsakavat pratikñaëam avadhänaà dvitéyaà
vyatireka-saàjïä-vairägyam | evaà pratikñaëaà bhümikä-dvayäbhyäsaà kurvataù sarvato-
bhävena bahir indriyäëäà viñayeñv apravåttir yä’ntaù-karaëe väsanäyäà satyäm api, sä
tåtéyam ekendriya-saàjïä-vairägyam | evaà bhümikä-trayäbhyäsäd dåñöeñu vanitädiñv
änuçravikeñu svargädiñu cendriyair gåhyamäëeñv api doña-darçana-paripäka-janyäspåhätmikä
yä citta-våttiù sä caturthaà vaçékära-saàjïä-vairägyam |

tad api dvividham aparaà paraà ca | dvitéyaà sütritaà pataïjalinä—tat-paraà puruña-

khyäter guëa-vaitåñëyam [yo.sü. 1.16] iti | puruña-khyätir ätma-jïänam | tad-anantaraà yat
guëeñu çabdädi-viñayeñu vaitåñëyaà vairägyaà tat paraà çreñöham, phala-rüpatvät | tataù
pürvaà tv aparam, sädhana-rüpatväd ity arthaù | tasya ca liìgam itara-phala-nirapekñatvena
mokña-mätra-spåhayälutvam | yathä mucukundasya—

na kämaye’nyaà tava päda-sevanäd

akiïcana-prärthyatamäd varaà vibho |
ärädhya kas tväm apavarga-daà hare
våëéta äryo varam ätma-bandhanam ||

tasmäd visåjyäçiña éça sarvato

rajas-tamaù-sattva-guëänubandhäù |
niraïjanaà nirguëam advayaà paraà
tväà jïapti-mätraà puruñaà vrajämy aham ||

ciram iha våjinärtas tapyamäno’nutäpair

avitåña-ñaò-amitro’labdha-çäntiù kathaïcit |
açaraëa-da samupetas tvat-padäbjaà parätman
abhayam amåtam açokaà pähi mäpannam éça || (10.51.55-57)
etädåça-daçäyäà ca bhagavat-premä na paräkäñöhäm adhirohatéti tad-arthaà taà prati
bhagavatoktam—
kñätra-dharma-sthito jantün nyavadhér mågayädibhiù |
samähitas tat tapasä jahy aghaà mad-upäçritaù ||
janmany anantare räjan sarva-bhüta-suhåttamaù |
bhütvä dvija-varas tvaà vai mäm upaiñyasi kevalam || (10.51.62-63) iti |

apara-vairägyaà ca sütritaà pataïjalinä—dåñöänuçravika-viñaya-vitåñëasya vaçékära-saàjïä

vairägyam [yo.sü. 1.15] iti | tena na prema-paramäkäñöheti na tadäném eva kåtärthatä, para-
vairägyäbhävena bhakti-prakarñäbhävät | tasyaiva kåta-kåtyatä-hetutväd ity arthaù | para-
vairägyasya liìgaà mokña-paryanta-sakala-phala-nirapekñatvam, yathä—

imaà lokaà tathaivämum ätmänam ubhayäyinam |

ätmänam anu ye ceha ye räyaù paçavo gåhäù ||
visåjya sarvän anyäàç ca mäm evaà viçvato-mukham |
bhajanty ananyayä bhaktyä tän måtyor atipäraye || (3.25.39-40)

sälokya-särñöi-sämépya- särüpyaikatvam apy uta |

déyamänaà na gåhëanti vinä mat-sevanaà janäù || (3.29.13)

naikätmatäà me spåhayanti kecin

mat-päda-seväbhiratä mad-éhäù |
ye’nyonyato bhägavatäù prasajya
sabhäjayante mama pauruñäëi || (3.25.34)

na pärameñöhyaà na mahendra-dhiñëyaà
na särvabhaumaà na rasädhipatyam |
na yoga-siddhér apunar-bhavaà vä
mayy arpitätmecchati mad vinänyat || (11.14.14)

prahlädaù—
ahaà tv akämas tvad-bhaktas tvaà ca svämy anapäçrayaù |
nänyathehävayor artho räja-sevakayor iva || (7.10.6)

påthuù—
na kämaye nätha tad apy ahaà kvacin
na yatra yuñmac-caraëämbujäsavaù |
mahattamäntar-hådayän mukha-cyuto
vidhatsva karëäyutam eña me varaù || (4.20.24)

dhruvaù—
yä nirvåtis tanu-bhåtäà tava päda-padma-
dhyänäd bhavaj-jana-kathä-çravaëena vä syät |
sä brahmaëi sva-mahimany api nätha mä bhüt
kià tv antakäsi-lulität patatäà vimänät || (4.9.10)
mahiñyaù—
na vayaà sädhvi sämräjyaà sväräjyaà bhaujyam apy uta |
vairäjyaà pärameñöhyaà ca änantyaà vä hareù padam ||
kämayämaha etasya çrémat-päda-rajaù çriyaù |
kuca-kuìkuma-gandhäöhyaà mürdhnä voöhuà gadä-bhåtaù || (10.83.41-42)

indraù—
pratyänétäù parama bhavatä träyatä naù sva-bhägä
daityäkräntaà hådaya-kamalaà tad-gåhaà pratyabodhi |
käla-grastaà kiyad idam aho nätha çuçrüñatäà te
muktis teñäà na hi bahumatä närasiàhäparaiù kim || (7.8.42)

tathä—
yasya bhaktir bhagavati harau niùçreyaseçvare |
vikréòato’måtämbhodhau kià kñudraiù khätakodakaiù || (6.12.22)

våtraù—
na näka-påñöhaà na ca pärameñöhyaà
na särva-bhaumaà na rasädhipatyam |
na yoga-siddhér apunar-bhavaà vä
samaïjasa tvä virahayya käìkñe || (6.11.25)

çrutayaù—
duravagamätma-tattva-nigamäya tavätta-tanoç
carita-mahämåtäbdhi-parivarta-pariçramaëäù |
na parilañanti kecid apavargam apéçvara te
caraëa-saroja-haàsa-kula-saìga-visåñöa-gåhäù || (10.87.21)

evam anyad apy ühanéyam | etädåçe mokña-paryanta-sakala-phala-nirapekñatva-rüpe para-

vairägye sati phaläntare premëo’nudayät paramänanda-rüpe paramätmany eva premä paräà
käñöhäm ärohati | yathä våtrasya—

ajäta-pakñä iva mätaraà khagäù

stanyaà yathä vatsataräù kñudh-ärtäù |
priyaà priyeva vyuñitaà viñaëëä
mano’ravindäkña didåkñate tväm || (6.11.26) iti |

ata eva jïänaà vinä para-vairägyäbhävät tad-åte ca bhagavat-prema-paräkäñöhäbhävät tad-

arthaà jïäna-vairägye dåòhékartavye | tad uktam—

asevayäyaà prakåter guëänäà

jïänena vairägya-vijåmbhitena |
yogena mayy arpitayä ca bhaktyä
mäà pratyag-ätmänam ihävarundhe || (3.25.27)
 jïäna-vairägya-yuktena bhakti-yogena yoginaù |
kñemäya päda-mülaà me praviçanty akuto-bhayam || (3.25.43)

ity acyutäìghrià bhajato’nuvåttyä

bhaktir viraktir bhagavat-prabodhaù |
bhavanti vai bhägavatasya räjaàs
tataù paräà çäntim upaiti säkñät || (11.2.43)

bhägavatasya bhagavad-dharmänuñöhätuù prathamaà bhagavat-prabodhas tataù paraà

vairägyaà tataù prema-lakñaëä bhaktir ity arthaù | etac ca darçitam uddhaväya çré-
bhagavatä—
jïäninas tv aham eveñöaù svärtho hetuç ca sammataù |
svargaç caiväpavargaç ca nänyo’rtho mad-åte priyaù ||
jïäna-vairägya-saàsiddhäù padaà çreñöhaà vidur mama |
jïäné priya-tamo’to me jïänenäsau bibharti mäm || (11.19.2-3)

kédåçaà taj jïänam ity äkäìkñäyäà saìkñepeëa tad uktam—

tvayy uddhaväçrayati yas tri-vidho vikäro

mäyäntaräpatati nädy-apavargayor yat |
janmädayo’sya yad amé tava tasya kià syur
ädy-antayor yad asato’sti tad eva madhye || (11.19.7)

bhagavad-vyatiriktaà sarvam ägamäpäyitvät svapnavan mäyikaà tucchaà duùkha-rüpaà ca

heyam | bhagavän eva satyaù sva-prakäça-paramänanda-rüpo nityo vibhuç copädeya iti
jïänam ity arthaù | çrémad-bhagavad-gétäsu ca tad evoktam—

teñäà jïäné nitya-yukta eka-bhaktir viçiñyate |

priyo hi jïänino’tyartham ahaà sa ca mama priyaù ||
udäräù sarva evaite jïäné tv ätmaiva me matam |
ästhitaù sa hi yuktätmä mäm evänuttamäà gatim ||
bahünäà janmanäm ante jïänavän mäà prapadyate |
väsudevaù sarvam iti sa mahätmä sudurlabhaù || (gétä 7.17-19) iti |

väsudevätiriktaà sarvaà satyaà nästi mäyikatvät | väsudeva evätmatvät priyatamaù satya ity
arthaù | etädåça-jïäna-pürvaka-vairägyaà ca darçitam—

