Sei sulla pagina 1di 47

A SPETTI E PISTEMOLOGICI 

DEL D IALOGO S CIENZA - F EDE 

Alberto Strumia

U
Unniivveerrssiittàà ddii B
Baarrii
S
Sttuuddiioo FFiilloossooffiiccoo D
Doom
meenniiccaannoo ((B
Boollooggnnaa))
FFaaccoollttàà TTeeoollooggiiccaa ddeellll’’E
Emmiilliiaa--R
Room
maaggnnaa ((B
Boollooggnnaa))
(www.ciram.unibo.it/~strumia)
Sommario

1. Modelli del dialogo scienza-teologia

2. Origine e destino

3. Nuove problematiche della scienza


1. Modelli del dialogo scienza-teologia

1.1. ILL C
COON
NCCO
ORRD
DIIS
SMMO
O

1.2. ILL PPAARRAALLLLEELLIISSM


MOOO
O IIN
NDDIIP
PEEN
NDDE
ENNZ
ZAA

1.3. UN
N’E
EPPIIS
STTE
EMMO
OLLO
OGGIIA
AOOR
RGGA
ANNIIC
CAA
2. Origine e destino

22..11.. LL’’AAPPPPRRO
OCCC
CIIO
OCCO
OSSM
MOOLLO
OGGIIC
COO

22..22.. LL’’AAPPPPRRO
OCCC
CIIO
OAAN
NTTR
ROOP
POOLLO
OGGIIC
COO

3. Nuove problematiche della scienza


33..11.. LLAA CCO
OMMP
PLLE
ESSS
SIITTÀ
ÀEE LLA
ACCR
RIIS
SII D
DEELL R
RIID
DUUZ
ZIIO
ONNIIS
SMMO
O

33..22.. IILL PPRRO


OBBLLE
EMMA
ADDE
ELL FFIIN
NAALLIIS
SMMO
ONNE
ELLLLE
ESSC
CIIE
ENNZ
ZEE

33..33.. IILL PPRRO


OBBLLE
EMMA
ADDE
EII FFO
ONND
DAAM
MEEN
NTTII
B
B II B
BLL II O
OGGR
RAA FF II A
A E
E SS SS E
ENNZ
Z II A
ALLE
E
GIIO
OVVA
AN NII PA
NN AOOL
LOO II
E
Enncciicclliiccaa F
Fiiddeess eett rraattiioo
GG.. TTAANNZZEELLLLAA--N NIITTTTII,, A A.. SSTTRRUUM MIIAA ((aa ccuurraa ddii)),,
D
Diizziioonnaarriioo IInntteerrddiisscciipplliinnaarree ddii SScciieennzzaa ee F
Feeddee,,
C
Ciittttàà N
Nuuoovvaa ee UUrrbbaanniiaannaa U Unniivveerrssiittyy P Prreessss,, RRoom maa 22000022

P
POOR
RTTA
ALLE
EDDII
D
DO OC
CUUM
MEEN
NTTA
AZZIIO
ON E IIN
NE NTTE
ERRD
DIISSC
CIIPPL
LIIN
NAAR
RE DII S
ED SCCIIEENNZZAA EE F FEEDDEE
((w
ww ww w..ddiissff..oorrgg))
A
A.. SSTTRRUUM MIIA A
L
Lee sscciieennzzee ee llaa ppiieenneezzzzaa ddeellllaa rraazziioonnaalliittàà,,
C
Caannttaaggaallllii,, SSiieennaa 22000033
1. Modelli del dialogo scienza-teologia

AAii n no ossttrrii ggiioorrn nii iill rriiaaffffiio


orraarree d deellllee tteem maattiicch hee rreelliig
giio
ossee,,
oollttrree iill vveecccch hiioo aatteeiissm mo om maatteerriiaalliissttaa,,
aan ncch hee ssee m mo olltto
o ssp peesssso o iinn ffoorrm maa d diissttoorrttaa
ee,, cco onntteem mp po orraan neeaam meen nttee
iill n
naasscceerree iin nm mo od do o sseerriio od dii nnuum meerro ossii
iinntteerrrroog gaattiivvii iin
n aam mb biittoo sscciieen nttiiffiiccoo
rriip
prroop po onnee iinn tteerrmmiin nii nnuuo ovvii iill pprro ob blleem maa
ddeell d diiaallo og goo ttrraa sscciieen nzzaa ee ffeed dee,, o op piiùùp prreecciissaam meen nttee,,
ddeell d diiaallo
og go o ttrraa sscciieen
nzzee ee tteeo ollo og giiaa,,
cciiooèè ddii uunn ccoonnffrroonnttoo ssuull tteerrrreennoo ddeellllee ““ddiisscciipplliinnee””..
Come ha scritto Papa Giovanni Paolo II:
««LLaa vveerriittàà èè cchhee llaa C Chhiieessaa ee llaa ccoom
muunniittàà sscciieennttiiffiiccaa vveerrrraannnnoo aa
ccoonnttaattttoo iinneevviittaabbiillm
meennttee;; llee lloorroo ooppzziioonnii nnoonn ccoom mppoorrttaannoo
iissoollaam
meennttoo… …

LLaa sscciieennzzaa ppuuòò ppuurriiffiiccaarree llaa rreelliiggiioonnee ddaallll’’eerrrroorree


ee ddaallllaa ssuuppeerrssttiizziioonnee;; llaa rreelliiggiioonnee ppuuòò ppuurriiffiiccaarree
llaa sscciieennzzaa ddaallll’’iiddoollaattrriiaa ee ddaaii ffaallssii aassssoolluuttii..

CCiiaassccuunnaa ppuuòò aaiiuuttaarree ll’’aallttrraa aadd eennttrraarree iinn uunn


mmoonnddoo ppiiùù aam mppiioo,, uunn m moonnddoo iinn ccuuii ppoossssoonnoo
pprroossppeerraarree eennttrraam
mbbee..
A
Abbbbiiaam moo aam mbbeedduuee bbiissooggnnoo ddii eesssseerree qquueelllloo cchhee ddoobbbbiiaam moo
eesssseerree qquueelllloo cchhee ssiiaam moo ssttaattii cchhiiaam
maattii aadd eesssseerree»»..
((LLeetttteerraa aall D
Diirreettttoorree ddeellllaa SSppeeccoollaa V
Vaattiiccaannaa,, 11..66..11998888))
Su quale base scienza e teologia
possono e devono confrontarsi e collaborare?

MMii lliim
miitteerròò,, qquuii,, aadd iinnddiiccaarree ii d
duuee pprriin ncciippaallii aatttteeg
gggiiaammeen nttii
cchhee hhaannnnoo ttrraaddiizziioonnaallm meennttee ccaarraatttteerriizzzzaattoo qquueessttoo ddiiaallooggoo
ppeerr ppaassssaarree,, ppooii aa ssoottttoolliinneeaarree uunnaa nnoovviittàà pprroopprriiaa ddeeii nnoossttrrii aannnnii
cchhee ffaa ssuuppeerraarree ttoottaallm meennttee qquueessttee dduuee vveecccchhiiee ee iinnssuuffffiicciieennttii
ppoossiizziioonnii,, aapprreennddoo uunnaa ssttrraaddaa ddii llaavvoorroo ““sseerriiaa””
ee mmeettooddoollooggiiccaam meennttee ““ssaannaa””..
1.1. ILL C
COON
NCCO
ORRD
DIIS
SMMO
O

IIll ccoonnccoorrddiissm
moo ppuuòò aassssuum
meerree ddiivveerrssee ffoorrm
mee,, ppiiùù oo m
meennoo ssooffiissttiiccaattee,,
m
maa nneellllaa ssuuaa ssoossttaannzzaa

ccoonnssiissttee nneell tteennttaattiivvoo ddii ssttaabbiilliirree ddeellllee ccoorrrriissppoonnddeennzzee aauuttoom maattiicchhee