çrutiù pratyakñam aitihyam anumänaà catuñöayam |

pramäëeñv anavasthänäd vikalpät sa virajyate ||
karmaëäà pariëämitväd ä-viriïcyäd amaìgalam |
vipaçcin naçvaraà paçyed adåñöam api dåñöa-vat || (11.19.17-18)

tathänyatra—
karmäëy ärabhamäëänäà duùkha-hatyai sukhäya ca |
 paçyet päka-viparyäsaà mithuné-cäriëäà nåëäm ||
nityärti-dena vittena durlabhenätma-måtyunä |
gåhäpatyäpta-paçubhiù kä prétiù sädhitaiç calaiù ||
evaà lokaà paraà vidyän naçvaraà karma-nirmitam |
sa-tulyätiçaya-dhvaàsaà yathä maëòala-vartinäm || (11.3.18-20)

kédåçé bhagavad-dharmänuñöhätur jïäna-vairägya-pürvikä bhagavati bhaktir udetéty

äkäìkñäyäm uktam—

yady anéço dhärayituà mano brahmaëi niçcalam |

mayi sarväëi karmäëi nirapekñaù samäcara ||
çraddhälur mat-kathäù çåëvan su-bhadrä loka-pävanéù |
gäyann anusmaran karma janma cäbhinayan muhuù ||
mad-arthe dharma-kämärthän äcaran mad-apäçrayaù |
labhate niçcaläà bhaktià mayy uddhava sanätane || (11.11.22-24)

tathä—
bhakti-yogaù puraivoktaù préyamäëäya te’nagha |
punaç ca kathayiñyämi mad-bhakteù käraëaà param ||
çraddhämåta-kathäyäà me çaçvan mad-anukértanam |
pariniñöhä ca püjäyäà stutibhiù stavanaà mama ||
ädaraù paricaryäyäà sarväìgair abhivandanam |
mad-bhakta-püjäbhyadhikä sarva-bhüteñu man-matiù ||
mad-artheñv aìga-ceñöä ca vacasä mad-guëeraëam |
mayy arpaëaà ca manasaù sarva-käma-vivarjanam ||
mad-arthe’rtha-parityägo bhogasya ca sukhasya ca |
iñöaà dattaà hutaà japtaà mad-arthaà yad vrataà tapaù ||
evaà dharmair manuñyäëäm uddhavätma-nivedinäm |
mayi saïjäyate bhaktiù ko’nyo’rtho’syävaçiñyate || (11.19.19-24)

tathänyatra—
tasmäd guruà prapadyeta jijïäsuù çreya uttamam |
çäbde pare ca niñëätaà brahmaëy upaçamäçrayam ||
tatra bhägavatän dharmän çikñed gurv-ätma-daivataù |
amäyayänuvåttyä yais tuñyed ätmätma-do hariù ||
sarvato manaso’saìgam ädau saìgaà ca sädhuñu |
dayäà maitréà praçrayaà ca bhüteñv addhä yathocitam ||
çaucaà tapas titikñäà ca maunaà svädhyäyam ärjavam |
brahma-caryam ahiàsäà ca samatvaà dvandva-saàjïayoù ||
sarvaträtmeçvaränvékñäà kaivalyam aniketatäm |
vivikta-céra-vasanaà santoñaà yena kenacit ||
çraddhäà bhägavate çästre’nindäm anyatra cäpi hi |
mano-väk-karma-daëòaà ca satyaà çama-damäv api ||
çravaëaà kértanaà dhyänaà harer adbhuta-karmaëaù |
janma-karma-guëänäà ca tad-arthe’khila-ceñöitam ||
 iñöaà dattaà tapo japtaà våttaà yac cätmanaù priyam |
därän sutän gåhän präëän yat parasmai nivedanam ||
evaà kåñëätma-nätheñu manuñyeñu ca sauhådam |
paricaryäà cobhayatra mahatsu nåñu sädhuñu ||
parasparänukathanaà pävanaà bhagavad-yaçaù |
mitho ratir mithas tuñöir nivåttir mitha ätmanaù ||
smarantaù smärayantaç ca mitho’ghaugha-haraà harim |
bhaktyä saïjätayä bhaktyä bibhraty utpulakäà tanum || (11.3.21-31)

kvacid rudanty acyuta-cintayä kvacid

dhasanti nandanti vadanty alaukikäù |
nåtyanti gäyanty anuçélayanty ajaà
bhavanti tüñëéà param etya nirvåtäù || (11.3.32)

iti bhägavatän dharmän çikñan bhaktyä tad-utthayä |

näräyaëa-paro mäyäm aïjas tarati dustaräm || (11.3.33) iti |

tasmäd evaàvidhaiù çästréyair upäyair manaù-çuddhià sampädayed ity arthaù ||

--o)0(o--

upäyäù prathama-skandhe näradenopavarëitäù |

saìkñepät tän ahaà vakñye bhümi-bheda-vibhägataù ||33||

çästréyän evopäyän pratipanna-jana-buddhi-saukaryäya bhümikäbhedena vaktuà

pratijänéte—upäyä iti | spañöam ||33||

--o)0(o--

prathamaà mahatäà sevä tad-dayä-pätratä tataù |

çraddhätha teñäà dharmeña tato hari-guëa-çrutiù ||34||
tato raty-aìkurotpattiù svarüpädhigatis tataù |
prema-våddhiù paränande tasyätha sphuraëaà tataù ||35||
bhagavad-dharma-niñöhä’taù svasmiàs tad-guëa-çälitä |
premëo’tha paramä käñöhety uditä bhakti-bhümikä ||36||
tän eväha prathamam ity ädi | yathä vyäsa-närada-saàväde näradaù—

ahaà purätéta-bhave’bhavaà mune

däsyäs tu kasyäçcana veda-vädinäm |
nirüpito bälaka eva yoginäà
çuçrüñaëe prävåñi nirvivikñatäm ||
te mayy apetäkhila-cäpale’rbhake
dänte’dhåta-kréòanake’nuvartini |
cakruù kåpäà yadyapi tulya-darçanäù
çuçrüñamäëe munayo’lpa-bhäñiëi ||

ucchiñöa-lepän anumodito dvijaiù

sakåt sma bhuïje tad-apästa-kilbiñaù |
evaà pravåttasya viçuddha-cetasas
tad-dharma evätma-ruciù prajäyate ||

tatränvahaà kåñëa-kathäù pragäyatäm

anugraheëäçåëavaà manoharäù |
täù çraddhayä me’nupadaà viçåëvataù
priyaçravasy aìga mamäbhavad ruciù ||

tasmiàs tadä labdha-rucer mahä-mate

priyaçravasy askhalitä matir mama |
yayäham etat sad-asat sva-mäyayä
paçye mayi brahmaëi kalpitaà pare ||

itthaà çarat-prävåñikäv åtü harer

viçåëvato me’nusavaà yaço’malam |
saìkértyamänaà munibhir mahätmabhir
bhaktiù pravåttätma-rajas-tamopahä ||

tasyaivaà me’nuraktasya praçritasya hatainasaù |

çraddadhänasya bälasya däntasyänucarasya ca ||
jïänaà guhyatamaà yat tat säkñäd bhagavatoditam |
anvavocan gamiñyantaù kåpayä déna-vatsaläù ||
yenaivähaà bhagavato väsudevasya vedhasaù |
mäyänubhävam avidaà yena gacchanti tat-padam ||
etat saàsücitaà brahmaàs täpa-traya-cikitsitam |
yad éçvare bhagavati karma brahmaëi bhävitam ||
ämayo yaç ca bhütänäà jäyate yena suvrata |
tad eva hy ämayaà dravyaà na punäti cikitsitam ||
evaà nåëäà kriyä-yogäù sarve saàsåti-hetavaù |
ta evätma-vinäçäya kalpante kalpitäù pare ||
yad atra kriyate karma bhagavat-paritoñaëam |
jïänaà yat tad adhénaà hi bhakti-yoga-samanvitam ||
kurväëä yatra karmäëI bhagavac-chikñayäsakåt |
gåëanti guëa-nämäni kåñëasyänusmaranti ca ||
oà namo bhagavate tubhyaà väsudeväya dhémahi |
pradyumnäyäniruddhäya namaù saìkarñaëäya ca ||
iti mürty-abhidhänena mantra-mürtim amürtikam |
yajate yajïa-puruñaà sa samyag darçanaù pumän ||
 imaà sva-nigamaà brahmann avetya mad-anuñöhitam |
adän me jïänam aiçvaryaà svasmin bhävaà ca keçavaù || (1.5.23-39)