ttrraa llee aaffffeerrmmaazziioonnii ddii aallccuunnee tteeoorriiee sscciieennttiiffiicchhee
ee llee aaffffeerrm maazziioonnii ccoonntteennuuttee nneellllaa rriivveellaazziioonnee bbiibblliiccaa,,
oo iinn aallttrree ttrraaddiizziioonnii,, oo aanncchhee,, aallll’’ooppppoossttoo,, nneellllee tteessii aatteeiissttiicchhee..
______________________________________________________
ÈÈ oorrm maaii ccllaassssiiccoo ll’’aaccccoossttaam meennttoo--iiddeennttiiffiiccaazziioonnee ttrraa iill bbiigg--bbaanngg
ddeellllaa ccoossm moollooggiiaa sscciieennttiiffiiccaa ee iill ffiiaatt lluuxx bbiibblliiccoo,,
ppeerr cciittaarree uunn eesseem mppiioo..
ÈÈ cceerrttaammeennttee ssuuggggeessttiivvoo,, vviieennee ssppoonnttaanneeoo,,
ee iinn uunn cceerrttoo sseennssoo ppuuòò eesssseerree aanncchhee lleeggiittttiim
moo
tteennttaarree ddeeggllii aaccccoossttaam
meennttii ddii qquueessttoo ttiippoo,,
ma non si può sostenere di averne dimostrato
la correttezza,
ssee nnoonn aallttrroo ppeerrcchhéé,, ssppeessssoo,, nnoonn ddiissppoonniiaam moo
ddii uunn tteerrrreennoo ssuull qquuaallee ccoonndduurrrree uunnaa ttaallee
ddiimmoossttrraazziioonnee..
O
Ollttrree aallllee qquueessttiioonnii ssuull m meettooddoo ccoonn ccuuii aattttuuaarree iill ccoonnffrroonnttoo
((pprroobblleemmaa eeppiisstteem moollooggiiccoo--m meettooddoollooggiiccoo)),, ssii aaggggiiuunnggoonnoo ssppeessssoo,,
aanncchhee uulltteerriioorrii ccoom mpplliiccaazziioonnii ddoovvuuttee aadd uunn’’iinnaaddeegguuaattaa ccoonnoosscceennzzaa
ddeellllee tteeoorriiee sscciieennttiiffiicchhee ddaa ppaarrttee ddii ffiilloossooffii ee tteeoollooggii,, ddaa uunnaa ppaarrttee,,
ccoom mee aadd uunn uussoo aassssoolluuttaam meennttee eerrrroonneeoo ddeellllaa tteerrm miinnoollooggiiaa tteeoollooggiiccaa
ddaa ppaarrttee ddii ttaalluunnii sscciieennzziiaattii..
ESSEEM
MPPII D
DII E
EQQU
UIIV
VOOC
CII T
TEER
RMMIIN
NOOL
LOOG
GIIC
CII

Creazione

PPeerr ffaarree ssoolloo uunn eesseem mppiioo ssii eeqquuiivvooccaa ssuull tteerrm miinnee ““ccrreeaazziioonnee””
iinntteennddeennddoo,, m meeccccaanniicciissttiiccaam meennttee,, llaa ccrreeaazziioonnee ccoom mee uunn sseem mpplliiccee
aavvvviioo ddeellllaa m
maacccchhiinnaa ddeellll’’uunniivveerrssoo,, ppeennssaannddoo cchhee ssee ll’’uunniivveerrssoo ffoossssee
pprriivvoo ddii uunn’’oorriiggiinnee nneell tteem mppoo nnoonn ooccccoorrrreerreebbbbee aallccuunnaa ccrreeaazziioonnee ee
qquuiinnddii ssaarreebbbbee iinnuuttiillee ll’’aazziioonnee ee ll’’eessiisstteennzzaa sstteessssaa ddii D
Diioo..
Vuoto

IInnoollttrree ssii iiddeennttiiffiiccaa ssppeessssoo cciiòò cchhee ii ffiissiiccii cchhiiaam


maannoo ““vvuuoottoo”” ccoonn cciiòò
cchhee ffiilloossooffii ee tteeoollooggii cchhiiaam maannoo ““nnuullllaa””.. T Tuuttttoo cciiòò hhaa ppoorrttaattoo aanncchhee
sscciieennzziiaattii ddii ffaammaa iinntteerrnnaazziioonnaallee aa ssoosstteenneerree llaa tteessii rriiddiiccoollaa sseeccoonnddoo
ccuuii ssee ll’’uunniivveerrssoo hhaa aavvuuttoo oorriiggiinnee ddaa uunnaa fflluuttttuuaazziioonnee qquuaannttiissttiiccaa ddeell
vvuuoottoo eessssoo èè vveennuuttoo ddaall nnuullllaa ee qquuiinnddii nnoonn ooccccoorrrree uunn C Crreeaattoorree..
IInn ooggnnii ccaassoo,, nneell ccoorrssoo ddeellllaa ssttoorriiaa,, qquueessttoo tteennttaattiivvoo ccoonnccoorrddiissttaa,,
ddii ffaattttoo,, nnoonn hhaa m
maaii ddaattoo ddeeii bbuuoonnii rriissuullttaattii::

aannzziittuuttttoo ppeerrcchhéé èè qquuaassii sseem mpprree vviizziiaattoo m


meettooddoollooggiiccaam meennttee,, iinn
qquuaannttoo èè gguuiiddaattoo ttrrooppppoo ssppeessssoo ddaa uunnaa pprreeggiiuuddiizziiaallee iiddeeoollooggiiccaa::
qquueellllaa ddii vvoolleerr pprroovvaarree uunnaa tteessii tteeiissttaa oo aatteeiissttaa ggiiàà aassssuunnttaa
aapprriioorriissttiiccaam
meennttee,, ssttrruum
meennttaalliizzzzaannddoo iinn qquuaallcchhee m mooddoo ssiiaa llaa sscciieennzzaa
cchhee iill ccoonntteennuuttoo ddeellllaa R Riivveellaazziioonnee

sseeccoonnddaarriiaam meennttee ppeerrcchhéé ssiiaa llee tteeoorriiee sscciieennttiiffiicchhee cchhee ii m meettooddii


ddeellll’’eerrm
meenneeuuttiiccaa ssccrriittttuurriissttiiccaa,, eesssseennddoo iippootteettiiccii,, eevvoollvvoonnoo,, llaasscciiaannddoo
llee tteessii ccoonnccoorrddiissttee,, qquuiinnddii,, sseem mpprree nneellllaa pprreeccaarriieettàà..
S
Seem
mbbrraa,, dduunnqquuee,, nneecceessssaarriioo uunn tteerrrreennoo ppiiùù rriiggoorroossoo
ppeerr uunn ccoonnffrroonnttoo,, cchhee nnoonn ddiiaa ttrrooppppoo ssppaazziioo aaii pprreeccoonncceettttii,,
m
maa ssii ffoonnddii ssuu ddii uunnaa rraazziioonnaalliittàà ddiim
moossttrraattiivvaa..
---

PPaarree,, aa qquueessttoo pprrooppoossiittoo,, ddii ppootteerr rriinnvveenniirree,, iinn aallccuunnee ddeellllee


pprroobblleemmaattiicchhee eeppiisstteem
moollooggiicchhee eem meerrggeennttii ddaallllee rriicceerrcchhee sscciieennttiiffiicchhee
ppiiùù rreecceennttii,,

aallccuunnee lliinneeee ssuullllaa bbaassee ddeellllee qquuaallii sscciieennzzaa,, ffiilloossooffiiaa ee tteeoollooggiiaa,, ppiiùù
cchhee cceerrccaarree ppuunnttii ddii aaccccoorrddoo,, ppoossssaannoo ee ddeebbbbaannoo ccoollllaabboorraarree
aallllaa ccoossttrruuzziioonnee ddii uunn’’eeppiisstteem
moollooggiiaa,, ddii uunnaa llooggiiccaa,, ee ddii
uunn’’aassssiioom
maattiiccaa aammpplliiaattee,,

cchhee ssiiaa sscciieennzzaa cchhee tteeoollooggiiaa ppoossssaannoo uuttiilliizzzzaarree ccoommee


bbaassee ccoom muunnee ppeerr llee lloorroo ddiim moossttrraazziioonnii..
PPeerr qquuaannttoo rriigguuaarrddaa iill m
moonnddoo ddeellllaa sscciieennzzaa,, aannzziittuuttttoo m muuoovveennddoossii
ssuull tteerrrreennoo ddeell pprroobblleem
maa ddeeii ffoonnddaam
meennttii ““llooggiiccii”” ee ““oonnttoollooggiiccii”” ddeellllee
ssuuee tteeoorriiee

PPeerr qquuaannttoo rriigguuaarrddaa iill m moonnddoo ddeellllaa ffiilloossooffiiaa ee ddeellllaa tteeoollooggiiaa,,


m
muuoovveennddoossii aallllaa rriicceerrccaa ddii uunnaa rriinnnnoovvaattaa ssiisstteem maattiicciittàà,, bbaassaattaa ssuu
m
meettooddii ddiim
moossttrraattiivvii,, ppeerr qquuaannttoo ppoossssiibbiillee,, oollttrree cchhee ddeessccrriittttiivvii..

UUnnaa ddiillaattaazziioonnee ddeellllaa rraazzoonnaalliittàà sscciieennttiiffiiccaa,, dduunnqquuee,, cchhee ssuuppeerrii iinn


cceerrttoo m mooddoo lloo sscchheem maa uunniivvooccoo ddeellllee m maatteem maattiicchhee ee ddeellllee sscciieennzzee
ggaalliilleeiiaannee ((sscciieennzzee ddeellllaa m maatteem maattiizzzzaazziioonnee ddeellll’’eessppeerriieennzzaa))
aapprreennddoossii aa qquueellll’’aapppprroocccciioo aannaallooggiiccoo cchhee ppeerr uunn’’aauutteennttiiccaa ffiilloossooffiiaa ee
uunnaa tteeoollooggiiaa ssiisstteem
maattiiccaa èè sseem mpprree ssttaattoo ffoonnddaam meennttaallee..
Oggi questo modo di procedere sembra meno remoto di
qualche decina di anni fa,

soprattutto da parte di alcuni settori delle scienze che,


pare, stiano rivedendo profondamente il loro metodo,
spinte da un’esigenza intrinseca di
fondamenti logici e ontologici.
1.2. ILL PPAARRAALLLLEELLIISSM
MOO O
O IIN
NDDIIP
PEEN
NDDE
ENNZ
ZAA

UUnnaa sseeccoonnddaa vviiaa,, cchhee ddeell ccoonnccoorrddiissm moo nnoonn èè cchhee


iill rroovveesscciioo ddeellllaa m
meeddaagglliiaa,, èè qquueellllaa cchhee iissttiittuuiissccee
uunn aassssoolluuttoo ppaarraalllleelliissm
moo ((aallttrrii ddiiccoonnoo iinnddiippeennddeennzzaa))
ttrraa sscciieennzzaa ee tteeoollooggiiaa,, ccoonnssiiddeerraattee ccoommee dduuee bbiinnaarrii
sseennzzaa ppoossssiibbiilliittàà aallccuunnaa ddii iinnccoonnttrroo ee qquuiinnddii ddii aaccccoorrddoo,, oo ddii ccoonnfflliittttoo..