(1) mahat-sevä dvividhä—bhagavad-bhakta-sevä säkñäd bhagavat-sevä ca | taträdyä, yathä—

mahat-seväà dväram ähur vimuktes

tamo-dväraà yoñitäà saìgi-saìgam |
mahäntas te sama-cittäù praçäntä
vimanyavaù suhådaù sädhavo ye ||

ye vä mayéçe kåta-sauhådärthä
janeñu dehambhara-värtikeñu |
gåheñu jäyätmaja-rätimatsu
na préti-yuktä yävad-arthäç ca loke || (5.5.2-3)

yathä—
prasaìgam ajaraà päçam ätmanaù kavayo viduù |
sa eva sädhuñu kåto mokña-dväram apävåtam ||
titikñavaù käruëikäù suhådaù sarva-dehinäm |
ajäta-çatravaù çäntäù sädhavaù sädhu-bhüñaëäù ||
mayy ananyena bhävena bhaktià kurvanti ye dåòhäm |
mat-kåte tyakta-karmäëas tyakta-svajana-bändhaväù ||
mad-äçrayäù kathä måñöäù çåëvanti kathayanti ca |
tapanti vividhäs täpä naitän mad-gata-cetasaù ||
ta ete sädhavaù sädhvi sarva-saìga-vivarjitäù |
saìgas teñv atha te prärthyaù saìga-doña-harä hi te || (3.25.20-24)

yathä—
yat-päda-saàçrayäù süta munayaù praçamäyanäù |
sadyaù punanty upaspåñöäù svardhuny-äpo’nusevayä || (1.1.15)

tulayäma lavenäpi na svargaà näpunar-bhavam |

bhagavat-saìgi-saìgasya martyänäà kim utäçiñaù || (1.18.13)

yathä—
durlabho mänuño deho dehinäà kñaëa-bhaìguraù |
taträpi durlabhaà manye vaikuëöha-priya-darçanam ||
ata ätyantiko kñemaà påcchämo bhavato’naghäù |
saàsäre’smin kñaëärdho’pi sat-saìgaù çevadhir nåëäm || (11.2.29-30)

yathä—
no rodhayati mäà yogo na säìkhyaà dharma eva ca |
na svädhyäyas tapas tyägo neñöä-pürtaà na dakñiëä ||
vratäni yajïaç chandäàsi térthäni niyamä yamäù |
yathävarundhe sat-saìgaù sarva-saìgäpaho hi mäm ||
 sat-saìgena hi daiteyä yätudhänä mågäù khagäù |
gandharväpsaraso nägäù siddhäç cäraëa-guhyakäù ||
vidyädharä manuñyeñu vaiçyäù çüdräù striyo’ntyajäù |
rajas-tamaù-prakåtaya tasmiàs tasmin yuge yuge ||
bahavo mat-padaà präptäs tväñöra-käyädhavädayaù | (11.12.1-5)

säkñäd bhagavat-sevä, yathä—

våñaparvä balir bäëo mayaç cätha vibhéñaëaù ||
sugrévo hanumän åkño gajo gådhro vaëik-pathaù |
vyädhaù kubjä vraje gopyo yajïa-patnyas tathäpare ||
te nädhéta-çruti-gaëä nopäsita-mahat-tamäù |
avratätapta-tapaso mat-saìgän mäm upägatäù ||
kevalena hi bhävena gopyo gävo nagä mågäù |
ye’nye müöha-dhiyo nägäù siddhä mäm éyur aïjasä ||
yaà na yogena säìkhyena däna-vrata-tapo-'dhvaraiù |
vyäkhyä-svädhyäya-sannyäsaiù präpnuyäd yatnavän api || (11.12.5-9)

mat-kämä ramaëaà järam asvarüpa-vido’baläù |

brahma mäà paramaà präpuù saìgäc chata-sahasraçaù ||
tasmät tvam uddhavotsåjya codanäà praticodanäm |
pravåttià ca nivåttià ca çrotavyaà çrutam eva ca ||
mäm ekam eva çaraëam ätmänaà sarva-dehinäm |
yähi sarvätma-bhävena mayä syä hy akuto-bhayaù || (11.12.13-15)

tad ayam atra niñkarñaù—bhagavat-saìgaà vä bhagavat-saìgi-saìgaà vä yathä-yogyam

antareëa na bhagvati bhaktir udeti | etäväàs tu viçeñaù—bhagavat-saìginäà kåtärthatvän
nänya-saìgäpekñeti vyäkhyätä dvividhä mahat-sevä |

(2) tad-dayä-pätratä tataù | teñäà mahatäà dayä sva-viñayä svakéyaiù suçélatädi-guëair

bhavati | te ca guëä bhagavatoktäù—

kåpälur akåta-drohas titikñuù sarva-dehinäm |

satya-säro’navadyätmä samaù sarvopakärakaù ||
kämair ahata-dhér dänto måduù çucir akiïcanaù |
aného mita-bhuk çäntaù sthiro mac-charaëo muniù ||
apramatto gabhérätmä dhåti-mäï jita-ñaò-guëaù |
amäné mäna-daù kalyo maitraù käruëikaù kaviù || (11.11.29-31)

tathä—
yamän abhékñëaà seveta niyamän mat-paraù kvacit |
mad-abhijïaà guruà çäntam upäséta mad-ätmakam ||
amäny amatsaro dakño nirmamo dåöha-sauhådaù |
asatvaro’rtha-jijïäsur anasüyur amogha-väk ||
jäyäpatya-gåha-kñetra- svajana-draviëädiñu |
udäsénaù samaà paçyan sarveñv artham ivätmanaù || (11.10.5-7) ity ädi |
udäharaëaà prahlädaù | yathä—
tasya daitya-pateù puträç catväraù paramädbhutäù |
prahrädo’bhün mahäàs teñäà guëair mahad-upäsakaù ||
brahmaëyaù çéla-sampannaù satya-sandho jitendriyaù |
ätmavat sarva-bhütänäm eka-priya-suhåttamaù ||
däsavat sannatäryäìghriù pitåvad déna-vatsalaù |
bhrätåvat sadåçe snigdho guruñv éçvara-bhävanaù |
vidyärtha-rüpa-janmäòhyo mäna-stambha-vivarjitaù || (7.4.30-32)

nodvigna-citto vyasaneñu niùspåhaù

çruteñu dåñöeñu guëeñv avastu-dåk |
däntendriya-präëa-çaréra-dhéù sadä
praçänta-kämo rahitäsuro’suraù || (7.4.33)

etädåça-çiñya-guëäbhäve tu jäto’pi mahattama-saìgo nirarthaka iti tad-dayä-pätratä bhavati

dvitéyä bhümikä | säpi dvividhä—sva-prayatnänapekñä tat-säpekñä ca | taträdyä, yathä—

tarhy eva sarasas tasmän niñkrämantaà sahänugam |

upagéyamänam amara- pravaraà vibudhänugaiù ||
tapta-hema-nikäyäbhaà çiti-kaëöhaà tri-locanam |
prasäda-sumukhaà vékñya praëemur jäta-kautukäù ||
sa tän prapannärti-haro bhagavän dharma-vatsalaù |
dharma-jïän çéla-sampannän prétaù prétän uväca ha ||
çré-rudra uväca
yüyaà vediñadaù puträ viditaà vaç cikérñitam |
anugrahäya bhadraà va evaà me darçanaà kåtam ||
yaù paraà raàhasaù säkñät tri-guëäj jéva-saàjïität |
bhagavantaà väsudevaà prapannaù sa priyo hi me ||
sva-dharma-niñöhaù çata-janmabhiù pumän
viriïcatäm eti tataù paraà hi mäm |
avyäkåtaà bhägavato’tha vaiñëavaà
padaà yathähaà vibudhäù kalätyaye ||
atha bhägavatä yüyaà priyäù stha bhagavän yathä |
na mad bhägavatänäà ca preyän anyo’sti karhicit ||
idaà viviktaà japtavyaà pavitraà maìgalaà param |
niùçreyasa-karaà cäpi çrüyatäà tad vadämi vaù ||
ity anukroça-hådayo bhagavän äha tä‘ chivaù |
baddhäïjalén räja-puträn näräyaëa-paro vacaù || (4.24.24-32)

ity ädau rudra-pracetasa-saàväde | yathä vä--te mayy apetäkhila-cäpale’rbhake (1.5.24) ity

atra | sva-prayatnäpekñä, yathä dhruva-närada-saàväde dhruva uväca—

so’yaà çamo bhagavatä sukha-duùkha-hatätmanäm |

darçitaù kåpayä puàsäà durdarço’smad-vidhais tu yaù ||
 athäpi me’vinétasya kñättraà ghoram upeyuñaù |
surucyä durvaco-bäëair na bhinne çrayate hådi ||
padaà tri-bhuvanotkåñöaà jigéñoù sädhu vartma me |
brühy asmat-pitåbhir brahmann anyair apy anadhiñöhitam ||
nünaà bhavän bhagavato yo’ìgajaù parameñöhinaù |
vitudann aöate véëäà hitäya jagato’rkavat ||
maitreya uväca—
ity udähåtam äkarëya bhagavän näradas tadä |
prétaù pratyäha taà bälaà sad-väkyam anukampayä ||
närada uväca—
jananyäbhihitaù panthäù sa vai niùçreyasasya te |
bhagavän väsudevas taà bhaja taà pravaëätmanä ||
dharmärtha-käma-mokñäkhyaà ya icchec chreya ätmanaù |
ekaà hy eva hares tatra käraëaà päda-sevanam ||
tat täta gaccha bhadraà te yamunäyäs taöaà çuci |
puëyaà madhuvanaà yatra sännidhyaà nityadä hareù || (4.8.35-42)

(3) çraddhä’tha teñäà dharmeñu | pürvokta-guëa-sampannasya mahattamän

sevamänasyaitädåça-dharmänuñöhänäd aham api kåtärtho bhaveyam iti ruci-viçeña-rüpä
çraddhä tad-dharmeñu bhavati | tad uktam—

yad-anudhyäsinä yuktäù karma-granthi-nibandhanam |

chindanti kovidäs tasya ko na kuryät kathä-ratim ||
çuçrüñoù çraddadhänasya väsudeva-kathä-ruciù |
syän mahat-sevayä vipräù puëya-tértha-niñevaëät || (1.2.15-16)

jïänaà yad äpratinivåtta-guëormi-cakram

ätma-prasäda uta yatra guëeñv asaìgaù |
kaivalya-sammata-pathas tv atha bhakti-yogaù
ko nirvåto hari-kathäsu ratià na kuryät || (2.3.12) ity ädi |

hari-kathä-padam anyeñäm api bhägavata-dharmäëäm upalakñaëam | yathäha brahmä—

tad astu me nätha sa bhüri-bhägo

bhave’tra vänyatra tu vä tiraçcäm |
yenäham eko’pi bhavaj-janänäà
bhütvä niñeve tava päda-pallavam || (10.14.30)

ity atra päda-sevanam | evam anyad apy ühyam | iyaà ca çraddhä sädhana-paripäkeëa
vardhamänaihikämuñmika-sarva-viñayärucim upajanayanté bubhukñeva bhakñyamätraika-
çaraëaà bhagavad-dharmäcaraëaika-jévanaà puruñam äpädayati | yathä parékñitaù—

naiñätiduùsahä kñun mäà tyaktodam api bädhate |

pibantaà tvan-mukhämbhoja- cyutaà hari-kathämåtam || (10.1.13)
ity ädibhyaù | yathä vä çaunikädénäm—

äyur harati vai puàsäm udyann astaà ca yann asau |

tasyarte yat-kñaëo néta uttama-çloka-värtayä || (2.3.17)

bile batorukrama-vikramän ye
na çåëvataù karëa-puöe narasya |
jihväsaté därdurikeva süta
na copagäyaty urugäya-gäthäù ||

bhäraù paraà paööa-kiréöa-juñöam

apy uttamäìgaà na namen mukundam |
çävau karau no kurute saparyäà
harer lasat-käïcana-kaìkaëau vä ||

barhäyite te nayane naräëäà

liìgäni viñëor na nirékñato ye |
pädau nåëäà tau druma-janma-bhäjau
kñeträëi nänuvrajato harer yau ||

jévaï chavo bhägavatäìghri-reëuà

na jätu martyo’bhilabheta yas tu |
çré-viñëu-padyä manujas tulasyäù
çvasaï chavo yas tu na veda gandham ||

tad açma-säraà hådayaà batedaà

yad gåhyamäëair hari-näma-dheyaiù |
na vikriyetätha yadä vikäro
netre jalaà gätra-ruheñu harñaù || (2.3.20-24) ity ädau |

çraddhä-vihénäs tu kecid viñaya-bhoga-paräù | kecit päëòityädi-garveëa bhagavad-bhkata-

nindäparäù santo niraye’pi nindanéyä eva bhavanti | tatra prathame, yathä—

yan na vrajanty agha-bhido racanänuvädäc

chåëvanti ye’nya-viñayäù kukathä mati-ghnéù |
yäs tu çrutä hata-bhagair nåbhir ätta-säräs
täàs tän kñipanty açaraëeñu tamaùsu hanta || (3.15.23)

taravaù kià na jévanti bhasträù kià na çvasanty uta |

na khädanti na mehanti kià gräme paçavo’pare ||
çva-viò-varähoñöra-kharaiù saàstutaù puruñaù paçuù |
na yat-karëa-pathopeto jätu näma gadägrajaù || (2.3.18-19) ity ädi |

bhagavad-bhakta-nindä-parä, yathä—
 mukha-bähüru-pädebhyaù puruñasyäçramaiù saha |
catväro jajïire varëä guëair viprädayaù påthak ||
ya eñäà puruñaà säkñäd ätma-prabhavam éçvaram |
na bhajanty avajänanti sthänäd bhrañöäù patanty adhaù ||
düre hari-kathäù kecid düre cäcyuta-kértanäù |
striyaù çüdrädayaç caiva te’nukampyä bhavädåçäm || (11.5.2-4)

rajasä ghora-saìkalpäù kämukä ahi-manyavaù |

dämbhikä mäninaù päpä vihasanty acyuta-priyän ||

vadanti te’nyonyam upäsita-striyo

gåheñu maithunya-pareñu cäçiñaù |
yajanty asåñöänna-vidhäna-dakñiëaà
våttyai paraà ghnanti paçün atad-vidaù ||

çriyä vibhütyäbhijanena vidyayä

tyägena rüpeëa balena karmaëä |
jäta-smayenändha-dhiyaù saheçvarän
sato’vamanyanti hari-priyän khaläù ||

sarveñu çaçvat tanu-bhåtsv avasthitaà

yathä kham ätmänam abhéñöam éçvaram |
vedopagétaà ca na çåëvate’budhä
mano-rathänäà pravadanti värtayä || (11.5.7-10)

hitvätma-mäyä-racitä gåhäpatya-suhåt-striyaù |
tamo viçanty anicchanto väsudeva-paräì-mukhäù || (11.5.18)

na bhajati kumanéñiëäà sa ijyäà

harir adhanätma-dhana-priyo rasa-jïaù |
çruta-dhana-kula-karmaëäà madair ye
vidadhati päpam akiïcaneñu satsu || (4.31.21)

evam anyad apy ühanéyam | tasmäd bhagavad-dharma-çraddhä bhavati tåtéyä bhümikä |

(4) tato hari-guëa-çrutiù, yathä—

itthaà parasya nija-vartma-rirakñayätta-

lélä-tanos tad-anurüpa-viòambanäni |
karmäëi karma-kañaëäni yadüttamasya
çrüyäd amuñya padayor anuvåttim icchan ||

martyas tayänusavam edhitayä mukunda-

çrémat-kathä-çravaëa-kértana-cintayaiti |
tad-dhäma dustara-kåtänta-javäpavargaà
 grämäd vanaà kñiti-bhujo’pi yayur yad-arthäù || (10.90.49-50)

saàsära-sindhum ati-dustaram uttitérñor

nänyaù plavo bhagavato puruñottamasya |
lélä-kathä-rasa-niñevanam antareëa
puàso bhaved vividha-duùkha-davärditasya || (12.4.40)

nivåtta-tarñair upagéyamänäd
bhavauñadhäc chrotra-mano-'bhirämät |
ka uttamaçloka-guëänuvädät
pumän virajyeta vinä paçughnät || (10.1.4)

ko nu räjann indriya-vän mukunda-caraëämbujam |

na bhajet sarvato-måtyur upäsyan amarottamaiù || (11.2.2)

tac ca bhajanaà vivåtam—

çravaëaà kértanaà viñëoù smaraëaà päda-sevanam |
arcanaà vandanaà däsyaà sakhyam ätma-nivedanam ||
iti puàsärpitä viñëau bhaktiç cen nava-lakñaëä |
kriyeta bhagavaty addhä tan manye’dhétam uttamam || (7.5.23-24)

tad eva saìkñiptam—

tasmäd bhärata sarvätmä bhagavän éçvaro hariù |
çrotavyaù kértitavyaç ca smartavyaç cecchatäbhayam || (2.1.5)

krameëodäharaëam—
patitaù skhalitaç cärtaù kñuttvä vä vivaço gåëan |
haraye nama ity uccair mucyate sarva-pätakät ||

saìkértyamäno bhagavän anantaù

çrutänubhävo vyasanaà hi puàsäm |
praviçya cittaà vidhunoty açeñaà
yathä tamo’rko’bhram iväti-vätaù ||

måñä giras tä hy asatér asat-kathä

na kathyate yad bhagavän adhokñajaù |
tad eva satyaà tad u haiva maìgalaà
tad eva puëyaà bhagavad-guëodayam ||

tad eva ramyaà ruciraà navaà navaà

tad eva çaçvan manaso mahotsavam |
tad eva çokärëava-çoñaëaà nåëäà
yad uttamaùçloka-yaço’nugéyate ||

na tad vacaç citra-padaà harer yaço

jagat-pavitraà pragåëéta karhicit |
tad dhväìkña-térthaà na tu haàsa-sevitaà
yaträcyutas tatra hi sädhavo’maläù ||

tad väg-visargo janatägha-samplavo

yasmin prati-çlokam abaddhavaty api |
nämäny anantasya yaço’ìkitäni yat
çåëvanti gäyanti gåëanti sädhavaù ||

naiñkarmyam apy acyuta-bhäva-varjitaà

na çobhate jïänam alaà niraïjanam |
kutaù punaù çaçvad abhadram éçvare
na hy arpitaà karma yad apy anuttamam ||