ÈÈ llaa sscceellttaa,, iinn aappppaarreennzzaa,, ppiiùù ccoom mooddaa ppeerr eevviittaarree iill rriippeetteerrssii ddii
ssppiiaacceevvoollii iinncciiddeennttii cchhee sseeggnniinnoo uulltteerriioorrm
meennttee llaa ssttoorriiaa ddooppoo llaa
qquueessttiioonnee ggaalliilleeiiaannaa ee qquueellllaa ddaarrw
wiinniiaannaa..
S
Sii aaffffeerrm
maa cchhee llee ddiisscciipplliinnee hhaannnnoo m
meettooddii ddiivveerrssii
((ee qquueessttoo èè vveerroo,, ppeerr ccuuii ggooddoonnoo ddii uunnaa rreecciipprrooccaa aauuttoonnoommiiaa))
ee ttrraa lloorroo iinnccoommm meennssuurraabbiillii
((ee qquueessttoo nnoonn èè ccoorrrreettttoo ppeerrcchhéé eessiissttoonnoo
ddeeggllii aassppeettttii m
meettooddoollooggiiccii ccoommuunnii)),,
qquuiinnddii llee lloorroo ccoonncclluussiioonnii
nnoonn ddeevvoonnoo eesssseerree rraaffffrroonnttaattee..
ÈÈ ggiiuussttaa ll’’aaffffeerrm
maazziioonnee ddii uunn’’aauuttoonnoom miiaa ddii m
meettooddoo,, m
maa nnoonn èè ffoorrssee
eecccceessssiivvaa ll’’aaffffeerrm
maazziioonnee ddeellllaa ttoottaallee iinnccoom
mmmeennssuurraabbiilliittàà??

LLaa ccoonnsseegguueennzzaa èè nneecceessssaarriiaam meennttee llaa nneeggaazziioonnee ddii ooggnnii vvaalloorree


ccoonnoosscciittiivvoo ssiiaa aallllaa ccoonnoosscceennzzaa sscciieennttiiffiiccaa cchhee aa qquueellllaa tteeoollooggiiccaa,, èè lloo
ssttrruum
meennttaalliissmmoo aassssoolluuttoo..
IInn qquueessttoo ccaassoo iill ccoonnffrroonnttoo èè eesscclluussoo aa pprriioorrii..
11..33.. U
UNN’’EEPPIISSTTEEM
MOOLLO
OGGIIA
AOOR
RGGA
ANNIIC
CAA

UUn naa b
brreevvee n
no ottaa sstto
orriiccaa cch
hee p
puuò
ò eesssseerree u
uttiillee,, aa q
quueesstto
oppu
unntto
o,,
aallm
meennoop peerr iin
nffoorrmmaazziio onnee,, m
maa n
noon
n sso ollo
o……

NNeell qquuaaddrroo ddeellllee sscciieennzzee pprree--ggaalliilleeiiaannee,, ddeellllee qquuaallii aallccuunnee ooggggii nnoonn
ssoonnoo ppiiùù ccoonnssiiddeerraattee sscciieennzzee,,
ccoom
mee llaa m
meettaaffiissiiccaa ee llaa ffiilloossooffiiaa ddeellllaa nnaattuurraa,,m
meennttrree aallttrree lloo ssoonnoo
ttuuttttoorraa ccoommee llaa llooggiiccaa ee llaa m maatteem maattiiccaa,,
iill pprroobblleem maa ddeell rraappppoorrttoo ffrraa llee ddiivveerrssee ddiisscciipplliinnee vveenniivvaa cchhiiaarriittoo ffiinn
ddaallll’’iinniizziioo,,
iinn qquuaannttoo aallccuunnee ddii eessssee ccoossttiittuuiivvaannoo ppeerr aallttrree,, qquuaallccoossaa ddii ssiim
miillee aa
qquueellllee cchhee nnooii ooggggii cchhiiaammiiaammoo m meettaa--sscciieennzzee iinn qquuaannttoo aadd eessssee
ffoorrnniivvaannoo ii ffoonnddaam
meennttii ee aallmmeennoo aallccuunnee rreeggoollee ddii m meettooddoo..
OOggggii nnoonn èè ppiiùù ccoossìì:: llee sscciieennzzee ggaalliilleeiiaannee ee llooggiiccoo--m maatteem
maattiicchhee nnoonn
rriicceevvoonnoo ii ffoonnddaam meennttii ddaallllee ddiisscciipplliinnee ffiilloossooffiicchhee ee ttaannttoo m meennoo
tteeoollooggiicchhee..
TTuuttttaavviiaa iill pprroobblleem
maa ddeeii ffoonnddaam
meennttii èè rriim maassttoo eedd èè sseem mpprree ppiiùù ffoorrttee..

LLaa nnoovviittàà cchhee ooggggii aappppaarree ccoonn m


maaggggiioorree eevviiddeennzzaa,, sseem
mbbrraa rriissiieeddeerree
nneell ffaattttoo cchhee
llee sstteessssee sscciieennzzee llooggiicchhee,, m
maatteem maattiicchhee,, iinnffoorrmmaattiicchhee,, ffiissiicchhee ee
cchhiim
miicchhee,, ppeerr nnoonn ppaarrllaarree ddii qquueellllee bbiioollooggiicchhee ee ccooggnniittiivvee,,
sseem
mbbrraannoo rriicchhiieeddeerree ddeeii ffoonnddaam
meennttii ppiiùù aam
mppii,,
mmaa nnoonn ppeerr qquueessttoo m meennoo rriiggoorroossii,,
ppeerr ppootteerr aaffffrroonnttaarree ii lloorroo sstteessssii ooggggeettttii,, vviiaa vviiaa
ppiiùù ccoom mpplleessssii ee ssttrruuttttuurraattii..
C
Crriissii d
deell rriid
duuzziio
onniissm
moo

IInn ppaarrttiiccoollaarree aappppaarree ddeell ttuuttttoo iin


nssu uffffiicciieen
nttee
qquueellll’’eep piisstteemmo ollo og giiaa rriid
duuzziio
onniissttiiccaa cchhee,,
nneellllaa lliinneeaa ddeellllee sscciieennzzee ssppeerriim
meennttaallii,, vvuuoollee
llaa bbiioollo oggiiaa rriiccoonnddoottttaa uullttiim
maammeennttee aallllaa cch hiim
miiccaa,,
llaa cchhiim miiccaa aallllaa ffiissiiccaa..
Verso una meta - scienza comune ?

F
Foorrssee p prro
op prriioo llee rriicceerrccaa d
deeii ffo
onnd
daam meen nttii
ddii tteeo
orriiee llo
oggiicco o--mmaatteem maattiicch
hee,, ffiissiicco
o--cch
hiim
miicchhee ee b
biio
olloog giicch
hee
p
piiùù aam
mppiiee d
dii q
quueellllee p
paassssaattee
ccii ppo ottrràà p po orrttaarree vveerrsso ouun naa
nnuuo ovvaa eep piisstteemmo olloog giiaa d
dii ttiip
pooo orrg gaan niiccoo,,
ppeerr cceerrttii aassp peettttii ssiim
miillee aa q quueellllaa aannttiiccaa,,
oollttrree iill rriig
giiddo o sscch heem maa rriiddu uzziio
on niissttiiccoo,,
ccaappaaccee d dii oossp piittaarree llee sscciieen
nzzee ppiiù
ùm mo od deerrnnee ee aavvaan nzzaattee,,
ddoottaattee cciiaassccuunnaa d dii u unnp prro op
prriiu
umm iirrrriid
duucciibbiillee,,
eedd iin
nssiieemmee d dii o
ossp piittaarree u
un naa tteeo
ollo
oggiiaa sscciieennttiiffiiccaa
cchhee pprroocceed dee sseecco on nd doo rreeg go
ollee p
prroopprriiee,, ee d
diim mo ossttrraattiivvaam
meennttee..
U
Unn aallffaab
beetto
o cco
ommu
unnee

SSeem mbbrraa aalllloorraa cchhee aanncchhee iill ccoonnffrroonnttoo ttrraa llee sscciieennzzee,,
llaa ffiilloossooffiiaa ee llaa tteeoollooggiiaa ppoottrràà aavvvvaalleerrssii ddii ttaallee eeppiisstteem
moollooggiiaa
ee ddii ttaallii sscciieennzzee aam mpplliiaattee..