yaçaù-çriyäm eva pariçramaù paro

varëäçramäcära-tapaù-çrutädiñu |
avismåtiù çrédhara-päda-padmayor
guëänuväda-çravaëädarädibhiù ||

avismåtiù kåñëa-padäravindayoù
kñiëoty abhadräëi ca çaà tanoti |
sattvasya çuddhià paramätma-bhaktià
jïänaà ca vijïäna-viräga-yuktam || (12.12.47-55)

smarataù päda-kamalam ätmänam api yacchati |

kià nv artha-kämän bhajato näty-abhéñöän jagad-guruù || (10.80.11)

dåñöaà taväìghri-yugalaà janatäpavargaà

brahmädibhir hådi vicintyam agädha-bodhaiù |
saàsära-küpa-patitottaraëävalambaà
dhyäyaàç carämy anugåhäëa yathä småtiù syät || (10.69.18)

taà naù samädiçopäyaà yena te caraëäbjayoù |

småtir yathä na viramed api saàsaratäm iha || (10.73.15)

tasmäd rajo-räga-viñäda-manyu-
mäna-spåhä-bhayadainyädhimülam |
hitvä gåhaà saàsåti-cakravälaà
nåsiàha-pädaà bhajatäkutobhayam iti || (5.18.14)

aho améñäà kim akäri çobhanaà

prasanna eñäà svid uta svayaà hariù |
yair janma labdhaà nåñu bhäratäjire
mukunda-sevaupayikaà spåhä hi naù || (5.19.21)
 yäù samparyacaran premëä päda-saàvähanädibhiù |
jagad-guruà bhartå-buddhyä täsäà kià varëyate tapaù || (10.90.27)

vaidikas täntriko miçra iti me tri-vidho makhaù |

trayäëäm épsitenaiva vidhinä mäà samarcayet || (11.27.7)

evaà kriyä-yoga-pathaiù pumän vaidika-täntrikaiù |

arcann ubhayataù siddhià matto vindaty abhépsitäm || (11.27.49)

yat-pädayor açaöha-dhéù salilaà pradäya

dürväìkurair api vidhäya satéà saparyäm |
apy uttamäà gatim asau bhajate tri-lokéà
däçvän aviklava-manäù katham ärtim åcchet || (8.22.23)

yady uttamaçloka bhavän mameritaà

vaco vyalékaà sura-varya manyate |
karomy åtaà tan na bhavet pralambhanaà
padaà tåtéyaà kuru çérñëi me nijam || (8.22.2)

tat te’nukampäà su-samékñamäëo

bhuïjäna evätma-kåtaà vipäkam |
håd-väg-vapurbhir vidadhan namas te
jéveta yo mukti-pade sa däya-bhäk || (10.14.8)

mamädyämaìgalaà nañöaà phalaväàç caiva me bhavaù |

yan namasye bhagavato yogi-dhyeyäìghri-paìkajam || (10.38.6)

patitaù skhalitaç cärtaù kñuttvä vä vivaço gåëan |

haraye nama ity uccair mucyate sarva-pätakät || (12.12.47)

natäù sma te nätha padäravindaà

buddhéndriya-präëa-mano-vacobhiù |
yac cintyate’ntar hådi bhäva-yuktair
mumukñubhiù karma-mayoru-päçät || (11.6.7)

çrémad-bhagavad-gétäsu ca—
man-manä bhava mad-bhakto mad-yäjé mäà namaskuru |
mäm evaiñyasi satyaà te pratijäne priyo’si me || [gétä 18.65]

yan-näma-çruti-mätreëa pumän bhavati nirmalaù |

tasya tértha-padaù kià vä däsänäm avaçiñyate || (9.5.16)

kià citram acyuta tavaitad açeña-bandho

däseñv ananya-çaraëeñu yad ätma-sättvam |
yo’rocayat saha mågaiù svayam éçvaräëäà
 çrémat-kiréöa-taöa-péòita-päda-péöhaù || (11.29.4)

käyena väcä manasendriyair vä

buddhyätmanä vänusåta-svabhävät |
karoti yad yat sakalaà parasmai
näräyaëäyeti samarpayet tat || (11.2.36)

aho bhägyam aho bhägyaà nanda-gopa-vrajaukasäm |

yan-mitraà paramänandaà pürëaà brahma sanätanam || (10.14.32)

itthaà satäà brahma-sukhänubhütyä

däsyaà gatänäà para-daivatena |
mäyäçritänäà nara-därakeëa
säkaà vijahruù kåta-puëya-puïjäù || (10.12.11)

martyo yadä tyakta-samasta-karmä

niveditätmä vicikérñito me |
tadämåtatvaà pratipadyamäno
mayätma-bhüyäya ca kalpate vai || (11.29.34)

dharmärtha-käma iti yo’bhihitas tri-varga

ékñä trayé naya-damau vividhä ca värtä |
manye tad etad akhilaà nigamasya satyaà
svätmärpaëaà sva-suhådaù paramasya puàsaù || (7.6.26)

devarñi-bhütäpta-nåëäà pitèëäà
na kiìkaro näyam åëé ca räjan |
sarvätmanä yaù çaraëaà çaraëyaà
gato mukundaà parihåtya kartam || (11.5.41)

tasmäd evaà-rüpeëa yathä-çakti bhägavata-dharmänuñöhäne bhavati caturthé bhümikä | etac-

catuñöayaà sädhanam eva |

(5) tato raty-aìkurotpattiù | ratir näma bhakti-rasa-sthäyi-bhävo druta-citta-praviñöa-

bhagavad-äkäratä-rüpaù saàskära-viçeña iti vakñyate | sa eväìkuro bhägavata-
dharmänuñöhänätmaka-béjasya | tad uktam—

satäà prasaìgän mama vérya-saàvido

bhavanti håt-karëa-rasäyanäù kathäù |
taj-joñaëäd äçv apavarga-vartmani
çraddhä ratir bhaktir anukramiñyati || (3.25.25)

çraddhä bhakti-rasänubhave, tato ratiù sthäyi-bhävaù, tataù sa eva bhakti-rasatäà

präpto’nukrameëa bhaviñyatéty arthaù |
 evaà manaù karma-vaçaà prayuìkte
avidyayätmany upadhéyamäne |
prétir na yävan mayi väsudeve
na mucyate deha-yogena tävat || (5.5.6)

bhaväpavargo bhramato yadä bhavej

janasya tarhy acuta sat-samägamaù |
sat-saìgamo yarhi tadaiva sad-gatau
parävareçe tvayi jäyate matiù || (10.51.53)

tvayi me’nanya-viñayä matir madhu-pate’sakåt |

ratim udvahatäd addhä gaìgevaugham udanvati || (1.8.42)

karmabhir bhrämyamäëänäà yatra kväpéçvarecchayä |

maìgaläcaritair dänai ratir naù kåñëa éçvare || (10.47.67)

iyaà ca païcamé bhümikä bhakteù svarüpam | etasyä eva paripäka-viçeñäd anyäù ñaò-
bhümikäù phala-bhütäù |

(6) svarüpädhigatis tataù | pratyagätma-svarüpasya sthüla-sükñma-deha-dvayätiriktatvena

säkñätkäraù ñañöhé bhümikä | anyathä dehendriyädi-vikñepeëa jätäyä api rater anirvähät | tad
uktam—

jïänaà niùçreyasärthäya puruñasyätma-darçanam |

yad ähur varëaye tat te hådaya-granthi-bhedanam ||
anädir ätmä puruño nirguëaù prakåteù paraù |
pratyag-dhämä svayaà-jyotir viçvaà yena samanvitam ||
sa eña prakåtià sükñmäà daivéà guëamayéà vibhuù |
yadåcchayaivopagatäm abhyapadyata lélayä ||
guëair viciträù såjatéà sa-rüpäù prakåtià prajäù |
vilokya mumuhe sadyaù sa iha jïäna-gühayä ||
evaà paräbhidhyänena kartåtvaà prakåteù pumän |
karmasu kriyamäëeñu guëair ätmani manyate ||
tad asya saàsåtir bandhaù pära-tantryaà ca tat-kåtam |
bhavaty akartur éçasya säkñiëo nirvåtätmanaù || (3.26.2-7)

tathä—
ätmä nityo’vyayaù çuddha ekaù kñetra-jïa äçrayaù |
avikriyaù sva-dåg hetur vyäpako’saìgy anävåtaù ||
etair dvädaçabhir vidvän ätmano lakñaëaiù paraiù |
ahaà mamety asad-bhävaà dehädau mohajaà tyajet || (7.7.19-20)

evaà çuddhe tvam-pada-lakñye’vagate tat-pada-lakñyeëa sahäbheda-jïänaà bhavati | etad apy

uktam—
kåñëam enam avehi tvam ätmänam akhilätmanäm |
 jagad-dhitäya so’py atra dehéväbhäti mäyayä || (10.14.55) ity ädi |

etädåça-jïänasya ca bhakty-uttara-kälatvaà darçitam—

väsudeve bhagavati bhakti-yogaù prayojitaù |

janayaty äçu vairägyaà jïänaà ca yad ahaitukam || (1.2.7)

çreyaù-srutià bhaktim udasya te vibho

kliçyanti ye kevala-bodha-labdhaye |
teñäm asau kleçala eva çiñyate
nänyad yathä sthüla-tuñävaghätinäm || (10.14.4) ity ädi |

(7) etädåça-tattva-jïäne sati vairägya-däròhyäd bhagavati premëo våddhir bhavatéti saptamé

bhümikä, yathä—

nyasta-kréòanako bälo jaòavat tan-manastayä |

kåñëa-graha-gåhétätmä na veda jagad édåçam ||
äsénaù paryaöann açnan çayänaù prapiban bruvan |
nänusandhatta etäni govinda-parirambhitaù ||
kvacid rudati vaikuëöha- cintä-çabala-cetanaù |
kvacid dhasati tac-cintä- hläda udgäyati kvacit ||
nadati kvacid utkaëöho vilajjo nåtyati kvacit |
kvacit tad-bhävanä-yuktas tan-mayo’nucakära ha ||
kvacid utpulakas tüñëém äste saàsparça-nirvåtaù |
aspanda-praëayänanda- salilämélitekñaëaù ||

sa uttama-çloka-padäravindayor
niñevayäkiïcana-saìga-labdhayä |
tanvan paräà nirvåtim ätmano muhur
duùsaìga-dénasya manaù çamaà vyadhät || (7.4.37-42)

sa prahlädaù, tathä—
evaà nirjita-ñaò-vargaiù kriyate bhaktir éçvare |
väsudeve bhagavati yayä saàlabhyate ratiù ||

niçamya karmäëi guëän atulyän

véryäëi lélä-tanubhiù kåtäni |
yadätiharñotpulakäçru-gadgadaà
protkaëöha udgäyati rauti nåtyati ||

yadä graha-grasta iva kvacid dhasaty

äkrandate dhyäyati vandate janam |
muhuù çvasan vakti hare jagat-pate
näräyaëety ätma-matir gata-trapaù ||
 tadä pumän mukta-samasta-bandhanas
tad-bhäva-bhävänukåtäçayäkåtiù |
nirdagdha-béjänuçayo mahéyasä
bhakti-prayogeëa samety adhokñajam ||

adhokñajälambham ihäçubhätmanaù
çarériëaù saàsåti-cakra-çätanam |
tad brahma-nirväëa-sukhaà vidur budhäs
tato bhajadhvaà hådaye håd-éçvaram || (7.7.33-37)

evam anyad apy ühanéyam | etädåça-saptamé-paryanta eva sädhanäbhyäsaù | ataù parantu

bhümikä-catuñöayam ayatna-sädhyam |

(8) tasyätha sphuraëam | tasya premäspadébhütasya bhagavataù säkñätkära-premätiçaya-

hetuko’ñöamé bhümikä | tad uktam—

naikätmatäà me spåhayanti kecin

mat-päda-seväbhiratä mad-éhäù |
ye’nyonyato bhägavatäù prasajya
sabhäjayante mama pauruñäëi ||

paçyanti te me ruciräëy amba santaù

prasanna-vakträruëa-locanäni |
rüpäëi divyäni vara-pradäni
säkaà väcaà spåhaëéyäà vadanti ||

tair darçanéyävayavair udära-

viläsa-häsekñita-väma-süktaiù |
håtätmano håta-präëäàç ca bhaktir
anicchato me gatim aëvéà prayuìkte || (3.25.34-36)

evam anyad apy ühyam |

(9) tataù bhagavad-dharma-niñöhä | yathä çré-viñëu-puräëe—

çälagräme mahäbhägo bhagavan nyasta-mänasaù |
sa uväsa ciraà kälaà maitreya påthivé-patiù ||
ahiàsädiñv açeñeñu guëeñu guëinäà varaù |
aväpa paramäà käñöhäà manasaç cäpi saàyame ||
yajïeçäcyuta govinda mädhavänanda keçava |
kåñëa viñëo håñékeça väsudeva namo’stu te ||
iti räjäha bharato harer nämäni kevalam |
nänyaj jagäda maitreya kiïcit svapnäntare’pi ca |
etat padaà tad-arthaà ca vinä nänyad acintayat ||
samit-puñpa-kuçädänaà cakre deva-kriyä-kåte |
nänyäni cakre karmäëi niùsaìgo yoga-täpasaù || [vi.pu. 2.13.7-11]
påthivé-patir bharataù | çrémad-bhägavate ca—

ambaréño mahä-bhägaù sapta-dvépavatéà mahém |

avyayäà ca çriyaà labdhvä vibhavaà cätulaà bhuvi ||
mene’tidurlabhaà puàsäà sarvaà tat svapna-saàstutam |
vidvän vibhava-nirväëaà tamo viçati yat pumän ||
väsudeve bhagavati tad-bhakteñu ca sädhuñu |
präpto bhävaà paraà viçvaà yenedaà loñöravat småtam ||

sa vai manaù kåñëa-padäravindayor

vacäàsi vaikuëöha-guëänuvarëane |
karau harer mandira-märjanädiñu
çrutià cakäräcyuta-sat-kathodaye ||

mukunda-liìgälaya-darçane dåçau
tad-bhåtya-gätra-sparçe’ìga-saìgamam |
ghräëaà ca tat-päda-saroja-saurabhe
çrémat-tulasyä rasanäà tad-arpite ||

pädau hareù kñetra-padänusarpaëe

çiro håñékeça-padäbhivandane |
kämaà ca däsye na tu käma-kämyayä
yathottamaçloka-janäçrayä ratiù ||

evaà sadä karma-kaläpam ätmanaù

pare’dhiyajïe bhagavaty adhokñaje |
sarvätma-bhävaà vidadhan mahém imäà
tan-niñöha-vipräbhihitaù çaçäsa ha || (9.4.15-21)

yathä vä,
taà mopayätaà pratiyantu viprä
gaìgä ca devé dhåta-cittam éçe |
dvijopasåñöaù kuhakas takñako vä
daçatv alaà gäyata viñëu-gäthäù ||

punaç ca bhüyäd bhagavaty anante

ratiù prasaìgaç ca tad-äçrayeñu |
mahatsu yäà yäm upayämi såñöià
maitry astu sarvatra namo dvijebhyaù ||

iti sma räjädhyavasäya-yuktaù

präcéna-müleñu kuçeñu dhéraù |
udaì-mukho dakñiëa-küla äste
samudra-patnyäù sva-suta-nyasta-bhäraù ||
räjä parékñit |

evaà ca tasmin nara-deva-deve

präyopaviñöe divi deva-saìghäù |
praçasya bhümau vyakiran prasünair
mudä muhur dundubhayaç ca neduù || (1.19.15-18)

yathä vä—
vayaà tv iha mahä-yogin bhramantaù karma-vartmasu |
tvad-värtayä tariñyämas tävakair dustaraà tamaù || (11.6.48)
tvayopabhukta-srag-gandha- väso-'laìkära-carcitäù |
ucchiñöa-bhojino däsäs tava mäyäà jayema hi || (11.6.46)

evam anyad apy ühanéyam | bhagavad-dharma-niñöhä prayanta-pürvikä sädhanam | svataù

siddhä tu bhagavad-dharma-niñöhä bhavati phala-bhütä navamé bhümikä |

(10) ataù svasmiàs tad-guëa-çälitä, yathä—

atho vibhütià mama mäyävinas täm

aiçvaryam añöäìgam anupravåttam |
çriyaà bhägavatéà väspåhayanti bhadräà
parasya me te’çnuvate tu loke ||

na karhicin mat-paräù çänta-rüpe

naìkñyanti no me’nimiño leòhi hetiù |
yeñäm ahaà priya ätmä sutaç ca
sakhä guruù suhådo daivam iñöam || (3.25.37-38)

evam avinaçvara-bhagavat-tulya-guëävirbhävo bhavati daçamé bhümikä |

(11) premëo’tha paramä käñöhä | präëa-parityägävadhi-virahäsahiñëutä-rüpä, yathä—

gopénäà paramänanda äséd govinda-darçane |

kñaëaà yuga-çatam iva yäsäà yena vinäbhavat || (10.19.16)

aöati yad bhavän ahni känanaà

truöir yugäyate tväm apaçyatäm |
kuöila-kuntalaà çré-mukhaà ca te
jaòa udékñitäà pakñma-kåt dåçäm || (10.31.15)

yarhy ambujäkñäpasasära bho bhavän

kurün madhün vätha suhåd-didåkñayä |
taträbda-koöi-pratimaù kñaëo bhaved
ravià vinäkñëor iva nas taväcyuta || (1.11.9)
 antar-gåha-gatäù käçcid gopyo’labdha-vinirgamäù |
kåñëaà tad-bhävanäyuktä dadhyur mélita-locanäù ||
duùsaha-preñöha-viraha-tévratäpa-dhutäçubhäù |
dhyänapräptäcyutäçleña-nirvåtyä kñéëamaìgaläù ||
tam eva paramätmänaà jära-buddhyäpi saìgatäù |
jahur guëamayaà dehaà sadyaù prakñéëa-bandhanäù || (10.29.9-11)

ity ädi | diì-mätram ihodähåtam | anantarolläse punar etat saprapaïcam udähariñyate premety
uparamyate ||34-36||