IIll pprroobblleem
maa pprriinncciippaallee,, aalllloorraa,, nnoonn aappppaarree ppiiùù eesssseerree ttaannttoo
qquueelllloo ddeellllaa ccoonnqquuiissttaa ddii uunn pprreeddoom miinniioo ddeellllee sscciieennzzee ssuullllaa tteeoollooggiiaa,,
oo vviicceevveerrssaa,, nnéé qquueelllloo ddeellllaa ddiiffeessaa ddeell pprroopprriioo tteerrrreennoo,,
qquuaannttoo qquueelllloo ddeellll’’iiddeennttiiffiiccaazziioonnee ddii uunn tteerrrreennoo ccoom muunnee,,
ddii uunnaa ssoorrttaa ddii aallffaabbeettoo ccoom muunnee ““ooggggeettttiivvoo””,,
ssuull qquuaallee ccoossttrruuiirree iinnssiieem mee uunnaa m meettaa--sscciieennzzaa ccoom muunnee,,
ffoonnddaannttee ssiiaa ppeerr llee sscciieennzzee cchhee ppeerr llaa tteeoollooggiiaa..
A
Annttiiccaam
meennttee qquueessttaa BBAASSEE CCO
OMMU
UN Ee
NE erraa ccoossttiittuuiittaa ddaa ddiisscciipplliinnee ccoom
mee::
llaa llooggiiccaa,, nneecceessssaarriiaa ssiiaa aallllaa sscciieennzzaa cchhee aallllaa ffiilloossooffiiaa,,
ee qquuiinnddii aallllaa tteeoollooggiiaa ppeerr ddiim moossttrraarree llee lloorroo ddeedduuzziioonnii;;
llaa m
meettaaffiissiiccaa,, iinn qquuaannttoo sscciieennzzaa ddeeii pprriinncciippii ccoom
muunnii
aadd ooggnnii ffoorrm maa ddeellll’’eesssseerree,,
qquuiinnddii aa qquueelllloo m maatteerriiaallee ccoom
mee aa qquueelllloo iim mm maatteerriiaallee ((ssppiirriittuuaallee));;

Questo terreno comune è di tipo filosofico,


in quanto la teologia si serve della filosofia
oltre che del dato rivelato,
e la scienza necessita di presupposti logici e metafisici
che stanno alla base delle sue nozioni primitive e consentono
l’interpretazione delle sue teorie.
2. Origine e destino
UUnn aallttrroo vveerrssaannttee cchhee rriigguuaarrddaa iinn m maanniieerraa ddiirreettttaa sscciieennzzaa ee tteeoollooggiiaa
èè iill pprroobblleem
maa ddeellll’’oorriiggiinnee ee ddeell ddeessttiinnoo ddeellll’’uunniivveerrssoo ee ddeellll’’uuoom
moo..
CCiiòò cchhee èè iinntteerreessssaannttee nnoottaarree èè iill ffaattttoo cchhee
aallccuunnii ppeerriiooddii ddeellllaa ssttoorriiaa ddeell ppeennssiieerroo hhaannnnoo vviissttoo pprriivviilleeggiiaarree
1
1
1

>>>>>> ll’’aapppprroocccciioo ccoossmmoollooggiiccoo


((qquueelllloo cciiooèè cchhee ppaarrttee ddaallll’’oosssseerrvvaazziioonnee ddeell ccoossm
moo,, eesstteerrnnoo
aallll’’uuoom
moo))
mmeennttrree iinn aallttrree eeppoocchhee ssii èè pprriivviilleeggiiaattoo
>>>>>> ll’’aapppprroocccciioo aannttrrooppoollooggiiccoo ((cchhee ppaarrttee ddaallll’’eessppeerriieennzzaa iinntteerriioorree
ddeellll’’uuoom
moo))
ee qquueessttoo iinn ccoonnsseegguueennzzaa ddeellllee aalltteerrnnee vviicceennddee ddeellllaa rraazziioonnaalliittàà..
22..11.. LL’’AAPPPPRRO
OCCC
CIIO
OCCO
OSSM
MOOLLO
OGGIIC
COO

TTeennddeennzziiaallmmeennttee ll’’aapppprroocccciioo ccoossm moollooggiiccoo hhaa aavvuuttoo llaa


ssuuaa m maaggggiioorree ffoorrttuunnaa iinn qquueellllee eeppoocchhee ddeellllaa ssttoorriiaa ddeell
ppeennssiieerroo iinn ccuuii ssii èè gguuaarrddaattaa ccoonn ffiidduucciiaa llaa ccoonnoosscceennzzaa
ssppeerriim
meennttaallee,, ccoom mee ffoonnttee pprriimmaarriiaa ddii iinnffoorrmmaazziioonnee ppeerr
ll’’uuoom
moo..

IInn qquueessttee eeppoocchhee ssii èè ssoosstteennuuttoo cchhee llaa ccoonnoosscceennzzaa nnaassccee


pprriim
maarriiaammeennttee ddaallll’’eesstteerrnnoo ddeellll’’uuoommoo ee vviieennee aallllaa m
meennttee uum
maannaa
aattttrraavveerrssoo ii sseennssii..

LL’’iinntteelllleettttoo nnee rriiccaavvaa,, ppooii,, m


meeddiiaannttee aassttrraazziioonnee,, ddeeii ccoonncceettttii uunniivveerrssaallii
eedd eellaabboorraa ddeellllee tteeoorriiee cchhee ppoossssoonnoo eesssseerree aanncchhee m moollttoo lloonnttaannee ddaallllaa
pprriim
miittiivvaa eessppeerriieennzzaa..
22..22.. LL’’AAPPPPRRO
OCCC
CIIO
OAAN
NTTR
ROOP
POOLLO
OGGIIC
COO

LLaa ffiilloosso offiiaa m mo od deerrn naa èè ccoonnnnoottaattaa,, aall ccoonnttrraarriioo,, ddaa uunnaa pprrooggrreessssiivvaa
ppeerrddiittaa ddii ffiidduucciiaa nneellllaa ccoonnoosscceennzzaa eem
mppiirriiccaa,, ccoonn uunn ffoorrttee aacccceennttoo
ssuullllaa ccoonnoosscceennzzaa iinntteerriioorree ddeellll’’iioo..

S
See llaa ccoonnoosscceennzzaa ddeellll’’ooggggeettttoo èè ppoossssiibbiillee,, eessssaa ddeevvee eesssseerree
ffoonnddaattaa ssuullllaa ccoonnoosscceennzzaa ddeell ssooggggeettttoo.. S Sii ppaarrttee aalllloorraa ddaallll’’uuoom
moo ppeerr
aarrrriivvaarree aa ddiim
moossttrraarree ll’’eessiisstteennzzaa ddeell m moonnddoo ee ddii D Diioo..

LL’’eeppooccaa ccoonntteem mppoorraanneeaa hhaa vviissttoo ppooii ssggrreettoollaarrssii


aanncchhee llaa ppoossssiibbiilliittàà ddii uunnaa ccoonnoosscceennzzaa iinntteelllleettttuuaallee,,
llaasscciiaannddoo aappeerrttaa ssoolloo llaa ssttrraaddaa ddeellllaa vvoolloonnttàà,, ddeeggllii
iimmppeerraattiivvii,, ddeeii sseennttiim
meennttii ppeerr aaccccoossttaarree qquueellllee rreeaallttàà
cchhee llaa vviittaa iim mppoonnee,, iinn qquuaallcchhee m mooddoo,, aallll’’eevviiddeennzzaa ee
nnoonn ppoossssoonnoo eesssseerree eesscclluussee ddaallllaa rriifflleessssiioonnee,, ccoom
mee ssee
nnoonn eessiisstteesssseerroo..
FF ii dd ee ii ss m mo o
EE nnoonn aa ccaassoo iill ffiiddeeiissm moo ccoossttiittuuiissccee uunnaa tteennttaazziioonnee sseem mpprree ffoorrttee ppeerr
lloo sscciieennzziiaattoo ccrreeddeennttee:: llaa rraazziioonnaalliittàà èè ssoolloo qquueellllaa ddeellllaa sscciieennzzaa
mmaatteem maattiizzzzaattaa,, ddiiccoonnoo aallccuunnii,, llaa ffeeddee èè uunnaa qquueessttiioonnee ddii sseennttiim meennttoo,,
ddii vvoolloonnttàà,, nnoonn ddii iinntteelllliiggeennzzaa.. LLaa C Chhiieessaa ccaattttoolliiccaa,, aall ccoonnttrraarriioo,, hhaa
sseem mpprree ddiiffeessoo iill vvaalloorree ddeellllaa rraaggiioonnee,, ddeellll’’iinntteelllliiggeennzzaa cchhee ggiiuuddiiccaa ee
rriiccoonnoossccee ccoom mee aattttoo rraaggiioonneevvoollee ll’’aaddeessiioonnee ddeellllaa ffeeddee..

S
See llaa ffiilloossooffiiaa hhaa sseegguuiittoo qquueessttaa ssttrraaddaa cchhee ll’’hhaa ppoorrttaattaa aallll’’iiddeeaalliissm
moo
pprriim
maa ee aall nniicchhiilliissm
moo ppooii — — ee llaa tteeoollooggiiaa nnee hhaa rriisseennttiittoo ddii
ccoonnsseegguueennzzaa — — llee sscciieennzzee,, ppeerr lloorroo ffoorrttuunnaa,, hhaannnnoo ccaam mm miinnaattoo iinn
mmaanniieerraa aabbbbaassttaannzzaa iinnddiippeennddeennttee,, aa ppaarrttee ggllii iinnfflluussssii iiddeeaalliissttii ddeellllaa
SSccuuoollaa ddii CCooppeennhhaaggeenn ssuullll’’iinntteerrpprreettaazziioonnee ddeellllaa mmeeccccaanniiccaa
qquuaannttiissttiiccaa,, cchhee ooggggii ccoom miinncciiaa ffoorrssee ppeerr llaa pprriim
maa vvoollttaa aadd eesssseerree
mmeessssaa sseerriiaam meennttee iinn ddiissccuussssiioonnee..
E
Eccccoo cchhee ccoonn ll’’aavvvveennttoo ddeellllaa ccoossm moollooggiiaa sscciieennttiiffiiccaa,, rreessaa ppoossssiibbiillee
ddaallllaa rreellaattiivviittàà ggeenneerraallee ddii E
Eiinnsstteeiinn ((11887799--11995555)),, llàà ddoovvee llaa ffiilloossooffiiaa
aavveevvaa aabbbbaannddoonnaattoo ddaa ppaarreecccchhiioo tteem mppoo llaa ccoossm moollooggiiaa — — iinntteessaa
ccoom mee tteeoorriiaa ddeellllee oorriiggiinnii ddeellll’’uunniivveerrssoo —
— èè llaa sscciieennzzaa,, ooggggii,, aa
rriipprrooppoorrllaa ssoopprraattttuuttttoo iinn qquueessttii uullttiim
mii aannnnii..

LLaa rreecceennttee ccoollllaabboorraazziioonnee,, ppooii,, ttrraa ccoossm moollooggiiaa ee tteeoorriiaa ddeellllee


ppaarrttiicceellllee eelleem meennttaarrii,, nneellll’’iinntteennttoo ddii ddaarree uunnaa ddeessccrriizziioonnee ddeeii ““pprriimmii
iissttaannttii ddeellll’’uunniivveerrssoo””,, sseeggnnaattaa iinneevviittaabbiillm
meennttee ddaa eessttrraappoollaazziioonnii ee
iippootteessii m moollttoo ccoorraaggggiioossee,, hhaa ssppiinnttoo vveerrssoo iinntteerrpprreettaazziioonnii ddeeii m mooddeellllii
ccoossm moollooggiiccii ddeellllee oorriiggiinnii cchhee ssoonnoo iinntteerraam meennttee ““m meettaaffiissiicchhee”” ee
““tteeoollooggiicchhee””..
33.. N
Nuuo
ovvee p
prro
obblleem
maattiicch
hee d
deellllaa sscciieen
nzzaa

M
Mii lliim
miitteerròò aa pprreennddeerree iinn ccoonnssiiddeerraazziioonnee ii ttrree ffiilloonnii m
maaggggiioorrm
meennttee
eem
meerrggeennttii ddii qquueessttee ggrroossssee qquueessttiioonnii::

>>>>>> iill pprroobblleem


maa ddeellllaa cco
ommp
plleessssiittàà

>>>>>> qquueelllloo ddeell ffiin


naalliissm
moo oo ddeellllaa ffiin
naalliittàà nneellllee tteeoorriiee sscciieennttiiffiicchhee

>>>>>> qquueelllloo ddeeii ffoonnddaam


meennttii ddeellllaa m
maatteem
maattiiccaa

cchhee vveeddee aapprriirrssii llaa llooggiiccaa--mmaatteem maattiiccaa nneellllaa ddiirreezziioonnee ddeellllaa


m
meettaaffiissiiccaa pprreeppaarraannddoo llaa ssttrraaddaa ppeerr uunn ppaassssaaggggiioo ddaa uunnaa tteeoorriiaa ddeeggllii
““iinnssiieem
mii”” aa uunnaa tteeoorriiaa ddeeggllii ““eennttii””..
33..11.. LLAA CCO
OMMP
PLLE
ESSS
SIITTÀ
À

IIll tteerrm
miinnee cco ommp plleessssiittàà èè m moollttoo ggeenneerriiccoo ee nnoonn èè aannccoorraa ffaacciillm meennttee
ddeeffiinniibbiillee:: ccoonn eessssoo ssii iinntteennddee,, ggeenneerriiccaam meennttee iiddeennttiiffiiccaarree qquueellllee
pprroobblleem maattiicchhee oo qquueeii ffeen noom meennii,, eem meerrggeennttii iinn qquuaalluunnqquuee aam mbbiittoo
sscciieennttiiffiiccoo,, cchhee ssii pprreesseennttaannoo ccoom mee nnoonn rriidduucciibbiillii,, cciiooèè
nnoon n sscco om mp poon niib
biillii iinn pprroobblleem
mii oo ffeennoom meennii ppiiùù eelleem meennttaarrii ee ggiiàà rriissoollttii..

PPeerr qquueessttoo ssii aaffffeerrm maa cchhee llaa ccoom


mpplleessssiittàà hhaa m
meessssoo iinn ccrriissii lloo
sscchheem
maa rriidduuzziioonniissttiiccoo..

S
Seem mbbrraa cchhee uunn ppoo’’ iinn ttuuttttee llee sscciieennzzee ssii ssttiiaa m maanniiffeessttaannddoo uunn
ccoom mppoorrttaam meennttoo ddeellllaa nnaattuurraa cchhee rriivveellaa ccoom mee ddeeii
lliivveellllii ggeerraarrcchhiizzzzaattii ddiiffffeerreennzziiaattii ddii oorrggaanniizzzzaazziioonnee..
U
Unnaa ssoorrttaa ddii ssttrraattiiffiiccaazziio on nee ddeellll’’eesssseerree sseeccoonnddoo ggrraaddii ddiiffffeerreennzziiaattii;;
ee iinnoollttrree rriivveellaa ddeellllee ““ppaarrttii”” iinnsseeppaarraabbiillii ddaall ““ttuuttttoo”” ee ttrraa lloorroo,, iinn qquuaannttoo
iill ““ttuuttttoo”” èè ccaarraatttteerriizzzzaattoo ddaa uunnaa iinnffoorrm maazziioonnee cchhee nnoonn èè ddeedduucciibbiillee
ddaallllaa ““ssoom mm maa”” ddeellllee ppaarrttii,, pprreessee sseeppaarraattaam meennttee..

LLee sscciieen nzzee b biio


ollooggiicchhee,, aadd eesseem mppiioo,, ssii ttrroovvaannoo ddaa sseem
mpprree ddii ffrroonnttee aall
vviivveennttee cchhee m moossttrraa ddeellllee pprroopprriieettàà cchhee,, aanncchhee ddaall ppuunnttoo ddii vviissttaa
cchhiimmiiccoo--ffiissiiccoo aappppaaiioonnoo nnuuoovvee rriissppeettttoo aa qquueellllee ddeell nnoonn vviivveennttee..

LLaa cch hiimmiiccaa.. LLoo ssttuuddiioo ddeellllaa m


moolleeccoollaa hhaa m meessssoo iinn eevviiddeennzzaa ccoom mee
aanncchhee nneellllaa cchhiim miiccaa ddeell nnoonn vviivveennttee llee pprroopprriieettàà dd’’iinnssiieem
mee ddii uunnaa
ssttrruuttttuurraa ccoom
mppoossttaa ccoom mpplleessssaa nnoonn ssiiaannoo ddeell ttuuttttoo ddeedduucciibbiillii ddaallllee
pprroopprriieettàà ddeeggllii aattoom
mii ccoommppoonneennttii..
LLaa ffiissiiccaa.. NNeellll’’aammbbiittoo ddeellllaa ffiissiiccaa llaa qquueessttiioonnee ddeellllaa ccoom
mpplleessssiittàà hhaa
cceerrttaammeennttee uunn aaggggaanncciioo ddiirreettttoo ccoonn ll’’iim mppiieeggoo ddii tteeccnniicchhee
mmaatteem maattiicchhee n no on n lliin
neeaarrii,, aa ccaauussaa ddeellllee qquuaallii ssii èè aaffffaacccciiaattoo
pprreeppootteenntteem meennttee aallll’’oorriizzzzoonnttee iill pprroobblleemmaa ddeell ccoossiiddddeettttoo ccaaooss
ddeetteerrmmiinniissttiiccoo,, ggiiàà ssccooppeerrttoo ddaa H Heennrrii P Pooiinnccaarréé,, ee ooggggii rriipprreessoo
ffiinnaallm
meennttee iinn sseerriiaa ccoonnssiiddeerraazziioonnee ggrraazziiee aanncchhee aallll’’iim mppiieeggoo ddeell
ccoom mppuutteerr..
((nnoonn m maannccaannoo,, ppooii,, aallttrrii aassppeettttii ccoom mee qquueelllloo ddeellllaa nnoonn sseeppaarraabbiilliittàà iinn
mmeeccccaanniiccaa qquuaannttiissttiiccaa))
aattttrraattttoorrii caotici
LLaa mmaatteem maattiiccaa.. N Neellll’’aam
mbbiittoo ddeellllaa m maatteem maattiiccaa iill pprroobblleem
maa ddeellllaa
ccoommpplleessssiittàà,, ssii pprreesseennttaa ccoonn m moollttaa cchhiiaarreezzzzaa ssoottttoo aallm meennoo dduuee
aassppeettttii::
oo pprriimmoo aassppeettttoo.. LLaa nnoonn rriidduucciibbiilliittàà ddeell ttuuttttoo aallllaa ““ssoom mm maa”” ddeellllee
ssuuee ppaarrttii.. P Peerr uunn ffiissiiccoo qquueessttoo ssiiggnniiffiiccaa,, ddii ccoonnsseegguueennzzaa,, iill
vveenniirr m meennoo ddeell pprriinncciippiioo ddii ssoovvrraappppoossiizziioonnee aa ccaauussaa ddeellllaa
nnoonn lliinneeaarriittàà;;
oo sseeccoonnddoo aassppeettttoo.. LL’’iinnddiissttiinngguuiibbiilliittàà ddeellllee ppaarrttii ddaall ttuuttttoo:: iill ttuuttttoo
ssii rriittrroovvaa iinn ooggnnii ssuuaa ppaarrttee,, iinn qquuaannttoo ooggnnii ppaarrttee hhaa lloo sstteessssoo
ggrraaddoo ddii ccoom mpplleessssiittàà ddeell ttuuttttoo.. U
Unn eesseem mppiioo ttiippiiccoo ddii qquueessttoo
sseeccoonnddoo aassppeettttoo ccii èè ooffffeerrttoo ddaallllaa ggeeoom meettrriiaa ffrraattttaallee..
,
,
,