--o)0(o--

lakñaëaà bhagavad-bhakteù sädhanaà sopapattikam |

sabhümikaà svarüpaà ca yathä-buddhéha varëitam ||37||

iti çré-paramahaàsa-parivräjakäcärya-varya-viçva-viçruta-sarva-tantra-svatantratäka-
çré-madhusüdana-sarasvaté-yativara-viracite çré-bhagavad-bhakti-rasäyane
bhakti-sämänya-nirüpaëaà näma
prathama ulläsaù
||1||

iti çré-paramahaàsa-parivräjakäcärya-varya-viçva-viçruta-sarva-tantra-svatantratäka-
çré-madhusüdana-sarasvaté-viracite çré-bhagavad-bhakti-rasäyana-prathamolläsasya tädåça-
yati-varair eva viracitä öékä-matallikä |

--o)0(o--

dvitéya ulläsaù

drute citte praviñöä yä govindäkäratä sthirä |

sä bhaktir ity abhihitä viçeñas tv adhunocyate ||1||
citta-druteù käraëänäà bhedäd bhaktis tu bhidyate |
täny uktäni tu saìkñepäd vyäkhyäyante’dhunä sphuöam ||2||
kämaù çaréra-sambandha-viçeña-spåhayälutä |
saànidhänäsaànidhäna-bhedena sa bhaved dvidhä ||3||
taj-janyäyäà drutau citte yä syäc chré-kåñëa-niñöhatä |
sambhoga-viprayogäkhyä ratiù sä sä kramäd bhavet ||4||
krodha érñyä-nimittaà tu cittäbhijvalanaà bhavet |
taj-janyäyäà drutau sä tu dveña-çabdena gåhyate ||5||
atra ceto-vyäkulatvaà sopadrävaka-darçanät |
upadrävaka-näçärthaà tat-préty-arthaà ca tad dvidhä ||6||
taträdyaà dveña eva syäd dvitéyaà rati-çabda-bhäk |
upariñöät tad ubhayaà mayä spañöékariñyate ||7||
dveñä-hetuù svamantütthaà vaiklavyaà cittagaà tu yat |
taj-janyäyäà drutau yä’ste ratiù sä bhayam ucyate ||8||
snehaù puträdi-viñayaù pälya-pälaka-lakñaëaù |
sevya-sevaka-bhävo’nyaù so’py uktas trividho budhaiù ||9||
bhagavad-däsya-sakhyäbhyäà miçritaà cäparaà jaguù |
yä kåñëäkäratä citte taj-janya-druti-çälini ||10||
pälya-pälaka-bhävena sä vatsala-ratir bhavet |
sevya-sevaka-bhävena preyo-ratir itéryate ||11||
harñaç citta-samulläsaù kathyate sa caturvidhaù |
ekaù paränanda-mayaù çréça-mähätmya-käraëät ||12||
taj-janyäyäà drutau çuddhä ratir govinda-gocarä |
etad-antaà hi çästreñu sädhanämnänam iñyate ||13||
vréòä-vikåta-väg-veña-ceñöä’’di-janito’paraù |
taj-janyäyäà drutau ceto-vikäso häsa ucyate ||14||
lokottara-camatkäri-vastu-darçanajaù paraù |
taj-janyäyäà drutau ceto-vikäso vismayo mataù ||15||
yuddhäbhipäta-janito véräëäà jäyate paraù |
tataç cittasya vistäro drutasyotsäha ucyate ||16||
iñöa-viccheda-janito yaç citte kliñöatodayaù |
taj-janyäyäà drutau viñöä ratatä çoka ucyate ||17||
dayä ghåëä syäd viñaya-tucchatva-jïäna-pürvikä |
tayä drute tu manasi jugupsä jäyate tridhä ||18||
püti-vraëädi-viñaye kathitodveginé budhaù |
çmaçänottha-piçäcädi-viñayä kñobhiëé bhavet ||19||
dehendriyädi-duùkhatva-vicäraëa-puraùsarä |
ghåëä çuddheti kavibhiù sä jugupsä prakértitä ||20||
yä tu çocyasya rakñä’rthe pravåttir anukampayä |
tayä drute tu manasi dayotsähaù småto budhaiù ||21||
sarvasvam api däsyämi prärthayeti ca yo mahän |
udyamo druta-cittasya dänotsähaù sa ucyate ||22||
tathä svadharma-rakñä’rthe yä pravåttiù prayatnataù |
tayä cittasya vistäro dharmotsäho drutau bhavet ||23||
vaçékäräkhya-vairägyaà yat kämäspåhatä’’tmakam |
tena drutasya cittasya prakäçaù çama ucyate ||24||
ito’nyathä tu cittasya na drutir vidyate kvacit |
 tad-abhävät tu bhävo na niruktänyo’sti kaçcana ||25||
yävatyo drutayaç citte bhäväs tävanta eva hi |
sthäyino rasatäà yänti vibhävädi-samäçrayät ||26||
dharmotsäho dayotsäho jugupsä trividhä çamaù |
ñaò apy ete na viñayä bhagavad-viñayä na hi ||27||
dharma-véro dayä-véro bébhatsaù çänta ity amé |
ato na bhakti-rasatäà yänti bhinnäspadatvataù ||28||
érñyäja-bhayaja-dveñau bhagavad-viñayäv api |
na bhakti-rasatäà yätaù säkñäd druti-virodhataù ||29||
çuddho raudra-rasas tatra tathä raudra-bhayänakaù |
näsvädyaù sudhiyä préti-virodhena manäg api ||30||
kämaje dve raté çokaù prétir bhé-vismayas tathä |
utsäho yudhi däne ca bhagavad-viñayä amé ||31||
vyämiçra-bhäva-rüpatvaà yänty ete kñéra-néravat |
vibhävädi-samäyoge tathä bhakti-rasä api ||32||
çåìgäraù karuëo häsyas tathä préti-bhayänakaù |
adbhuto yuddha-véraç ca däna-véraç ca miçritäù ||33||
çuddhä ca vatsala-ratiù preyo-ratir iti trayé |
bhäväntarämiçritatväd amiçrä ratir ucyate ||34||
viçuddho vatsalaù preyän iti bhakti-rasäs trayaù |
rasäntarämiçritatäs te bhavanti paripuñkaläù ||35||
çåìgäro miçritatve’pi sarvebhyo balavattaraù |
tévra-tévrataratvaà tu rates tatraiva vékñyate ||36||
kecit kevala-saìkérëäù kecit saìkérëa-miçritäù |
kecit kevala-miçräç ca çuddhäç ca syuç caturvidhäù ||37||
tatra kevala-saìkérëä raudro raudra-bhayänakaù |
dharma-véro däna-véro bébhatsaù çänta ity api ||38||
miçrä evänya-viñayäù proktäù saìkérëa-miçritäù |
bhagavad-viñayäs te tu khyätäù kevala-miçritäù ||39||
çuddhäs trayaù purevoktäù saìkéryante na kenacit |
evaà nirüpitä bhaktiù saìkñeipäd ucyate punaù ||40||
räjasé tämasé çuddha-sättviké miçritä ca sä |
érñyäja-dveñajädyä syäd bhayaja-dveñajä parä ||41||
harñajä çuddha-sattvotthä käma-çokädijetarä |
sattvajatve tu sarväsäà guëäntara-kåtä bhidä ||42||
tatra te ratitäà naiva yätaù sukha-virodhataù |
rati-çabdaà tu bhajataù sukha-mayyau pare druté ||43||
bhaktiç caturvidhä’py eñä bhagavad-viñayä sthirä |
 dåñöädåñöobhayaikaika-phalä bhaktis tridhä bhavet ||44||
räjasé tämasé bhaktir adåñöa-phala-mätra-bhäk |
dåñöädåñöobhaya-phalä miçritäù bhaktir iñyate ||45||
çuddha-sattvodbhavä’py evaà sädhakeñv asmad-ädiñu |
dåñöa-mätra-phalä sä tu siddheñu sanakadiñu ||46||
dåñöädåñöa-phalä bhaktiù sukha-vyakter vidher api |
nidägha-düna-dehasya gaìgä-snäna-kriyä yathä ||47||
rajas tamo’bhibhütasya dåñöäàçaù pratibadhyate |
çétavätäturasyeva nädåñöäàças tu héyate ||48||
tathaiva jévan-muktänäm adåñöäàço na vidyate |
snätvä bhuktavatäà bhüyo gaìgäyäà kréòatäà yathä ||49||
vartamäna-tanu-präpyaà phalaà dåñöam udähåtam |
bhävi-dehopabhogyaà yat tad adåñöam udéritam ||50||
rajas-tamaù-pracaëòatve sukha-vyaktir asat-samä |
tévra-väyu-vinikñipta-dépa-jväleva bhäsate ||51||
tasmät svayaà-prabhä’’nandäkärä’pi mati-santatiù |
pratibandhaka-vaçän na syät sukha-vyakti-padäspadam ||52||
rajaù prabala-sattväàçäd érñyäja-dveña-miçritä |
mano-våttiù paränande caidyasya na sukhäyate ||53||
tamaù-prabala-sattväàçäd bhétija-dveña-miçritä |
mano-våttiù paränande kaàsasya na sukhäyate ||54||
tayor bhävi-çarére tu pratibandha-kñaye sati |
saiva citta-drutir bhakti-rasatäà pratipadyate ||55||
adhunäpi bhajanto ye dveñät päçupatädayaù |
teñäm apy evam eva syäd athavä vena-tulyatä ||56||
drutau satyäà bhaved bhaktr adrutau tu na kiïcana |
citta-druter abhävena venas tu katamo’pi na ||57||
rajas-tamo-vihénä tu bhagavad-viñayä matiù |
sukhäbhivyaïjakatvena ratir ity abhidhéyate ||58||
rajas-tamaù-samuccheda-täratamyena gamyate |
tulye’pi sädhanäbhyäse täratamyaà rater api ||59||
virahe yädåçaà duùkhaà tädåçé dåçyate ratiù |
mådu-madhyädhimätratväd viçeño’pi hi vakñyate ||60||
vaikuëöhe dvärakäyäà ca çrémad-våndävane tathä |
mådu-tévrä madhya-tévrä tévra-tévrä ca sä kramät ||61||
iyaà nisarga-saàsargaupamyädhyätmäbhiyogajä |
samprayogäbhimänäbhyäà samärope sthitä tathä ||62||
sparçe çabde tathä rüpe rase gandhe ca kevale |
 samuccite ca sä tatrety ekaikä ñaò-vidhä bhavet ||63||
çuddhä vyämiçritä ceti punar eñä dvidhä bhavet |
tatränupädhiù çuddhä syät sopädhir miçritoditä ||64||
anupädhiù paränanda-mahimaika-nibandhanä |
bhajanéya-guëänantyäd eka-rüpaiva socyate ||65||
käma-sambandha-bhayataù sopädhis trividhä bhavet |
vibhävädi-samäyoge çuddha-bhakti-raso bhavet ||66||
çåìgära-miçritä bhaktiù kämajä bhaktir iñyate |
sambandhajä ratir yäti pürvoktäà rasatäà dvayoù ||67||
eko vatsala-bhakty-äkhyaù preyo-bhaktis tathä’parä |
bhayajä ratir adhyäste rasaà préti-bhayänakam ||68||
ekadaiva yadi vyaktam idaà rati-catuñöayam |
tadä tu pänaka-rasa-nyäyena paramo rasaù ||69||
eka-dvy-ädi-rasa-vyakti-bhedäd rasa-bhidä bhavet |
tasmät kvacit tad-abhyäsaà kuryäd rati-catuñöaye ||70||
vraja-devéñu ca spañöaà dåñöaà rati-catuñöayam |
tac-cittälambanatvena sva-cittaà tädåçaà bhavet ||71||
rasäntara-vibhävädi-saìkérëä bhagavad-ratiù |
citra-rüpavad anyädåg rasatäà pratipadyate ||72||
rasäntara-vibhävädi-rähitye tu svarüpa-bhäk |
daçamém eti rasatäà sanakäder ivädhikäm ||73||
ratir devädi-viñayä vyabhicäré tathorjitaù |
bhävaù prokto raso neti yad uktaà rasa-kovidaiù ||74||
deväntareñu jévatvät paränanda-prakäçanät |
tad yojyaà paramänanda-rüpe na paramätmani ||75||
käntädi-viñayä vä ye rasädyäs tatra nedåçam |
rasatvaà puñyate pürëa-sukhäsparçitva-käraëät ||76||
paripürëa-rasä kñudra-rasebhyo bhagavad-ratiù |
khadyotebhya iväditya-prabheva balavattarä ||77||
krodha-çoka-bhayädénäà säkñät sukha-virodhinäm |
rasatvam abhyupagataà tathänubhava-mätrataù ||78||
ihänubhava-siddhe’pi sahasra-guëito rasaù |
jaòeneva tvayä kasmäd akasmäd apalapyate ||79||