33..22.. IILL PPRRO


OBBLLE
EMMA
ADDE
ELL FFIIN
NAALLIIS
SMMO
ONNE
ELLLLE
ESSC
CIIE
ENNZ
ZEE

LL’’aallttrroo ggrraannddee pprroobblleem maa ((aaccccuurraattaam meennttee eesscclluussoo ddaallllaa sscciieennzzaa


mmooddeerrnnaa ppeerr eevviittaarree ccoonnttaam miinnaazziioonnii tteeoollooggiicchhee)) cchhee ssii ssttaa,, iinnvveeccee
rriiaaffffaacccciiaannddoo ddaallll’’iinntteerrnnoo ddeellllaa sscciieennzzaa sstteessssaa,, èè llaa qquueessttiioonnee ddeell
ffiinnaalliissmmoo,, oo ddeellllaa ffiinnaalliittàà..

C
Ciiòò èè ppaarrttiiccoollaarrm meennttee eevviiddeennttee iinn bbiio
ollo
oggiiaa,, m
maa nnoonn m maannccaannoo aanncchhee
nneellllaa ffiissiiccaa ee nneellllaa cchhiim
miiccaa ccoommppoorrttaam
meennttii ffiin
naalliizzzzaattii..
AA ddiirree iill vveerroo,, uunn cceerrttoo ffiinnaalliissm
moo èè ssttaattoo sseem
mpprree pprreesseennttee nneellllee
sscciieennzzee,, aanncchhee ssee ooppppoorrttuunnaammeennttee ooccccuullttaattoo..

IIll m
meeccccaanniicciissm moo hhaa pprreetteessoo iilllluussoorriiaam meennttee ddii ssppiieeggaarree iill m moonnddoo
ffiissiiccoo iinn tteerrmmiinnii ddii ssoollee ccaauussee eeffffiicciieennttii,, m
meennttrree iinn rreeaallttàà llee sscciieennzzee ssii
sseerrvvoonnoo aanncchhee ddeellllee aallttrree ccaauussee ((m maatteerriiaallee,, ffoorrmmaallee ee ffiinnaallee))..
LLaa ccaauussaalliittàà ffiinnaallee èè eennttrraattaa iinn sscceennaa,, nneellllaa ffiissiiccaa,, ggiiàà ccoonn llaa
tteerrmmo od diin
naam miiccaa cchhee,, eesssseennddoo uunnaa tteeoorriiaa m maaccrroossccooppiiccaa,,
ffoorrm mu ullaa llee ssu
uee lleeg gg gii iin
n tteerrmmiin nii ffiin
naalliissttiiccii nnoonn ppootteennddoo ooffffrriirree
ddiirreettttaam meennttee uunnaa ddeessccrriizziioonnee ddeeii ““m meeccccaanniissm mii”” iinnttiim
mii ddeeii pprroocceessssii..
II pprroocceessssii cchhee llaa nnaattuurraa rreeaalliizzzzaa ssoonnoo qquueellllii cchhee rraaggggiiuunnggoonnoo
ddu uee ffiin nii::
ii)) llaa ccoonnsseerrvvaazziioonnee ddeellll’’eenneerrggiiaa ((pprriim moo pprriinncciippiioo))
iiii)) ll’’aauummeennttoo ddii eennttrrooppiiaa ((sseeccoonnddoo pprriinncciippiioo))..

MMaa aanncchhee nneellllaa m meeccccaanniiccaa sstteessssaa ttuuttttee llee lleeggggii ddii ccoonnsseerrvvaazziioonnee
ppoossssoonnoo eesssseerree lleettttee iinn cchhiiaavvee ffiinnaalliissttiiccaa:: iill m
moottoo tteennddee aa m
maanntteenneerree
ccoossttaannttee uunnaa cceerrttaa qquuaannttiittàà ((qquuaannttiittàà ddii m moottoo,, eenneerrggiiaa m
meeccccaanniiccaa,,
mmoom meennttoo aannggoollaarree,, oo aallttrroo))..
AAnncchhee llaa ffoorrm muullaazziioonnee m maatteem maattiiccaam
meennttee ppiiùù ppootteennttee ddeellllee lleeggggii
mmeeccccaanniicchhee ee ffiissiicchhee iinn ggeenneerree,, ooffffeerrttaa ddaaii p prriin
ncciip
pii vvaarriiaazziio
on naallii,,
aaccqquuiissttaa uunn ssaappoorree ffiinnaalliissttiiccoo..
II pprriinncciippii vvaarriiaazziioonnaallii,, iinnffaattttii,, aaffffeerrm
maannoo cchhee
llaa nnaattuurraa ssii ccoom mppoorrttaa iinn m maanniieerraa ttaallee ddaa rraaggggiiuunnggeerree lloo ssccooppoo ddii
rreennddeerree m miinniimmoo uunn cceerrttoo iinntteeggrraallee dd’’aazziioonnee..

NNeellll’’aam
mbbiittoo ddeellllaa m meeccccaanniiccaa nnoonn lliinneeaarree,, ppooii,, ssoonnoo ssppeessssoo pprreesseennttii
ddeellllee ssoolluuzziioonnii ddeellllee eeqquuaazziioonnii cchhee ggoovveerrnnaannoo iill ssiisstteem maa,, cchhee nnoonn
ddiippeennddoonnoo ddaallllee ccoonnddiizziioonnii iinniizziiaallii ((aattttrraattttoorrii)),, vveenneennddoo rraaggggiiuunnttee
ccoom mee aap ppprrood doo ffiin naallee d
deell ssiisstteem
maa ddaa qquuaalluunnqquuee ssttaattoo eessssoo ppaarrttaa..

IInn qquueessttoo ccoonntteessttoo ssii ssttaa ffaacceennddoo ssttrraaddaa,, ddaa ddiivveerrssii aannnnii,, aanncchhee iill
ccoossiiddddeettttoo p
prriin ncciip
piio
o aan nttrro
op piicco
o,, ccoonn llee ddiivveerrssee vvaarriiaannttii ssppeessssoo
ddeennoom miinnaattee ffoorrm
maa ddeebboollee ee ffoorrm maa ffoorrttee..
33..33.. IILL PPRRO
OBBLLE
EMMA
ADDE
EII FFO
ONND
DAAM
MEEN
NTTII

IIll p
prroobblleemmaa d deeii ffo onnddaam meen nttii ddeellllaa mmaatteemmaattiiccaa ssii ssttaa,, o
orrm
maaii,,
ttrraassffo orrm
maan nddo on neell p prro
ob blleem maa d deeii ffoon nddaammeen nttii d
deellllaa oonnttoollo
oggiiaa,, ee ssttaa
rriittrroovvaan nddo om mo ollttii rriissu
ullttaattii d
deellllaa llo
og giiccaa ee mmeettaaffiissiiccaa g
grreeccaa ee
mmeed diio
oeevvaallee,, sseerrvveen nddoossii,, ooggg gii ddeell m mo od deerrn
noo lliin
ng gu uaaggg giio
o
ffoorrm maalliizzzzaatto
o..