çré-paramahaàsa-parivräjakäcärya-varya-viçva-viçruta-sarva-tantra-svatantratäka-
çré-madhusüdana-sarasvaté-viracite çré-bhagavad-bhakti-rasäyane
bhakti-viçeña-nirüpaëaà näma
dvitéyolläsaù
||2||
 --o)0(o--

tåtéya ulläsaù

nanu ko’yaà raso näma kià niñöho vä bhaved asau |

asya pratyäyakaù ko vä pratétir api kédåçé ||1||
vibhävair anubhävaiç vyabhicäribhir apy uta |
sthäyé bhävaù sukhatvena vyajyamäno rasaù småtaù ||2||
sukhasyätma-svarüpatvät tad-ädhäro na vidyate |
tad-vyaïjikäyä våttes tu sämäjika-manaù prati ||3||
käryärtha-niñöhä raty-ädyä sthäyinaù santi laukikäù |
tad-boddhå-niñöhäs tv aparaà tat-samä apy alaukikäù ||4||
bodhya-niñöhä yathä-svaà te sukha-duùkhädi-hetavaù |
boddhå-niñöhäs tu sarve’pi sukha-mätraika-hetavaù ||5||
ato na karuëädénäà rasatvaà pratihanyate |
bhävänä;m boddhå-niñöhänäà duùkhä-hetutva-niçcayät ||6||
tatra laukika-raty-ädeù käraëaà laukikaà ca yat |
kävyopadarçitaà tat tu vibhäva iti kathyate ||7||
laukikasyaiva raty-äder loke yat käryam ékñitam |
kävyopadarçitaà tat syäd anubhäva-padäspadam ||8||
laukikasyaiva raty-äder ye bhäväù sahakäriëaù |
kävyopadarçitäs te tu kathyante vyabhicäriëaù ||9||
alaukikasya raty-ädeù sämäjika-niväsinaù |
udbodhe käraëaà jïeyaà trayam etat samuccitam ||10||
jïäta-sva-para-sambandhäd anye sädhäraëätmanä |
alaukikaà bodhayanti bhävaà bhäväs trayo’py amé ||11||
bhäva-tritaya-saàsåñöa-sthäyi-bhävävagähiné |
samühälambanätmaikä jäyate sättviké matiù ||12||
sänanta-rakñaëe’vaçyaà vyanakti sukham uttamam |
tad rasaù kecid äcäryäs täm eva tu rasaà viduù ||13||
teñäà pratyeka-vijïänaà käraëatvena tair matam |
sthäyé bhävo rasa iti prayogas tüpacärataù ||14||
evam avyavadhänena kramo yasmän na lakñyate |
asaàlakñya-krama-vyaìgya-dhvanià tasmäd imaà viduù ||15||
vyavadhänät kramo lakñyo vas tv alaìkärayor dhvanau |
lakñya-vyaìgya-kramaà tasmäd dhvanim etaà pracakñate ||16||
rasa-bhäva-tad-äbhäsa-bhäva-çänty-ädir akramaù |
 ananta-rakñaëe yasmäd vyajyate’vaçyam eva saù ||17||
çruti-duñöädayo doñä ye rasa-pratibandhakäù |
tad-abhävo’pi sämagryäà niviñöo’niñöa-hänikåt ||18||
yä rétayo ye ca guëäs taj-jïänam api käraëam |
alaìkäräç ca vijïätä bhavanti paripoñakäù ||19||
guëälaìkära-rétänäà bhävänäà ca nivedakaù |
tasya pratyäyakaù çabdo våttyä vyaïjana-rüpayä ||20||
våttiù käryäparokñäsya çabdasya sukha-garbhiëé |
daçamas tvam aséty ädi-väkyottham ativåttivat ||21||
nityaà sukham abhivyaktaà raso vai sa iti çruteù |
pratétiù sva-prakäçasya nirvikalpa-sukhätmikä ||22||
kärya-jïäpyädi-vaidharmyaà yat tu kaiçcin nirüpitam |
tad apy etena märgeëa yojyaà çästrävirodhataù ||23||
paramänanda ätmaiva rasa ity ähur ägamäù |
çabdatas tad-abhivyakti-prakäro’yaà pradarçitaù ||24||
arthavädädhikaraëe vana-çailädi-varëanam |
çrotèëäà sukha-mäträrtham iti bhaööair udähåtam ||25||
käryänvitatva-väde’pi na virodho’sti kaçcana |
yasmät kåtépsitatvena käryaà sukham apéñyate ||26||
alaukika-niyoge tu na kiàcin mänam ékñyate |
loke väcäà ca sarveñäà tat-paratvaà na yujyate ||27||
prayojanavad ajïäta-jïäpakatvaà ca mänatä |
çabdasya kärya-paratä tv äcäryair eva khaëòitä ||28||
devatädhikåti-nyäyät padair anya-parair api |
prayojana-vad ajïätäbädhitärtha-matir bhavet ||29||
tasmäd anya-paratve vä svätantrye vä padäni naù |
vyaïjayanti paränandaà sahakäryänurüpyataù ||30||

iti çré-paramahaàsa-parivräjakäcärya-varya-viçva-viçruta-sarva-tantra-svatantratäka-
çré-madhusüdana-sarasvaté-viracite çré-bhagavad-bhakti-rasäyane
bhakti-viçeña-nirüpaëaà näma
tåtéyolläsaù
||3||