VVeed diiaam
mo ou un n sso olloo eesseem mp piio
od dii cco onnffrro
onnttoo
ttrraa llaa llo oggiiccaa//m
meettaaffiissiiccaa d dii ssaan
nT Toom mm maasso o ((11222244//55--
11227744))
ee u unnp prro obblleem maa d deellllaa m
mo oddeerrn naa tteeo orriiaa ddeeggllii iin
nssiieem
mii,,
aattttrraavveerrssoo iill q qu uaallee ppo ossssiiaammo o rriissccoonnttrraarree uunnaa
ssoossttaan nzziiaallee
ssoom miig glliiaannzzaa n neell m
mo oddood dii rraaggiio
on naarree ee ddii rriisso
ollvveerree iill p
prro
obblleem
maa..
S
Suup
peerraarree llaa cco
onnttrraad
dddiizziio
onnee rriivveed
deen
nddo
o llee p
prreem
meessssee

D
Dii ffrroonnttee aadd uunnaa cco on nttrraad
dddiizziioon nee cchhee eem meerrggee aallll’’iinntteerrnnoo ddii uunnaa tteeoorriiaa,,
iill rriiffiiuuttoo ddii pprreennddeerree iinn ccoonnssiiddeerraazziioonnee uunnaa vviiaa aalltteerrnnaattiivvaa ppoossssiibbiillee,, ppeerr
eelliim miinnaarree ttaallee ccoonnttrraaddddiizziioonnee::
uunnaa nnoozziioonnee pprriim
miittiivvaa ppiiùù uunniivveerrssaallee,, uunnaa ddeeffiinniizziioonnee ppiiùù aaddeegguuaattaa ddii
cceerrttii eennttii,, llaa ssoossttiittuuzziioonnee ddii uunn aassssiioom
maa,, eecccc..
ssaarreebbbbee uunnaa sscceellttaa cchhee aarrrreessttaa aarrbbiittrraarriiaam meennttee iill ccaammm miinnoo ddeellllaa
rraazziioonnaalliittàà,, iinn qquuaannttoo llaa vviiaa aalltteerrnnaattiivvaa,, ssee ssii pprreesseennttaa ppoossssiibbiillee,,
rraapppprreesseennttaa qquuaallccoossaa ddii iirrrriinnuunncciiaabbiillee ppeerr llaa rraaggiioonnee cchhee cceerrccaa ddii
ccoonnoosscceerree llaa vveerriittàà..
LLaa ccoom mppaarrssaa ddii uunnaa ccoonnttrraaddddiizziioonnee nnoonn ssiiggnniiffiiccaa nneecceessssaarriiaam
meennttee
uunn’’iimmppoossssiibbiilliittàà aa pprroosseegguuiirree nneellllaa rriicceerrccaa,, m maa iinn m
moollttii ccaassii èè
ll’’ooccccaassiioonnee ppeerr rriivveeddeerrnnee ii pprreessuuppppoossttii ee pprrooggrreeddiirree..
UUnnp prro
ob blleem
maa aan nttiiccoo:: llaa q
quueessttiio
onnee d
deeii ttrraasscceen
nddeen
nttaallii
ee ll’’aan
naallo
og giiaa d
deellll’’een
nttee

UUnn ccaassoo m moollttoo iinntteerreessssaannttee èè ooffffeerrttoo ddaa qquueellllee


nno ozziio
on nii cchhee llaa m meennttee rriieessccee aa ccoonncceeppiirree ccoom mee ssiiggnniiffiiccaattiivvee
ee cchhee,, iinnttrrooddoottttee iinn uunnaa tteeoorriiaa iinn m maanniieerraa iinnaaddeegguuaattaa,, ffaannnnoo iinnssoorrggeerree
uunnaa ccoonnttrraaddddiizziioonnee..
IInn ttaall ccaassoo ll’’aalltteerrnnaattiivvaa cchhee ssii pprreesseennttaa èè
>>> ttrraa llaa rriin nuun ncciiaa aa ttaallii nnoozziioonnii,, cchhee ppuurree ssoonnoo pprreesseennttii nneell
lliinngguuaaggggiioo ccoom muunnee ee nneellllaa ccuullttuurraa ee ssaarreebbbbeerroo ddii ggrraannddee uuttiilliittàà
aanncchhee nneellll’’aam mbbiittoo ddeellllaa tteeoorriiaa,,
>>> ee iill cco orrrreeg gggeerree llaa tteeoorriiaa iinn mmooddoo ttaallee ddaa ppootteerrllee oossppiittaarree
sseennzzaa ccoonnttrraaddddiizziioonnee..
U
Unn eesseem mppiioo eessttrreem maammeennttee ssiiggnniiffiiccaattiivvoo ddii ttaallii nnoozziioonnii,, nneellll’’aam
mbbiittoo
ddeellllaa llooggiiccaa ee ddeellllaa m meettaaffiissiiccaa aarriissttootteelliiccoo--ttoom
miissttaa èè ccoossttiittuuiittoo ddaaii
ttrraasscceennddeennttaallii:: rreess,, een
nss,, u
unnuum m,, vveerruum m,, b boon nu um m..

A
Arriissttootteellee aavveevvaa ssuuddddiivviissoo iinn ggeenneerrii oo ccaatteeggoorriiee llee nnoozziioonnii//rreeaallttàà,, m
maa
llaa mmeennttee rriieessccee aa ccoonncceeppiirree aanncchhee uunnaa nnoozziioonnee cchhee aabbbbrraacccciiaa ttuuttttii ggllii
““ooggggeettttii””,, sseennzzaa ddiissttiinnzziioonnee ddii ggeenneerrii,, ccoom
mee ssee ffoosssseerroo iinn uunn uunniiccoo
““ggeenneerree””..

QQuuaannddoo ssii ddiiccee ““ccoossaa”” oo ““eennttee”” nnoonn ssii ffaa ddiissttiinnzziioonnee iinn m meerriittoo aall ffaattttoo
cchhee ssii ttrraattttii ddii uunnaa ““ssoossttaannzzaa”” oo ddii uunnaa ““qquuaalliittàà””,, oo ddii uunn aallttrroo aattttrriibbuuttoo;;
ttuuttttaavviiaa ssee ssii cceerrccaa ddii ddeeffiinniirree ““eennttee”” ccoonn uunnaa uunniiccaa ddeeffiinniizziioonnee sseem mpprree
aapppplliiccaabbiillee,, ccoom mee ffoossssee uunn ggeenneerree uunniivveerrssaallee,, ssii iinnccoorrrree iinn uunnaa
ccoonnttrraaddddiizziioonnee..
II dduuee bbrreevvii tteessttii sseegguueennttii ttrraattttaannoo ssiinntteettiiccaam
meennttee qquueessttoo aarrggoom
meennttoo..
IInn qquueessttoo [[ggllii aannttiicchhii ffiilloossooffii]] ccaaddeevvaannoo iinn eerrrroorree,,
ppeerrcchhéé uuttiilliizzzzaavvaannoo llaa nnoozziioonnee ddii eennttee
ccoom mee ssee ccoorrrriissppoonnddeessssee aadd uunnaa uunniiccaa ddeeffiinniizziioonnee ee aadd uunnaa ssoollaa nnaattuurraa,,
ccoom
mee ffoossssee llaa nnaattuurraa ddii uunn uunniiccoo ggeenneerree;;
mmaa qquueessttoo èè iim mppoossssiibbiillee.. IInnffaattttii eennttee nnoonn èè uunn ggeenneerree,,
mmaa ssii ddiiccee ddii rreeaallttàà ddiivveerrssee sseeccoonnddoo aacccceezziioonnii ddiivveerrssiiffiiccaattee..
((S
S.. TToom
mmmaassoo,, C
Coom
mmmeennttoo aallllaa M
Meettaaffiissiiccaa ddii A
Arriissttootteellee,, LLiibbrroo 11,, lleettttuurraa 99,, nn.. 66))
IIll ffiilloossooffoo ddiim
moossttrraa,, nneell IIIIII lliibbrroo ddeellllaa M
Meettaaffiissiiccaa,, cchhee eennttee nnoonn ppuuòò eesssseerree iill
ggeenneerree ddii qquuaallccoossaa,, ppeerrcchhéé ooggnnii ggeenneerree ccoom mppoorrttaa ddeellllee ddiiffffeerreennzzee cchhee
ssoonnoo aall ddii ffuuoorrii ddeellll’’eesssseennzzaa ddeell ggeenneerree sstteessssoo;; m meennttrree nnoonn ssii ddàà nneessssuunnaa
ddiiffffeerreennzzaa aall ddii ffuuoorrii ddeellll’’eennttee,, ppeerrcchhéé iill nnoonn eennttee nnoonn ppuuòò ccoossttiittuuiirree uunnaa
ddiiffffeerreennzzaa [[iinn qquuaannttoo nnoonn eessiissttee]]..
((SS.. TToom mm maassoo,, SSuum mm maa TThheeoollggiiaaee,, II,, qquueessttiioonnee 33,, aarrttiiccoolloo 55))
O
Occccoorrrree,, aalllloorraa,, aammpplliiaarree llaa tteeoorriiaa iinn m
maanniieerraa ttaallee ddaa ppootteerr
ccoom
mpprreennddeerree ddeellllee nnoozziioonnii cchhee nnoonn ssoonnoo ddeeffiinniibbiillii ccoonn uunnaa ddeeffiinniizziioonnee
uunniivvooccaa,, cciiooèè cchhee nnoonn ssoonnoo rraacccchhiiuuddiibbiillii iinn uunn uunniiccoo ggeenneerree..
CCoom
mppaarree ll’’aan
naalloog giiaa een nttiiss,, aallllaa qquuaallee ssii èè pprriimmaa aacccceennnnaattoo::
eennttee ssii ““d diiccee”” ee ssii ““rreeaalliizzzzaa”” iin
nm mo ollttii m
mood dii..
IInn aalltteerrnnaattiivvaa ssii ddoovvrreebbbbee rriinnuunncciiaarree,, nneellll’’aam
mbbiittoo ddeellllaa tteeoorriiaa sstteessssaa,,
aallll’’uuttiilliizzzzoo ddii nnoozziioonnii ccoom
mee ““ccoossaa””,, ““eennttee””,, eecccc..,, cchhee oollttrree aadd eesssseerree
iimmppiieeggaattee ccoonnttiinnuuaam meennttee nneell lliinngguuaaggggiioo ccoom muunnee,, ssoonnoo pprraattiiccaam meennttee
iinneevviittaabbiillii ppeerr uunnaa sscciieennzzaa cchhee tteennttii ddii ddeessccrriivveerree aaddeegguuaattaam meennttee
ll’’eessppeerriieennzzaa uum maannaa..
AA qquueessttoo lliivveelllloo ssii ddeevvee aam mm meetttteerree cchhee uunnaa sscciieen nzzaa,, cchhee pprreetteennddaa ddii
ccoom mpprreennddeerree eesscclluussiivvaam meennttee ddeellllee n noozziio onnii u
un niivvoocchhee,, èè rriid
duuttttiivvaa,,
iinnaaddeegguuaattaam meennttee ddeessccrriittttiivvaa ddeellll’’eessppeerriieennzzaa ee pprrooppoonnee uunnaa rraazziioonnaalliittàà
vvaalliiddaa ssoolloo iinn uunnaa cceerrttaa m miissuurraa..
U
Unnp
prro
obblleem
maa m
mood
deerrn
noo:: llaa ccllaassssee u
unniivveerrssaallee

SSii ppoottrreebbbbee ppeennssaarree,, ee lloo ssii èè ffaattttoo rreeggoollaarrm meennttee nneell ccoorrssoo ddeellllaa
ssttoorriiaa ddeell ppeennssiieerroo,, cchhee llaa lliinneeaa ddii rraaggiioonnaam meennttoo aappppeennaa pprreesseennttaattaa
sseegguuaa uunn m mooddoo ddii aarrggoom meennttaarree ddeell ppaassssaattoo,, ooggggii iim mpprreesseennttaabbiillee,,
iinnaacccceettttaabbiillee iinn uunnaa pprroossppeettttiivvaa sscciieennttiiffiiccaa.. IInn rreeaallttàà nnoonn èè ppeerr nnuullllaa
ccoossìì..

IIn
nffaattttii,, p
poossssiiaam
moo rriittrro
ovvaarree lloo sstteesssso
o m
mood
doo d
dii p
prro
occeed
deerree n
neellllaa
sscciieennzzaa aa n nooii ccoon
ntteem
mp po orraan
neeaa..

U
Unn pprroobblleem maa ssiim miillee aa qquueellllii aannttiicchhii aaii qquuaallii aabbbbiiaam
moo ffaattttoo rriiffeerriim
meennttoo,,
ssii èè pprreesseennttaattoo aaii m
maatteem maattiiccii,,
nneellll’’aam
mbbiittoo ddeellllaa tteeo orriiaa ddeeggllii iin
nssiieem
mii oo ccllaassssii..
UUnn aam mbbiittoo aappppaarreenntteem
meennttee m moollttoo ddiivveerrssoo,, ppeerrcchhéé hhaa aa cchhee ffaarree ccoonn
ggllii iin
nssiieem
mii ddeeii m maatteem maattiiccii ppiiuuttttoossttoo cchhee ccoonn ggllii eennttii ddeeii ffiilloossooffii..

SSttaa ddii ffaattttoo,, ppeerròò cchhee,, ddaall ppuunnttoo ddii vviissttaa llooggiiccoo ((ee oonnttoollooggiiccoo)) ggllii
iin
nssiieem mii ssoonnoo eessssii sstteessssii ddeeggllii een nttii ee,, ccoom mee ttaallii,, ppoorrttaannoo ccoonn sséé aallccuunnii
ccaarraatttteerrii ddii qquueessttii uullttiim
mii..
SSeennzzaa eennttrraarree iinn ddeettttaaggllii ttrrooppppoo tteeccnniiccii ccii lliim miitteerreem
moo aa ddiirree cchhee,,
ppaarrllaannddoo iinn tteerrm miinnii iinnttuuiittiivvii,, uunn iinnssiieem
mee ssii ppuuòò ccaarraatttteerriizzzzaarree ccoom mee
ccoolllleezziioonnee ddii ooggggeettttii qquuaalluunnqquuee ee cchhee,, aa ssuuaa vvoollttaa ppuuòò eesssseerree ppaarrttee ddii
uunnaa ccoolllleezziioonnee ppiiùù ggrraannddee cchhee lloo ccoonnttiieennee..

II m maatteemmaattiiccii ccoonncceeppiirroonnoo aanncchhee ll’’iiddeeaa ddii uunn


““iinnssiieem
mee ddii ttuuttttii ggllii iinnssiieem
mii””,, oo ““iinnssiieem
mee uunniivveerrssaallee””,, m
maa ssii aaccccoorrsseerroo
bbeenn pprreessttoo cchhee qquueessttaa nnoozziioonnee ccoom mppoorrttaavvaa uunnaa cco onnttrraaddddiizziio
on nee
PPeerrcchhéé qquueessttoo aavvrreebbbbee ddoovvuuttoo ccoonntteenneerree aanncchhee ll’’iinnssiieem mee ddii ttuuttttii ii ssuuooii
ssoottttooiinnssiieem
mii cchhee lloo iinncclluuddee aa ssuuaa vvoollttaa ee cchhee,, qquuiinnddii ssaarreebbbbee rriissuullttaattoo
ppiiùù uunniivveerrssaallee ddeellll’’iinnssiieem
mee uunniivveerrssaallee,, iill cchhee èè cco
onnttrraad
dddiitttto
orriio
o..

A
A qquueessttoo ppuunnttoo ssii pprreesseennttaavvaannoo dduuee aalltteerrnnaattiivvee::
>>> rriin nu unncciiaarree aallllaa nnoozziioonnee ddii ““iinnssiieem
mee uunniivveerrssaallee””,, ee qquueessttaa ffuu llaa
ssttrraaddaa pprrooppoossttaa ddaa RRuusssseellll ee W Whhiitteehheeaadd;;
>>> ooppppuurree ppeennssaarree aadd uunnaa d diivveerrssiiffiiccaazziio
on nee ttrraa llee ccllaassssii cchhee
ddiissttiinngguueevvaa d du uee p po ossssiib biillii m
mo od dii ddii eesssseerree d deellllee ccllaassssii::
llee ccllaassssii iim
mp prroop prriiee oo iinnssiieem mii cchhee ppoossssoonnoo aa lloorroo vvoollttaa eesssseerree
eelleem meennttii ddii aallttrree ccllaassssii,, ee llee ccllaassssii p prroop prriiee cchhee ppoossssoonnoo ccoonntteenneerree aallttrrii
iinnssiieem mii mmaa nnoonn eesssseerree eelleem meennttii ddii aallccuunn iinnssiieem
mee.. Q Quueessttaa ffuu llaa ssttrraaddaa
sseegguuiittaa ddaa G Gööddeell..
QQuueessttaa sseeccoonnddaa ttiippoollooggiiaa ddii ccllaassssii eelliim
miinnaavvaa llaa ccoonnttrraaddddiizziioonnee ee
ppeerrmmeetttteevvaa ddii iinnttrroodduurrrree sseennzzaa pprroobblleem mii llaa nnoozziioonnee ddii ccllaassssee
uunniivveerrssaallee,, ccoom
mee uunnaa ccllaassssee pprroopprriiaa..

P
Puurr ccoonn llee ddeebbiittee ddiiffffeerreennzzee,, ssuullllee qquuaallii qquuii nnoonn ppoossssiiaam moo
ssooffffeerrm
maarrccii,, cc’’èè uunnaa cceerrttaa ssoom miigglliiaan
nzzaa ttrraa llee ccllaassssii iim
mpprroop
prriiee ee ii
ggeen neerrii uun niivveerrssaallii ee,, rriissppeettttiivvaam
meennttee,, ttrraa llee ccllaassssii p prro
opprriiee ee ii
ttrraasscceennd
deen nttaallii..

M
Maa,, iinn ooggnnii ccaassoo iill m meettooddoo ccoonn ccuuii ssii èè pprroocceedduuttoo ddiissttiinngguueennddoo llee
ccllaassssii iinn pprroopprriiee ee iim mpprroopprriiee,, èè ddeell ttuuttttoo ssiim
miillee aa qquueelllloo cchhee hhaa
ppeerrmmeessssoo,, nneellll’’aannttiicchhiittàà,, ddii ddiissttiinngguueerree ii ttrraasscceennddeennttaallii ddaaii ggeenneerrii
uunniivveerrssaallii,, ee aanncchhee iill m mo otto
orree iimmm mo ob
biillee ddaaii m
mo ottoorrii m
mo ob biillii,, eecccc..,, nneellllaa
ddiimmoossttrraazziioonnee ddeellll’’eessiisstteennzzaa ddii D
Diioo..